Onko 3x16A eli 11kW 3-vaiheisena tyypillinen/standardoitu latausteho nykyisillä lataushybrideillä tai sähköautoilla kotikäyttöön? Tai onko 1x10 (2,3kW) tai 3x10A (6,9kW) yleisempiä? Onko itselataaviin ja sähköautoihin olemassa joku tehostandardi noille mahdollisille lataustehoille mitä valmistajien tulee seurata/sallia autolleen esimerkiksi juuri kotilataustehoiksi?
Terv. vanhalla itselataavalla ajeleva.
Kotilataustehot Hybridiin tai sähköautoon
Anonyymi
18
1929
Vastaukset
- Anonyymi
Plugareissa vain muutamasa on edes kahta vaihetta hyödyntävä laturi. Suurimmassa osassa on vain yksivaiheinen laturi. Joissakin jopa varisn pieni tehoinen kuten bemareissa.
Type2 liitinstandardissa on AC-lataukselle kättely auton ja latausboxin välissä millä boxi voi kertoa maksimi virran mitä laruti sillä hetkellä ottaa. Näin auto voi rajoittaa otettua virtaa sen mukaan mitä talon sulakkeet kestää.
1x10A riittää varsinkin jos lataa normaalin pistorasiaan tulevalla laturilla. SIllä latailee yön aikan helposti plugarin akun täyteen. Sähköautolle sillä latailee yön aikana 100-200km matkaa mikä riittä käytännössä kaikille sähköauton käyttäjille. Harvemminma joka päivä pitää ajaa 500km.
Ite latailen plugariani 8A virralla mikä säästää akkua eikä toistaiseksi ole tarvinnut tehon rajoitusta pääsulakkeiden vuoksi.
Nyt nolla keleillä autolla on päässyt n. 65km pelkällä sähköllä. Kuukausi sitten meni 75km.- Anonyymi
Tämä 8 A on suositus lataukselle normaalista pistorasiasta. Ongelmana on se, ettei tavan pistorasiat ja lämmitystolpat ole suunniteltu kestämään suurta (10...16 A) kuormitusta tunnista toiseen.
Joku lehti (TM?) varoitti myös toisesta vaarasta - vaikka rasian uusisi jatkuvaa 10/16 A kuormaa kestävään, niin seuraavaksi voi ylikuumentua kaapelointi. Taitaa monessakin pientalossa (OK rivitalot) olla kaapeleleita vedettynä ulkoseinien tai yläpohjan eristeiden sisällä, vaikkei näin saisi tehdä. Eristeen sisällä oleva kaapeli kun voi ylikuumentua vajaan 10 A virrallakin. Tämä ei vain ole vielä tullut esiin, koska lohko sisätilanlämppärillä kuormitus on lyhytaikaisempaa (usein pari, kolme tuntia) verrattuna 12 h täyssähkärin lataissessioon.
8 A riittää mainiosti lataushybridin noin 14 kWh akun tankkaukseen yön aikana, mutta puolityhjäksi ajettu täyssähkärin 60 kWh akku ei tule yön aikana täyteen.
Täyssähkärille olisi parempi olla max. 3x16 A tarjoileva kotilatausasema. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämä 8 A on suositus lataukselle normaalista pistorasiasta. Ongelmana on se, ettei tavan pistorasiat ja lämmitystolpat ole suunniteltu kestämään suurta (10...16 A) kuormitusta tunnista toiseen.
Joku lehti (TM?) varoitti myös toisesta vaarasta - vaikka rasian uusisi jatkuvaa 10/16 A kuormaa kestävään, niin seuraavaksi voi ylikuumentua kaapelointi. Taitaa monessakin pientalossa (OK rivitalot) olla kaapeleleita vedettynä ulkoseinien tai yläpohjan eristeiden sisällä, vaikkei näin saisi tehdä. Eristeen sisällä oleva kaapeli kun voi ylikuumentua vajaan 10 A virrallakin. Tämä ei vain ole vielä tullut esiin, koska lohko sisätilanlämppärillä kuormitus on lyhytaikaisempaa (usein pari, kolme tuntia) verrattuna 12 h täyssähkärin lataissessioon.
8 A riittää mainiosti lataushybridin noin 14 kWh akun tankkaukseen yön aikana, mutta puolityhjäksi ajettu täyssähkärin 60 kWh akku ei tule yön aikana täyteen.
Täyssähkärille olisi parempi olla max. 3x16 A tarjoileva kotilatausasema.Kaapelit voi olla eristeiden seassa. Se on yksiselitteisesti kiellettyä.
Hyvissä shuko-latureissa on pistotulpassa lämpöanturi mikä ohjaa auton vähentämään latausvirtaa jos/kun pistotulppa (pistorasia) lämpenee.
