Oliko näin, muistelen joskus tämän lukeneeni? Selitys kai oli että planeetat on paljon lähempänä jolloin väliin mahtuu vähemmän avaruussumuja ja mitä lie pyörteitä jotka välkkymistä aiheuttaa. Mutta toisaalla sanottiin että tuikkiminen johtuu ilmakehän väreilystä. Minusta planeetat kyllä tuikkii vähemmän (ne muutamat mitä olen kirkkaimmillaan nähnyt).
Tähdet tuikkii, planeetat ei?
Anonyymi
16466
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Juu näin on, veli hyvä.
Tässä näemme tähtien tuiketta:
https://www.youtube.com/watch?v=IFpiep0wa5U&t=61s
Tässä vielä vertailuvideo planeetat vs tähdet:
https://www.youtube.com/watch?v=LvBLtbxbGWw
Ainoa tähti jonka olen nähnyt tuikkivan on mars.
Planeetat ja tähdet tuikkivat sen mukaan miten niiden levyn pinta on suunnattu Maata kohti. Joskus tarjottimen muotoisen tähden tai planeetan sivu on maata kohti ja se ei sitten heijasta valoa yhtä hyvin.
Planeetan ja tähden ero silmällä katsottaessa on ilmakehän läpi kulkevan valokeilan leveys.
Pupilli silmän pimeässä on luokkaa 5 mm. Kun katsoo kaukana olevaa tähteä niin tuo tähti näyttää pistemäiseltä valonlähteeltä ja ilmakehän läpi kulkevan valokeilan halkaisija on sama kuin silmän pupillin halkaisija.
Jos sen sijaan katsellaan vaikkapa Jupiteria niin sen etäisyys meistä on ajankohdasta riippuen jotakin 588 ja 968 miljoonan kilometrin välimaastosta. Kun Jupiterin halkaisija on 140000 km niin sen pinnasta silmään tuleva valokeila on 10 km päässä katsojasta vähintään 1.4 metriä.
Mitä kapeampi on kohteesta tuleva valonsäde sitä voimakkaammin siihen vaikuttaa ilmakehän virtausten aiheuttamat paikalliset tiheysvaihtelut (taitekertoimen vaihtelu). Planeettoja katseltaessa valo kulkee laajemman alueen lävitse jolloin tiheysvaihteluiden vaikutus ei näy yhtä selvästi tuikkimisena.
Yritin laskemalla todentaa noita Jupiterista kertomiasi mittoja, mutta suoraan sanottuna en osannut, enkä tiedä olisiko laskimessa riittänyt numerotkaan.
Jäi vaivaamaan miten tuo Jupiterin näkyvä leveys 10 km päässä lasketaan... eihän se lopulta niin monimutkaista ollutkaan - tai ainakin pääsin samaan lukemaan simppelillä suhdelukuyhtälöllä. Kaikki on näköjään suhteellista: ihmistä ei kyllä 10 km päästä erottaisi vaikka olisi parimetrinen, mutta Jupiterin kyllä vaikka on hiukka kauempana!
Jupiterin etäisyys meistä max 968000000 km
Jupiterin halkaisija 140000 km
Jupiter näkyy siten kiekkona, jonka ylä- ja alareunasta tulevan valon suunnassa on kulmaero (140000/968000000) radiaania = 1.446E-4 radiaania = 0.00828 astetta = 29.8 kaarisekuntia.
Jos piirretään kolmio jonka kärki on silmän pinnassa ja kanta Jupiterin pinnassa niin tuon kolmion pienin leveys etäisyydellä 10km silmästä on
D = (10km/968000000km)*140000km = 0.001446 km = 1.45 metriä
Jep, itse ajattelin simppelisti että Jupiterin etäisyys suhteessa halkaisijaan täytyy olla sama kuin 10 km suhteessa x:ään ja sillähän päätyy samaan laskutoimitukseen.
Aurinko on tähti, tuikkiiko se?
Mahdollinen tuikeilmiö on ilmakehän vaihtelu ja lämpöväreily.
Katso merellä kaukana olevaa kohdetta niin huomaat sen väreilevä. Jos otat siitä kuvan niin kaikki suorat linjat on aaltomaisia. Kaikki riippuu säätilasta.
Aurinko nyt on vähän poikkeustapaus tähdissä, kun se nyt sattuu kosmisessa mittakaavassa olemaan ihan tuossa vieressä. Venus ei kirkkaimmillaan (ihan näin empiirisesti) minusta tuiki vaan loistaa tasaisesti, ja tuon edellisen kommentin selitys kuulostaisi loogiselta.
Nibiru ei tuiki,se jyrää suoraan päälle!
Auringon tai Kuun "tuikkeen" voi havaita väreilynä. Valolähde mainituissa on niin suurikokoinen suhteessa "taivaankanteen', että se ei ilmene samallatavoin tuikkeena, kuten muut enemmän pistemäisille taivaan kohteille käy. Sama ilmiö taustalla kuitenkin. Ilmakehään saapuva valo vain harvoin muuttuu nopeasti, eikä koskaan väreilee samoin, kuin miten se ilmakehän käsittelyn jälkeen näyttää. Tyypillisimmät nopeimmat muutokset voivat useiden päivien aikana. Kuten Betemgeusen himmeneminen kesti kuukausia. Supernovassa tähti kirkastuu yleensä muutaman päivän ajan ja alkaa sen jälkeen himmenemään. Näkyvän valon alueella ilmenevät välähdykset (joissain radioalueelle ilmenevissä purskeissa voi tulla myös valon alueen impulssi) tapahtuvat yleensä niin kaukana ja ovat niin heikkoja, että ne eivät silmällä erotu.
Katso vaikka Kuuta kiikarilla, niin näet selvän ilman väreilyn.
Tässä kiva mummu Ohiosta kiikaroi Kuupalloa; ei tuossa paljoa ilman värähtelyt näy:
https://www.youtube.com/watch?v=dbWoQbOMXFA
Tässä mummeli näyttää meille Aurinkopallon mahtavia roihuja ja mykistäviä pilkkuja jotka aiheuttavat Maapallolle maanjäristyksiä ja kauheita tsunameja:
https://www.youtube.com/watch?v=emq4-g-xQaY&t=170s
Nasu tuo keskiaikainen hölynpölyn palsta on tuolla toisaalla. Eksyit vahingossa nykyaikaan ja tiedekeskusteluun.
Kuun kehällä suurella suurennoksella ilmakehän väreily näkyi oikein hyvin.
Olet nolo.