Sähkö vs diesel

En mä sitä tässä ajatellut. Vaan ihan mielenkiinnosta tuota eroa sähkön ja dieselin välissä noissa pikkukoneissa ja varsinkin tollaseen vanhaan "arvottomaan" veneeseen.

Anonyymi kirjoitti:

En mä sitä tässä ajatellut. Vaan ihan mielenkiinnosta tuota eroa sähkön ja dieselin välissä noissa pikkukoneissa ja varsinkin tollaseen vanhaan "arvottomaan" veneeseen.

Miten vertailu pitäisi tehdä?

Jos lähdetään siitä, että akut on aika täynnä ja käytettävissä niin pitkään, kun tarvetta on ilman lataamista, sähkömööttori on oivallinen valinta. Suurin osa purjeveneilijöistä ajaa kuitenkin pitkiä matkoja moottorilla, jolloin tarvitaan joka tapauksessa riittävän iso moottori tekemään sähköä liikkumista varten.

Jos tarvitaan iso diesel-generaattori ja sähkömoottori, niin yksi moottori, joka hoitaa sähkön ja potkurin pyörittämisen, on halvempi ja monin tavoin kätevämpi ratkaisu.

Anonyymi kirjoitti:

Miten vertailu pitäisi tehdä?

Jos lähdetään siitä, että akut on aika täynnä ja käytettävissä niin pitkään, kun tarvetta on ilman lataamista, sähkömööttori on oivallinen valinta. Suurin osa purjeveneilijöistä ajaa kuitenkin pitkiä matkoja moottorilla, jolloin tarvitaan joka tapauksessa riittävän iso moottori tekemään sähköä liikkumista varten.

Jos tarvitaan iso diesel-generaattori ja sähkömoottori, niin yksi moottori, joka hoitaa sähkön ja potkurin pyörittämisen, on halvempi ja monin tavoin kätevämpi ratkaisu.

Lue lisää

Nyt siis alkuperäisenä ajatuksena oli vaan vertailla sähkömoottorin ja dieselin hinta-eroa jos sen joutuisi vanhaan veneeseen asentaa. Ei sen kummempia ajatuksia kuinka pitkää matkaa koneella ajettaisi tai miten sitä pääsisi lataamaan. Jutussa on kerrottu hinta kaikkineen kun vaihtaa dieselin tilalle dieselin. Jos sama alkuperäinen diesel vaihdetaan uuteen sähkömoottoriin kaikkine akkuineen ja tarvikkeineen, niin missä hintaluokassa pyöritään asennuksineen? Joko näitä voi alkaa vertailemaan keskenään?

Mutta tuohon ihmettelyysi, jos kyseessä on Maxi Fenixin kokoinen vene, niin sillä tuskin ajetaan pitkiä matkoja koneella, tai en itse ainakaan ajelisi. Tai sanotaanko että koneajo jää alle 5h. Luulisi että nykypäivän sähkökoneilla, esim juuri Oceanvoltilla (tämä esimerkkinä koska on Suomalainen) voisi saada tuon pätkän ajettua koneella. Purjehtiessa kone lataa pari-kolmesataa wattia aurinkopaneeleita katolle.

Itsellä on 600h ajettu Volvo, eikä tule sähkökonetta sen tilalle varmaan minun aikana, koska siihen kertyy sellaiset 100h vuodessa = ajan vielä 15v helposti tuolla, jonka ajanjakson sisällä luultavasti tulen vaihtamaan uudempaan veneeseen. Tykkään myös siitä että voin 5min sisällä saada matka-aikaa lisättyä sen 200NM useissa kohdissa saaristoa, tai ihan vaan pitämällä varakanisteria/kanistereita mukana. Mutta nythän kyse ei ollut siitä.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt siis alkuperäisenä ajatuksena oli vaan vertailla sähkömoottorin ja dieselin hinta-eroa jos sen joutuisi vanhaan veneeseen asentaa. Ei sen kummempia ajatuksia kuinka pitkää matkaa koneella ajettaisi tai miten sitä pääsisi lataamaan. Jutussa on kerrottu hinta kaikkineen kun vaihtaa dieselin tilalle dieselin. Jos sama alkuperäinen diesel vaihdetaan uuteen sähkömoottoriin kaikkine akkuineen ja tarvikkeineen, niin missä hintaluokassa pyöritään asennuksineen? Joko näitä voi alkaa vertailemaan keskenään?

Mutta tuohon ihmettelyysi, jos kyseessä on Maxi Fenixin kokoinen vene, niin sillä tuskin ajetaan pitkiä matkoja koneella, tai en itse ainakaan ajelisi. Tai sanotaanko että koneajo jää alle 5h. Luulisi että nykypäivän sähkökoneilla, esim juuri Oceanvoltilla (tämä esimerkkinä koska on Suomalainen) voisi saada tuon pätkän ajettua koneella. Purjehtiessa kone lataa pari-kolmesataa wattia aurinkopaneeleita katolle.

Itsellä on 600h ajettu Volvo, eikä tule sähkökonetta sen tilalle varmaan minun aikana, koska siihen kertyy sellaiset 100h vuodessa = ajan vielä 15v helposti tuolla, jonka ajanjakson sisällä luultavasti tulen vaihtamaan uudempaan veneeseen. Tykkään myös siitä että voin 5min sisällä saada matka-aikaa lisättyä sen 200NM useissa kohdissa saaristoa, tai ihan vaan pitämällä varakanisteria/kanistereita mukana. Mutta nythän kyse ei ollut siitä.

Lue lisää

Epäilen, että Maxi Fenix kokoiseen veneeseen ei saa järkevästi sijoitettua 300 W aurinkopaneeleja.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt siis alkuperäisenä ajatuksena oli vaan vertailla sähkömoottorin ja dieselin hinta-eroa jos sen joutuisi vanhaan veneeseen asentaa. Ei sen kummempia ajatuksia kuinka pitkää matkaa koneella ajettaisi tai miten sitä pääsisi lataamaan. Jutussa on kerrottu hinta kaikkineen kun vaihtaa dieselin tilalle dieselin. Jos sama alkuperäinen diesel vaihdetaan uuteen sähkömoottoriin kaikkine akkuineen ja tarvikkeineen, niin missä hintaluokassa pyöritään asennuksineen? Joko näitä voi alkaa vertailemaan keskenään?

Mutta tuohon ihmettelyysi, jos kyseessä on Maxi Fenixin kokoinen vene, niin sillä tuskin ajetaan pitkiä matkoja koneella, tai en itse ainakaan ajelisi. Tai sanotaanko että koneajo jää alle 5h. Luulisi että nykypäivän sähkökoneilla, esim juuri Oceanvoltilla (tämä esimerkkinä koska on Suomalainen) voisi saada tuon pätkän ajettua koneella. Purjehtiessa kone lataa pari-kolmesataa wattia aurinkopaneeleita katolle.

Itsellä on 600h ajettu Volvo, eikä tule sähkökonetta sen tilalle varmaan minun aikana, koska siihen kertyy sellaiset 100h vuodessa = ajan vielä 15v helposti tuolla, jonka ajanjakson sisällä luultavasti tulen vaihtamaan uudempaan veneeseen. Tykkään myös siitä että voin 5min sisällä saada matka-aikaa lisättyä sen 200NM useissa kohdissa saaristoa, tai ihan vaan pitämällä varakanisteria/kanistereita mukana. Mutta nythän kyse ei ollut siitä.

Lue lisää

Tuon kokoisia veneitä tulee kelistä riippuen vastaan noin puolet konevoimalla säästä ja viikonpäivästä riippuen. En ota kantaa siihen pitäisikö niin olla, mutta niin on.

Mitä äkkiä noita katselin, niin 2 kW moottori voisi olla sopivan kokoinen ja sille saa 10 kWh akuilla ajoaikaa vajaat viisi tuntia, mutta ajallahan ei ole merkitystä vaan matkalla eihän perille saapumista katsota kellosta.

Akun ja sähkömoottorin käyttö on helppoa, mutta lataaminen edellyttääkin sitten säännöllistä vierailua töpselin päässä tai riittävää luotettavaa virtalähdettä. Sähkön kulutus on dieselilläkin usein ongelma purjeveneessä koska sitä tarvitaan elektroniikkaan, valaistukseen lämmitykseen ja jäähdytykseen. Niihin voisi aurinkokennot juuri riittää aurinkoisena päivänä, mutta ei enää akkujen lataamiseen.

10kWh akun lataamiseksi saa 2 kW bensageneraattoriakin huudattaa viisi tuntia putkeen. Sama energia ei synny kennoilla eikä tuuligenulla helpoisti jos ollenkaan.

Alkuperäisen kysymyksestä karannut aihio, mutta jos pohdit tilannetta hetken niin käytetty vene joka on myynnissä on ongelma, se on ongelma myyjälle.

Lähtökohtaisestihan se tarkoitaa sitä että myyjälle vene on ongelma josta pitää päästä eroon kun ostajalle taas valinnanvara on lähes ääretön. Ostaja tietää että syystä tai toisesta myyjä haluaa luopua veneestä, seuraava kysymys on miksi ? Mikä veneestä on kulumassa loppuun vai häämöttääkö tulevaisuudessa jo isommat remontit.

Autokaupassa tilanne on eri koska autolle on enemmän luonnollinen tarve ja se on monelle työkalu. Montaa autokauppaa on mennyt sivusuun, hyvin hinnoitellut myydään nopeasti - todnäk. tilanne on sama venekaupassa.

Veneostajan housuissa on nykyisin helppo olla, myyjän ei.

Anonyymi kirjoitti:

Tuon kokoisia veneitä tulee kelistä riippuen vastaan noin puolet konevoimalla säästä ja viikonpäivästä riippuen. En ota kantaa siihen pitäisikö niin olla, mutta niin on.

Mitä äkkiä noita katselin, niin 2 kW moottori voisi olla sopivan kokoinen ja sille saa 10 kWh akuilla ajoaikaa vajaat viisi tuntia, mutta ajallahan ei ole merkitystä vaan matkalla eihän perille saapumista katsota kellosta.

Akun ja sähkömoottorin käyttö on helppoa, mutta lataaminen edellyttääkin sitten säännöllistä vierailua töpselin päässä tai riittävää luotettavaa virtalähdettä. Sähkön kulutus on dieselilläkin usein ongelma purjeveneessä koska sitä tarvitaan elektroniikkaan, valaistukseen lämmitykseen ja jäähdytykseen. Niihin voisi aurinkokennot juuri riittää aurinkoisena päivänä, mutta ei enää akkujen lataamiseen.

10kWh akun lataamiseksi saa 2 kW bensageneraattoriakin huudattaa viisi tuntia putkeen. Sama energia ei synny kennoilla eikä tuuligenulla helpoisti jos ollenkaan.

Lue lisää

Ei taida onnistua lataus 2kwh agrekaatilla,

Kaveri vaihdatti juuri 30 hv Yanmarin veneeseensä alle 10 tonnin kokonaiskululla. 10 hv kone olisi varmasti ollut ainakin 2 tonnia halvempi. Ja tuossa ei ole mukana hyvitys vanhasta. Sai toimivasta 80-luvun koneesta enemmän myydessä kuin tonnin hyvitys VP:n mainoksessa. Kokonaiskulu siis n. 8 tonnia 30 hv.

Tuossa jutun 15 tonnin vaihdossa hyvityksineen on siis puolet ilmaa.

Dieselmoottorin vaihtaminen on teetettynä n. moottorin hinta, kuten esimerkin mainosjutussa. Tämä oli ainakin tilanne, kun kyselin tarjouksia 5 v sitten. Päädyin teettämään telakalla vain uuden koneen noston ja pulttauksen paikalleen. Asennustyö maksoi reilusti alle tonnin ja sisälsi veneen nostot ja laskut. Antoivat itse puuhastella hallissa viikonloppun, jonka aikana irrotin vanhan koneen ja vaihdoin äänieristeet. Kun moottori oli pultattu kiinni, hinattiin vene kotisatamaan ja nostettiin talviteloille. Talven aikana tein loput asennukset itse.

Sähkömoottorin asentaminen on tietenkin kalliimpaa kuin dieselin. Työmäärä on huomattavasti suurempi ja erityisesti akkujen sijoittelu ja johtojen veto vaatii paljon työtä ja suunnittelua. Polttomottoriasennuksessa tankit, akut, suodattimet ym. ovat tietenkin vanhoilla paikoillaan, joten vaihto on suoraviivaista.

Pelkät Oceanvoltin sähkömoottorit vaikuttavat suorastaan ihanan kalliilta:

PRICE STARTING FROM: 12015€ (6KW) / 13015€ (8KW)
*The price is excluding VAT, shipping, installation & certification.
Vastaavat Volvo Pentat S-vetolaitteella:
D1-13 7 590 €
D1-20 8 490 €

PRICE STARTING FROM: 31615€ (SD) / 39400€ (SP)
*The price is excluding VAT, shipping, installation & certification.
D1-30 9 290 €
D2-40 10 290 €
D2-50 10 990 €

Noista hinnoista puuttuu vielä tuiki tarpeelliset oheistuotteet, kuten akut, laturi(t) ja potkuri, Erityisen suuri nousu hinnassa on moottoritehossa 8-->10 kW. Dieselmoottorien hinnassa 10 hp tehonlisäys on n. 1000 eur.