Kannattaa tarkistaa että omassa plugarissa on tällainen ettei kyseessä ole mikään halppisjohto.
Ei kaikissa sähköautoissakaan ole kolmivaihelaturia joten kolmivaihesyöttökin on silloin turha eikä hyödytä mitään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaapelit voi olla eristeiden seassa. Se on yksiselitteisesti kiellettyä.
Hyvissä shuko-latureissa on pistotulpassa lämpöanturi mikä ohjaa auton vähentämään latausvirtaa jos/kun pistotulppa (pistorasia) lämpenee.
Kannattaa tarkistaa että omassa plugarissa on tällainen ettei kyseessä ole mikään halppisjohto.
Ei kaikissa sähköautoissakaan ole kolmivaihelaturia joten kolmivaihesyöttökin on silloin turha eikä hyödytä mitään.> Kaapelit voi olla eristeiden seassa. Se on yksiselitteisesti kiellettyä.
Ja erittäin yleistä.
- Anonyymi
Ja jos tallissa voimavirta, niin niihin saa latauslaitteen tai johdon jolla saa hyvän latingin.
Raisiossa valmistetaan wallea https://wallelaturit.fi/product/705/walle--sahkoajoneuvon-latauslaite-25a-6-kw
Tuossa on helppo asennus 4 ruuvia seinään ja töpseli pistokkeeseen ja turvallista latausta.
Ja jos muuta, niin ottaa mukaan.
Noita löytyy tosiaan myös johtoina... - Anonyymi
Kiitos kommenteista. Tuli hoidettua asia niin, että minimissään 3x16A saadaan jatkuvana ilman, että virrat kiertää talon vanhojen johtojen kautta lainkaan, jako lähtee ulkokaapista. Talosulakkeet on 3x25 ja kuulemma tarvittaessa liittymän tehoa voidaan nostaa vain "sulakkeet" vaihtamalla.
Vaikka sähköautoista ja plugareista paljon puhutaan niin nämä lataustehot eri automallien kohdalla sekä latauslähdön vaatimukset omakotitorppaan ovat olleet itselle tiedon osalta vähän hataralla pohjalla. Useninkaan näistä laturimainoksista ei tarkkaan oikein teksteistä tiedä, että mihin pystyvät ja kelpaavatko tulevaisuudessakin.
Hatunnosto edeltävän vastauksen linkille Trafomicin Wallelatureista, muutamaan riviin laitettu oleellinen tieto mitä pystyy lataamaan, kiitokset siitä. Vielä kun eri automalleista löytäisi koottuna julkisesta paiaksta netistä tiedot mitä vaativat lataukselta. Ehkä TM/Tuulilasi/Moottori tms. pongaa tästä tehtävän itselleen.
Ehkä muutaman vuoden sisään tästäkin vanhalla itselataavalla ajavasta tuleekin vanhalla plugarillla tai sähköautolla ajeleva."Talosulakkeet on 3x25 ja kuulemma tarvittaessa liittymän tehoa voidaan nostaa vain "sulakkeet" vaihtamalla."
Ei onnistu pelkällä sulakkeiden vaihdolla sillä seuravankokoiset sulakkeet 35 A eivät sovi 25A sulakkeiden pohjiin. Pohjien vaihto vaatii sulakekotelon"sinetin" aukaisun, eli sähköyhtiön edustajan käynnin.- Anonyymi
kaha53 kirjoitti:
"Talosulakkeet on 3x25 ja kuulemma tarvittaessa liittymän tehoa voidaan nostaa vain "sulakkeet" vaihtamalla."
Ei onnistu pelkällä sulakkeiden vaihdolla sillä seuravankokoiset sulakkeet 35 A eivät sovi 25A sulakkeiden pohjiin. Pohjien vaihto vaatii sulakekotelon"sinetin" aukaisun, eli sähköyhtiön edustajan käynnin.Pääsit sentään saivartelemaan. Kyllä tuo nyt vaan on ihan yleisesti käytössä oleva ilmaisu, joka tarkoittaa, että talon liittymiskaapeli on tarpeeksi järeä. Tällöin riittää, että "sulakkeet vaihdetaan", mikä käytännössä tarkoittaa liittymissopimuksen päivitytystä. Pääsulakkeiden vaihto on sähkölaitoksen hommia.
Anonyymi kirjoitti:
Pääsit sentään saivartelemaan. Kyllä tuo nyt vaan on ihan yleisesti käytössä oleva ilmaisu, joka tarkoittaa, että talon liittymiskaapeli on tarpeeksi järeä. Tällöin riittää, että "sulakkeet vaihdetaan", mikä käytännössä tarkoittaa liittymissopimuksen päivitytystä. Pääsulakkeiden vaihto on sähkölaitoksen hommia.
