Naisilla on enemmän sosiaalista yksinäisyyttä, miehillä puolestaan emotionaalista.
Eräs yksinäinen sinkku murehtii, ettei ole ketään, jonka kanssa viettää vapaa-aikaa, juoda vaikka teekupposen.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/afb0fdb8-7681-4315-8467-d3cd94bcea3a
Oletko sinä yksinäinen ja jos olet, minkä laatuista yksinäisyytesi on?
Eräs yksinäinen sinkku murehtii, ettei ole ketään, jonka kanssa viettää vapaa-aikaa, juoda vaikka teekupposen.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/afb0fdb8-7681-4315-8467-d3cd94bcea3a
Oletko sinä yksinäinen ja jos olet, minkä laatuista yksinäisyytesi on?
Vastaukset 53
Vanhimmat
Luin tuon artikkelin, ja on aika surullista tuollainen, lukiessani minä mahtavana melkein maailman mahtavimpana adoniksena olisin halunnut auttaa häntä.
Artikkelin nainen ei edes ole epätoivoisimmasta päästä. On sosiaalinen työ, hevosharrastus ja vakaa talous.
sen siitä saa palkaksi ku huoraa 20 vuotiaasta kolmikymppiseksi. HAHAHAHAHAHAHAHAHAHEHE
Naimisissa oloko on nykyään ”huoraamista”?
Tuossa on sellainen tyttöjen höpötyksiä ja keskinäistä kateutta koskeva komedia: First One In: https://www.imdb.com/title/tt11049086/
En tiedä onko tyttöjen mielestä hauska mutta minun mielestäni oli aika hauska.
Ja taas nainen joka on parisuhteessa, jolla on sisaruksia, sukulaisia ja vanhemmat elossa valittaa että on yksinäinen. Mitenköhän kävisi jos vaihtaisi paikkaa jonkun oikeasti yksinäisen miehen kanssa, jolla ei ole yhtään ketään, sellaisiakin on monia.
Varmaankin enemmän sosiaalista, erilaisia asioita tulisi tehtyä varmaan enemmän kaverin kanssa, esim. elokuvissa käynti, taidenäyttelyt, ja joku sellainen kuin marjassa käyminenkin. Tää emotionaalinen yksinäisyys, tuntuu, että kaverisuhteen pitäisi sitten olla jo todella läheinen/pitkä, että voisi jutella kaikesta mahdollisesta, ehkä tukeutuakin ongelmissa. Sellaista yleisemmän tason jutteluahan voi käydä ihan työ- ja harrastuskaverienki kanssa, ihan tyydyttäväähän sekin, joillekin täysin riittävää ainoaksikin sosiaalisuuden muodoksi.
Muistelen joskus nuorena tunteneeni emotionaalista yksinäisyyttä. Vaikka oli seuraa ja kavereita, koin olevani eri aaltopituudella, eikä kavereiden jutut jaksaneet kiinnostaa millään.
Tyypillinen introvertti.
Samanlaisia kokemuksia. Vieläkin.
Emotionaalista yksinäisyyttä mulla on herkemmin, kun sosiaalista sorttia. En niin kaipaa ihmisiä vierellä pyörimään. Mutta kaipaan kyllä tunnepuolta ja ihmistä tunteilemaan, sitäkin herkemmin.
En minäkään yleisesti ottaen, mutta nyttemmin olen alkanut kaivata samanhenkistä harrastusseuraa. Kyseessä on aika marginaalilaji, joten naapureista, sukulaisista yms. ei ole apua.
Nojoo, kyllä mullekin harrastusseurana ihan seura kelpais, riippuu tietty harrastuksesta ja persoonasta (mitään adhd sähikäistä en jaksas katsella yhtään). Ei välttämätön sekään, mutta vois tuoda lisää pontta.
Mitä sä harrastat? Kun mainitsit ettei sukulaisista ja naapureista ole apua.