Anonyymi kirjoitti:

Dieselmoottorin vaihtaminen on teetettynä n. moottorin hinta, kuten esimerkin mainosjutussa. Tämä oli ainakin tilanne, kun kyselin tarjouksia 5 v sitten. Päädyin teettämään telakalla vain uuden koneen noston ja pulttauksen paikalleen. Asennustyö maksoi reilusti alle tonnin ja sisälsi veneen nostot ja laskut. Antoivat itse puuhastella hallissa viikonloppun, jonka aikana irrotin vanhan koneen ja vaihdoin äänieristeet. Kun moottori oli pultattu kiinni, hinattiin vene kotisatamaan ja nostettiin talviteloille. Talven aikana tein loput asennukset itse.

Sähkömoottorin asentaminen on tietenkin kalliimpaa kuin dieselin. Työmäärä on huomattavasti suurempi ja erityisesti akkujen sijoittelu ja johtojen veto vaatii paljon työtä ja suunnittelua. Polttomottoriasennuksessa tankit, akut, suodattimet ym. ovat tietenkin vanhoilla paikoillaan, joten vaihto on suoraviivaista.

Pelkät Oceanvoltin sähkömoottorit vaikuttavat suorastaan ihanan kalliilta:

PRICE STARTING FROM: 12015€ (6KW) / 13015€ (8KW)
*The price is excluding VAT, shipping, installation & certification.
Vastaavat Volvo Pentat S-vetolaitteella:
D1-13 7 590 €
D1-20 8 490 €

PRICE STARTING FROM: 31615€ (SD) / 39400€ (SP)
*The price is excluding VAT, shipping, installation & certification.
D1-30 9 290 €
D2-40 10 290 €
D2-50 10 990 €

Noista hinnoista puuttuu vielä tuiki tarpeelliset oheistuotteet, kuten akut, laturi(t) ja potkuri, Erityisen suuri nousu hinnassa on moottoritehossa 8-->10 kW. Dieselmoottorien hinnassa 10 hp tehonlisäys on n. 1000 eur.

Lue lisää

Kuten tuossa yllä kirjoitin kaverini vaihdatti koneensa alle 10 tonnilla eli vaihtotyö teetettynä alle 2 tonnia. Ei ollut iso telakka vaan yksittäinen kaveri, joka teki homman talvisäilytyspaikalla.

Fenixin moottorinvaihdossa vastaava kone olisi Oceanvoltilta Saildrive-malli SD6. Se maksaa ilman alv:tä 12 015 eur eli verollinen hinta n. 15 000 eur.

Lifepo4 akut ovat n. 1000 eur/100 ah (12V). 48V -järjestelmään, esim. 5 kpl 200 ah Victroneita (12 kWh).

https://www.midlandchandlers.co.uk/products/victron-12-200-lithium-lifepo4-smart-battery-12-8v-200ah-vv-154

yht. 2200 x 5 = 11 000 eur

Nyt ollaan kulutettu 26 000 eur. Tarvitaan vielä kaapelia, potkuri ja laturi

Laturi tästä, jotta päästään nauttimaan ilmaisesta sähköstä venekerhon laiturissa:

https://www.nautikulma.fi/Skylla-TG-laturi-48V-50A-1-1-/ekauppa/p292-SDTG4800501/

2125 eur

Potkuri vaikka täältä

https://www.mepratuote.fi/potkurit/taittolapapotkurit/taittolapapotkuri-14x11lh2-sail-drive-navalla.html

1156 eur

Kaapelia ja -kenkiä

n. 500 eur

Katto ja kaikki paikat täyteen paneeleita 100 w / 200 eur

600 eur

Nyt ollaan jo kivasti jo yli 30 teur pelkistä tarvikkeista ja moottorista. Yleensä vielä pieni bensageneraattori (1000 eur), jotta varmasti päästään maihin akkujen tyhjennyttyä.

Onhan siinä aika kova hintaero pelkästä koneesta ja tarvikkeista verrattuna dieseliin. Asennuksen laskutus aikaperusteisesti (100 eur/h) n. 100 h (10 000 eur)? Suunnittelua tarvitaan myös, koska ei se asentaja sitä tee.

Jaa'ah. Sulta menee ainakin tonni kaikkiin niihin kuluihin, mitkä joudut maksamaan (laitevuokrat). Jäljellejäävästä neljästä tonnista menee suurinpiirtein 35%, ehkä vähän enemmänkin veroihin ja eläkemaksuihin. Sitäpaitsi sen "torven" pitää maksaa oma osuutensa eläkemaksuista, joten oikeasti hän on valmis maksamaan sinulle vain n. 4200. Eli oma bruttosi putoaakin enää lähelle kolmea tonnia.

Ja tämäkin vain, jos voit laillisesti tehdä ilman ALVia (lähdetään nyt oletuksesta, että et ole veronkiertäjäkusipää). Jos olet ALV-velvollinen, muuttuu yhtälö entisestään: ALV0-hinta onkin enää n. 3300 ja sinun bruttosi jotain 2200-2300.

No onneksi minulla 36 jalkainen sähkömoottorilla varustettu purkkari, niin on edes järjen hiven. Minulla kustannustehokkaat, painavat lyijyakut. Noiden paino on mielestäni plussaa vakavuuden kannalta purjeveneessä. Odottelen 5 vuotta noiden kanssa ja sitten katselen modernimpia akkuja. Aurinkokenno pitää nuo virkeinä ja pitkään elossa.
Onko alottajalle vieras ajatus sähköperämoottori? Se olisi ehdottomasti kustannustehokas ja helppo vaihtoehto.
10hp sähköperämoottori 4*12V 100 Ah hupiakut olisi reilusti alle 5k€ Tuolle kaveriksi iso ja tehokas aurinkokenno 250-350W ja 220/48V laturi laiturikäyttöön. Hyvä paikka aurinkokennolle on sade- ja/tai aurinkosuoja eli bimini.

Anonyymi kirjoitti:

No onneksi minulla 36 jalkainen sähkömoottorilla varustettu purkkari, niin on edes järjen hiven. Minulla kustannustehokkaat, painavat lyijyakut. Noiden paino on mielestäni plussaa vakavuuden kannalta purjeveneessä. Odottelen 5 vuotta noiden kanssa ja sitten katselen modernimpia akkuja. Aurinkokenno pitää nuo virkeinä ja pitkään elossa.
Onko alottajalle vieras ajatus sähköperämoottori? Se olisi ehdottomasti kustannustehokas ja helppo vaihtoehto.
10hp sähköperämoottori 4*12V 100 Ah hupiakut olisi reilusti alle 5k€ Tuolle kaveriksi iso ja tehokas aurinkokenno 250-350W ja 220/48V laturi laiturikäyttöön. Hyvä paikka aurinkokennolle on sade- ja/tai aurinkosuoja eli bimini.

Lue lisää

10 hp sähkömoottori tyhjentää täydet 4*12V*100Ah akut ttäysin tyhjäksi jo 40 minuutissa!!!
Laita nyt edes kymmennen kertaa tuo määrä akkuja niin kelpaa edes saaristokäyttöön.
Pallonkiertoon pitäisi olla vähintään 50 kertaa mainitsemasi akkumäärä, jos akut on tarkoitus ladata satamaissa, taikka ankkurissa tai poijussa, eikä arregaatilla kulussa.

Anonyymi kirjoitti:

10 hp sähkömoottori tyhjentää täydet 4*12V*100Ah akut ttäysin tyhjäksi jo 40 minuutissa!!!
Laita nyt edes kymmennen kertaa tuo määrä akkuja niin kelpaa edes saaristokäyttöön.
Pallonkiertoon pitäisi olla vähintään 50 kertaa mainitsemasi akkumäärä, jos akut on tarkoitus ladata satamaissa, taikka ankkurissa tai poijussa, eikä arregaatilla kulussa.

Lue lisää

Omassa 36 jalkaisessa ei tarvitse 10hp moottoria. Entäs jos tekee niin, että ajaa 50% tai jopa alle tehoilla? Omassani on 24V 400Ah akusto riittää n.8h ajeluun koneella ajamatta akkujen varausta liian alas. Eikö tuo ohjeesi laittaa 4*100 Ah eli n.4*30kg akut kymmenkertaiseksi ole vähän hassu akkujen koon ja n.1200kg massan takia? Aurinkokenno lataa noita akkujani satamassa ja merellä joten en ole käyttänyt aggrekaattia ollenkaan. Onneksi olen purjehtija joten minun ei myöskään tarvitse kiertää palloa sähkömoottorin voimin.

Sähköseilori kirjoitti:

Omassa 36 jalkaisessa ei tarvitse 10hp moottoria. Entäs jos tekee niin, että ajaa 50% tai jopa alle tehoilla? Omassani on 24V 400Ah akusto riittää n.8h ajeluun koneella ajamatta akkujen varausta liian alas. Eikö tuo ohjeesi laittaa 4*100 Ah eli n.4*30kg akut kymmenkertaiseksi ole vähän hassu akkujen koon ja n.1200kg massan takia? Aurinkokenno lataa noita akkujani satamassa ja merellä joten en ole käyttänyt aggrekaattia ollenkaan. Onneksi olen purjehtija joten minun ei myöskään tarvitse kiertää palloa sähkömoottorin voimin.

Lue lisää

Miten ihmeessä noin pieni tai jopa pienempi riittää 36-jalkaiseen, jos joudut ajamaan kapeassa saaristorännissä vastatuuleen/vasta-aallokkoon?

Anonyymi kirjoitti:

Miten ihmeessä noin pieni tai jopa pienempi riittää 36-jalkaiseen, jos joudut ajamaan kapeassa saaristorännissä vastatuuleen/vasta-aallokkoon?

Kapeassa saaristorännissä ei ole vasta-aallokkoa, vain vastatuuli. Hidastaahan sekin, mutta pahimmastakin kapeikosta pääsee läpi ja muualla vie tuuli.

Sähköseilori kirjoitti:

Omassa 36 jalkaisessa ei tarvitse 10hp moottoria. Entäs jos tekee niin, että ajaa 50% tai jopa alle tehoilla? Omassani on 24V 400Ah akusto riittää n.8h ajeluun koneella ajamatta akkujen varausta liian alas. Eikö tuo ohjeesi laittaa 4*100 Ah eli n.4*30kg akut kymmenkertaiseksi ole vähän hassu akkujen koon ja n.1200kg massan takia? Aurinkokenno lataa noita akkujani satamassa ja merellä joten en ole käyttänyt aggrekaattia ollenkaan. Onneksi olen purjehtija joten minun ei myöskään tarvitse kiertää palloa sähkömoottorin voimin.

Lue lisää

Ei 240 kWh akusto todellakaan riitä pallonkiertämiseen, enkä sellaista väittänytkään.
Mutta se riittää purkkarilla palloa kiertävälle pläkästä pois pääsemiseen.
1200 kg on väistämätön seuraus jos tuo toimintamatka halutaan saavuttaa järkevästi lyijyhappoakustolla. Li-ionilla pääsee tietystyi pienemmälläkin painolla, mutta hintaa sitten kertyy ns reilummin.
Viidesosa edellä mainitusta eli 48 kWh ei todellakaan riitä pallonkiertäjälle pläkästä poistumiseen, vaan joudutaan odottamaan sään muuttumista paikallaan kelluen, tai virran mukana ajelehtien.

24V *400 Ah = 9,6 kWh. Jos akkujen varausta ei ajeta liian alas ei käytettävissä ole edes 8 kWh, kun kyse on lyijyhappoakustosta. Eli 8h riittäisi vain silloin kun tehoa on käytössä alle kilowatin, mikä ei riitä juuri mihinkään, jos tarkoitus on päästä perille jonnekin eikä vain kuluttaa aikaa merellä sähköpropulsiolla.
Onneksi tosiaan yleensäö tuulee, mutta tuollainen akkukapasiteetti riittää lähinnä satamista poistumisiin ja sinne saapumisiin, sillä ei pääse saman päivän aikana suomen saaristossa edes seuraavaan satamaan kun pläkä iskee.

48Vx220 Ah =10,56kWh, mutta laskin, että käytössä olisi suunnilleen 4,8kWh. Systeemin paino olisi n. 250-300kg.

Tuohon vielä lisäksi se, että sähkömoottori on äänetön ja hajuton jotka ainakin minulle ovat iso juttu.

Ok, en ole asiantuntija mutta onko tässä sun laskelmassa jotain pahasti pielessä vai onko kaupalliset sähkömoottoriratkaisut veneisiin todella näin järkyttävän ylihinnoiteltuja? Nopeasti tarkasteltuna tuo sun ratkaisu on ehkä hieman epäortodoksinen mutta vaikuttaa toimivalta.

Voiko joku vahvistaa/kiistää?

Anonyymi kirjoitti:

Tuohon vielä lisäksi se, että sähkömoottori on äänetön ja hajuton jotka ainakin minulle ovat iso juttu.

Sulle sopisi vielä luontoystävällisempi kuntopyörä yhdistettynä hydraulikoneikkoon joka pyörittäisi propulsiota

Tai joonas lokin veivari isommalla potkurilla.

http://joonaslokki.fi/veivari-free-wheeling/

Sulta unohtui huolto. Hihna kuluu, kun et saa asennettua ihan linjaan ja hihna pyörät, kun kosteus ruostuttaa ne.

