Voiko elämästä selvitä?

Itse elän sen mukaan, että tietoisuuteni säilyy fyysisen kuoleman jälkeenkin. Ja mitä olen elämässä kylvänyt sitä niitän tuonpuoleisessa.

En silti elä pelkästään tuonpuoleista varten vaan on tärkeä tuntea elävänsä jo tänään.

Elämän tarkoitus on se, mitä me itse päätämme sen olevan. Oli tuonpuoleinen olemassa tai ei, kukaan meistä ei tiedä muuta kuin, että tämä elämä on olemassa, joten tätä elämää me elämme kuin tämä olisi kaikki mitä on. Jos sen jälkeen tulee jotain muuta, se on vain bonusta.

Me kuolemme, koska meidän elämämme perustuu biologiaan. Kun ne kemialliset prosessit, joista elämä koostuu, päättyvät ja korvautuvat toisilla, elämä päättyy. Jos meidän tietoisuutemme pystyttäisiin siirtämään esimerkiksi tietokoneisiin, voisimme elää pitkään, mutta tietokoneetkin hajoavat. Kaikki kuolee joskus, tähdetkin sammuvat.

Monet uskonnot opettavat, että meidän elämämme tarkoitus on se, mitä ikinä meidät luonut jumala haluaa meidän tekevän, mutta miksi ihmeessä kukaan muu kuin me itse, voisi päättää mitä meidän elämämme merkitsee? Se, että jumala loi meidät jotain tarkoitusta varten, ei ole meidän ongelmamme, vaan kyseisen jumalan (jos hän todella on olemassa). Ja jos jumala haluaisi rohkaista meitä tottelemaan sokeasti hänen käskyjään, lupaamalla palkkioksi pääsyn kivaan paikkaan ikuisen kidutuksen sijaan, hänen kannattaisi keksiä jokin tapa saattaa meidän tietoomme, että tuollaiset kiva paikka ja kidutus tosiaan ovat tarjolla, eivätkä vain toisten ihmisten keksintöä.