Tapahtui pari päivää sitten Tampereella (entisellä) Kekkosen tiellä.
Kyseisellä tiellä, joka ylittää sillan muodossa Tammerkosken, on tunnelin valmistuttua ollut toisessa reunassa pyöräilykaista ja jalankulkukaista, jonka reunassa on sillan metallinen aita. Järjestys on siis sillan keskiviivan suunnasta lukien seuraava: pyöräilykaista, jalankulkukaista ja metalliaita.
Kolmen henkilön ryhmä ajoi pyöräilykaistaa ylämäkeä sillan harjaa kohti Särkänniemen suunnalta. Ryhmässä oli kaksi aikuista ja 3-4-vuotias lapsi, ilmeisesti vanhemmat ja heidän lapsensa. Vasemmalla oli jalankulkijoiden kaista ja sen jälkeen metalliaita. Kaikki ajoivat kaistan oikeaa reunaa.
Vastaan tuli alamäkeä mieshenkilö polkupyörällä aika vauhtia, tiukasti kaistan oikeassa reunassa, kuten pitääkin.
Vastaantulijan ollessa 2-3 metrin päässä ryhmästä lapsi ohjasi äkkiä pyörän poikittain pyöräilykaistalle ja jatkoi siitä jalankulkukaistalle.
Vastaantulija ei ehtinyt pysähtymään, mutta onnistui juuri ja juuri livahtamaan lapsen pyörän ja metalliaidan välistä. Sen jälkeen vastaantulija sai pyörän pysäytetyksi, huuteli jotakin sopimatonta perheen suuntaan ja jatkoi matkaa.
Onnettomuus olisi ollut sekunnin murto-osan päässä. Pyörät olisivat törmänneet, lapsi kaatunut, vastaantulija ajanut lapsen päältä ja lentänyt ilmalennon jälkeen asfalttiin. On parempi olla pohtimatta seurauksia.
Liikenteen sääntöjä tässä rikkoi lapsi puutteellisine ajotaitoineen.
Voidaanko ketään muuta syyttää? Mikä on vanhempien vastuu, kun nämä eivät pystyneet valvomaan lapsen ajoa siten, että se olisi vaaratonta? Onko vastuuta vastaantulija lila, joka vauhdinpidossaan luotti siihen, ettei kukaan tule eteen?
Tällainen tapahtuma voi sattua monelle muullekin. Mitä mieltä ollaan?
Pahoittelen että joudun kertomaan pyöräilyn vaaroista tänneo pyöräilyn teknisiä seikkoja käsittelevien puheenvuorojen lomaan.
Kun moni vilkaisee ehkä kuitenkin lopun tästä puheenvuorosta, niin varoitan: Pyöräillään varoen, kun reitillä on lapsia,
olivatpa he polkupyörillä tai ilman.
Turvallista pyöräilyä!
Kyseisellä tiellä, joka ylittää sillan muodossa Tammerkosken, on tunnelin valmistuttua ollut toisessa reunassa pyöräilykaista ja jalankulkukaista, jonka reunassa on sillan metallinen aita. Järjestys on siis sillan keskiviivan suunnasta lukien seuraava: pyöräilykaista, jalankulkukaista ja metalliaita.
Kolmen henkilön ryhmä ajoi pyöräilykaistaa ylämäkeä sillan harjaa kohti Särkänniemen suunnalta. Ryhmässä oli kaksi aikuista ja 3-4-vuotias lapsi, ilmeisesti vanhemmat ja heidän lapsensa. Vasemmalla oli jalankulkijoiden kaista ja sen jälkeen metalliaita. Kaikki ajoivat kaistan oikeaa reunaa.
Vastaan tuli alamäkeä mieshenkilö polkupyörällä aika vauhtia, tiukasti kaistan oikeassa reunassa, kuten pitääkin.
Vastaantulijan ollessa 2-3 metrin päässä ryhmästä lapsi ohjasi äkkiä pyörän poikittain pyöräilykaistalle ja jatkoi siitä jalankulkukaistalle.
Vastaantulija ei ehtinyt pysähtymään, mutta onnistui juuri ja juuri livahtamaan lapsen pyörän ja metalliaidan välistä. Sen jälkeen vastaantulija sai pyörän pysäytetyksi, huuteli jotakin sopimatonta perheen suuntaan ja jatkoi matkaa.