En viitsi laittaa tänne, moni voisi tunnistaa. Ei mitään laitonta kuitenkaan. Se vaan vaatii taustatietoa aihepiiristä ja paljon aikaa.
Ok. Ymmärrän.
Älkää kitiskö, jos asianne ovat edes kohtuullisesti:
https://www.youtube.com/watch?v=KkvDy2fAKJk
Eikö teillä ole omia puheenaiheita, kun melkein jokaiseen aloitukseen on liitetty joku iltapäivälehti?
Sosiaalista yksinäisyyttä poden, nainen olen.
Sosiaalista, mutta se on kyllä itse valittua..
Onhan sulla minut 🤗
Hö..🐒💨💨💨
Minulle yksinäisyys on sama asia kuin parisuhteen puuttuminen. En kaipaa muuta seuraa kuin sitä yhtä pysyvää seuralaista.
Seuralainen on pinnallinen ilmaisu, kun tarkoittaa puolisoa tai elämänkumppania.
Aina jotain lapsellista lässytystä...
Nimensä mukaisesti seuralainen tulee mukaan, seuraa ja seurailee. Seuralainen otetaan ravintolaan, teatteriin, konserttiin, tuttavapiiriä tapaamaan. Jos lähtee mukaan. Seuralaisella ei ole omaa mieltä tai tahtoa.
Onko se pysyvä seuralainen noissa tapauksissa?
Eli vaikka sulla olisi lauma rakkaita ystäviä, niin väittäisit olevasi yksinäinen koska olet sinkku. Jep, jep.
Ymmärsit oikein. Onnittele itseäsi siitä.
Minä yritän auttaa robottimaisesti jonossakäveleviä lukion 3-luokkalaisiakin vaikka kuinkapaljon, tai siis heitä en kehtaa auttaa, he auttavat minua huvittaen itseäni.
Mutta muita henkilöitä autan, se on elämän tehtäväni, koska olen kokenut ja saanut elämässä jo melkein kaiken mitä haluankin, super-kauniista neitsytseksi-kaveista puhumattakaan, heitä on ollut monia.
Eli nyt jos minulla on rahaa, niin annan kaikille köyhille ilmaiseksi sitä, kaikilli juopoille sekä huono-osaisille, saavat käteistä minun kädestäni, käteistä rahaa, jos minut tapaavat, eivät tapa minua ja ryöstä minua.
Tuollainen sosiaalinen yksinäisyys, en tiedä miten sellainen sitten tuntuu naisilla eli siis tytöillä, kaikki naisethan ovat siis tyttöjä, minun mielestäni, samanlainen ajatustenkulku...
Miehet lihovat ja pelailevat tietokonepelejä, siis nämä epätoivoiset introverttiset läskikaljamahat, kai, jotka kuvittelevat olevansa peliohjelmoijia, joita heistä ei ikinä tule...
Monet pelaajat keskustelevat lukuisten ihmisten kanssa pitkiäkin pätkiä pelaamisen ohessa, varmasti enemmän kuin moni tavis.
Naiset on yksin koska eivät kelpuuta samantasoisia rumiluksia. Jutun nainen ei halua rumaa ätmiä joten on yksin ja sitten valittaa siitä kun ei ole sosiaalista elämää.
Tuo nainen on parisuhteessa.
Oikeasti niin ei sieltä tietokoneiden äärestä löydy elinkumppania sen enempää kuin yökerhoistakaan, on melkoista sattumankauppaa, kuka törmää kehenkin ja sitten ihastuu.
Jos nainen laittaa nettiin ilmoituksen että etsii seuraa vaikka elokuviin, niin aivan taatusti saa joitain vastauksia. Jos mies laittaa niin se on lärvästä kiinni saako yhtäkään.
Peruskoulussa oli viimeksi kavereita, mutta siitä nyt on jo 30 vuotta. Viihdyn yksinäni enkä oikein edes tykkää avautua asioistani muille. Pidään ihmisiin yleensä etäisyyttä etteivät he pääse muurieni lävitse. Kaikissa isommissa kokoontumissa ja vastaavissa taas tunnen lopulta oloni huonoksi, mitä on hankala selittää. Siinä se sekoitus surua ja pahoinvointia, niinkuin "aurani" menisi sekaisin muista ihmisistä.
