Törmäsin tässä vanhoihin pihavaloihin joihin oli vedetty maakaapeli, mutta siinä oli vain vaippa ja yksi karva.
Tehtiinkö aikoinaan maakaapeloinnit ulos pihavaloillekin PEN-johdolla vai jätettiinkö ne maadoittamatta kokonaan? Kytkettiinkö tuo PEN sitten valaisimen runkoon vai missä tuo nollaus tehtiin?
Tehtiinkö aikoinaan maakaapeloinnit ulos pihavaloillekin PEN-johdolla vai jätettiinkö ne maadoittamatta kokonaan? Kytkettiinkö tuo PEN sitten valaisimen runkoon vai missä tuo nollaus tehtiin?
Vastaukset 30
Vanhimmat
Noinhan nuo tehtiin, silloin ei edes puhuttu PEN-johdosta vaan ihan nollasta, tästä sitten maadoituslenkki laitteen runkoon eli nollaamalla.
Kyllä tämä nykyaika tuottaa kaikenlaista ihmettelijää framille
Kyseessä oliniin sanottu armeerattu kaapeli jossa suoja vaippa joka toimi nolajohtona ja soja maan ja onhan. Ne nykyäänkin yhdistetty sähköaitoksella heneraatorin nollapisteeseen ruubåvilla yhteen
Kyllä tämä nykyaika tuottaa kaikenlaista aloitusta framille
Kaapelin vaihto olisi kyllä hyvä. Pihavaloille maadoitus on erittäin hyvä olla olemassa. Nollaamalla maadoitus ei ole hyvä idea.
Miksi muka ei ole -tiedätköhän edes mikä on oikeasti syynä siihen että nollauksia ei uusissa asennuksissa tehdä
Toimivien maakaapeleiden ylöskaivu ja uusilla korvaaminen ei ole milloinkaan hyvä idea.
Vaivan näkeminen turvallisuuden eteen on huonoin idea mitä löytyy.
Totta kai.
Ei ole turvallisuuden kanssa asialla tekemistä.
Nollaus kiellettiin 1989. Kyllä syynä oli turvallisuus. Tämän jälkeenkin sallittiin PEN-kaapelit (Kevi) kun ne olivat vähintään 10 neliömilliä. En usko, että tämä oli kovin yleistä, koska kuparia tarvitsee paljon enemmän kuin vetämällä kaksi 1,5 tai 2,5 neliömillin kaapelia.
PEN kaapeli lopullisesti kiellettiin 2007 häiriöiden takia. Käytännössä vikavirtasuojien pakollisuus esti ne.
Mitä jos tutustuisit aiheeseen paremmin niin ehkä hoksaisit miksi PEN johdot kiellettiin -vihjeeksi voisin antaa että syy ei ollut turvallisuus.
PEN-johtimia ei ole koskaan kielletty.
Käy katsomassa joskus jos joku sinut päästää katsomaan että mitä siellä maakaapelissa oikeasti on sisällä.
Nolla ja suoja ma on ain akytjetty naahan ja sähkölaiyoksella myös generaattorin nollapisteeseen kolmen käämin kanssa.
Käämien toisennpäähän on kytketty ääri johtimet siis vaihejohtimet joihun indusoituu vaihejännite.
Edisonni opastaa
"PEN kaapeli lopullisesti kiellettiin 2007 häiriöiden takia"
tai sitten EI kielletty... ainakaan kaikissa asennuksissa.
Suomessa on jo pitkään (aina?) ollut käytössä ns. TN-C-S -sähköjärjestelmä.
Sähköjärjestelmä on siis alkupäästään (siis jakelumuuntajalta saakka, sitä ennen ei yleensä ole edes nollajohtoa, vaan suurjännitepuolella on vain 3 vaihetta) TN-C (tuo C tarkoittaa "common" eli siis yhteinen, mikä siis tarkoittaa yhdistettyä nolla- ja suojamaajohdinta, eli toisin sanoen PEN = PE N).
Jossain kohtaa sitten (uusissa rakennuksissa sähköpääkeskuksessa) jaetaan tuo PE erilliseksi suojamaajohtimeksi (PE) ja nollajohtimeksi (N). Sääntö tässä on seuraava: kertaalleen erotettua PE- ja N -johdinta ei saa yhdistää uudelleen.