Onnettomuus olisi ollut sekunnin murto-osan päässä. Pyörät olisivat törmänneet, lapsi kaatunut, vastaantulija ajanut lapsen päältä ja lentänyt ilmalennon jälkeen asfalttiin. On parempi olla pohtimatta seurauksia.
Liikenteen sääntöjä tässä rikkoi lapsi puutteellisine ajotaitoineen.
Voidaanko ketään muuta syyttää? Mikä on vanhempien vastuu, kun nämä eivät pystyneet valvomaan lapsen ajoa siten, että se olisi vaaratonta? Onko vastuuta vastaantulija lila, joka vauhdinpidossaan luotti siihen, ettei kukaan tule eteen?
Tällainen tapahtuma voi sattua monelle muullekin. Mitä mieltä ollaan?
Pahoittelen että joudun kertomaan pyöräilyn vaaroista tänneo pyöräilyn teknisiä seikkoja käsittelevien puheenvuorojen lomaan.
Kun moni vilkaisee ehkä kuitenkin lopun tästä puheenvuorosta, niin varoitan: Pyöräillään varoen, kun reitillä on lapsia,
olivatpa he polkupyörillä tai ilman.
Turvallista pyöräilyä!
Vastaukset 17
Vanhimmat
Nimenomaan, tästä on kysymys. Lapset voivat tehdä hyvinkin äkkinäisiä liikkeitä aivan ajattelemattomuuttaan. On myös aikuisen ajattelemattomuutta olettaa, että lapsi ei tekisi mitään juuri ajattelemattomuuttaan. Siksi lähestyn lapsukaisia aina varoen varsinkin takaa sivutettaessa. Ensinmäkin hiljennän kolmestaviidestä nopeuden noin viiteentoista. Sitten ilmoitan hyvissä ajoin rauhallisella, ja jokseenkin imelällä äänellä, tiedoksi ”setä tulee täältä, varokaahan pienet koululaiset/lapsukaiset!” Sitten tarkkailen mihin suuntaan he väistävät. Usein tässä kohtaa pitää myös rauhoitella ja sanoa ”rauhassa vain, ei mitään hätää” sitten kun on ohittamassa pienokaisia täytyy myös muistaa kiittää heitä ”kiitos kiitos, hyvin meni!” Näin toimien olen estynyt vaarantamasta, ja monta kertaa, lapsukaisten terveyttä.
Tuo lisäksi on varauduttava siihen, että joutuu tekemään lukkojarrutuksen. Pyöräni levyjarrut ovat pelastaneet monelta kolarilta mummojen ja lasten kanssa.
On paras pysähtyä ajoissa, jos näkee vastaantulijan kulkevan väärin.
Juuri tätä on se laissakin vaadittu (TLL 4 §) ennakointi. Kun voit jostakin aavistaa, että joku on tekemässä virheen tai tilanne menee muuten vaaralliseksi, pitää hiljentää, väistää, pysäyttää tai kääntää ajoneuvolla muualle.
Lapsi liikenteessä on aina liikkuva varoitusmerkki.
Lapsi on kävelevä vaaran merkki,
etenkin vielä kun nykypäivän tolkuttomat vanhemat eivät tunnu tajuavan lapsen kasvatusta ja valvontaa.
Linsäädännössäkään ei tuollaiseen asiaan kiinnitetä huomiota.
Lähtiessään pikkulapsen kanssa liikenteeseen pyörätielle aikuisen tai seurassa olevan vanhemman henkilön on otettava huomioon, että lapsi ymmärtää, missä saa ajaa ja missä ei.
Vastaantulijan käyttäytymistä kuvatussa tilanteessa ei voi sanoa sivistyneeksi
Olet väärässä. Laissa otetaan kantaa lapsiin. On velvollisuus liikenteessä varoa lapsia erityisen paljon.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L3P29
Uudessa tieliikennelaissa, joka tuli voimaan 1.6.2020, korostetaan varovaisuutta ja ennakointia liikenteessä.
On huomioitava muut tiellä liikkujat ja joustettava tarvittaessa.
Jos vielä tilanne edellyttää, pitää kulkea tavallista huolellisemmin ja varovaisemmin.
Vastaantullut pyöräilijä osoitti ajotaitoa, mutta myös melkoista typeryyttä.
Laissa on otettu kantaa siihen että lapsi saattaa tehdä yllättäviä asioita. Heitä tulee liikenteessä varoa esrityisen paljon. Tämä mainitaan tieliikennelain 29 §.
