Lyhyesti: en tunne itseäni rehellisesti sanottuna älykkääksi. Pikemminin tunnen itseni yleensä tyhmäksi. Keskusteluissa en ole kovin nopea, ja jään usein pyörittelemään jotain asiaa mielessä ennen kuin ehdin sanoa mitään, ja sitten muut menevätkin jo seuraavassa asiassa. Huomaan myös nopeasti, jos olen jonkun oikeasti älykkään seurassa.
Olen kuitenkin joskus miettinyt, että sulkeeko tämä sittenkään älykkyyttä pois, vai olenko vain introvertti.
Vai mitä olette mieltä, kertovatko nämä piirteet mielestänne älykkyydestä?
-Opin lukemaan nelivuotiaana ilman, että kukaan opetti. Olin vain järjettömän kiinnostunut teksteistä ja päättelin itse, miten kirjaimet toimivat ja miten niitä yhdistellään. Selailin kirjoja, katselin tekstitettyjä ohjelmia ja jäljentelin kirjaimia, kunnes kirjoitin nelivuotiaana ensimmäiset ymmärrettävät virkkeet.
-Tajusin, miten plus-, kerto- ja miinuslaskut toimivat ennen ekaa luokkaa. En ollut lukenut vielä oppikirjoja. Muistan elävästi esimerkiksi hetken, jolloin tajusin, että tajuan mitä kertolasku tarkoittaa. Siis että 3x3 on yhtä kuin 3 3 3. Ihan perusasia sinänsä.
-Koulussa olin aina kiinnostunut eri asioista kuin muut. Olin outo ja aina ulkopuolinen. Opiskelin itsekseni koko ala-asteen äidinkielen oppimäärän lauseenjäseniä ja sijamuotoja myöten tokaluokan loppuun mennessä. Tankkasin myös kaikenlaista kummallista faktaa, olin esimerkiksi pakkomielteisen kiinnostunut ruoansulatuselimistön toiminnasta, opiskelin maailman kaikki pääkaupungit ulkoa tokaluokalla, jne.
-Opiskelu on aina ollut minulle helppoa ja olen päässyt pääsykokeissa sisään ensiyrittämällä. Omaksun uutta tietoa nopeasti ja yhdistelen sitä päässäni niin, että minun on helppo havaita asiayhteydet. Tämän takia minulla ei mene kauaa aikaa esimerkiksi tankata kirjoja, vaan pystyn saamaan nopeasti yleissilmäyksen kaikesta ja pärjään tentissä hyvin.
-Sama juttu töissä. Olen aina hoksannut nopeasti, miten uudet järjestelmät toimivat ja mitä minulta vaaditaan, ja pärjännyt hyvin erityyppisissä työtehtävissä.
-Sain gradustani laudaturin ja palautteessa oli kehotus jatkaa väitöskirjaopintoihin, vaikka "kynnys suositella tohtoriopintoja on nykyään äärimmäisen korkea", siis palautteen antajan sanoin.
-Olen todella itsekriittinen ja aina hyvin tietoinen siitä, mitä en tiedä, missä voisin kehittyä ja mitä minun pitää tehdä, jotta onnistun. Minun on myös tuskallisen vaikeaa uskoa, että teen koskaan mitään riittävän hyvin.
Voiko näistä merkeistä mielestäsi päätellä älykkyyden?
5
109
Vastaukset
- Anonyymi
Vaikutat tyypilliseltä synnynnäisesti peruskyvykkäältä ihmiseltä. Tavallisesti älykäs ihminen on itseoppinut, koska on kyvykkäänä henkilönä itseohjautuva. Vaikutat siis nk. terävä-älyiseltä henkilöltä kaikinpuolin.
Älykkyysosamäärä, joka on eri asia kuin älykkyys, korreloi voimakkaasti nopeuden kanssa. Nopeat ihmiset tyypillisesti omaavat korkean älykkyysosamäärän.
Mutta nopea ajattelu ei aina ole paras. Esim. perusmatematiikka yliopistotasolla on järkevää lukea hitaasti ja huolella.
Ajattelun nopeus korreloi voimakkaasti älykkyysosamäärän kanssa, mutta älykkyysosamäärä ei ole sama asia kuin tosiasiallinen älykkyys.- Anonyymi
Muuten ihan hyvin avattu näkemys, mutta älykkyysosamäärä on kylläkin korkea tyypillisesti matemaattis-loogisesti älykkäillä ihmisillä, ei nopeilla. Näin siksi, että lähes kaikki älykkyystestit mittaavat nimenomaan loogista päättelykykyä, koska se korreloi voimakkaimmin muiden älykkyystyyppien kanssa.
Nopea ajattelu kertoo tyypillisesti joko luotettavasta intuitiosta (mikä on hyvä asia) tai epäanalyyttisyydestä (mikä on ainakin osittain huono asia).