Tuossa minun esimerkissäni oli agm-akut. 150W aurinkopaneelit riittää kesällä käyttösähköön. Sähköautojen suosio on noussut valtavasti. Niiden käyttökulut on niin pienet, että kunhan niitä saa käytettyjen markkinoilta, ei köyhällä ole varaa ajaa kuin sähköautolla. Bensa ja diesel jää kuriositeetiksi vuoteen 2035 mennessä. Nytkään niiden moottorien tuotekehitykseen ei laiteta enää pennin hyrrää, koska kehityskulku on selvä. Veneissä saattaa kyllä pidemmän päälle vety saada jalansijaa, mutta se on kauempana vielä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa minun esimerkissäni oli agm-akut. 150W aurinkopaneelit riittää kesällä käyttösähköön. Sähköautojen suosio on noussut valtavasti. Niiden käyttökulut on niin pienet, että kunhan niitä saa käytettyjen markkinoilta, ei köyhällä ole varaa ajaa kuin sähköautolla. Bensa ja diesel jää kuriositeetiksi vuoteen 2035 mennessä. Nytkään niiden moottorien tuotekehitykseen ei laiteta enää pennin hyrrää, koska kehityskulku on selvä. Veneissä saattaa kyllä pidemmän päälle vety saada jalansijaa, mutta se on kauempana vielä.

Lue lisää

Näin on. 2000-luvun alussa minulla oli vanha Saab, joka kulutti 10 litraa satasella normiseka-ajossa. Siinä on niin iso hintaero 6 litran kulutukseen, ettei ole mitään järkeä pitää sellaista autoa, vaikka sen saisi ilmaiseksi. Sama juttu on sähköautoissa. 5-10 vuoden kuluttua sähköautoja on jo paljon käytettyjen markkinoilla. Jos sellaisesta joutuu maksamaan pari tonnia enemmän, ei ole mitään järkeä ostaa bensa-autoa. Niinpä bensa- ja dieselautojen hinnat valahtavat tosi alas. Kun bensan ja dieselin kysyntä pienenee, aletaan myös purkaa kannattamattomana niiden jakeluverkostoa. Näin toimii markkinatalous. Veneväen täytyy pysyä hereillä, että siirtymä pois fossiilisista saadaan tehtyä ennen kuin tuo jakeluverkosto näivettyy. Naantalin jalostamo jo lopetettiin.

Anonyymi kirjoitti:

Näin on. 2000-luvun alussa minulla oli vanha Saab, joka kulutti 10 litraa satasella normiseka-ajossa. Siinä on niin iso hintaero 6 litran kulutukseen, ettei ole mitään järkeä pitää sellaista autoa, vaikka sen saisi ilmaiseksi. Sama juttu on sähköautoissa. 5-10 vuoden kuluttua sähköautoja on jo paljon käytettyjen markkinoilla. Jos sellaisesta joutuu maksamaan pari tonnia enemmän, ei ole mitään järkeä ostaa bensa-autoa. Niinpä bensa- ja dieselautojen hinnat valahtavat tosi alas. Kun bensan ja dieselin kysyntä pienenee, aletaan myös purkaa kannattamattomana niiden jakeluverkostoa. Näin toimii markkinatalous. Veneväen täytyy pysyä hereillä, että siirtymä pois fossiilisista saadaan tehtyä ennen kuin tuo jakeluverkosto näivettyy. Naantalin jalostamo jo lopetettiin.

Lue lisää

Tuota noin... Ei se matematiikka noin yksioikoista ole. Polttoainekulujen merkitys riippuu niin paljon ajomäärästä. Ja toisaalta mitä enemmän kilometrejä, sitä enemmän siitä on yleensä tasaisen nopeuden maantieajoa, jolloin kulutuserokin pienenee.

Oma Volvoni kuluttaa ajotietokoneen mukaan normaalivuosina n. 9 litraa satasella. Jos oletataan, että jokin uudempi samankokoinen kuluttaisi 4 litraa vähemmän, se tarkoittaisi n. kuutta euroa per 100 km. Vuodessa ajan n. 11 000 km eli 660 euroa per vuosi on kustannusero johonkin uudempaan. Tuo nykyinen on ollut ajossa minulla n. 8 vuotta eli se uudempi olisi saanut silloin 8 vuotta sitten maksaa enintään viitisen tonnia enemmän, että se olisi kannattanut ostaa. Veikkaan ajavani tällä nykyisellä vielä ainakin 10 vuotta; rohkenen epäillä, onko mikään sellainen, jolla olisi 8 vuotta sitten toteutunut yhtälö "hinta yhtäsuuri tai pienempi kuin Volvoni hinta 5000 ja kulutus max Volvoni kulutus - 4" ja joka tilojensa yms. puolesta olisi täyttänyt vaatimukseni, enää ajokunnossa 10 vuoden päästä.

Epäilemättä polttomoottori on katoavaa kansanperinnettä mutta kyllä siihen vielä kauemmin kuin 15 vuotta menee. Ehkä 2050 alkaa olla kuluttaja-asiakkaan oikeasti vaikea löytää bensiiniä tai dieseliä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa minun esimerkissäni oli agm-akut. 150W aurinkopaneelit riittää kesällä käyttösähköön. Sähköautojen suosio on noussut valtavasti. Niiden käyttökulut on niin pienet, että kunhan niitä saa käytettyjen markkinoilta, ei köyhällä ole varaa ajaa kuin sähköautolla. Bensa ja diesel jää kuriositeetiksi vuoteen 2035 mennessä. Nytkään niiden moottorien tuotekehitykseen ei laiteta enää pennin hyrrää, koska kehityskulku on selvä. Veneissä saattaa kyllä pidemmän päälle vety saada jalansijaa, mutta se on kauempana vielä.

Lue lisää

"Bensa ja diesel jää kuriositeetiksi vuoteen 2035 mennessä."

Ei jää. Tuplataan aikaikkuna, niin sitten voi olla jo perää, ts. ehkä 2050 alkaa tilanne olla se, että bensiinillä tai dieselillä kulkevat henkilöautot ovat harvinaisuus. Jo pelkästään siitä syystä, että autojen normaali elinkaari on 10-15 vuotta ja todennäköisesti esim. 2025 enemmistö myytävistä uusista autoista käyttää edelleen nestepolttoaineita ainakin osittain.

Muilta osin tekstissäsi on pointtia mutta väite, ettei aurinkopaneelista olisi normaalin käyttöakuston latauksessa mihinkään, on kyllä roskaa. Itselläni on 100W paneeli ja 200Ah käyttöakusto. Yhdistelmä toimii loistavasti.
Tietysti on syytä ottaa huomioon, että en ota läppäriä koskaan mukaan veneeseen eikä siellä ole myöskään mitään musiikkiämyriä. Sähköä vievät lähinnä kylmäkone, valaistus (kaikki ledejä), mittaristo (vähän). Lämppäriä ei kesällä juuri tarvitse ja autopilottia käytän lähes pelkästään koneajossa.

Lisäisin yhden pointin, noita akkuja pitää olla reilusti, jos haluaa tuollaista 20 v elinkaarta. On tutkittu (sähköauto), että akku kestää parhaiten varaus tasolla 30-70 % varaus tasolla pysymusellä. Noiden rajojen alitus tai ylitys vie akulta elin ikää.

Eli akut tulisi tuplata mitä laskennallisesti budjetoi omaan tarpeeseen.

Anonyymi kirjoitti:

Muilta osin tekstissäsi on pointtia mutta väite, ettei aurinkopaneelista olisi normaalin käyttöakuston latauksessa mihinkään, on kyllä roskaa. Itselläni on 100W paneeli ja 200Ah käyttöakusto. Yhdistelmä toimii loistavasti.
Tietysti on syytä ottaa huomioon, että en ota läppäriä koskaan mukaan veneeseen eikä siellä ole myöskään mitään musiikkiämyriä. Sähköä vievät lähinnä kylmäkone, valaistus (kaikki ledejä), mittaristo (vähän). Lämppäriä ei kesällä juuri tarvitse ja autopilottia käytän lähes pelkästään koneajossa.

Lue lisää

Hyvin samanlainen yhdistelmä on itsellänikin. Välimeren kesässä biminin päältä tulee 110W paneelista max 5,5 A auringon ollessa korkealla.

Päiväsaanti on noin 30Ah, koska akut täyttyvät ja niiden vastaanottokyky laskee. Tästä syystä paneelikapasiteetti olisi ylimitoitettava, jotta täysteholatauksen jälkeiselle hidaslataukselle, 90->100% välille, jäisi kylliksi aikaa iltapäivällä.

Hiukankin pilviä tai syksyn huonompi kulma niin konetta on käytettävä vajaa puolituntia aamuisin ja jättää se 90%->100% osuus paneelin tehtäväksi.

Oletko huomannut paneelin tuoton putoavan iän myötä?
Ariel 336..

Anonyymi kirjoitti:

Hyvin samanlainen yhdistelmä on itsellänikin. Välimeren kesässä biminin päältä tulee 110W paneelista max 5,5 A auringon ollessa korkealla.

Päiväsaanti on noin 30Ah, koska akut täyttyvät ja niiden vastaanottokyky laskee. Tästä syystä paneelikapasiteetti olisi ylimitoitettava, jotta täysteholatauksen jälkeiselle hidaslataukselle, 90->100% välille, jäisi kylliksi aikaa iltapäivällä.

Hiukankin pilviä tai syksyn huonompi kulma niin konetta on käytettävä vajaa puolituntia aamuisin ja jättää se 90%->100% osuus paneelin tehtäväksi.

Oletko huomannut paneelin tuoton putoavan iän myötä?
Ariel 336..

Lue lisää

Ei ole vielä neljässä vuodessa pudonnut. Pitää tietysti muistaa pitää paneeli puhtaana ja katsoa, että se on hyvässä asennossa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole vielä neljässä vuodessa pudonnut. Pitää tietysti muistaa pitää paneeli puhtaana ja katsoa, että se on hyvässä asennossa.

Taidan sitten hommata vielä toisen 110W paneelin biminin päälle. Silloin päiväseiluiden pilottiajotkin menisivät likimain aurinkoenergialla ja biminikangasta ei edes tarvitse uusia sen kuluttua loppuun.
Mulla on LED -valaistus myös mutta yksi kajuutan lamppu oli jätetty hehkulankaiseksi. Ihmettelin venettä ostaessani että miksi niin. No, radiota kuunnellessani ymmärsin. Vain sitä hehkulamppua voi käyttää jos aikoo kuunnella radiota. Olisiko sulla vinkkiä päästä eroon LED -häiriöistä? Lamput on vain korvattu ledeillä, ei siis uusittu itse valaisimia. Erikoista on että ledit kohisuttavat autoradiota, eivät ollenkaan irrallista Tivoli -radiota.
Pikkujuttu sinänsä, mutta 24/7/52 veneessä asuvana tuostakin olisi kiva päästä eroon.
Ariel 336/Valencia.

Anonyymi kirjoitti:

Taidan sitten hommata vielä toisen 110W paneelin biminin päälle. Silloin päiväseiluiden pilottiajotkin menisivät likimain aurinkoenergialla ja biminikangasta ei edes tarvitse uusia sen kuluttua loppuun.
Mulla on LED -valaistus myös mutta yksi kajuutan lamppu oli jätetty hehkulankaiseksi. Ihmettelin venettä ostaessani että miksi niin. No, radiota kuunnellessani ymmärsin. Vain sitä hehkulamppua voi käyttää jos aikoo kuunnella radiota. Olisiko sulla vinkkiä päästä eroon LED -häiriöistä? Lamput on vain korvattu ledeillä, ei siis uusittu itse valaisimia. Erikoista on että ledit kohisuttavat autoradiota, eivät ollenkaan irrallista Tivoli -radiota.
Pikkujuttu sinänsä, mutta 24/7/52 veneessä asuvana tuostakin olisi kiva päästä eroon.
Ariel 336/Valencia.

Lue lisää

Valitettavasti en osaa tuossa auttaa. Tunnen kyllä häiriöilmiön mutta en korjausta. Itse en veneessä kuuntele lainkaan radiota eikä edes ole mitään kiinteästi asennettua, joten ongelma ei itseäni koske.

Anonyymi kirjoitti:

Taidan sitten hommata vielä toisen 110W paneelin biminin päälle. Silloin päiväseiluiden pilottiajotkin menisivät likimain aurinkoenergialla ja biminikangasta ei edes tarvitse uusia sen kuluttua loppuun.
Mulla on LED -valaistus myös mutta yksi kajuutan lamppu oli jätetty hehkulankaiseksi. Ihmettelin venettä ostaessani että miksi niin. No, radiota kuunnellessani ymmärsin. Vain sitä hehkulamppua voi käyttää jos aikoo kuunnella radiota. Olisiko sulla vinkkiä päästä eroon LED -häiriöistä? Lamput on vain korvattu ledeillä, ei siis uusittu itse valaisimia. Erikoista on että ledit kohisuttavat autoradiota, eivät ollenkaan irrallista Tivoli -radiota.
Pikkujuttu sinänsä, mutta 24/7/52 veneessä asuvana tuostakin olisi kiva päästä eroon.
Ariel 336/Valencia.

