Päivän ties kuinka mones alarmi

Jääkauden jälkeisellä ajalla on maaperätutkimuksista selvinnut sykliset ilmastonmuutokset aika ajoin. Ei mitään uutta ilmastossa.
Nykyinen lämpeneminen alkoi jo 1850 ja 1900 luvun alussa lämpeneminen oli nopeampaa kuin nyt kun alkaa taasen notkahdus lämmöissä aurinkominimien takia.
Koko 1900- luvun aikana auringonaktiivisuuden muutokset korreloivat ilmastonmuutoksien kanssa.
En usko ,että nykyisellä lämpenemisella 2000 -luvulla tulee olemaan pitkällistä kestoa ja jopa lämmöt tulevat laskemaan jonkin verran.
C0 2lla on taipumus menettää tehoaan eli se ominaisuudet kyllästyvät lukuunottamatta sen kykyä kasvattaa kasveja. onneksi näin.

Anonyymi kirjoitti:

Jääkauden jälkeisellä ajalla on maaperätutkimuksista selvinnut sykliset ilmastonmuutokset aika ajoin. Ei mitään uutta ilmastossa.
Nykyinen lämpeneminen alkoi jo 1850 ja 1900 luvun alussa lämpeneminen oli nopeampaa kuin nyt kun alkaa taasen notkahdus lämmöissä aurinkominimien takia.
Koko 1900- luvun aikana auringonaktiivisuuden muutokset korreloivat ilmastonmuutoksien kanssa.
En usko ,että nykyisellä lämpenemisella 2000 -luvulla tulee olemaan pitkällistä kestoa ja jopa lämmöt tulevat laskemaan jonkin verran.
C0 2lla on taipumus menettää tehoaan eli se ominaisuudet kyllästyvät lukuunottamatta sen kykyä kasvattaa kasveja. onneksi näin.

Lue lisää

NASA:n tuottaman käyrän 5 vuoden liukuvan keskiarvon mukaan tilanne on seuraava:

1900 luvun alussa lämpeneminen oli paljon hitaampaa kuin nyt.Lämpenemien todellinen kiihtyminen alkoi -70 ja -80 lukujen vaihteesta. Nyt lämpeneminen on kiihtynyt varsin kovaksi.

Vuodesta 1910 vuoteen 2010 ilmasto lämpeni sadassa vuodessa 1,05 astetta. Ensimmäisen 60 vuoden aikana ilmasto lämpeni 0,4 astetta ja sen jälkeen 40 vuodessa 0,65 astetta. Nyt se on lämmennyt kymmenessä vuodessa yli 0,3 astetta, eli yli kolminkertaista nopeutta kuin 1900 luvun alusta 2010 vuoteen.
Täytyy olla melkoinen puusilmä, jos ei näe muutoksen kiihtymistä.

Auringon aktiiviseuuden muutoset ovat selittäneet /- 0,1 astetta lämpötilasta. Yli yhden asteen nopeaa lämpenemistä ei selitä mikään muu kuin kasvihuonekaasujen aiheuttama ilmastonmuutos.

Miten CO2:n ominaisuudet kyllästyvät, jos sitä tuupataan ilmakehään jatkuvasti lisää?

Anonyymi kirjoitti:

NASA:n tuottaman käyrän 5 vuoden liukuvan keskiarvon mukaan tilanne on seuraava:

1900 luvun alussa lämpeneminen oli paljon hitaampaa kuin nyt.Lämpenemien todellinen kiihtyminen alkoi -70 ja -80 lukujen vaihteesta. Nyt lämpeneminen on kiihtynyt varsin kovaksi.

Vuodesta 1910 vuoteen 2010 ilmasto lämpeni sadassa vuodessa 1,05 astetta. Ensimmäisen 60 vuoden aikana ilmasto lämpeni 0,4 astetta ja sen jälkeen 40 vuodessa 0,65 astetta. Nyt se on lämmennyt kymmenessä vuodessa yli 0,3 astetta, eli yli kolminkertaista nopeutta kuin 1900 luvun alusta 2010 vuoteen.
Täytyy olla melkoinen puusilmä, jos ei näe muutoksen kiihtymistä.

Auringon aktiiviseuuden muutoset ovat selittäneet /- 0,1 astetta lämpötilasta. Yli yhden asteen nopeaa lämpenemistä ei selitä mikään muu kuin kasvihuonekaasujen aiheuttama ilmastonmuutos.

Miten CO2:n ominaisuudet kyllästyvät, jos sitä tuupataan ilmakehään jatkuvasti lisää?

Lue lisää

Puolet lämpötilannoususta on tullut ilman C02 lisäystä ja 1950-luvulta noussut C02 aiheutti 30 vuoden kylmenemisen joten se siitä.

