Lujuusoppia

Ihan syräntä lämmitti. Siitä kun itse laskeskelin noita tekulla (tietoliikenne) ei kiinnostavana sivuaineena on kulunut yli 40 vuotta. Unhon yöhön olivat vaipuneet kaikki lujuuslaskelmin ja rasituksiin viittaavat isoine Iivareineen ja Tupla Willeineen. Silti kykenin seuraamaan luentoa melko helposti. Jos katsoisin sen toiseen kertaan, asia olisi aivan selvä.

Tuo kaveri on opettaja isolla O:lla. Näin eläkeläispapan kannalta saisi vähän laskea nopeutta (15 %) ja antaa hetken aikaa kerrotun hahmottamiseen, mutta kun luento on tarkoitettu minua yli neljäkymmentä vuotta nuoremmille, niin vauhti lienee sopiva. Hattua nostan opetuksen selkeydelle itsekin seitsemän vuotta tekniikkaa opettaneena.

Pieni tarkennus: palkkiin vaikuttavaa momenttia jaettuna termillä EI voidaan approksimoida taipuman toisella derivaatalla, kun palkin kulmanmuutos on pieni.

Anonyymi kirjoitti:

Pieni tarkennus: palkkiin vaikuttavaa momenttia jaettuna termillä EI voidaan approksimoida taipuman toisella derivaatalla, kun palkin kulmanmuutos on pieni.

Tarkennuksesi on väärin.
Palkki voi taipua vaikka kymmenen kierrosta eli 3600 astetta, ja siltikin taipuman toinen derivaatta vastaa momentin ja EI:n suhdetta.
Se approksimaatio tehdään yleensä siinä, että oletetaan kimmomodulin E olevan vakio, mikä ei tietenkään päde jos kyseessä on esim teräspalkki ja jännitys > myötöraja.

Anonyymi kirjoitti:

Tarkennuksesi on väärin.
Palkki voi taipua vaikka kymmenen kierrosta eli 3600 astetta, ja siltikin taipuman toinen derivaatta vastaa momentin ja EI:n suhdetta.
Se approksimaatio tehdään yleensä siinä, että oletetaan kimmomodulin E olevan vakio, mikä ei tietenkään päde jos kyseessä on esim teräspalkki ja jännitys > myötöraja.

Lue lisää

Tutustupa oheisen linkin dokumenttiin ainakin yhtälöön (2.10) saakka:

https://mycourses.aalto.fi/pluginfile.php/506737/mod_folder/content/0/1_FI_Palkin_taipuma_prof.Jukka.Aalto.pdf

Keskustellaan sitten lisää.

Anonyymi kirjoitti:

Tarkennuksesi on väärin.
Palkki voi taipua vaikka kymmenen kierrosta eli 3600 astetta, ja siltikin taipuman toinen derivaatta vastaa momentin ja EI:n suhdetta.
Se approksimaatio tehdään yleensä siinä, että oletetaan kimmomodulin E olevan vakio, mikä ei tietenkään päde jos kyseessä on esim teräspalkki ja jännitys > myötöraja.

Lue lisää

Eipä taida olla kyse myötörajan ylityksestä, vaan siitä että suurilla taipumilla taipuman suunta muuttuu pitkin matkaa, ja kokonaistaipuma ei ole suorakulmaisessa koordinaatistossa enää int M(x) / EI mukainen mihinkään suuntaan.
Käyrien kappaleiden taipuma ja jännitys on aivan oma alueensa, tässä yhteydessä ei asia liene kovin tärkeä.

Anonyymi kirjoitti:

Eipä taida olla kyse myötörajan ylityksestä, vaan siitä että suurilla taipumilla taipuman suunta muuttuu pitkin matkaa, ja kokonaistaipuma ei ole suorakulmaisessa koordinaatistossa enää int M(x) / EI mukainen mihinkään suuntaan.
Käyrien kappaleiden taipuma ja jännitys on aivan oma alueensa, tässä yhteydessä ei asia liene kovin tärkeä.

Lue lisää

Rakennusten kantavissa puurakenteissa 1/200- tai 1/400-ehto pitää taipumat ja kulmanmuutokset riittävän pieninä, jotta teknistä taivutusteoriaa voidaan soveltaa.