Ehkä tuollaisen asian voisi kääntään niinkin että, kun tytöt varmasti huomaavat että joku poika tykkää, niin itse tyttö voisi pyytää ujoa poikaa elokuviin, kun poika ei itse uskalla.
Jos pojalle olisi hirveä häpeä jos tyttö ei sitten suostuisikaan lähtemään elokuvaan ja kaikki nauraisivat seln takana.
Vaikka yksinäisyyttä on ns. erilaista, niin siltikään ei noita naisten valituksia voi ottaa aivan tosissaan. Pääasiassa yksinäisyyttään valittavat naiset ovat kuitenkin parisuhteessa, perheellisiäkin, töissä ym. ihmisten kanssa tekemisissä.
Kun taas on paljon erakoituneita miehiä joilla ei ole ollenkaan sosiaalisia kontakteja. Ja miesten on vaikeampi saadakin uusia sosiaalisia kontakteja, etenkään jollei ole sellainen joka lähtisi jonnekin seuroihin tms. mistä aina lässytetään.
Saderopisee, kuin ydinpommit ikkunanpeltiin putoaisivat poksahtelee...
järkytys herättää huomion:
hän avaa jääkaapin, menee sinne sisälle piiloon seuraavaa putoaa sadepisaraa pakoon, suojaan, seuraavaa ydinpommia suojaan. Pakastaa itsensä vahingossa.
Joillekin tytöt eli naiset ovat pelottavia, minulle eivät ole, minulle jolle kaikki naispuoliset henkilöt ovat erittäinkin ystävällisiä ja mukavia aina.
Omavalintaista, koska sosiaalisuus on melkoisen raskasta niin hakeudun yksinäisyyteen aina kun pääsen 😊
Mutta jooh, näen aika paljon hymyileviä kauniita nuoria kaunia naisia päivittäin kun ulkoilen, enkä istu peloissani auton penkillä odottaen kumppania, jalkaudun.
Aina näen jokaisella kauppareissullakin tulee juteltua joidenkin tyttöjen kanssa jotain, joistain saan hetken ihastuksen sillä tavoin jne... mutta niin todellista rakkautta ei ole ollut kuin eräässä unessani.
Ja yritän todellakin auttaa jos näen että jollain tytöllä eli nuorella naisella on huono juttu jossain työtehtävässä, auttaa häntä, mutta yleensä menee toisinpäin ja sitten hihittävät hassusta jutusta tyyliin: kiitos kun pystyin auttamaan.
En ole yksinäinen, mutta pidän yksin olosta. Hyvää aikaa ladata akkuja, niin jaksaa taas olla sosiaalisissa tilanteissa.
Siinä onkin hyvät palstan keskustelijat: minä eli Ex- Ku Klux Klan Dragon ja tyttöjen puolia pitävä paha ihminen pojille, ja sitten vastassa ovat vihamieliset ihmiset jotka yrittävät tehdä pahaa kaikille tytöille ja aiheuttaa pahaa mieltä.
Minä pidän tytöistä ja syystä, koska olen heille ystävällinen, silloin hekin ovat itseäni kohtaan aina ystävällisiä.
Ihmissuhteissa monestikin on aina tuo kysymys: pitää kunnioittaa toista, ei pelolla eikä uhkailemalla että joku KKK aivan varmasti poltaa koko omaisuutesi jos heitä huvittaa niin tehdä, joka on totta vaan: Ihmisenä kunnioittaa toista.
Minä kunnioitan nuorisoa sillä tavoin: en ilmoita poliisille heidän pikkujutuistaan mitä näenkin, koska itsekin pikkuisena olen pikkuvarkauksia tehnyt, joskus.