Lue lisää

Ledilamppuja minulla ei ole, mutta maasähkölaturi aiheutti saman ongelman. Kun kytkin radion antennin AISin splitterin kautta VHF antenniin, häiriö katosi.

Anonyymi kirjoitti:

Taidan sitten hommata vielä toisen 110W paneelin biminin päälle. Silloin päiväseiluiden pilottiajotkin menisivät likimain aurinkoenergialla ja biminikangasta ei edes tarvitse uusia sen kuluttua loppuun.
Mulla on LED -valaistus myös mutta yksi kajuutan lamppu oli jätetty hehkulankaiseksi. Ihmettelin venettä ostaessani että miksi niin. No, radiota kuunnellessani ymmärsin. Vain sitä hehkulamppua voi käyttää jos aikoo kuunnella radiota. Olisiko sulla vinkkiä päästä eroon LED -häiriöistä? Lamput on vain korvattu ledeillä, ei siis uusittu itse valaisimia. Erikoista on että ledit kohisuttavat autoradiota, eivät ollenkaan irrallista Tivoli -radiota.
Pikkujuttu sinänsä, mutta 24/7/52 veneessä asuvana tuostakin olisi kiva päästä eroon.
Ariel 336/Valencia.

Lue lisää

Miten sulla antenni on ratkaistu tuossa radiossa joka "rätisee"?

Itsellä yhdistetty VHF antenniin ja ei häiriöitä.

Anonyymi kirjoitti:

Lisäisin yhden pointin, noita akkuja pitää olla reilusti, jos haluaa tuollaista 20 v elinkaarta. On tutkittu (sähköauto), että akku kestää parhaiten varaus tasolla 30-70 % varaus tasolla pysymusellä. Noiden rajojen alitus tai ylitys vie akulta elin ikää.

Eli akut tulisi tuplata mitä laskennallisesti budjetoi omaan tarpeeseen.

Lue lisää

Mielenkiintoinen kommentti akun varaamisesta. Tämä lienee syynä siihen, että oma aurinkokenno lopettaa lataamisen ja säädin alkaa vilkuttamaan 99% jossain tilanteessa. Jos kytken verkkolaturin tuossa tilanteessa, niin verkkolaturi lataa vielä useita tunteja. Selvästikkään aurinkokennon lataussäädin ei lataa 100%. Älylaturi aloittaa latauksen täydellä teholla.

Anonyymi kirjoitti:

Mielenkiintoinen kommentti akun varaamisesta. Tämä lienee syynä siihen, että oma aurinkokenno lopettaa lataamisen ja säädin alkaa vilkuttamaan 99% jossain tilanteessa. Jos kytken verkkolaturin tuossa tilanteessa, niin verkkolaturi lataa vielä useita tunteja. Selvästikkään aurinkokennon lataussäädin ei lataa 100%. Älylaturi aloittaa latauksen täydellä teholla.

Lue lisää

Älylaturit lataavat täydellä monta tuntia, vaikka akku olisi täysi. Niissä on lähes poikkeuksetta logiikkana täysi jännite saavutettuna muutama tunti sitten ylläpitolataukseen.

Kokeile vaikka sammuttaa hetkeksi älylaturisi. Varmasti alkaa taas lataamaan täydellä teholla juuri itse täyteen lataamaansa akkua.

Anonyymi kirjoitti:

Taidan sitten hommata vielä toisen 110W paneelin biminin päälle. Silloin päiväseiluiden pilottiajotkin menisivät likimain aurinkoenergialla ja biminikangasta ei edes tarvitse uusia sen kuluttua loppuun.
Mulla on LED -valaistus myös mutta yksi kajuutan lamppu oli jätetty hehkulankaiseksi. Ihmettelin venettä ostaessani että miksi niin. No, radiota kuunnellessani ymmärsin. Vain sitä hehkulamppua voi käyttää jos aikoo kuunnella radiota. Olisiko sulla vinkkiä päästä eroon LED -häiriöistä? Lamput on vain korvattu ledeillä, ei siis uusittu itse valaisimia. Erikoista on että ledit kohisuttavat autoradiota, eivät ollenkaan irrallista Tivoli -radiota.
Pikkujuttu sinänsä, mutta 24/7/52 veneessä asuvana tuostakin olisi kiva päästä eroon.
Ariel 336/Valencia.

Lue lisää

Äänityspuolen hommissa on havaittu, että saman sulakkeen takana äänityslaitteiden kanssa oleva hehkulamppu poistaa häiriöitä. En osaa sanoa miksi näin on, mutta niin on.

Anonyymi kirjoitti:

"Bensa ja diesel jää kuriositeetiksi vuoteen 2035 mennessä."

Ei jää. Tuplataan aikaikkuna, niin sitten voi olla jo perää, ts. ehkä 2050 alkaa tilanne olla se, että bensiinillä tai dieselillä kulkevat henkilöautot ovat harvinaisuus. Jo pelkästään siitä syystä, että autojen normaali elinkaari on 10-15 vuotta ja todennäköisesti esim. 2025 enemmistö myytävistä uusista autoista käyttää edelleen nestepolttoaineita ainakin osittain.

Lue lisää

Autojen normaali keski-ikä on suomessa jo 13 vuotta. Keskimääräinen romutusikä on yli tuplaten eli lähenee jo 30 vuotta.
Aika pönttö saa olla jos romuttaa vain 10 vuoden ikäisen auton sen sijaan että myisi sen hyvään hintaan, ja ostaisi romutuspalkkion saamiseksi tilalle jonkun oikeasti elinkaaren päähän tulleen 30 vuotiaan auton.

Anonyymi kirjoitti:

Autojen normaali keski-ikä on suomessa jo 13 vuotta. Keskimääräinen romutusikä on yli tuplaten eli lähenee jo 30 vuotta.
Aika pönttö saa olla jos romuttaa vain 10 vuoden ikäisen auton sen sijaan että myisi sen hyvään hintaan, ja ostaisi romutuspalkkion saamiseksi tilalle jonkun oikeasti elinkaaren päähän tulleen 30 vuotiaan auton.

Lue lisää

Nyt veikataan, että sähköautojen hinnat laskevat polttomoottoriauton tasolle vuonna 2024. Silloin voit siis valita, ostatko VW Golfin, jonka käyttökulut on bensa 2000 euroa (jos ajetaan 20 tkm/vuosi) 200 euroa moottorihuoltoja, (yht. 2200 euroa) vai VW id.3, jonka vastaavat kulut on 700 euroa vuodessa ja hinta on sama. Bensan ja dieselin kulutus alkaa kiihtyvästi laskea. Vuonna 2035 on jo sen verran käytettyjä sähköautoja markkinoilla, että useimmat ostavat sellaisen. Nykyiset lainalaisuudet eivät välttämättä päde sitten enää vanhojen bensa-autojen kaupassa eikä ehkä tarvita romutuspalkkiota, kun vanhoja bensa-autoja on paljon enemmän kuin halukkaita käyttäjiä. Bensanmyynnissä alkaa raju pudotuspeli, kun markkinat supistuvat kovaa vauhtia. Huoltoasemilla on jo nyt ohuet katteet.

Anonyymi kirjoitti:

Autojen normaali keski-ikä on suomessa jo 13 vuotta. Keskimääräinen romutusikä on yli tuplaten eli lähenee jo 30 vuotta.
Aika pönttö saa olla jos romuttaa vain 10 vuoden ikäisen auton sen sijaan että myisi sen hyvään hintaan, ja ostaisi romutuspalkkion saamiseksi tilalle jonkun oikeasti elinkaaren päähän tulleen 30 vuotiaan auton.

Lue lisää

Asiavirhe sinulla. Keskimääräinen romutusikä on 21 vuotta, ei "lähes 30 vuotta". Mutta siitä huolimatta väitän, että vuonna 2030 myydään vielä enemmän bensiini- ja dieselkäyttöisiä autoja kuin sähköautoja, joten niitä tulee olemaan satojatuhansia liikenteessä vuonna 2050.

"Se tosiasia, että aurinkopaneeleilla ei varsinaisena latausvehkeenä tee purjeveneessä YHTÄÄN MITÄÄN edes normaalien käyttöakustojen latauksessa, ei muutu vänkäämisestä miksikään. " Todella hölmö ja asiaa ymmärtämätön kommentti! Ymmärrän, että kirjoitat anonyyminä.
Suhteellinen käsite siis. Jätän paatin laituriin kesä-heinäkuun sunnuntaina. Aurinkokenno lataa n. 200W (max 270W) teholla 5 kesäpäivää ennen seuraavaa purjehdusta eli 2000 Wh/vrk joten työviikon aikana 10 kWh joka on enemmän kuin akkujeni kapasiteetti. Miten perustelet, että tuo on "ei yhtään mitään".
Omien kokemusteni lisäksi tiedän läjäpäin purjehtijoita joiden jääkaapit ja muut laitteet toimivat aurinkokennon lataamien akkujen varassa.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt veikataan, että sähköautojen hinnat laskevat polttomoottoriauton tasolle vuonna 2024. Silloin voit siis valita, ostatko VW Golfin, jonka käyttökulut on bensa 2000 euroa (jos ajetaan 20 tkm/vuosi) 200 euroa moottorihuoltoja, (yht. 2200 euroa) vai VW id.3, jonka vastaavat kulut on 700 euroa vuodessa ja hinta on sama. Bensan ja dieselin kulutus alkaa kiihtyvästi laskea. Vuonna 2035 on jo sen verran käytettyjä sähköautoja markkinoilla, että useimmat ostavat sellaisen. Nykyiset lainalaisuudet eivät välttämättä päde sitten enää vanhojen bensa-autojen kaupassa eikä ehkä tarvita romutuspalkkiota, kun vanhoja bensa-autoja on paljon enemmän kuin halukkaita käyttäjiä. Bensanmyynnissä alkaa raju pudotuspeli, kun markkinat supistuvat kovaa vauhtia. Huoltoasemilla on jo nyt ohuet katteet.

Lue lisää

Laita sen sähköauton hankintakustannuksiin mukaan tarvittavat latauslaitteet ja suurempi sähköliittymä.
Ja käyttökuluihin suuremman pääsulakekoon suuremmat kuukausimaksut verkkoyhtiölle.
Jossain haja-asutusalueella omakotitalossa voi vieläkin kannattaa, kerrostaloissa ei kannata millään, eikä omakotitaloissakaan kaikkialla, sillä sähkön verkkoyhtiöiden hinnat ovat joissain paikoissa jo todella hintavia, ja nousevat lisää vielä jatkossakin.
Jos joudut lataamaan kaupallisilla pikalatausasemilla varaudu maksamaan sähköstäsi jopa 0,5€ / kWh!

Anonyymi kirjoitti:

Asiavirhe sinulla. Keskimääräinen romutusikä on 21 vuotta, ei "lähes 30 vuotta". Mutta siitä huolimatta väitän, että vuonna 2030 myydään vielä enemmän bensiini- ja dieselkäyttöisiä autoja kuin sähköautoja, joten niitä tulee olemaan satojatuhansia liikenteessä vuonna 2050.

Lue lisää

Ei ole asiavirhettä, vaan puhumme eri tilastosta.
Sinä puhut ilmeisesti tästä:
http://www.aut.fi/tilastot/romutustilastoja/henkiloautojen_keskimaarainen_romutusika
Se kertoo minkä ikäisiä romutukseen tulevat autot keskimääri olivat.
Se ei kerro siis yhtään mitään niistä autoista jotka ovat tänä päivänä edelleen liikenteessä.
Esim jos ajaisin nyt 30 vuotiaalla autolla ei se näkyisi tilastossa vielä mitenkään, ja näkyy vasta sitten kun vien sen romutukseen. Lisäksi tuohon tilastoon kuuluu kaikki romutettavat autot, myös liikennevahingon kohteeksi joutumisen takia romutukseen päässeet!!!

Kun katsotaan minkä ikäisinä esim vuonna 2010 valmistetut autot suomessa keskimäärin romutetaan, ja mukaan lasketaan vain niitä joita ei romuteta kolarin takia vaan ikääntymisen, on tulos yli 25 vuotta. Ja 2020 valmistettujen osalta nykyisen trendin jatkuessa lähes 30 vuotta. Se ei tarkoita että puolet olisi romutettu 30 vuotiaana, koska puhuin keskiarvosta enkä mediaanista ja esim ensimmäisenä romutettavista 10 prosentista ovat lähempänä 30 vuotta kuin viimeiset 10%, joten keskiarvo päätyy mediaania suuremmaksi.
Minä puhuin tuosta jälkimmäisestä romutusiän määritelmästä.

Anonyymi kirjoitti:

Äänityspuolen hommissa on havaittu, että saman sulakkeen takana äänityslaitteiden kanssa oleva hehkulamppu poistaa häiriöitä. En osaa sanoa miksi näin on, mutta niin on.

Kiitos, nyt tuli mainio vinkki! Lamppu ilmeisesti muuttaa tasasyöttövirran häiriösärön mekaaniseksi hehkulangan värinäksi.
Toinen konsti voisi olla kytkeä radio ankkurivinssin akkuun. Sitä akkua lataa vain koneen laturi.
Ariel 336.