Anonyymi kirjoitti:

NASA:n tuottaman käyrän 5 vuoden liukuvan keskiarvon mukaan tilanne on seuraava:

1900 luvun alussa lämpeneminen oli paljon hitaampaa kuin nyt.Lämpenemien todellinen kiihtyminen alkoi -70 ja -80 lukujen vaihteesta. Nyt lämpeneminen on kiihtynyt varsin kovaksi.

Vuodesta 1910 vuoteen 2010 ilmasto lämpeni sadassa vuodessa 1,05 astetta. Ensimmäisen 60 vuoden aikana ilmasto lämpeni 0,4 astetta ja sen jälkeen 40 vuodessa 0,65 astetta. Nyt se on lämmennyt kymmenessä vuodessa yli 0,3 astetta, eli yli kolminkertaista nopeutta kuin 1900 luvun alusta 2010 vuoteen.
Täytyy olla melkoinen puusilmä, jos ei näe muutoksen kiihtymistä.

Auringon aktiiviseuuden muutoset ovat selittäneet /- 0,1 astetta lämpötilasta. Yli yhden asteen nopeaa lämpenemistä ei selitä mikään muu kuin kasvihuonekaasujen aiheuttama ilmastonmuutos.

Miten CO2:n ominaisuudet kyllästyvät, jos sitä tuupataan ilmakehään jatkuvasti lisää?

Lue lisää

Sinun pitäisi tutustua C02n ominaisuuksiin ensin...sitten vasta kysymykset.

CO2 pitoisuutta verrataan esiteolliseen aikaan. Se on aivan yleisesti käytössä oleva termi ilmastokeskustelussa.
Ilmastohistoriaa tutkitaan ilman mittauksia, mutta tällöin ollaan paljon epävarmemmalla pohjalla lämpötilojen arvioinnissa. Jokseenkin luotettavia arvoja ollaan saatu vasta 1900 luvun alkupuolelta.

Pienestä jääkaudesta on toivuttu ajat sitten ja nyt on ollut 1970 luvulta lähtien aivan pikkeuksellisen nopea ja kaiken lisäksi kiihtyvä lampeneminen. Pienestä jääkaudesta toipumisella ei tietenkään ole enää sen kanssa yhtään mitään tekemistä.

Anonyymi kirjoitti:

CO2 pitoisuutta verrataan esiteolliseen aikaan. Se on aivan yleisesti käytössä oleva termi ilmastokeskustelussa.
Ilmastohistoriaa tutkitaan ilman mittauksia, mutta tällöin ollaan paljon epävarmemmalla pohjalla lämpötilojen arvioinnissa. Jokseenkin luotettavia arvoja ollaan saatu vasta 1900 luvun alkupuolelta.

Pienestä jääkaudesta on toivuttu ajat sitten ja nyt on ollut 1970 luvulta lähtien aivan pikkeuksellisen nopea ja kaiken lisäksi kiihtyvä lampeneminen. Pienestä jääkaudesta toipumisella ei tietenkään ole enää sen kanssa yhtään mitään tekemistä.

Lue lisää

Koko lämpeneminen Pienestä jääkaudesta on samaa syklistä aaltoilua joka kylmeni 30 vuodeksi, vaikka C02 alkoi tosissaan nousta vasta 1950-luvulla.
Lämpeneminen alkoi jo 1850, jos et tiennyt.
On käyriä jossa lämmön nousu on jyrkempi 1900-1950 kuin nyt.

Teollisuus ei selitä esim, aikaisempia lämpökausia joten termi on harhaaniohtava.
Lämmönnousut seuraavat auringonaktiivisuutta koko 1900 luvun ajan.
Pienellä jääkaudella oli taas kylmenevä aurinko.

Pieni jääkausi eli pikku jääkausi oli ilmastollisesti keskimäärin normaalia kylmempi kausi noin vuosina 1450–1850. Kausi ei ollut yhtenäinen maapallon kattava oikea jääkausi, vaan ajanjakson aikana ilmastolliset olosuhteet vaihtelivat suuresti eri puolilla maapalloa. Tuona aikana ainakin Euroopassa oli useita kylmiä kausia, jolloin keskilämpötila oli 2–3 °C normaalia alempi. Erityisen kylmää oli 1690-luvulla, jolloin mm. Suomessa vuosina 1695–1697 koettiin nälänhätää suurina kuolonvuosina. Kylminä ajanjaksoina jäätiköt etenivät sekä Norjassa että Alpeilla. Lontoossa Thamesjoki jäätyi pitkiksi ajoiksi talvisin, ja Thamesin jäällä vietettiin Frost Fairs -markkinoita, suurimmillaan 1800-luvun alkupuolella.