Aika hyvin viihdyn yksin, mutta en tavallaan ole yksin koska lapseni asuu kanssani. Kyllä minä sellaista kaipaan että voisi harrastaa tai tehdä jotain yhdessä tai jutella kahvi- tai teekupposen ääressä. Luulen etten mielelläni asu yksin, koska tyhään kotiin ei ole mukava tulla.
Onko sellaiseen tyhjään kotiin mukava tulla ja huomata että joku on käynyt siellä ja sotkenut ja varastellut tavaroita?
Silloin ei olisi ollut ainakaan tyhjä koti vaan olisi ollut vieraitakin.
Maailman epätoivoisin ja rumin nainen on Erika Helin, pakenee jo ulkonäöäänkin Maltalle :D
Itselläni ei tosiaan ole pulaa aina uusista tyttökavereista, aina tapaan uusia kiinnostavia uusia.... mutta olen nyt iloinen kun latasin jääkaapin ja pakastimen täyteen ruokaa, mutta niin siltikin on tyttökavereita (kerrostalon sisällä) ei tarvitse mennä ollenkaan ulkopuolellekaan :D
Tyttökavereita riittää, sellaista se sinkun elämä onpi :D
Mutta niin, luultavasti törmään johonkin tyttöön johon ihastun ennen pitkää, varmaankin ennen vuosituhannen loppua johon ihastun kunnollisesti ja siitä tulee silloijn Galaktista Legendaa :D
Minua oikeasti kyllä kosketti kun oli tuo Emilia, ei tule ketään kavereitakaan syntymäpäiville... ymmärrän hyvin että sellainen että ei tule ketään, mutta.
Olisin lähettänyt kortin varmasti jossa olisi lukenut... ootas jooh löysin kortin minulla on monia noita no tuossa lukee, käyntikortissa: suuri logo, ja lukee: Imperial Klans of America, Knights of The Ku Klux Klan... Dawson Springs, Kentycky osoite :D
ja on muutakin kkk hq vaihtoehtoisia osoitteita jos joku alkaa riehumaan, nettioisitteita kaksi eri hq:n
Tuollainen käyntikortti kun tulilisi lahjana, voisi olla pelottaaa :D
Tuollainen niin jenkkiläisiltä kkk-ihmisiltä oli viesti silloin kun erosin: on ok että eroat, et sitten saa meidän operaatioiden tietoja, mutta tervetulua aina takaisin jos haluat, ymmärrämme täysin.
Johan se vesihirviö, ei sentään tsunami hykkäsi, ei suohirviö täällä, mutta vesihirviö alkaa hyökkilemään kimppuumme , tulee tulee ja hyökkää.
Suohirviö kuin joku valehtelija Erika Helin hyökkää kimpuumme tai joku Big Bother hahmo.. hjhahah.
Valheet hyökkäävät kun vesipisarat putoavat.
Joo minä olen Jumalaan uskova, julma kuin Mikael-enkelin miekka, mutta, pidän tytöistä, ja tytöt pitävät minusta, joten minulla on mukavaa olla :S
Rehellisyys aina maan perii, valhe sen tuhoaa.
En ole kokenut yksinäisyyttä, paitsi joskus seurassa. Olen oikein mielelläni yksin. Mun täytyy saada olla yksin. Kenen tahansa jatkuva seura alkaa ahdistamaan jossain kohtaa kun liian pitkään jatkuu.
Kärsin liiasta hyvästä seurasta.. 😄
xLiner
Ja jos kyseessä on sama juttu jonka olen lukenut, päähenkilö oli sosiaaliala ja kertoi puhuvansa koko työajan 8 tuntia minkä kerkeää. Anteeksi, mutta kuka sellaista jaksaa??
Mulla on pari jatkuvasti pajattavaa tuttua, ja mitta minäminä- pakkosyötöstä tulee täyteen viidessä minuutissa. Eivät edes kuuntele muita, puhuvat vain omia asioitaan.
Jos itse kälättää koko ajan, ei voi kuunnella toista. Ei se ole keskustelua.
xLiner