Jos on tarpeeksi iso valtameri, loppuu dieselkin ennen rantaa. Ei siihenkään voi luottaa. Sähkömoottorin akkuja voi pikku hiljaa ladata lyhyttä käyttöä varten, kun taas dieseliä ei yhtäkkiä ilmesty mistään keskelle valtamerta.

Anonyymi kirjoitti:

Jos on tarpeeksi iso valtameri, loppuu dieselkin ennen rantaa. Ei siihenkään voi luottaa. Sähkömoottorin akkuja voi pikku hiljaa ladata lyhyttä käyttöä varten, kun taas dieseliä ei yhtäkkiä ilmesty mistään keskelle valtamerta.

Lue lisää

Millä lataat? Paljonko laturi vaatii virtaa autoissa laturi haukkaa 1 ,8 kwh onko veneen

Anonyymi kirjoitti:

Millä lataat? Paljonko laturi vaatii virtaa autoissa laturi haukkaa 1 ,8 kwh onko veneen

Tässä on 10A 48V litiumlaturi. Veisikö se jotain 600wattia.

https://www.amazon.com/Charger-Battery-Motorcycle-Anderson-Connector/dp/B07BQFJX69

Anonyymi kirjoitti:

Tässä on 10A 48V litiumlaturi. Veisikö se jotain 600wattia.

https://www.amazon.com/Charger-Battery-Motorcycle-Anderson-Connector/dp/B07BQFJX69

Lue lisää

Mitä vähemmän laturi lataa, sitä vähemmän se lataa.
Ei ole laturi, joka ottaa 600w ja antaa 2000w.

Jep, dieselöljyä on saatavana jopa merellä. Tulipunaista, vedensekaista sotkua 4 eur/litra jostain troolarista. Sähköä ei saa niin mistään.
Hajonnutta hi-tech -akkua ei saa kikuju -maassa korvattua kuin ehkä jollain kuorma-auton akulla. Homma sähköillä menee liian riskaabeliksi mielestäni jo heti Itämeren ulkopuolella.

Ruotsalaisvene oli 10 v vanhoine ihmegeeliakkuineen lähtenyt reissuun ja se akusto kyykkäsi sitten Biskajalla. Legistä oli selvitty käyttämällä konetta kokoajan. La Corunassa venekunta venasi uusien akkujen tuloa Japanista. Miehistö kyseli minulta päästä kyytiini etelään. En voinut ottaa, sympatiani olivat svedukipparin puolella.
Oma vinkkini pidemmille reissuille on:
Huollettu/kunnostettu diesel
Varastartti ja -laturi, 300 eur.
Naftaa myös jerrykannuihin.
Yksi irrallinen ja varattu auton akku ja eetterisuihkepullo pakkostarttiin. Väljinkin Volvo herää tulille niillä.
Tavalliset korkilliset lyijylevyakut. Niiden kanssa pärjää aina jollaintavalla.
Paksut starttikaapelit.
Annetaan idealistien ja massiheebojen ajaa sisään se sähköpropulsio ja hinaillaan tavatessamme heidät sitten satamiin.
Ariel 336.

Anonyymi kirjoitti:

Jep, dieselöljyä on saatavana jopa merellä. Tulipunaista, vedensekaista sotkua 4 eur/litra jostain troolarista. Sähköä ei saa niin mistään.
Hajonnutta hi-tech -akkua ei saa kikuju -maassa korvattua kuin ehkä jollain kuorma-auton akulla. Homma sähköillä menee liian riskaabeliksi mielestäni jo heti Itämeren ulkopuolella.

Ruotsalaisvene oli 10 v vanhoine ihmegeeliakkuineen lähtenyt reissuun ja se akusto kyykkäsi sitten Biskajalla. Legistä oli selvitty käyttämällä konetta kokoajan. La Corunassa venekunta venasi uusien akkujen tuloa Japanista. Miehistö kyseli minulta päästä kyytiini etelään. En voinut ottaa, sympatiani olivat svedukipparin puolella.
Oma vinkkini pidemmille reissuille on:
Huollettu/kunnostettu diesel
Varastartti ja -laturi, 300 eur.
Naftaa myös jerrykannuihin.
Yksi irrallinen ja varattu auton akku ja eetterisuihkepullo pakkostarttiin. Väljinkin Volvo herää tulille niillä.
Tavalliset korkilliset lyijylevyakut. Niiden kanssa pärjää aina jollaintavalla.
Paksut starttikaapelit.
Annetaan idealistien ja massiheebojen ajaa sisään se sähköpropulsio ja hinaillaan tavatessamme heidät sitten satamiin.
Ariel 336.

Lue lisää

Kyllä minäkin kesällä hinasin yhtä moottorivikaista venettä. Omissa veneissäni oli juuri 3 moottorivikaa. Yhden sain korjattua, kaksi on vielä rikki. Toinen niistä varmaan lopullisesti, en ainakaan aio sitä korjata.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä on 10A 48V litiumlaturi. Veisikö se jotain 600wattia.

https://www.amazon.com/Charger-Battery-Motorcycle-Anderson-Connector/dp/B07BQFJX69

Lue lisää

Itselläni 48V 13Ah akulla laturi 230V/2A ja lataus kestää 10 tuntia n. Puolesta täyteen potkulaudassa.

Anonyymi kirjoitti:

Jep, dieselöljyä on saatavana jopa merellä. Tulipunaista, vedensekaista sotkua 4 eur/litra jostain troolarista. Sähköä ei saa niin mistään.
Hajonnutta hi-tech -akkua ei saa kikuju -maassa korvattua kuin ehkä jollain kuorma-auton akulla. Homma sähköillä menee liian riskaabeliksi mielestäni jo heti Itämeren ulkopuolella.

Ruotsalaisvene oli 10 v vanhoine ihmegeeliakkuineen lähtenyt reissuun ja se akusto kyykkäsi sitten Biskajalla. Legistä oli selvitty käyttämällä konetta kokoajan. La Corunassa venekunta venasi uusien akkujen tuloa Japanista. Miehistö kyseli minulta päästä kyytiini etelään. En voinut ottaa, sympatiani olivat svedukipparin puolella.
Oma vinkkini pidemmille reissuille on:
Huollettu/kunnostettu diesel
Varastartti ja -laturi, 300 eur.
Naftaa myös jerrykannuihin.
Yksi irrallinen ja varattu auton akku ja eetterisuihkepullo pakkostarttiin. Väljinkin Volvo herää tulille niillä.
Tavalliset korkilliset lyijylevyakut. Niiden kanssa pärjää aina jollaintavalla.
Paksut starttikaapelit.
Annetaan idealistien ja massiheebojen ajaa sisään se sähköpropulsio ja hinaillaan tavatessamme heidät sitten satamiin.
Ariel 336.

Lue lisää

Suosittelen myös vara raakavesipumppua ja tarvittavat tiivisteet sen vaihtoon , impellereitä sulla ylimääräisiä ihan varmasti on.

Anonyymi kirjoitti:

Jep, dieselöljyä on saatavana jopa merellä. Tulipunaista, vedensekaista sotkua 4 eur/litra jostain troolarista. Sähköä ei saa niin mistään.
Hajonnutta hi-tech -akkua ei saa kikuju -maassa korvattua kuin ehkä jollain kuorma-auton akulla. Homma sähköillä menee liian riskaabeliksi mielestäni jo heti Itämeren ulkopuolella.

Ruotsalaisvene oli 10 v vanhoine ihmegeeliakkuineen lähtenyt reissuun ja se akusto kyykkäsi sitten Biskajalla. Legistä oli selvitty käyttämällä konetta kokoajan. La Corunassa venekunta venasi uusien akkujen tuloa Japanista. Miehistö kyseli minulta päästä kyytiini etelään. En voinut ottaa, sympatiani olivat svedukipparin puolella.
Oma vinkkini pidemmille reissuille on:
Huollettu/kunnostettu diesel
Varastartti ja -laturi, 300 eur.
Naftaa myös jerrykannuihin.
Yksi irrallinen ja varattu auton akku ja eetterisuihkepullo pakkostarttiin. Väljinkin Volvo herää tulille niillä.
Tavalliset korkilliset lyijylevyakut. Niiden kanssa pärjää aina jollaintavalla.
Paksut starttikaapelit.
Annetaan idealistien ja massiheebojen ajaa sisään se sähköpropulsio ja hinaillaan tavatessamme heidät sitten satamiin.
Ariel 336.

Lue lisää

Ehdotan, että jatkossa aina näissä sähkömoottorikeskusteluissa hyväksytään yhteisesti se, että niillä ei pääse Atlantin yli moottoroiden maston hajottua, ja 8 solmun vastavirrassa Englannin kanaalissa niiden teho ei riitä. Varmaan useimpia kuitenkin pohdituttaa enemmän niiden käyttö Suomen vesillä ja rannikoilla. Keskitytään siihen.

Anonyymi kirjoitti:

Suosittelen myös vara raakavesipumppua ja tarvittavat tiivisteet sen vaihtoon , impellereitä sulla ylimääräisiä ihan varmasti on.

Pumpun kannentiiviste repesi kerran merellä ja silloin ei uutta ollut laittaa tilalle. Korjasin vuodon löysäämällä kannen ruuveja hiukan ja kiertämällä putkimiehenteippiä kannen ja rungon väliin pari kierrosta. Sitten ruuvit kireälle jolloin teippi jäi sinne väliin tiivisteeksi. Toimi hyvin koko loppukauden.
Ariel 336.

No laitetaan tästä 25-ampeerinen 48V samaan hintaan! Se kuluttaa jo 1,5kW


https://www.ebay.com/itm/48V-25A-Battery-Charger-16S-Lithium-58-4V-25A-1-5KW-Air-Cooled-IP66-Fast-Charger/224196425431?hash=item343325f6d7:g:x5EAAOSwH2Be~OUA

Anonyymi kirjoitti:

No laitetaan tästä 25-ampeerinen 48V samaan hintaan! Se kuluttaa jo 1,5kW


https://www.ebay.com/itm/48V-25A-Battery-Charger-16S-Lithium-58-4V-25A-1-5KW-Air-Cooled-IP66-Fast-Charger/224196425431?hash=item343325f6d7:g:x5EAAOSwH2Be~OUA

Lue lisää

Ja lataussäädin on varmaan optimi sun tuleville akuille🤗.

Värällä latauksella saat varmasti akkusi paskaksi tai paattisi tuleen, kun kemiallinen reaktiokäynnistyy väärällä laturilla.

Anonyymi kirjoitti:

Ja lataussäädin on varmaan optimi sun tuleville akuille🤗.

Värällä latauksella saat varmasti akkusi paskaksi tai paattisi tuleen, kun kemiallinen reaktiokäynnistyy väärällä laturilla.

Lue lisää

Voi tietysti laittaa paremmankin laturin. Matkaa tuohon 15ke dieselasennukseen on vielä kuitenkin 12,5 ke.

Olen pärjännyt 10A laturilla (aurinkokenno) ihan hyvin. Jopa niin hyvin, että harvemmin käytän tuota maasähkölaturia. Kuinka isot akut on edellisellä kommentoijalla jos 10A laturi ei ehdi lataamaan akkuja työviikon aikana ennen seuraavan viikonlopun purjehduksia?

Tässä kuva litium-akkujen hintakehityksestä. Vuonna 2023 saavutettaneen 100 dollaria/kWh taso. 50 kWh akku maksaa siis silloin 5000 dollaria, eli 4500 euroa. Jos kahden kilowatin teholla pääsee 5 solmua, saavutetaan silloin n. 100 meripeninkulman etäisyys. Tuossa juuri yksi tyyppi kehuskeli, että on koko kesän, 7kk purjehtinut koko ajan eikä ollut kertaakaan tankannut. Sen veneessä on 200 litran tankki. Yhdellä tankillisella siis pääsee (oletetaan 2 litraa /h, eli suunnilleen 0,35l/M) 600 meripeninkulmaa. Sen olisi siis tarvinnut "tankata" akusto kesän aikana vähimmillään 6 kertaa täyteen, eli kerran kuussa.

https://specials-images.forbesimg.com/imageserve/5de6ac8ec283810006a38ce0/960x0.jpg?fit=scale

https://www.forbes.com/sites/robday/2019/12/03/low-cost-batteries-are-about-to-transform-multiple-industries/

No itsellä on sähköpaatissa varakoneena bensagenu. Toissakesänä unohdin viedä bensakanisterin paattiin mutta en sitä huomannut ennen syksyä kun meinasin viedä sen takaisin talviteloille. Tänä kesänä en edes viitsynyt viedä paattiin koko genua.
En siis pysty vastaamaan kysykseesi minkä takia pitää olla varagenu eli bensamoottori. Alunperin ideanani oli se, että se genu on pläkäpäivän varmistus.
Nuo painavat lyijyakut ovat ihan hyvä juttu purjeveneessä kunhan ovat sijoitettu alas.
Tuo huolesi "virran riittämättömyys yhdistettynä hävyttömän pitkiin latausaikoihin" on totta. Minäkin jätän veneen usein sunnuuntaina odottamaan seuraavan viikon perjantaita ja koko tämän "hävyttämän pikän latausajan" aurinkokenno pumppaa virtaa akkuihin.
Viimekesän ennätykseni pelkäämääsi virran vähyyteen oli 63% latausta jäljelä 4 :n tunnin koneajelun jälkeen.

