Tarkoittaako kalpa kilpeä vai miekkaa? Aluksi olin 100% varma siitä, että se olisi synonyymi kilvelle, mutta sitten iski pieni epäilyksen poikanen...
Kalpa?
nuoli
16968
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kalpa, floretti ja säilä ovat nykyaikaisen miekkailu-urheilun kolme eri lajia:
http://www.fencing.fi/main/index.php?id=8
”Aseita on kolme: kaksintaisteluaseen jälkeläinen kalpa, harjoitus- ja opetusase floretti ja ratsuväen sapelista kehitetty säilä.”
”Floretti - Naisten liivien ja röijyjen yksivärinen, kukkakuvioinen villakangas. Tehdastekoinen floretti on pohjan sidokseltaan esim. satiinia ja kuviot muodostuvat lankajuoksuista.”
http://www.tkukoulu.fi/~outihonk/kanspuku.html
Noiden synonyymien ja sivumerkitysten viidakossa saattaa tapahtua niinkin, että kun yrittää sanan säilällä sivaltaa, niin käykin kalpaten. Ihan tässä käy kalvankalpeaksi sellaista mahdollisuutta ajatellessa! Kalmeata kellassaan!
Kalpalan veljekset taisi olla se taho, joka perusti Turenkiin joskus Kalpalinna-nimisen hiihtokeskuksen - vai joko Kalle Ebbin voi katsoa perustaneen sen? http://www.kalpalinna.com/
Kerran olen käynyt Calpiksessa mutkamäenlaskua kokeilemassa minäkin; muistaakseni silloin ei ollut kovinkaan kalpakka keli.
Minulla on kalvava epäilys, että KalPa on sitten nimi, jolla on jotain tekemistä kalakukkojen kanssa. Lisätietoa ehkä täällä: http://www.niiralanmonttu.com/
Calvaako? Kyllä kiitos!
http://www.wineworld.ru/pics/art15/art1495_021.jpg
Niin, se on siis Kuopion KalPan koko nimi.
"Jo tulta kohta kalpa lyö ja vinkuen taas lentää luoti"...
Kumma kyllä, kalpa voi taipua paitsi kalpa:kalpain (m.gen) myös kalpa:kalvain
Juohtuupa tuosta muodosta mieleeni muuan käsityökalu jota konepajalla vieläkin tarvitaan: kalvain (kalvain:kalvaimen:kalvainta:kalvaimien jne.) Kysymättäkin lienee selvää, mitä "kalvaa" tarkoittaa?...
Mitä Kalpalinnasta sitten? No "Kalpalinnan kaunis Kaarina" - taisi olla V.Lavin kupletti, se.
"Niiralan monttu" on ollut nimisensä jo kauan ennen kuin jääkiekkoa oli Kalakukkojen kaupungissa pelattu. Se taisi olla jonkinlainen soramonttu, sittemmin läjitysalueenakin palvellut...montun reunaan rakennettiin yksi maamme ensimmäisitä kaukolämpölaitoksista, ainakin se oli Kuopion ensimmäinen lajissaan.
Jos halusi matkustaa Kuopiosta junalla Niiralan montulle, niin sekin onnistui: ostit rautatieasemalta lipun Kuopio-Rättimäki seis. ja nousit lättähattuun - seisake näkyi jo Kuopion asemalta, niin että ei siinä juuri paikkaseutu kerinnyt puutua (se taisi olla Suomen lyhin junamatka, lieneekö ollut maailman lyhinkin?).
Nuo seis. -loppuiset paikannimet ovat nyt tainneet kaikki vaipua unohduksen synkeään yöhön.
--
Tulinpa puhuneeksi läpiä päähäni: "kalvain" on tietenkin monikon instruktiivi, ja se on muodostettu tykkänään toisesta sanasta kuin "kalpa".
Kalvan täytyy taipua kalpa:kalvan:kalpojen/kalpain
Anteeksi möhläys! :o(
--
Nimimerkkini kaima on pieni järvi tai iso lampi, jonka vieressä kohoaa jonkinmoisena matkailukohteenakin tunnettu Vuokatinvaara. Korkeuseroa Särkisen pinnasta Vuokatin huipulle on lähestulkoon parit sadat metrit.
Särkisen rannalla oli taannoin pieni rakennus, jossa nimim. Särkinenkin tuijotti joskus tunnit pitkät seinällä roikkuvia kuvia. Uno Gygnaeus ja Urho Kekkonenhan ne siellä. Jonakin viikonpäivänä raivattiin pulpetit syrjään ja opeteltiin käyttämään noita kalvaimia, purasimia, nävereitä, talttoja/temmejä sun muita. Suolasalkkaria ja kukkalautaa niillä syntyi kotimaisesta mäntypuusta.