Saivarrellaan lisää... Talon liittymiskaapeli varmaankin on tarpekksi järeä, mutta riittääkö paikallisessa jakomuuntajassa teho vaadittuun nostoon, on jo eri asia :)
- Anonyymi
kaha53 kirjoitti:
Saivarrellaan lisää... Talon liittymiskaapeli varmaankin on tarpekksi järeä, mutta riittääkö paikallisessa jakomuuntajassa teho vaadittuun nostoon, on jo eri asia :)
Kyllä riittää, koska Suomessa yksi muuntaja ruokkii yleensä useampaa rakennusta.
Eihän sitä kaapeliakaan olisi järeämmäksi mitoitettu, jos ei muuntajalta enempää irtoaisi. Anonyymi kirjoitti:
Kyllä riittää, koska Suomessa yksi muuntaja ruokkii yleensä useampaa rakennusta.
Eihän sitä kaapeliakaan olisi järeämmäksi mitoitettu, jos ei muuntajalta enempää irtoaisi.Juurikin tuon "koska Suomessa yksi muuntaja ruokkii yleensä useampaa rakennusta." vuoksi muuntaja jää helposti pieneksi jos useampi aikoo korottaa pääsulakekokoa.
Kaapelin hinta ohut vs. paksumpi ei ole merkityksellinen, mutta en usko, että sähköyhtiö olisi asentanut "ylisuuren" jakelumuuntajan, koska niissä hintaero on huomattava.- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pääsit sentään saivartelemaan. Kyllä tuo nyt vaan on ihan yleisesti käytössä oleva ilmaisu, joka tarkoittaa, että talon liittymiskaapeli on tarpeeksi järeä. Tällöin riittää, että "sulakkeet vaihdetaan", mikä käytännössä tarkoittaa liittymissopimuksen päivitytystä. Pääsulakkeiden vaihto on sähkölaitoksen hommia.
". Kyllä tuo nyt vaan on ihan yleisesti käytössä oleva ilmaisu, joka tarkoittaa, että talon liittymiskaapeli on tarpeeksi järeä. Tällöin riittää, että "sulakkeet vaihdetaan", mikä käytännössä tarkoittaa liittymissopimuksen päivitytystä. "
-Unohtamatta sen keskuksen nimellisvirtaa. Kun useimmat sähkölämmittisetkin omakotitalot pärjäävät vallan mainiosti 3x25A varokkeilla, niin varsinkin viime vuosituhannen puolella oli lähes sääntö säästää mittauskeskuksen minnassa ja asennettiin 25A nimellisvirtainen keskus. Tässä tapauksessa menee koko keskus vaihtoon jos on tarvetta 35A varokkeille. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
". Kyllä tuo nyt vaan on ihan yleisesti käytössä oleva ilmaisu, joka tarkoittaa, että talon liittymiskaapeli on tarpeeksi järeä. Tällöin riittää, että "sulakkeet vaihdetaan", mikä käytännössä tarkoittaa liittymissopimuksen päivitytystä. "
-Unohtamatta sen keskuksen nimellisvirtaa. Kun useimmat sähkölämmittisetkin omakotitalot pärjäävät vallan mainiosti 3x25A varokkeilla, niin varsinkin viime vuosituhannen puolella oli lähes sääntö säästää mittauskeskuksen minnassa ja asennettiin 25A nimellisvirtainen keskus. Tässä tapauksessa menee koko keskus vaihtoon jos on tarvetta 35A varokkeille.Kun siirrytään 25 A pääsulakkeista 35 A sulakkeisiin, keskuksen rakenne muuttuu ja joudutaan vaihtamaan uuteen. Tuossa tilanteessa ei todellakaan selvitä vain sulaketta vaihtamalla, mutta keskusremontin jälkeen voidaan taas lisätä liittymätehoa vain sulaketta vaihtamalla 63 A sulakkeisiin saakka (kunhan liittymäkaapelointi on riittävän vahva). Sähkölaitos laskuttaa sitten liityntätehon nostosta korkeamman liittymämäksun.
Käytännössä minkä tahansa sähköauton latauksen voi hoitaa ilman muutoksia 3 x 25 A pääsulakkein olevassa talossa. Lataus on niin pieni kuorma sähkölaitoksen taholta ettei sitä tarvitse edes huomioida, ellei muuntopiiriin tule kymmeniä pikaladattavia sähköautoja. - Anonyymi
kaha53 kirjoitti:
Juurikin tuon "koska Suomessa yksi muuntaja ruokkii yleensä useampaa rakennusta." vuoksi muuntaja jää helposti pieneksi jos useampi aikoo korottaa pääsulakekokoa.