Sähköseilori kirjoitti:

No itsellä on sähköpaatissa varakoneena bensagenu. Toissakesänä unohdin viedä bensakanisterin paattiin mutta en sitä huomannut ennen syksyä kun meinasin viedä sen takaisin talviteloille. Tänä kesänä en edes viitsynyt viedä paattiin koko genua.
En siis pysty vastaamaan kysykseesi minkä takia pitää olla varagenu eli bensamoottori. Alunperin ideanani oli se, että se genu on pläkäpäivän varmistus.
Nuo painavat lyijyakut ovat ihan hyvä juttu purjeveneessä kunhan ovat sijoitettu alas.
Tuo huolesi "virran riittämättömyys yhdistettynä hävyttömän pitkiin latausaikoihin" on totta. Minäkin jätän veneen usein sunnuuntaina odottamaan seuraavan viikon perjantaita ja koko tämän "hävyttämän pikän latausajan" aurinkokenno pumppaa virtaa akkuihin.
Viimekesän ennätykseni pelkäämääsi virran vähyyteen oli 63% latausta jäljelä 4 :n tunnin koneajelun jälkeen.

Lue lisää

Paljonko on paljon ja mikä on riittävästi ja milloin matka ei ole enää lyhyt vaan muuttuu pitkäksi ja sama koskien aikaa.

Se, ettet sinä muista bensakannua koko kesänä, voi jollekin toiselle suuremmalla purjehdusmäärällä ja pidemmällä matkalla iso virhe.

Jokainen voi tykönään laskea, miten latauskapasiteetti suhtautuu omaan kulutukseen ja loppuuko virta vai ei. Silloin ei tarvitse jättää päättelyä sille tasolle, että Arska unohti bensat joten minä en niitä tarvitse :D

Anonyymi kirjoitti:

Tässä kuva litium-akkujen hintakehityksestä. Vuonna 2023 saavutettaneen 100 dollaria/kWh taso. 50 kWh akku maksaa siis silloin 5000 dollaria, eli 4500 euroa. Jos kahden kilowatin teholla pääsee 5 solmua, saavutetaan silloin n. 100 meripeninkulman etäisyys. Tuossa juuri yksi tyyppi kehuskeli, että on koko kesän, 7kk purjehtinut koko ajan eikä ollut kertaakaan tankannut. Sen veneessä on 200 litran tankki. Yhdellä tankillisella siis pääsee (oletetaan 2 litraa /h, eli suunnilleen 0,35l/M) 600 meripeninkulmaa. Sen olisi siis tarvinnut "tankata" akusto kesän aikana vähimmillään 6 kertaa täyteen, eli kerran kuussa.

https://specials-images.forbesimg.com/imageserve/5de6ac8ec283810006a38ce0/960x0.jpg?fit=scale

https://www.forbes.com/sites/robday/2019/12/03/low-cost-batteries-are-about-to-transform-multiple-industries/

Lue lisää

Jos kahden kilowatin teho riittää 5 solmuun, ei silloin kulu 2 l/h, vaan enintään puolet siitä.
Eli 200 litran tankilla pääsee 1000 mpk.
Koko kauden aikana tarvitaan siis esimerkin tapauksessa 10 latausta, joista ensimmäisen voi hoitaa jo ennen vesillelaskua. Eli kesällä min 9 täyttä lataussykliä.

Anonyymi kirjoitti:

Jos kahden kilowatin teho riittää 5 solmuun, ei silloin kulu 2 l/h, vaan enintään puolet siitä.
Eli 200 litran tankilla pääsee 1000 mpk.
Koko kauden aikana tarvitaan siis esimerkin tapauksessa 10 latausta, joista ensimmäisen voi hoitaa jo ennen vesillelaskua. Eli kesällä min 9 täyttä lataussykliä.

Lue lisää

Joo, siis 7 kuukauden purjehduskautena.

Sähköseilori kirjoitti:

No itsellä on sähköpaatissa varakoneena bensagenu. Toissakesänä unohdin viedä bensakanisterin paattiin mutta en sitä huomannut ennen syksyä kun meinasin viedä sen takaisin talviteloille. Tänä kesänä en edes viitsynyt viedä paattiin koko genua.
En siis pysty vastaamaan kysykseesi minkä takia pitää olla varagenu eli bensamoottori. Alunperin ideanani oli se, että se genu on pläkäpäivän varmistus.
Nuo painavat lyijyakut ovat ihan hyvä juttu purjeveneessä kunhan ovat sijoitettu alas.
Tuo huolesi "virran riittämättömyys yhdistettynä hävyttömän pitkiin latausaikoihin" on totta. Minäkin jätän veneen usein sunnuuntaina odottamaan seuraavan viikon perjantaita ja koko tämän "hävyttämän pikän latausajan" aurinkokenno pumppaa virtaa akkuihin.
Viimekesän ennätykseni pelkäämääsi virran vähyyteen oli 63% latausta jäljelä 4 :n tunnin koneajelun jälkeen.

Lue lisää

Sulla on ollut eri kesä kuin mitä minulla Helsingissä. Heinäkuussa ei muuten paistanut paljoakaan. Syyskuussa taas eivät paneelit lataa kunnolla, lokakuussa eivät enää ollenkaan.

Ja jotkut haluavat veneillä lomakaudella jopa viikkoja yhteen menoon, vai ajattelitko, että on ok jättää vene aina "latautumaan" paneeleilla silloin kun paistaa ja vasta akkujen täytyttyä lähteä merelle?

Kun virtaa ei ole, sitä pitää jostain saada. Ja päivittäisessä käytössä aurinkopaneeleilla voi kauniina päivinä niukasti elellen kattaa kylmäkoneikon, VHF/AIS:n mittaristot ja plotterin, mutta ei siitä mihinkään ajoakkujen lataukseen jää tai sitten et voi nostaa purjeita ollenkaan, koska paneeleilla peitetty kantesi jää siinä tapauksessa vääjäämättä varjoon.
Jo 300W paneelitehon saaminen keskipäivällä suoraan aurinkoon suunnatuilla paneeleilla on 40ft purjeveneessä ongelma tilan loppumisen takia.
Siihen todelliseen 300W /25A tehoon tarvitaan kuitenkin lähes 500W nimellistehon verran paneeleita. Ja 25A saat vain huippuhetkellä keskipäivällä, ellet sitten kääntele venettäsi niin, että paneelit ovat kohtisuoraan aurinkoon (jos ei puolipilvisyys iske).

100Ah saaminen aurinkoisenakaan päivänä venepaneeleilla on toiveajattelua.
Sen verran 10KW sähkömoottori kuluttaa puolessa tunnissa.

Jos tuulee vastaan, on aallokkoa tms. moottorisi kulutus on äkkiä 20KW.
Sellaisia tehoja et saa edes omakotitalon katolle asennetuista paneeleista kovin helposti.

Sähkömoottorilla varustettu vene voi toimia satunnaisissa viikonloppupurjehduksissa hyvin. En kuitenkaan lähtisi moisen varassa esimerkiksi Helsinki-Pori väliä edes yrittämään. Turkukin on aikamoista riskinottoa.

Anonyymi kirjoitti:

Sulla on ollut eri kesä kuin mitä minulla Helsingissä. Heinäkuussa ei muuten paistanut paljoakaan. Syyskuussa taas eivät paneelit lataa kunnolla, lokakuussa eivät enää ollenkaan.

Ja jotkut haluavat veneillä lomakaudella jopa viikkoja yhteen menoon, vai ajattelitko, että on ok jättää vene aina "latautumaan" paneeleilla silloin kun paistaa ja vasta akkujen täytyttyä lähteä merelle?

Kun virtaa ei ole, sitä pitää jostain saada. Ja päivittäisessä käytössä aurinkopaneeleilla voi kauniina päivinä niukasti elellen kattaa kylmäkoneikon, VHF/AIS:n mittaristot ja plotterin, mutta ei siitä mihinkään ajoakkujen lataukseen jää tai sitten et voi nostaa purjeita ollenkaan, koska paneeleilla peitetty kantesi jää siinä tapauksessa vääjäämättä varjoon.
Jo 300W paneelitehon saaminen keskipäivällä suoraan aurinkoon suunnatuilla paneeleilla on 40ft purjeveneessä ongelma tilan loppumisen takia.
Siihen todelliseen 300W /25A tehoon tarvitaan kuitenkin lähes 500W nimellistehon verran paneeleita. Ja 25A saat vain huippuhetkellä keskipäivällä, ellet sitten kääntele venettäsi niin, että paneelit ovat kohtisuoraan aurinkoon (jos ei puolipilvisyys iske).

100Ah saaminen aurinkoisenakaan päivänä venepaneeleilla on toiveajattelua.
Sen verran 10KW sähkömoottori kuluttaa puolessa tunnissa.

Jos tuulee vastaan, on aallokkoa tms. moottorisi kulutus on äkkiä 20KW.
Sellaisia tehoja et saa edes omakotitalon katolle asennetuista paneeleista kovin helposti.

Sähkömoottorilla varustettu vene voi toimia satunnaisissa viikonloppupurjehduksissa hyvin. En kuitenkaan lähtisi moisen varassa esimerkiksi Helsinki-Pori väliä edes yrittämään. Turkukin on aikamoista riskinottoa.

Lue lisää

Minulla on 6 tn 35-jalkaisessa 18 hv kone, josta ei ole vielä koskaan tarvinnut ottaa läheskään täysiä tehoja, kokeiltu kyllä on monia kertoja. Ei siis tarvitse sähkökoneesta ottaa koskaan 20 kW. 10 kW ehkä jo joutuu ottamaan.

Anonyymi kirjoitti:

Sulla on ollut eri kesä kuin mitä minulla Helsingissä. Heinäkuussa ei muuten paistanut paljoakaan. Syyskuussa taas eivät paneelit lataa kunnolla, lokakuussa eivät enää ollenkaan.

Ja jotkut haluavat veneillä lomakaudella jopa viikkoja yhteen menoon, vai ajattelitko, että on ok jättää vene aina "latautumaan" paneeleilla silloin kun paistaa ja vasta akkujen täytyttyä lähteä merelle?

Kun virtaa ei ole, sitä pitää jostain saada. Ja päivittäisessä käytössä aurinkopaneeleilla voi kauniina päivinä niukasti elellen kattaa kylmäkoneikon, VHF/AIS:n mittaristot ja plotterin, mutta ei siitä mihinkään ajoakkujen lataukseen jää tai sitten et voi nostaa purjeita ollenkaan, koska paneeleilla peitetty kantesi jää siinä tapauksessa vääjäämättä varjoon.
Jo 300W paneelitehon saaminen keskipäivällä suoraan aurinkoon suunnatuilla paneeleilla on 40ft purjeveneessä ongelma tilan loppumisen takia.
Siihen todelliseen 300W /25A tehoon tarvitaan kuitenkin lähes 500W nimellistehon verran paneeleita. Ja 25A saat vain huippuhetkellä keskipäivällä, ellet sitten kääntele venettäsi niin, että paneelit ovat kohtisuoraan aurinkoon (jos ei puolipilvisyys iske).

100Ah saaminen aurinkoisenakaan päivänä venepaneeleilla on toiveajattelua.
Sen verran 10KW sähkömoottori kuluttaa puolessa tunnissa.

Jos tuulee vastaan, on aallokkoa tms. moottorisi kulutus on äkkiä 20KW.
Sellaisia tehoja et saa edes omakotitalon katolle asennetuista paneeleista kovin helposti.

Sähkömoottorilla varustettu vene voi toimia satunnaisissa viikonloppupurjehduksissa hyvin. En kuitenkaan lähtisi moisen varassa esimerkiksi Helsinki-Pori väliä edes yrittämään. Turkukin on aikamoista riskinottoa.

Lue lisää

Juuri näin, ei ole viikkoon aurinkoa näkynyt, lämppäri hurisee yötäpäivää juoden sähkönlisäksi dieseliä, genulla tuotetaan sähköä tunti aamulla ja tunti illalla, jos pääkone ei ole ollut tulilla.

Ja nyt pitäisi ilmastoahdistuksessa ja muussa vouhotuksessa tulla toimeen sähköpropulsiolla ja akkupankeilla, lämmitys ilmeisesti märillä mädillä risuilla keräämällä saarista ja seuraavat purjeet luonnonkuiduista, ettei synny purjehtiessa mikromuovia.

Setä Mies vai NAINEN tai täti nainen vai määrittelemätön sukupuoli vai jokin muu monesta

Anonyymi kirjoitti:

Sulla on ollut eri kesä kuin mitä minulla Helsingissä. Heinäkuussa ei muuten paistanut paljoakaan. Syyskuussa taas eivät paneelit lataa kunnolla, lokakuussa eivät enää ollenkaan.

Ja jotkut haluavat veneillä lomakaudella jopa viikkoja yhteen menoon, vai ajattelitko, että on ok jättää vene aina "latautumaan" paneeleilla silloin kun paistaa ja vasta akkujen täytyttyä lähteä merelle?