Jakelumuuntajalta taloon siis tulee 4 johdinta: 3 vaihetta ja PEN.
Yksivaihekohteissa taloon siis tulee 2 johdinta: 1 vaihe ja PEN.
Jos systeemi on oikein ja turvallisesti tehty, niin sähköpääkeskukseen siis tulee jakelumuuntajalta 4 johdinta (yksivaihekohteissa 2 johdinta), ja tämän lisäksi sähköpääkeskukseen siis pitäisi myös tulla maadoitusjohdin kiinteistömaadoituselektrodilta tai vaihtoehtoisesti ns. metalliköysi eli eristämätön johdin joka itse toimii kiinteistömaadoituselektrodin tavoin.
sähköpääkeskuksessa kaikki nämä yhdistetään toisiinsa:
1. maadoitusjohdin kiinteistömaadoituselektrodilta (tai vaihtoehtoisesti ns. metalliköysi eli eristämätön johdin joka itse toimii kiinteistömaadoituselektrodin tavoin)
2. PEN -johdin jakelumuuntajalta
3. Lähtevä N -johdin (nolla)
4. Lähtevä PE -johdin (suojamaajohdin)
5. yhdysjohdin/potentiaalintasausjohdin muihin metallisiin rakennuksen osiin (betoniraudoitukset, metalliset vesi- ja/tai viemäriputket)
6. yhdysjohdin/potentiaalintasausjohdin peltikattoon (jos katto on peltiä tai muuta johtavaa materiaalia)
Mutta uskaltaako tuohon yhdistää vielä metallista TV -antennimastoa ?
Vai pitäisikö sillä olla oma erillinen maadoituselektrodinsa ?
Tuohon samaan nippuun suoraan yhdistämisessä kun on se ongelma, että mahdollinen salamanisku TV -antennimastoon kiertää silloin sähköpääkeskuksen kautta ja kulkee kaikkien maadoitusjohdinten kautta; tämä ei ole hyvä sen paremmin palo- kuin henkilöturvallisuudenkaan kannalta !
Tuollaisilta salamaniskuriskikohteilta kuten TV -antennimasto pitäisi mieluummin olla oma mahdollisimman suora yhteys maahan, eli sille oma maadoituselektrodinsa, ja sitten vain TV -antennin vaippa kytkettynä tuohon päämaadoituskiskoon sähköpääkeskuksessa.
Mutta siis jakelumuuntajalta taloon on yleensä se PEN...
ja vaikka uudemmissa olisi erilliset PE ja N -johtimet, onko siitä vastaavaa hyötyä ?
Vikavirtasuoja toki parantaa henkilöturvallisuutta... mutta perinteinen maadoitus on itse asiassa kahden asian yhdistelmä:
1) yhteys kiinteistömaadoituselektrodille JA potentiaalintasaus kosketeltavissa oleviin metalliosiin
JA
2) yhteys nollajohtimeen.
Kohdan 1 tarkoitus on estää vaarallisten jännitteiden syntyminen kosketeltavissa oleviin osiin.
Kohdan 2 tarkoitus on varmistaa se, että jos jonkin vian seurauksena vaihejohdin pääsee kosketuksiin maadoitetun laitteen metallirungon kanssa, että sulake palaisi tai johdonsuojakatkaisin laukeaisi mahdollisimman pian.
Jos tuota kohtaa 2 ei enää noudatettaisi, silloin henkilöturvallisuus jäisi pelkästään vikavirtasuojakytkinten varaa,
Ja jos sitä edelleen noudatetaan, mutta jos tuo PE- ja N -johdinten yhdyspiste siirtyisi rakennuksen sähköpääkeskuksesta jakelumuuntajan yhteyteen, niin miten tämä parantaisi sähköturvallisuutta (vai huonontaako sitä ?)
Sähköyhtiö varmaankin asentaa jakelumuuntajan yhteyteen oman maadoituselektrodinsa, mutta se on ilmeisesti enemmän sähköyhtiön tarpeisiin kuin kuluttajan.
TN-S-C on ollut standardi vuodesta 1989. Ennen sitä oli, mitä saksalaiset riittävät klassiseksi nollaukseksi eli pistorasialle on tullut vain kaksi johdinta, joista nolla kytkettiin maahan ja nollaan, jos rasia oli maadoitettu. Toki aikaisemminkin on saanut käyttää erillistä maajohtoa.