Rakennus on jo purettu. Tontilla on nykyisin jonkinmoinen kunnan edustusmaja.
Muutaman sadan metrin päässä tuosta rakennuksesta oli 1950-luvulla liikennepaikka nimeltä Käkinotko seis. Käkinotkosta nousi siihen aikaan joltisestikin tallattu polku Vuokatin laelle. Sitä pitkin sinne nousin ensimmäistä kertaa minäkin. Autotie huipulle avattiin vasta joskus 1950- ja 60-lukujen vaihteessa (vaaran toiselta puolelta).
Ehkäpä kilometrin päässä oli toinen liikennepaikka nimeltä Latu seis. Ellen ihan väärin muista, niin siellä pysähtelivät eräät lättähatut vielä 1960-luvullakin purkaen uumenistaan suksikansaa. Liikennepaikan vieressä oli Suomen Ladun ylläpitämä Vuokatin Urheiluopisto.
Latu seis. oli varustettu peräti sivuraiteella. Hiihtoloma-aikaan sinne ajettiin junallinen makuuvaunuja ja saatiin näin lisää majoituskapasiteettia sesonkiviikoiksi. Majoittujat, etelän ihmiset, taisivat itse asiassa matkustaakin noissa samoissa vaunuissa mennen tullen; puhuttiin Vuokatin hiihtojunista.
Taisinpa havahtua nostalgisista mietteistä.
Tätä varten on muuten olemassa (tieto)sanakirjoja. Käy kirjastossa, niin näet luotettavasta lähteestä, että se on miekka.
Ja tätä varten on olemassa myös Suomi24:n foorumi. Käytkö sinä kirjoittelemassa jokaiseen viestiin, että tätä varten on olemassa Google tai tietosanakirja? Jos ei keskustelu kiinnosta, niin mene sinne kirjastoon.
Kyllä se totta on. Toivottavasti tästä on nyt apua sinulle. Itse asiassa kaiken mitä tiedän olen oppinut lukemalla Suomi24:n foorumeita. Siksi olenkin näin rikkiviisas.
Kirjastossa on myös hyvien tapojen oppaita.
Ehkäpä sellaisessa käyttäytymisoppaassa opetetaan myös, ettei näsäviisastelu kuulu hyviin tapoihin.
tsekkaa jostain sanakirjasta käsite "(itse)ironia".
Miksi muuten aivan yleisesti käytettiin sanontaa: "Uteliaisuus ei kuulu sivistykseen?"
Ymmärrän, että toisten uteleminen ja henkilökohtaisten asioiden vatvominen ei kuulu hyviin tapoihin, mutta uteliaisuus?
Eihän uteliaisuudesta seuraa pahaa, eikö se ole tiedon janon kannalta hyvä lähtökohta?
Et ilmeisesti osaa rivien välistä lukemisen jaloa taitoa? Totta puhuakseni en kyllä odottanutkaan sitä sinulta. Voin minä sinulle sen ironian määritellä, jos et kerta itse ole lukutaitoinen:
Ironia = päälaelleen käännettyä tekohauskaa piilovittuilua. Eli sinulla on kuule vielä paljon tekemistä, että opit purevaa ironiaa. Itseironiaa sinulta tuskin puuttuu, sillä en minäkään voisi olla nauramatta itselleni, jos olisin noin hauska tyyppi.
Osalle ihmisistä ei TARVITSE selittää, ja niille lopuille EI KANNATA.
Voi sua raukkaa, ketuttais muakin :) Enpä tosiaankaan jaksa alkaa selittää sinulle, kun et tuntunut ymmärtävän.
...runoili joskus Heikki Nurmio ja Johan Julius Christian Sibelius väkersi sävelen. Jääkärien marssina tunnetaan. "Syvä iskumme on..."
Reilut kaksi vuosikymmentä sitten minulla oli seinänaapurina puolalais-suomalainen perhe, oikein fiksua ja mukavaa väkeä! Isällä oli Puolassa saatu matemaatikon koulutus, mutta täällä hän toimi miekkailuvalmentajana.
Omena ei ole näköjään kauas puusta pudonnut: poika näkyy toimivan nykyisin samoissa hommissa:
http://www.espoonmiekkailijat.fi/valmennus/valmennus_main.asp
Nettisivulta löytyvien nimien perusteella sopii arvailla, keneltä noita puolalaisjuuria löytyy.
Terveiset entiseltä naapurilta!