Kun virtaa ei ole, sitä pitää jostain saada. Ja päivittäisessä käytössä aurinkopaneeleilla voi kauniina päivinä niukasti elellen kattaa kylmäkoneikon, VHF/AIS:n mittaristot ja plotterin, mutta ei siitä mihinkään ajoakkujen lataukseen jää tai sitten et voi nostaa purjeita ollenkaan, koska paneeleilla peitetty kantesi jää siinä tapauksessa vääjäämättä varjoon.
Jo 300W paneelitehon saaminen keskipäivällä suoraan aurinkoon suunnatuilla paneeleilla on 40ft purjeveneessä ongelma tilan loppumisen takia.
Siihen todelliseen 300W /25A tehoon tarvitaan kuitenkin lähes 500W nimellistehon verran paneeleita. Ja 25A saat vain huippuhetkellä keskipäivällä, ellet sitten kääntele venettäsi niin, että paneelit ovat kohtisuoraan aurinkoon (jos ei puolipilvisyys iske).

100Ah saaminen aurinkoisenakaan päivänä venepaneeleilla on toiveajattelua.
Sen verran 10KW sähkömoottori kuluttaa puolessa tunnissa.

Jos tuulee vastaan, on aallokkoa tms. moottorisi kulutus on äkkiä 20KW.
Sellaisia tehoja et saa edes omakotitalon katolle asennetuista paneeleista kovin helposti.

Sähkömoottorilla varustettu vene voi toimia satunnaisissa viikonloppupurjehduksissa hyvin. En kuitenkaan lähtisi moisen varassa esimerkiksi Helsinki-Pori väliä edes yrittämään. Turkukin on aikamoista riskinottoa.

Lue lisää

"Ja jotkut haluavat veneillä lomakaudella jopa viikkoja yhteen menoon, vai ajattelitko, että "on ok jättää vene aina latautumaan" paneeleilla silloin kun paistaa ja vasta akkujen täytyttyä lähteä merelle?"
Meistä jotkut ovat viikolla töissä. Kesälomalla on sitten pitkien purjehdusten aika.
"En kuitenkaan lähtisi moisen varassa esimerkiksi Helsinki-Pori väliä edes yrittämään. Turkukin on aikamoista riskinottoa."
Itse nostan lähes poikkeuksetta purjeet alle 1/2h moottoriajon jälkeen ja matkanteossa lähinnä jääkaappi ja VHF syövät akkuja. Päiväpurjehduksillä usein takaisintullessa lataussäddin ilmoittaa akkujen olevan täydet ennen kuin alan uudelleen moottoriajolle.
Bimini sen lisäksi, että se on hieno aurinko- ja sadesuoja on myös oivallinen ison aurinkokennon paikka.

Tässä on 8 tonnia painavan 9-metrisen metri-luokan veneen kulutuskäyrä. Se tarvitsee 3kW 5 solmuun. Joku kevyempi vene pärjäisi vähemmällä.

https://ecoboats.com.au/wp-content/uploads/2018/10/boat-speed-in-knots-vs-energy-consumption-graph.jpg

http://ecoboats.com.au/is-electric-propulsion-suitable-for-my-boat/

Vene-lehden testissä Arcona 380 Z kulki 3,2 kW teholla 5,0 solmua ja 9,9 kW teholla 6,9 solmua. 4 solmua ilmeisesti vaati n. 1,5 kW.

Eiköhän jollain pienemmällä voi päästä 2 kW 5,0, tai ainakin hyvin lähellä.

Dieselillä 5 solmua onnistuu n. 1 l/h kulutuksella.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä on 8 tonnia painavan 9-metrisen metri-luokan veneen kulutuskäyrä. Se tarvitsee 3kW 5 solmuun. Joku kevyempi vene pärjäisi vähemmällä.

https://ecoboats.com.au/wp-content/uploads/2018/10/boat-speed-in-knots-vs-energy-consumption-graph.jpg

http://ecoboats.com.au/is-electric-propulsion-suitable-for-my-boat/

Lue lisää

Ottakoo huomioon nämä testit tehdään silusilla vesillä pienillä tuulilla.

Tilanne on toinen ja kw kaivataan enämpi, kun kelit on kohillaan

Anonyymi kirjoitti:

Ottakoo huomioon nämä testit tehdään silusilla vesillä pienillä tuulilla.

Tilanne on toinen ja kw kaivataan enämpi, kun kelit on kohillaan

Kun tuuli on kohdillaan, purjehditaan. Eikös nyt olla purjevenepalstalla.

Tietysti pitää myös miettiä millainen turvalaite moottori on kaluston pettäessä kelissä.

Anonyymi kirjoitti:

Ottakoo huomioon nämä testit tehdään silusilla vesillä pienillä tuulilla.

Tilanne on toinen ja kw kaivataan enämpi, kun kelit on kohillaan

Onhan noi sähköhommat enemmän purjehtijoiden hommia. Jos yleensä ajetaan moottorilla, diesel on ainoa vaihtoehto, tai hybridi.

Anonyymi kirjoitti:

Kun tuuli on kohdillaan, purjehditaan. Eikös nyt olla purjevenepalstalla.

Tietysti pitää myös miettiä millainen turvalaite moottori on kaluston pettäessä kelissä.

Lue lisää

Juuri näin, mutta miksi niin usein useimmat ajavat koneel, vaikka purjeet?

Joten se tuosta sinun purjehdus keskustelusta ja lisäksi täm keskustelu pyörii eri propulsio kokonaisuuksien ympärillä.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri näin, mutta miksi niin usein useimmat ajavat koneel, vaikka purjeet?

Joten se tuosta sinun purjehdus keskustelusta ja lisäksi täm keskustelu pyörii eri propulsio kokonaisuuksien ympärillä.

Lue lisää

Koneajon ihmettelijät eivät käsitä, että (kasvava) enemmistö purjeveneilijöistä ei ole fanaattisia purjehtijoita, jotka vääntävät mieluummin vendaa 5 minuutin välein sen sijaan, että ajaisivat suoraan kohteeseen. Toisin sanoen enemmistölle purjeet ja kone ovat tasaveroisia vaihtoehtoja, joista valitaan se, joka on juuri siinä tilanteessa mieluisampi.

Anonyymi kirjoitti:

Koneajon ihmettelijät eivät käsitä, että (kasvava) enemmistö purjeveneilijöistä ei ole fanaattisia purjehtijoita, jotka vääntävät mieluummin vendaa 5 minuutin välein sen sijaan, että ajaisivat suoraan kohteeseen. Toisin sanoen enemmistölle purjeet ja kone ovat tasaveroisia vaihtoehtoja, joista valitaan se, joka on juuri siinä tilanteessa mieluisampi.

Lue lisää

Sellaisille sähkömoottori ei ole veneessä vaihtoehto nyt eikä lähitulevaisuudessa. Pääasiassa purjeilla liikkuvalle se on jo nyt vaihtoehto, mutta varsin kallis dieseliin verrattuna.

Mikä ihmisiä nykyään vaivaa, kun jatkuvasti ilman todellista faktaa arvioidaan eri asioita luonnonvrojen tai co perusteisesti.

Kellään ei ole tiukkaa faktaa näistä, ainoastaa löysästä hihasta vetoja!

Anonyymi kirjoitti:

Mikä ihmisiä nykyään vaivaa, kun jatkuvasti ilman todellista faktaa arvioidaan eri asioita luonnonvrojen tai co perusteisesti.

Kellään ei ole tiukkaa faktaa näistä, ainoastaa löysästä hihasta vetoja!

Lue lisää

Mihin perustuvat siis kaikenlaiset sähkömoottoreita myyvien zeroemission väitteet?

Anonyymi kirjoitti:

Mihin perustuvat siis kaikenlaiset sähkömoottoreita myyvien zeroemission väitteet?

Volvon laskelmien mukaan heidän sähköinen polestar 2 alkaa tuottaa vähemmän co2-päästöjä kuin xc40-bensa-auto 50 000 km jälkeen. Elinkaaripäästöt jäävät paljon pienemmiksi kuin bensa-autolla. Akkujen valmistus kuitenkin kehittyy kovaa vauhtia ja valmistuspäästöt pienenevät. Lisäksi auton valmistaja voi kompensoida päästöt, jolloin periaatteessa päästöjä ei synny lainkaan, jos sen haluaa niin ajatella.

Anonyymi kirjoitti:

Volvon laskelmien mukaan heidän sähköinen polestar 2 alkaa tuottaa vähemmän co2-päästöjä kuin xc40-bensa-auto 50 000 km jälkeen. Elinkaaripäästöt jäävät paljon pienemmiksi kuin bensa-autolla. Akkujen valmistus kuitenkin kehittyy kovaa vauhtia ja valmistuspäästöt pienenevät. Lisäksi auton valmistaja voi kompensoida päästöt, jolloin periaatteessa päästöjä ei synny lainkaan, jos sen haluaa niin ajatella.

Lue lisää

Miten näytät toteen tämän päästöjen todellisen kompensoinnin vai uskotko noin vain valmistajan puheet?

Eipä ole näkynyt isoja autotehtaiden tai lentoyhtiöiden metsityshankkeita missään hahahah!

Anonyymi kirjoitti:

Volvon laskelmien mukaan heidän sähköinen polestar 2 alkaa tuottaa vähemmän co2-päästöjä kuin xc40-bensa-auto 50 000 km jälkeen. Elinkaaripäästöt jäävät paljon pienemmiksi kuin bensa-autolla. Akkujen valmistus kuitenkin kehittyy kovaa vauhtia ja valmistuspäästöt pienenevät. Lisäksi auton valmistaja voi kompensoida päästöt, jolloin periaatteessa päästöjä ei synny lainkaan, jos sen haluaa niin ajatella.

Lue lisää

"Volvon laskelmien mukaan heidän sähköinen polestar 2 alkaa tuottaa vähemmän co2-päästöjä kuin xc40-bensa-auto 50 000 km jälkeen. "

Aivan eli vasta sitten kun polttoainetta on kulutettu vähintään 3000 litraa olisi sähkövehje ollut CO2 päästöjen kannalta parempi vaihtoehto.

Jos purkkarissa kuluu suomessa käytettynä 30 litraa kaudessa, olisi akkuvehje ollut CO2 päästöjen kannalta parempoi vasta 100 vuoden käytön jälkeen!!!
Mutta silloinii pitää huomata että se pätee vain silloin jos auton akuston koko olisi ollut riittävä myös venekäytössä. Ja varsin usein näin ei olekaan, siitä kauden aikana kuluneesta 30 litrasta saattaa puolet kulua yhdellä koneen käynnistyksellä silloin kun on pläkä ja pitää päästä jonnekin järkevässä ajassa. Kyseiseen suoritukseen ei ko sähköauton kokoisesta akustosta olisi ollut!
Tesla model_S akustonkin koko olisi vielä kyseenalaine ko tarkoitukseen, ehkä olis riittänyt, ehkä ei. Dieselissä tätä epävarmuutta ei ole. Ja sen elinkaarihinta on paljon edullisempi kuin Teslan kokoisella akustolla ja vastaavn tehoisella sähkömoottorilla olisi tullut pelkkä hankinta kustantamaan.

Anonyymi kirjoitti:

Mihin perustuvat siis kaikenlaiset sähkömoottoreita myyvien zeroemission väitteet?

Siihen ettei valmistuksen aikaisia päästöjä lasketa lainkaan, ei myöskään akuston ja mahdollisten aurinkopaneelien valmistuksen eikö myöskään sähkön valmistukseen liittyvää.
Vaan ainoastaan se sähkömoottori nollapäästöineen sen käytön aikana akkujen latausta huomioimatta.

Anonyymi kirjoitti:

"Volvon laskelmien mukaan heidän sähköinen polestar 2 alkaa tuottaa vähemmän co2-päästöjä kuin xc40-bensa-auto 50 000 km jälkeen. "

Aivan eli vasta sitten kun polttoainetta on kulutettu vähintään 3000 litraa olisi sähkövehje ollut CO2 päästöjen kannalta parempi vaihtoehto.

Jos purkkarissa kuluu suomessa käytettynä 30 litraa kaudessa, olisi akkuvehje ollut CO2 päästöjen kannalta parempoi vasta 100 vuoden käytön jälkeen!!!
Mutta silloinii pitää huomata että se pätee vain silloin jos auton akuston koko olisi ollut riittävä myös venekäytössä. Ja varsin usein näin ei olekaan, siitä kauden aikana kuluneesta 30 litrasta saattaa puolet kulua yhdellä koneen käynnistyksellä silloin kun on pläkä ja pitää päästä jonnekin järkevässä ajassa. Kyseiseen suoritukseen ei ko sähköauton kokoisesta akustosta olisi ollut!
Tesla model_S akustonkin koko olisi vielä kyseenalaine ko tarkoitukseen, ehkä olis riittänyt, ehkä ei. Dieselissä tätä epävarmuutta ei ole. Ja sen elinkaarihinta on paljon edullisempi kuin Teslan kokoisella akustolla ja vastaavn tehoisella sähkömoottorilla olisi tullut pelkkä hankinta kustantamaan.

Lue lisää

Jos siis purjehtii enimmäkseen, kuten sähkömoottorilla varustetulla veneellä on pakko tehdä, ei sähkömoottori ole ympäristöteko, vaikka zeroemission vihervalehtelijat sitä kovasti väittävät.