"Lähestyttäessä ajoneuvolla pysäytettyä koulukuljetus- tai päivähoitokuljetusautoa, linja-autoa, raitiovaunua taikka lasta, vanhusta, eri tavoin vammaista ihmistä tai muuta henkilöä, jolla on ilmeisiä vaikeuksia selviytyä turvallisesti liikenteessä, on noudatettava erityistä varovaisuutta."
Pyöräilijöiden olisi hyvä tutustua tieliikennelakiin, eli liikennesääntöihin.
Toisin sanottuna jos et tunne pyöräilyä koskevaa lainsäädäntöä liikenteesä, älä aja polkupyörällä.
Liikennesäännöt koskevat myös jalankulkijoita joten voi sanoa että, jos et osaa liikennesääntöjä, niin älä lähde ulko-ovesta pihalle.
Kyllähän tuo menee lapsen vanhempien piikkiin, koska lapselle ei ole opetettu käyttäytymistä liikenteessä niin, ettei synny vaaratilannetta.
Et tiedä mitä vanhemmat ovat tehneet tai jättäneet tekemätttä. Et näköjään ymmärrä lapsista ja heidän käyttäytymisestään mitään kun tuollaista väität. Ei ymmärrä moni muukaan aikuinen. Lainlaatijat ovat olleet kaukaa viisaita, kun ovat tehneet pykälän, jossa velvoitetaan varomaan lapsia liikenteessä erityisen paljon.
Törmäsin johonkin alle kouluikäiseen lapseen rauhallisella sivukadulla, kun lapsi tuli pyörällä sivusta kerrostalon pihalta pensaiden takaa eteen.
Oli täysin lapsen isän vika, joka tuli ensin sieltä ja jäi odottamaan toiselle puolelle. Näki ihan varmasti, että minäkin tulen sieltä, mutta silti antoi lapsensa tulla eteen.
Vanhempien pitäisi tulla pikkulasten kanssa yhdessä kadun yli! Ei pitäisi mennä itse edeltä eikä laskea lasta menemään ensin. Ei jokainen alle kouluikäinen lapsi osaa itse katsoa ja varoa.
Ei ollut vauhtia, en ajanut ihan reunassa eikä onneksi käynyt kummemmin, vaikka lensinkin asvalttiin. Pari naarmua ja mustelma jalassa. Lapsikin lensi ja taisi selvitä mustelmilla.
Jos olisi käynyt jotain, olisin kutsunut tietysti poliisin ja ambulanssin, ja lapsen isä olisi saanut syytteen. Oman nopeuteni olisin voinut tarkistaa GPS-seurannasta ja olisin voinut todistaa, etten olisi ajanut tavallisella vaihdepyörälläni tarpeettoman kovaa.
Aikuiset käyttäytyy nykyään kummallisella tavalla. Kerran näin kevyen liikenteen väylällä, itsekin kävelin, pienen tytön seisoskelemassa. Ihmettelin mitä hän siinä eikä vanhempia mailla halmeilla. Kun olin jo mennyt jonkin matkaa ohi, ajattelin kuitenkin palata ja kysyä onko hän eksynyt vai mikä on hätänä. Samalla hetkellä ilmestyi kadun toiselle puolelle kuin puskista vanhempi naishenkilö ja ryhtyi huhuilemaan tytölle. ”Mumma on täällä, tulitko mumman luokse?” Välissä oli autotie, ja hetken olin varma että nyt tyttö ryntää liikenteen sekaan. Näin ei onneksi käynyt, ja se mummakin pääsi lopulta tien tänne puolen. Merkillinen tapaus. Ensinnäkin pikkutytön vanhempien käytös, mistä saakka olivatkaan päästäneet syyntakeettoman kävelemään, toiseksi isoäidin vastuuton huutelu tien toiselta puolelta.
Lapsen vanhemmat syyllisiä. Lapsen pitää antaa polkea edellä ja pysyä omalla puolellaan. Ylämäki voi olla jyrkkä ja sen takia lapsi voi alkaa mutkittelemaan polkiessa.
Höpö höpö. Lapset saattavat joka tapauksessa tehdä yllättäviä asioita vaikka vanhemmat olisivat mukana. Tieliikennelaissa tämä on otettu huomioon ja velvoitetaan jokaista noudattamaan liikenteessä lapsien kohdalla erityistä varovaisuutta.