Osaako joku selittää yksinkertaisesti, miksi tietokoneissa käytetään yksinomaan binäärikoodia? Onko se tehokkaampi tapa pakata informaatiota kuin vaikka 3-arvologiikka?
Binäärikoodi
Anonyymi
28199
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Siksi koska nykyiset prosessorit perustuvat on-offimaisiin kytkimiin. Neuvostoliittolaisilla oli jotain kolmitilatietokoneitakin, ja nykyään taitaa olla pääsuuntauksena kvanttitietokoneiden kehittäminen. Alla joku vanha ketju samasta aiheesta.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/14489920/kolmitilatietokone-mahdollinen-toteuttaa
Neukut kehittivät analogialaskintakin varsin pitkälle. Se oli ihan toimiva peli, jos ei tarvittu eksakteja tuloksia.
Entäs miksi tietokoneet ovat lähes aina 2^n -bittisiä? 8, 16, 32, 64... Ja tietoliikenneyhteydetkin taitavat käyttää näitä kakkosen potensseja.. 512k ADSL, 1024k ADSL jne. Eihän sen että tietokone perustuu 2-arvologiikalle pitäisi sanella mitään bittien määrästä? Eli miksei ole vaikka 24-bittisiä tietokoneita?
On niitä aika monen bittisiä ollut. Tuossa keskustelussa asiaa valotetaan
https://retrocomputing.stackexchange.com/questions/12794/were-there-ever-12-24-48-etc-bit-processors
Itsekin olen ehtinyt käyttää ainakin 40-, 12-, 16-, 36-, 8-, 48-, 32- ja 64-bittisiä tietokoneita. Lisähauskuutena monissa oli vielä se, että jokaisessa datan sisäinen esitysmuoto saattoi olla erilainen. Esimerkiksi negatiivinen kokonaisluku ei ollutkaan kahden komplementti, vaan yhden komplementti, liukuluvuista ja merkkijonoista sitten puhumattakaan.
Silloin saatettiin joskus tarvita jopa binääritiedoston konversiota laitteen A sisäisestä esitysmuodosta laitteen B sisäiseen esitysmuotoon. Erittäin kiintoisaa ja opettavaista tehdä tuollainen konvertteri.
Sitten on ollut sekasikiöitä, kuten cd-soittimista tuttua Motorolan 68000:sta käyttäneet tietokoneet. Se oli sisäisesti 32-bittinen, mutta muistiväylä oli vain 16 bittinen. Osoiterekisteri oli siinä 24-bittinen, eli pystyi hyödyntämään korkeintaan 16 megatavun muistia. Se tosin riitti useimpiin sovelluksiin 1980-luvulla.
Mulla on taskulaskimessa toi MC68000
Tiedonsiirtonopeuksissa nykyinen 2^N on uudempaa kehitystä. Aikanaan nopeudet ilmoitettiin baudeina (bittiä sekunnissa) ja tyypillisiä nopeuksia olivat
45.5 baud (teletype standardi josta päätteille linuxissakin nimi tty)
110/300 baud (tonnin painoinen teletype pääte jossa reikänauha)
300 baud (pitkään standardina)
1200 baud (kun modeemit kehittyivät, tämä tuntui jo nopealta)
9600 baud (pitkään standardi, koko yliopiston sisäinen pääteverkko, puhelimen kautta toimiva modeemi maksoi tuhansia markkoja)
19200 baud (nopeammat modeemit)
38400 baud (tosi nopeet modeemit, näihin aikoihin alkoi tcp/ip kytkentäinen internet tulla Suomeen)
64 kbit/s (ISDN linjat, Suomen ensimmäinen TCP/IP yhteys USA:han)
Itse käytän paraikaa sarjalinjassa 115200 baudin yhteyttä (12 x 9600) modernin prosessorikortin sisällä eli historialliset standardit säilyvät edelleen.
"Aikanaan nopeudet ilmoitettiin baudeina (bittiä sekunnissa)"
Tuo on yleinen virhekäsitys. Baudi on baudi ja bitti on bitti. Esimerkiksi harrastelijaporukoissa 1980-luvun loppupuoliskolla varsin yleinen V.22bis-modeemi siirsi 600 baudilla QA-modulaatiolla 2400 bittiä sekunnissa.
Mun vanhoissa stereoissa on 4 - bittinen mikroprosessori eli 4-bittinen tietokone.
Mitä muuta voisi käyttää? Voi yrittää käyttää kolmitilaista logiikkaa, mutta menee aivan liian monimutkaiseksi ja hitaaksi ja tulee epäsymmetrisä siirtymiä. Tilasta toiseen ja kolmanteen.