Anonyymi kirjoitti:

Jos siis purjehtii enimmäkseen, kuten sähkömoottorilla varustetulla veneellä on pakko tehdä, ei sähkömoottori ole ympäristöteko, vaikka zeroemission vihervalehtelijat sitä kovasti väittävät.

Lue lisää

Ainakin itseä kiinnostaa enemmän sen muut edut. Olen mielestäni pelannut noiden dieseleiden kanssa tarpeeksi, ei vaan enää jaksa. Purjehdus kokonaisuudessaan on niin kaukana ympäristöteosta, että se on vain pieni yksityiskohta, ajetaanko dieselillä vai sähköllä. Suurempi ympäristöteko olisi ajaa mahdollisimman pienellä veneellä.

Täytyy kyllä huomioida, että akkujen valmistus kehittyy sen verran nopeasti, että muutaman vuoden päästä tuo suurempi valmistuksenaikainen co2-päästö ei varmaan enä pidä paikkaansa. Joissain akuissa ei pidä enää nytkään. Jos akkutehdas käyttää päästötöntä sähköä, sähköauton tuotanto tuottaa vähemmän co2-päästöjä kuin polttomoottoriauton valmistus.

Älä viitti.
Se on se yksinäinen trollaaja, joka varmaan lukee kaiken, minkä voi veneistä, mutta jolla ei ole mitään kokemusta.

Välillä jutut vaikuttaa aidoilta, mutta sitten yhtäkkiä sillä on 50m pitkä vesisuihkullinen vene, jolla se menee Hevossalmesta tai moottorin teho on 3000 hv eikä 30 hv. Kun sillä ei ole mitään kokemusta, niin ulkoa opetellut luvut eivät kohtaa todellisuutta.

Jokainen veneilevä tietää suurin piirtein, paljonko tehoa mihinkin vaaditaan, mutta täysin uunolle 2, 20 tai 200 on ihan yhtä mahdollinen koska "kakkosella se muistaakseni alkoi".

Sääliksi käy häntä.

Ei niitä dieseleitä yleensä huudateta täysillä. En muista, että olisin koskaan käyttänyt veneeni moottorista täysiä kierroksia kuin korkeintaan 5 sekuntia. Sama vene voidaan myydä 19 ja 29-heppaisilla koneilla. Siis ne viimeiset 10 heppaa on tavallaan ylimääräisiä purjehdusvoittoisessa sähköparadigmassa. Vaikka 2 kilowatilla pääsisi normaalisti juuri ja juuri runkonopeutta, on sähkökonekin yleensä paljon isompi, esim. 10kW, jotta löytyy myös huipputeho. Huipputeholla ajaessa energiatehokkuus heikkenee sähkömottorissakin, ja sähköä alkaa kulua enemmän, kun ulosmitataan viimeinenkin watti.

Nykyään laitetaan veneisiin ihan turhan isoja moottoreita. Ei siihen mitään erityistä syytä ole, mutta moottoriteho on halpaa ja moni kuvittelee tehoa tarvittavan enemmän. Moottoreiden paino ja koko on pudonnut oleellisesti viimeisten vuosikymmenien aikana, joten sekään ei rajoita.

Anonyymi kirjoitti:

Ei niitä dieseleitä yleensä huudateta täysillä. En muista, että olisin koskaan käyttänyt veneeni moottorista täysiä kierroksia kuin korkeintaan 5 sekuntia. Sama vene voidaan myydä 19 ja 29-heppaisilla koneilla. Siis ne viimeiset 10 heppaa on tavallaan ylimääräisiä purjehdusvoittoisessa sähköparadigmassa. Vaikka 2 kilowatilla pääsisi normaalisti juuri ja juuri runkonopeutta, on sähkökonekin yleensä paljon isompi, esim. 10kW, jotta löytyy myös huipputeho. Huipputeholla ajaessa energiatehokkuus heikkenee sähkömottorissakin, ja sähköä alkaa kulua enemmän, kun ulosmitataan viimeinenkin watti.

Lue lisää

"Vaikka 2 kilowatilla pääsisi normaalisti juuri ja juuri runkonopeutta ..."

2 kW jos vene painaisi tonnin.
10 tonnin veneessä juuri ja juuri runkonopeuteen tarvittaisiinkin 20 kW.
Ja 100 000 tonnin lentotukialuksessa jo 200 000 kW.
Mutta todellisuus ei vastaa näihin uskomuksiin, sillä 100 000 tonnin lentotukialuksessa ei 150 000 kW teholla päästä edes lähelle runkonopeutta, vaan jäädään alle 30 solmun, kun runkonopeus olisi reilusti yli 40 solmua. Sinne tarvittaisiin vähintäänkin nelinkertainen teho, eli 6kW /tonni.
Tilanne toki riippuu huomattavasti painon ja pituuden kolmannen potenssin suhteesta. Tarpeaksi kevyellä voisi 2 kW/tonnikin riittää, mutta sellaisia purkkareita ei suomen satamissa juurikaan näy, ainoat poikkeukset ovat monirunkoja ja niistäkin vain osa.

Katsot tehot väärältä käyrältä. Ei potkuri ota koneen tehokäyrän mukaista tehoa kuin kaasu pohjassa eli yhdessä pisteessä.

1,2 l/h vastaa n. 5 hv tehoa. 1900 rpm:ssä ottanee n. 3 hv ja kulutus n. 0,7 l/h.

Tässä tyyppi ajelee Guy 33:n rungolle tehdyllä sähköveneellä 5 solmua 800 watin teholla. Tuosta puuttuu kölin vastus vedessä ja maston vastus ilmassa plus kälin painon aiheuttama rungon lisävastus, mutta eiköhän se ne huomioidenkin kulkisi 5 solmua 2 kilowatilla.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä tyyppi ajelee Guy 33:n rungolle tehdyllä sähköveneellä 5 solmua 800 watin teholla. Tuosta puuttuu kölin vastus vedessä ja maston vastus ilmassa plus kälin painon aiheuttama rungon lisävastus, mutta eiköhän se ne huomioidenkin kulkisi 5 solmua 2 kilowatilla.

Lue lisää

Siis tässä
https://youtu.be/hai0xNGUR7M

Anonyymi kirjoitti:

Siis tässä
https://youtu.be/hai0xNGUR7M

Vähän lapinlisää taitaa olla tuossa 800 W 5 solmussa, mutta varmasti menee selvästi alle 2 kW.

ElecTrip menee tuolla 2 kW:llä 5 solmua: https://trip.ayy.fi/wordpress/?page_id=150

Anonyymi kirjoitti:

Siis tässä
https://youtu.be/hai0xNGUR7M

1,5t eli riisuttu todennäköisesti kaikesta irtilähtevästä sisustasta, purjehdusvarusteista, mantookeista, pentteristä, veskistä, vesitankeista, ei mastoa, köliä eikä ankkuria, katsastusvarustusta, ei miehistöä.

Heh heh. Todellinen paino purkkarina purjehduskunnossa kats. varustein miehistöineen nelisen tonnia.

Eihän siinä ole kuin kahden ja puolen tonnin ero ja tuollaista rasvatyyntä pintaa ei merellä ole käytännössä ikinä.

Mitä tällaisella videolla haluat todistaa? Senkö, että 2KW riittää viiteen solmuun?

Kun otetaan rinnalle normaalissa retkivarustuksessa oleva Guy33 vaikkapa kahden hengen miehistöllä ja testipaikaksi Harmajan edusta, voitaisiin vertailla tuloksia.
Vertailukohtaa ei löydy. Miksi ei?


Hah hah.....

Tuossa FE83:ssa taas "kantama max. 40nm@4kn".
Missään ei ole kerrottu kantaman mittausspeksejä, kokonaismassaa, tuulta, virtaa eikä aallokkoa.
Väitän, että 10m/s täysvastaiseen neljän hengen viikonloppuvarustuksessa ja -miehistöllä tuolla ei pääse sähköllä pidemmälle kuin 10nm. Akkuja näet ei voi vetää 100% kuiviksi eikä niistä suuremmalla purkauksella saada lähellekään 10,7KWh ulos, ehkä puolet siitä, jos akustoon jätetään minimissään 25% varausta.

Maksimiteho on 8,6KW mikä imaisee nuo akut 30% varaukseen reilussa 20 minuutissa :).

Viittä solmua tuo ei kulje 10 m/s vastaiseen ja aallokossa normaalimiehistöineen purjehdusvarustuksessa välttämättä edes täydellä teholla.
Ja "kaasu pohjassa" siinä on 20 min aikaa päästä rantaan ja mielellään sitä satamamanööveriäkin varten saisi olla sähköä.

Kuka mitenkin, en ala tästä asiasta vänkäämään. Mutta hintaansa nähden aivan älytön ja aivan liian epävarma ratkaisu.
Ukkospuuskassa masto mereen ja Latvian meripelastus hakee tuon pois hahahah!!

Anonyymi kirjoitti:

1,5t eli riisuttu todennäköisesti kaikesta irtilähtevästä sisustasta, purjehdusvarusteista, mantookeista, pentteristä, veskistä, vesitankeista, ei mastoa, köliä eikä ankkuria, katsastusvarustusta, ei miehistöä.

Heh heh. Todellinen paino purkkarina purjehduskunnossa kats. varustein miehistöineen nelisen tonnia.

Eihän siinä ole kuin kahden ja puolen tonnin ero ja tuollaista rasvatyyntä pintaa ei merellä ole käytännössä ikinä.

Mitä tällaisella videolla haluat todistaa? Senkö, että 2KW riittää viiteen solmuun?

Kun otetaan rinnalle normaalissa retkivarustuksessa oleva Guy33 vaikkapa kahden hengen miehistöllä ja testipaikaksi Harmajan edusta, voitaisiin vertailla tuloksia.
Vertailukohtaa ei löydy. Miksi ei?


Hah hah.....

Tuossa FE83:ssa taas "kantama max. 40nm@4kn".
Missään ei ole kerrottu kantaman mittausspeksejä, kokonaismassaa, tuulta, virtaa eikä aallokkoa.
Väitän, että 10m/s täysvastaiseen neljän hengen viikonloppuvarustuksessa ja -miehistöllä tuolla ei pääse sähköllä pidemmälle kuin 10nm. Akkuja näet ei voi vetää 100% kuiviksi eikä niistä suuremmalla purkauksella saada lähellekään 10,7KWh ulos, ehkä puolet siitä, jos akustoon jätetään minimissään 25% varausta.

Maksimiteho on 8,6KW mikä imaisee nuo akut 30% varaukseen reilussa 20 minuutissa :).

Viittä solmua tuo ei kulje 10 m/s vastaiseen ja aallokossa normaalimiehistöineen purjehdusvarustuksessa välttämättä edes täydellä teholla.
Ja "kaasu pohjassa" siinä on 20 min aikaa päästä rantaan ja mielellään sitä satamamanööveriäkin varten saisi olla sähköä.

Kuka mitenkin, en ala tästä asiasta vänkäämään. Mutta hintaansa nähden aivan älytön ja aivan liian epävarma ratkaisu.
Ukkospuuskassa masto mereen ja Latvian meripelastus hakee tuon pois hahahah!!

Lue lisää

Onhan tuossa FE83:ssa ilmoitettu paino eri tilanteissa. Tuossa on LiFePO4-akut, joista saatava kapasiteetti ei tipu tehon kasvaessa käytännössä lainkaan. 10,7 kWh-akulla voi siis ajaa yli tunnin täydellä teholla.

Ovat kertoneet koneen olevan täysin ylitehoinen. Alunperinhän noissa oli 7 hv Yanmar 1GM, jolla huippunopeus n. 6,5 solmua.

Joo ei kantamaa yleensä mitata 10 m/s vastatuulessa. Ei kai tuossa kelissä yleensä mitata myöskään dieselin huippunopeutta tai kulutusta matkanopeudella.

10 m/s vastatuulessa aallokko voi olla mitä vaan, mutta tyypillisessä saaristoaallokossa tuo varmasti kulkee n. 6 solmua täydellä teholla tuossa kelissä ja 4-5 solmun vauhtiin riittää puoliteho.

Mutta kuka hullu viitsii ajaa, varsinkaan noin pienellä veneellä, 10 m/s vastatuuleen tuntitolkulla. Itse olen sen kerran tehnyt, kun isopurje repesi pahasti Espoo Suursaaressa Kotkan Portilla ja kotiin haluttiin. Kotkan Portilta Kalbådagrundille suoraan vastatuuleen. Onneksi tuuli sentään vasta alkoi (kovalla ukkosmyräkällä, joka rikkoi purjeen).

Mutta aika rankaa reissu tuosta tuli. 33 mpk vastatuuleen. Jouduttiin tankkaamaan 20 l jerrykannusta, mikä oli hyvin vaikeaa tuossa pomppimisessa. Säälitti kun gasti oli isolla asialla osuttaessa poikkeuksellisen isoon aaltoon. Mahtoi kulhon sisältö olla pitkin seiniä.

Kalbådagrundilla sitten päästiin kääntymään sen verran vastatuulesta, että saatiin fokka vetämään ja meno rauhoittui. Valitettavasti en muista kauan koneajo kesti, mutta ikuisuudelta se tuntui.