Poissaoleva äiti ja lapset

Pitkässä parisuhteessa oltuamme, raskaus tuli ja itse olin keskeytyksen kannalla.
Lapsen äitillä taas oli kova halu pitää lapsi.
Yksi syy miksi halusin keskeytystä oli äidin taipumus päihteisiin, mutta lapsi oli hänelle toivottu muutos elämään.
Tuin päätöstä ja lapsi syntyi.
Kumminkin innostus muuttui katkeruudeksi jo parissa kuukaudessa, kun hän "joutui" olemaan lapsemme kanssa ja äitiysloman jälkeen lapsi jäi kokonaan minun vastuulleni.
Hän oli siis vain lapsen kanssa kun minä olin töissä, muuten omissa menoissaan.
Lapselle oli kiva hankkia uusia vaatteita ja ottaa uusia kuvia someprofiiliin, mutta tähän äitin kiinnostus jäi.

Lapsi kasvoi eikä huomannut edes ettei äitinsä ole kiinnostunut hänestä.
Ainoat kohtaamiset heidän välillään oli kun lapsi oli tehnyt jotain väärin, ja äiti kyllä keksi mitä kaikkea lapsi on tehnyt väärin.
Lapsen puolustelu pahensi asiaa ja tämä muuttui vain kovaan ääneen päivittämiseksi lapsen selän takana.
Lasta kohdeltiin kuin aikuista vaikka lapsi ei mitenkään ollut voinut oppia kaikkea tuossa ajassa.

Itse olen koittanut tuoda lasta ja äitiään yhteen yhdessäololla, mutta kumppaniani ei kiinnostanut ajan viettäminen lapsensa kanssa.
Kaikista sukulaisvierailuista äiti jättäytyi pois, koska "vihdoinkin" lapsivapaata.
Lomat pitää olla hoidossa, koska äidin loma menee pilalle jos hän ei saa levätä.

Äiti kertonut ettei vain osaa olla lapsen kanssa ja hänestä tuntuu pahalta kun minulta se sujuu luonnostaan.
Monet hänen syynsä vaikuttavat vain keksityiltä tekosyiltä mihin turvautua.
Äiti syyttää myös minua, koska minä mahdollistan hänen olemattomuuden lapsen kanssa.
Hänellä kumminkin "parempaa" tekemistä aina kun hänen olisi pakko olla lapsen kanssa ja lapsi jää ennemmin heitteille.
Hän myös vertaa itseään lapsettomiin kavereihinsa "koska ei heidänkään tarvitse olla vastuussa kenestäkään!"


Nyt lasta on alkanut kiinnostamaan miksi muiden lapsien äidit viettävät aikaa lastensa kanssa ja lapsi alkanut oireleimaan minunkin kanssa.
Äiti on nyt ehdottanut asumiseroa ratkaisuksi jotta joutuisi olemaan edes välillä PAKOSTI lapsensa kanssa. Minusta ei tahdo erota, eikä edes että ottaisin lapsen minun huollettavaksi?

Miten poissaoleva vanhempi saadaan kiinnostuneeksi lapsestaan?