Binäärilogiikalla kaikki laskenta onistuu nopeasti ja helposti. Aina on yritetty keksiä joitan analogisia muisteja, joissa jännitteen arvolla kuvataan esim 4...16 eri tilaa. Kaikki saadaan jopa toimimaan oikein kun oikein virittää. Saanto lähellä nollaa ja kustannukset pilvissä ja muistikapasiteeti mitätön ja virhesuhde liian suuri ja hakuaika aivan liian hidas. Kaikki saadan toimimaan binäärisenä kymmeniä kertoja paremmin.
Kaikki selviää digitaalitekniikan peruskursseilla. Varmasti löytyy Wikipediastakin.
"Kaikki selviää digitaalitekniikan peruskursseilla."
Olen vasta lukiossa, ei meillä ole tuollaisia.
Kannattaa lainata vaikka kirjastosta, tai hommata joku pruju. Siellä tulee kiikut ja Karnaughin kartat ynnä muuta mielenkiintoista.
Analoginen värähtelevä muistisolu voisi olla toisenlainen tapa säilöä numeerista tietoa. Luettaisiin vaikka sekunnin välein sen taajuus, joka olisi myös luku. Alueella 20–20kHz saattaisivat olla aika äänekkäitä.
Hitaasti saa toimimaan vaikka mitä. Nykyisin tulee kuitenkin paljon halvemmaksi simuloida sitä yhden piirin prosessorilla. Kaikki saadaan toimimaan ilman virittelyä ihan miten vaan. Ja aina samalla tavalla. Toistettavasti.
Laboratorioissa voi tietysti kokeilla ihan mitä vaan joissakin yksittäisissä erikoistapauksissa.
Filosofia palstalla on avaus aiheesta "kaksiarvologiikan historiaa"
Vielä jos joku selittäisi kuinka helmitaulu ja laskutikku toimivat. Niidenkään käyttöä ei opeteta nykykoulussa.
Youtube auttaa tässäkin asiassa:
https://www.youtube.com/watch?v=MEyIppEOQTw
Helmitaulusta löytyy runsaasti materiaalia kun laittaa youtubeen hakusanaksi abacus.
Boole teki algebransa aikana, jolloin se oli niin hyödytön pala matematiikkaa kuin olla ja voi. Seuraavalla vuosisadalla siitä tulikin aika hyödyllistä.
Tieteilijät ovat käyttäneet ja käyttävät edelleen paljon yhteiskunnan resursseja sellaisen tutkimiseen, josta ei kenellekään ole mitään hyötyä. Menisivät oikeisin töihin!
Ilmeisesti kaikkien taiteen alojen taiteilijatkin saisivat mielestäsi painua "oikeisiin töihin" ?
Ei heistäkään ole kenellekään hyötyä.
Muuttakaamme yhteiskuntamme muurahaisyhteisön kaltaiseksi. Kaikki hyötyhommiin!
Ainakaan suoli24-palstoille kirjoittelevista ei oikeasti ole hyötyä. Vai onko?
"Ainakaan suoli24-palstoille kirjoittelevista ei oikeasti ole hyötyä. Vai onko?"
Täällä on paljon muulta maailmalta kätkettyjä totuuksia, esim. ilmastonmuutos-palstalla.
Voi olla, että puolet perustutkimuksesta tulee aina olemaan täysin hyödytöntä. Emme vaan tiedä, kumpi puoli. Se toinen puoli onkin sitten hyvinkin hyödyllistä.
Kerrotaan, että Britannian päämisnisteri oli onnitellut maailmannäyttelyssä Micael Faradaytä hienosta demonstraatiosta kuinka sähköä saadaan kehittymään, mutta kysynyt lopuksi, että mitä hyötyä siitä on. Faraday oli sanonut, että tulevaisuudessa te voitte verottaa sitä.
Useimmista varmaan on. Suoli 24 palstalle kirjoittaminen voi olla rentouttava harrastus työn vastapainoksi. Ei kai täälläkään kukaan ihan työkseen notku, tai jos notkuu niin jossain viiraa.
Biteillä on se hyvä puoli että ne voivat saada useita eri arvoja kuten esimerkiksi on, ei, ehkä ja EVVVK.
Digitaalipiireissä on sen vuoksi hystereesi, jottei joko-tai-ehkä-tiloja syntyisi niin usein. Jännitteen noustessa ylös vaihtuu tila vasta sopivassa kohdassa, ja alas päin mennessä eri kohdassa selvästi alempana. Sisääntulojännitteen heiluessa kyseisessä "välitilassa" ei muuteta ulosmenon tilaa.
Analogiaa voi hakea vaikka auton ohjauksessa olevasta klapista, jonka vuoksi renkaat alkavat kääntymään vasta sen jälkeen, kun ohjauspyörästä on veivattu klappialue pois.
Eipä ole minun digitaalipiirini hysteerisiä kuin korkeintaan sen jälkeen kun on pelattu liikaa DOOMia.