Kaapelin hinta ohut vs. paksumpi ei ole merkityksellinen, mutta en usko, että sähköyhtiö olisi asentanut "ylisuuren" jakelumuuntajan, koska niissä hintaero on huomattava.> muuntaja jää helposti pieneksi jos useampi aikoo korottaa pääsulakekokoa.
Samanaikaisuuskerroin ei taida olla kovin tuttu käsite? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun siirrytään 25 A pääsulakkeista 35 A sulakkeisiin, keskuksen rakenne muuttuu ja joudutaan vaihtamaan uuteen. Tuossa tilanteessa ei todellakaan selvitä vain sulaketta vaihtamalla, mutta keskusremontin jälkeen voidaan taas lisätä liittymätehoa vain sulaketta vaihtamalla 63 A sulakkeisiin saakka (kunhan liittymäkaapelointi on riittävän vahva). Sähkölaitos laskuttaa sitten liityntätehon nostosta korkeamman liittymämäksun.
Käytännössä minkä tahansa sähköauton latauksen voi hoitaa ilman muutoksia 3 x 25 A pääsulakkein olevassa talossa. Lataus on niin pieni kuorma sähkölaitoksen taholta ettei sitä tarvitse edes huomioida, ellei muuntopiiriin tule kymmeniä pikaladattavia sähköautoja.> Kun siirrytään 25 A pääsulakkeista 35 A sulakkeisiin, keskuksen rakenne muuttuu ja
joudutaan vaihtamaan uuteen.
Hyvä huomio. Tosin olen ymmärtänyt, että on ollut suht tavallista, että systeemit mitoitetaan esim. 3x35 A, mutta pääsulakkeiksi valitaan siitä huolimatta "pykälää pienempi" 25 A, koska pienemmät liittymismaksut näin.
Sähkölämmitteisissä taloissa harrastettiin taannoin paljon kikkailuja, jotta saatiin pääsulakekoko painettua mahd. alas. Esim. lämmityksen vuorottelu kiukaan kanssa. Nyt samaa voisi harrastaa latauksen kanssa (automaattinen lataustehon rajoitus).
Sinällään nämä tasaussysteemit olisivat hyvinkin järkeviä. Suuntauksena on, että pitäisi saada kulutus reagoimaan sähköntuontantokapasiteetin ja hinnan mukaan. Eli kulutuksen uhatessa nousta tuotantoa korkeammaksi hinta nousee (vaatii myös kulutusmittauksen ja laskutuksen tuntia lyhyemmissä jaksoissa), jolloin automaatio tietenkin tiputtaa vähemmän kriittiset kulutukset (kuten sähköauton lataus) pois päältä.
Tästä seuraava askel onkin se, että tiukan paikan tullen sähköautojen akuista voitaisiin purkaa ulos energiaa, joka syötettäisiin valtakunnan verkkoon. Sopivaa korvausta vastaan, tietenkin. Anonyymi kirjoitti:
> muuntaja jää helposti pieneksi jos useampi aikoo korottaa pääsulakekokoa.
Samanaikaisuuskerroin ei taida olla kovin tuttu käsite?Kerropa samanaikaisuuskertoimesta, miten se hyödyttää sähköauton latauksessa.
- Anonyymi
Asiasta on hyvää keskustelua www.autostadium.fi palstalla.
- Anonyymi
Muistutan taas kerran, etä sulake ei ole ylikuormitus- vaan oikosulkusuoja.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Silmienvääntelijä-persut pääsivät Japanissa sarjakuvaan
Torille! https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000011943173.html1965172Nato kaatamassa Petterin haaveileman Tunnin junan?
Nato edellyttää pohjoisessa Jäämereltä Rovaniemelle saakka kapearaitesta suoraa rautatieväylää, joka maksaa paperirahaa,414558Donald Trump pääsi samalle listalle Sanna Marinin kanssa
Eli vasemmistolaisen Time-median top 100 jännäihmisten listalle. https://time.com/collections/time100-next-2021/5937699133186Älkää vaan sairastuko syöpään Suomessa
Tilaston mukaan Suomi, Slovakia ja Latvia lääkitsee aivan pohjamudissa syöpää. Sairastunutta hoidetaan edelleen vanhana2583100Kyllä, maata ei halua puolustaa nimenomaan punavihreän puolen edustajat
"Esimerkiksi maanpuolustushenki on keskimääräistä alempana naisten, arvoliberaalien, heikossa taloustilanteessa olevien1623038- 552600
- 271949
- 581918
- 871917
- 241839