Mitä tulee tuohon, ettei saa yhdistää, kun on eroteltu. Se ei pidä paikkaansa ainakaan kerrostaloissa. Esimerkiksi minun ryhmäkeskuksessa ne on yhdistetty. Ryhmäkeskus ja siitä ulospäin on vuorelta 2013, sisäiset alennukset ovat jostain 1950- ja 70-luvuilta pistorasioista päätellen. Taulussa on selvä varoitus, että nolla ja maakiskon yhdistävää siltaa ei saa poistaa.
Kuten tässä: https://urhooy.fi/wp-content/uploads/2017/06/Ryhmäkeskus-Urho-1.png
Jos nolla ja maa tulee taloon erillisenä on se selvästi turvallisempi. Jos nolla katkeaa yksivaihesysteemissä virta vain katkeaa. Kolmivaiheessa jännitteet voi nousta, mutta jännite ei mene maajohtimeen. Jos maa katkeaa, niin vain maadoitus lakkaa toimimasta ja tarvitaan toinen vika, että vaaratilanne tulee.
Mitä tulee voimalinjoihin , onhan niissäkin nolla, mutta vähän ohuempi kuin muut. Nollajohdot näkyy päällä:
https://m.psecn.photoshelter.com/img-get/I0000sSz_wTWDhFQ/s/750/RPU-3384.jpg
Toki muuntaja pitää maadoittaa salamaniskujen takia.
400 voltin linjoissa on PEN-johdin, joka pääkeskuksessa jaetaan PE- ja N-kiskoihin.
Pitäis sada n ähdä paikka niin voisin antaa arvion kuntannusita
Voi hyvät hyssykät mitä höpöttelyä taas.
Vai että nollajohtoja voimalinjoissa :D
Ja mitä ryhäkeskukseen tulee, niin jos käyttöön jää pen-johtoja vanhoihin ryhmäjohtoihin, on keskuksessa yhdistettävä N ja PE kiskot.
Ai oikein ryhäkeskuksia xD Tosi olennaisiin taas tartuit, onnittelut ja hyvinkin kohteliaasti kirjoittelit, tuplaonnittelut siitä.
Toiselle "voimalinja" on vaikka se 400 voltin linja, joka jossain saattaa olla roikkumassa. Toiselle ei.
Mikäköhän siinä on, että nämä suomi24:n sähköpalstat on täynnä koko sivuston mulkuinta porukkaa?
Vai on ukkosjohdot mielestäsi nollajohtoja -kannattasiskohan olla kirkjoittelematta jos ei asioista mitään ymmärrä.
Oli ihan asiallinen korjaus Okaron höpinöihin.
Siinä ei mitään asiallista tai edes postaamisen arvoista ollut.
Minimoderaattorien palsta on tuolla päin ---->
Seli seli...
Nykyään pitää ola kolme johtoa korvaamassa. Tuo yksi johto
Kuiyenkin kaikki kytketään samaan paikkaan elikkä heneraattorin nollapisteeseen.
Ennenvanhaan tehtiin tuollaisia. Itse olen törmännyt 70-luvulla tehtyyn taloon, jossa erillisen kylmän autotallin sähköt oli vedetty tuollaisella maahan kaivetulla "antennikaapelilla" talon keskuksesta autotallille. Tallissa valaisimet ja pari pistorasiaa. Ihan oikea ja virallinen kaapeli & kytkentä siihen aikaan. Mahdolliset nollaukset tehtiin siellä rasioissa.
Niinkuin aiemmin kerrottiin, niin tuossa piuhassa vaippa on nollajohdin ja vaihe on siellä keskellä olevassa karvassa.
Varmaan lienee varminta vetää maahan uusi kaapeli kun pituutta on alle 10m?
Höyrypäitä on höynäytetty oikein kunnolla ;)
Olipa pen. . taikka nolla taikka suoja maa.
kaikki tiet vievä t generaattorin tä htipisteeseen elikkä nolla pisteeseen j okaon maadoitettu oikeen siis sav imaahan.
Vaihejoh y ine t han y ie t enkin on kytketty generaattorin äärijohtumiin .