Eli minä ja minun paras kaveri ollaan oltu parhaita kavereita 3 luokasta asti nyt olen seiskalla nyt ollaan vain ystäviä koska sillä on uusia kavereita mutta sen kaverit ei halua olla hänen kanssa ja en minäkään koska en vain viihdy sen seurassa
jos vaikka sanon et joku on komea niin se sanoo vain hyi vittu kuin ruma ja se ei ole hyvä ystävä minulle ja se on tosi ilkeä muille, jos sanon minun mielipiteen niin se vain aina sanoo jotain huonoa minun mielipiteestä
Mennään samalla bussilla kouluun ja mennään aina ennen koulua kauppaan ostamaan jotain ja kun ollaan koulussa se menee sen kavereitten luo ja minä minun mutta ne kaverit ei halua olla hänen kanssa ne on sanonut ja sillä ei ole muita
En haluisi olla sen kaveri mutta en minä halua jättää sitä yksinkään koska mulle tulee huono itsetunto siitä mutta en samalla halua olla sen kanssa kun se on niin ilkeä
Mitä teen?
jos vaikka sanon et joku on komea niin se sanoo vain hyi vittu kuin ruma ja se ei ole hyvä ystävä minulle ja se on tosi ilkeä muille, jos sanon minun mielipiteen niin se vain aina sanoo jotain huonoa minun mielipiteestä
Mennään samalla bussilla kouluun ja mennään aina ennen koulua kauppaan ostamaan jotain ja kun ollaan koulussa se menee sen kavereitten luo ja minä minun mutta ne kaverit ei halua olla hänen kanssa ne on sanonut ja sillä ei ole muita
En haluisi olla sen kaveri mutta en minä halua jättää sitä yksinkään koska mulle tulee huono itsetunto siitä mutta en samalla halua olla sen kanssa kun se on niin ilkeä
Mitä teen?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Onhan näitä tämmöisiä tapauksia aika paljonkin, jossa porukassa on joku, jota ei niin kaivattaisi seuraan.
Etkö itsekin ole ainakin hieman kaksimielinen, jos ajattelet toisesta pahaa, mutta toimit käytännössä niin kuin oikeasti olisit hänen ystävänsä? Eli kaikissa meissä on omat vikamme. Ystäväsi ilkeys on vain näkyvämpi vika kuin oma salainen vikasi.
Jos todella aivan erilaisia olette, kyllä se hajurakokin varmasti siitä lopulta tulee ihan kuin itsestään. Mutta aina kannattaa toivoa ja rukoilla, että kaikille löytyisi elämään uusia hyviä ystäviä. Niillekin, joiden kanssa ei itse halua enää olla ystävä.
Kestäisiköhän tämä ystäväsi sen, jos joskus kysäiset häneltä, miksi hän haluaa kuulostaa niin ilkeältä? Tai sano suoraan jotain sen tapaista, että "olipa ilkeän kuuloista", kun hän seuraavan kerran ilkeilee. Ja katso mihin se johtaa. Voi olla, ettei hän edes huomaa omaa ilkeyttään, vaan se on pelkkä piintynyt tapa. Ehkä hän ei ole tullut sitä sen paremmin edes ajatelleeksi, että kuulostaa ilkeältä muiden korvissa.