Arkielämässä hidas ajattelu voi tuntua taakalta, kun on vaikea valita mitä söisit lounaaksi, mutta opiskellessa ja työelämässä siitä on paljon useammin hyötyä kuin haittaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Muuten ihan hyvin avattu näkemys, mutta älykkyysosamäärä on kylläkin korkea tyypillisesti matemaattis-loogisesti älykkäillä ihmisillä, ei nopeilla. Näin siksi, että lähes kaikki älykkyystestit mittaavat nimenomaan loogista päättelykykyä, koska se korreloi voimakkaimmin muiden älykkyystyyppien kanssa.
Nopea ajattelu kertoo tyypillisesti joko luotettavasta intuitiosta (mikä on hyvä asia) tai epäanalyyttisyydestä (mikä on ainakin osittain huono asia).
Arkielämässä hidas ajattelu voi tuntua taakalta, kun on vaikea valita mitä söisit lounaaksi, mutta opiskellessa ja työelämässä siitä on paljon useammin hyötyä kuin haittaa.Hiukan eri mieltä.
Ensinnäkin IQ-testit sellaisenaan kuin ne alunperin kehitettiin mittaamaan oppimishäiriötä, testaavat tietyntyyppistä (tyypillisesti kuviollista) loogista päättelykykyä. Ne eivät testaa matemaattista päättelykykyä. Matematiikka ja logiikka ovat eri asioita. Logiikka on tautologia, kun taas matematiikka ei. Loogisesti taitava ei välttämättä ole matemaattisesti taitava.
Matematiikan opiskelussa tärkeintä yliopistotasolla on intuitio, joka on välttämätön matematiikan ymmärtämisessä, jonka avulla luetaan kaikki se mitä ei sanota eksplisiittisesti (mallien ja teorioiden olettamukset; ilmiöiden metafyysinen luonne etc.). Intuitio on paljon tärkeämpi asia yliopistomatematiikan ymmärtämisessä kuin esim. IQ.
Kyllä yliopisto-opinnoissa on havaittu se, että tietyt yksilöt valmistuvat nopeasti JA korkein arvosanoin. On syytä olettaa, että näillä on korkea IQ. Tämä on ilmiö on ainakin havaittu USA:ssa, että IQ indikoi yliopisto-opintojen menestystä tilastollisesti merkitsevällä lineaarisella yhteydellä (jotain 0.5 luokkaa). Toisin sanoen, IQ:n ennustusvoima on 25% :n luokkaa - 75% :sti ne eivät ennusta mitään.
En innostu liikaa IQ-käsitteestä, vaikka puhun siitä. Itse kannatan renessanssiajalta alkanutta ja Darwinin päiviin loppunutta käsitystä, että älykkyys on pohjimmiltaan ymmärrystä, jonka ainoastaan tieto mahdollistaa.
Näen siis älykkyyden lahjakkuuden lajina, en synnynnäisenä kykynä. En toki kiistä a priori kyvyn olemassaoloa, totean vain, että tämä pitää jalostaa lahjakkuudeksi kovan työn avulla.
- Anonyymi
Tuli nuoruudesta mieleen eräs lahjakkaimmista tuntemistani ihmisistä. Hän oli sekä älyllisesti että fyysisesti huippulahjakas. Pyrkiessään armeijaan vapaehtoisena (en muista enää mihin yksikköön), hän reputti palikkatestin. Hän mietti liian tarkkaan, kysymyksiä ja varsinkin sellaisia ilmaisuja kuin "en koskaan" ja "aina". Aika loppui kesken ja haluttu koulutuspaikka jäi saamatta.
Tohtorintutkinnon molekyylibiologiassa hän kyllä suoritti nopeasti. - Anonyymi
1 1=3 miksi ?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 302805
- 951606
- 1211404
Mira Luoti ja Julkkisselviytyjät 2017 - Ketä kuumottaa juuri nyt?
HS: Tässä ohjelmassa Mira Luoti kertoi kokeneensa seksuaalista väkivaltaa "PMMP-yhtyeen Mira Luoti kertoo Ylen uudessa371224- 751160
Törkeä eläinsuojelurikos Sonkajärvellä
Pohjois-Savossa Sonkajärvellä noin 40 kissaa ja reilut 10 koiraa on jouduttu lopettamaan kaltoinkohtelun vuoksi, kertoo251044- 53972
Julkisuuden henkilön päiväin päätös
Sitä vaan, että kyllä nyt kaikki tietävät kuka oli Eemeli Peltola (kansanedustaja, joka päätti päivänsä eduskuntatalossa270951MESTARI SIVALTAA JÄLLEEN
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011436243.html Suomen ainoa Mestari lausuu tosiasiat Sannasta , Tuomiojasta ja hil216909Jotkut ihmiset pelkäävät syöpää sairastavaa
On hauskaa, kun kertoo jollekin, että "minulla on syöpä". Jotkut käyttäytyvät kuin se olisi tarttuva tauti. Eivät uskall111859