Virvoittavaa vettä tarjolla
”Are you sure you have enough water?” Tuntemattomat patikoijat kyselivät, olemmeko varmoja, että meillä on riittävästi vettä, kun kuljimme pieni lapsi rinkassa Israelin kuivassa hiekkakivivuoristossa. Tuntemattomien ihmisten huolehtiminen tuntui hyvältä, vaikka meillä ei mitään hätää ollutkaan.
Olimme jotain vuosia sitten lomamatkalla Eilatissa, ja kävimme yhtenä päivänä patikoimassa. Kulkiessamme kuivia hiekkaisia vuoripolkuja yritimme sielumme silmin nähdä, kuinka miljoonapäinen Israelin kansa kulki tuhansia vuosia sitten ehkäpä samoilla seuduilla.
Saatoimme hyvin kuvitella, kuinka paahtava helle uuvutti ja mieli paloi välillä takaisin Egyptin lihapatojen äärelle. Heillä oli välillä määränpää epäselvä, lähteminen kadutti, nälkä ja jano vaivasivat.
Meillä oli kännyköissä kartat sekä evästä ja vettä riittävästi mukana. Silti ystävälliset paikalliset nuoret ymmärsivät veden tärkeyden kuumassa ja kuivassa ja tahtoivat välttämättä antaa sitä meille lisää, varmuuden vuoksi.
Raamatussa puhutaan paljon vedestä. Lämpimässä maassa asuvat Jeesuksen aikalaiset ymmärsivät varmasti hyvin Jeesuksen ja Vanhan testamentin profeettojen kertomukset virvoittavasta vedestä. Suomen tuhansien järvien maassa vertaukset elävästä vedestä eivät ehkä aukene yhtä luontevasti, mutta tiedämme, että janoiselle ihmiselle mikään ei tunnu niin hyvältä kuin saada suuhunsa raikasta, puhdasta vettä.
Psalmin 84 kirjoittaja puhuu matkaamisesta vedettömässä laaksossa, kuinka virvoittava lähde ja sade antavat siunauksen. Uskovaisen ihmisen elämä tuntuu välillä matkaamiselta kuivassa vedettömässä laaksossa.
Vaikka ympärillä olisi elävää vettä tarjoavia ystäviä, sielunvihollinen sokaisee matkaajien silmät ja laittaa epäilemään perillepääsyä. Se tahtoisi saada meidät katsomaan edessä olevia kiviä, juurakoita ja vastamäkiä sekä miettimään raskaita kantamuksia. Kuitenkin tiedämme, että määränpään näkeminen tai ajattelu auttaa jaksamaan ja helpottaa kulkua.
Jokainen kokee joskus elämässään janoa. Se voi tulla huomaamatta, kovan työn jälkeen, tai ympäristön olosuhteiden seurauksena, kuten meillä olisi patikoidessa saattanut käydä. Jumala herättää ihmisen omantunnon janoamaan elävää vettä. Hän puhuttelee ihmisiä eri tavoilla: luonnossa, elämänkohtaloissa, Raamatussa ja kansojen vaiheissa.
Jumalan valtakunnan matkajoukossa kulkeva saa nauttia uskovaisten ystävien kantamasta vedestä. Kuivaksi ja väsyneeksi tunteva Jumalan lapsi saa voimaa ja rohkaisua ja jaksaa taas katsella määränpäähän, kun usko vahvistuu evankeliumin saarnasta. Niin kuin israelilaiset joivat vettä kallioon lyödystä lähteestä, uskovainen voi tänäänkin ammentaa samasta lähteestä, Kristus-kalliosta.
Patikkamatkallamme pääsemme lopulta vuoren huipulle ja saamme kulkea loppumatkan alamäkeä, ihaillen kauniita Punaisellemerelle avautuvia maisemia. Turkoosin sininen meri välkkyy kutsuvana ja katselemme, minne menisimme uimaan. Kun määränpää näkyy, askel on kevyt eikä rinkka paina selässä.
Rinkassa nukkuvaa lasta katsoessa muistuu mieleen Raamatun neuvo: Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ja olettehan te paljon enemmän arvoisia kuin linnut! (Matt. 6:26.)
Teksti: Teemu Karhumaa
Tulkaa vievoittavien vetten tykö!
Anonyymi
0
<50
Vastaukset
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 783895
- 2013042
- 252980
- 492818
- 242764
Kuule rakas...
Kerrohan minulle lempivärisi niin osaan jatkaa yhtä projektia? Arvaan jo melkein kyllä toki. Olethan sinä aina niin tyyl412505Miten hitsissä ulosoton asiakas?
On tää maailma kumma, tässä haisee suuri kusetus ja ennennäkemättömän törkeä *huijaus*! Miten to.monen kieroilu on edez2812343Kela valvoo lasten tilejä.
Tämä isoveli Kela kyttää jopa lasten yli 200,- euron rahat jotka on melko varmasti lahjaksi saatu. Se vaikuttaa perheen2162035Törmättiin tänään
enkä taaskaan osannut reagoida fiksusti. Menen aina lukkoon. Yksi asia on varma: tunteeni sinua kohtaan ovat edelleen v241967- 441927