Yleisesti tunnustetusti avaruus itsessään laajenee, eikä ole olemassa mitään muuta kuin avaruus. Muu ajattelu on kuulemma naurettavaa, annetaan ymmärtää, sillä kaikki on todella helppoa ja selvää, kertoo suhtis.
Erinomainen kysymys lasten ja muun ajattelevan kansan suusta on ajatuksena se, että jos avaruus laajenee, minne se laajenee. Tästä pääsemme edelleen dilemmaan siitä, onko universumi ääretön vaiko äärellinen. Jos universumi on ääretön, laajenemisella ei ole mitään väliä, koska ääretön on ääretön joka tapauksessa. Voimme myös ajatella vain sitä osaa avaruudesta, johon kykenemme tekemään havaintoja.
Sen sijaan, jos universumillamme on sekä ikä että halkaisija, avaruus kasvaa kokoa ja siitä tulee jatkuvasti suurempi ja suurempi. On esitetty, että universumin halkaisija olisi 92 mrd valovuotta. Kuvitelma siitä, että avaruus itsessään laajenee, eikä mitään muuta ole, on vain ja ainoastaan (1) sopimus asiasta ja ajatuksesta tai (2) silkka ajatusharha.
Aluksi on sovittava, että avaruus ja universumimme on se osa kaikkeudesta, jossa toteutuu seuraavat ehdot:
- Aika
- Säteily energia
- Materia eli aine
- Gravitaatio ja muut luonnon lait
Universumia sellaisena kuin me sen ymmärrämme ei ole siis olemassa ilman aikaa, energiaa ja materiaa, ja kyseisen universumin ulkopuolella on tyhjyys. Aika selittää itse itsensä, mutta säteilyn, luonnonlakien, energian ja materian osalta raja on häilyvä, sillä fotonit, kvantit ja kvarkit muodostavat kokonaisuuden, jossa aineen ja energian rajat eivät ole selvät.
Rajatapauksena voimme pitää tilaa, jossa mieltämämme universumin ulkopuolellakin on ja on aina ollut tyhjöenergiaa: jos niin sovimme, tyhjöenergia voi tehdä universumistamme äärettömän olettaen että tyhjöenergiaa on ollut aina. Kysymykseen siitä, syntyikö tyhjöenergia alkuräjähdyksessä, emme tiedä vastausta.
Voimme aivan yhtä hyvin sopia, että avaruus ja univerumi laajenee tyhjyyteen, jossa ei vielä ole aikaa, energiaa, materiaa tai painovoimaa. Ei liene vaikeaa oivaltaa tai kuvitella, että tyhjyys on ja on ollut ääretön ja on ollut sitä aina - tyhjyys ei ole syntynyt alkuräjähdyksessä eikä sitä ole tarvinnut erikseen synnyttää, sillä ei ole mitään, mitä olisi pitänyt syntyä. Sitä myöten, kun universumi laajenee, aika, energia, materia ja luonnon lait vallitsevat suuremmassa ja suuremmassa osassa kaikkeutta. Tämä selittää sen, että kosminen inflaatio tapahtui aluksi valoa nopeammin, jonka jälkeen universumimme on jatkanut laajentumistaan pallon muotoisena tyhjyyteen.
Lapsille ja suhtikselle tiedoksi, että tämä kaikki on sopimuskysymys. Universumi laajenee tyhjyyteen, jos niin sovimme. Siinä ei ole mitään vaikeaa.
Erinomainen kysymys lasten ja muun ajattelevan kansan suusta on ajatuksena se, että jos avaruus laajenee, minne se laajenee. Tästä pääsemme edelleen dilemmaan siitä, onko universumi ääretön vaiko äärellinen. Jos universumi on ääretön, laajenemisella ei ole mitään väliä, koska ääretön on ääretön joka tapauksessa. Voimme myös ajatella vain sitä osaa avaruudesta, johon kykenemme tekemään havaintoja.
Sen sijaan, jos universumillamme on sekä ikä että halkaisija, avaruus kasvaa kokoa ja siitä tulee jatkuvasti suurempi ja suurempi. On esitetty, että universumin halkaisija olisi 92 mrd valovuotta. Kuvitelma siitä, että avaruus itsessään laajenee, eikä mitään muuta ole, on vain ja ainoastaan (1) sopimus asiasta ja ajatuksesta tai (2) silkka ajatusharha.
Aluksi on sovittava, että avaruus ja universumimme on se osa kaikkeudesta, jossa toteutuu seuraavat ehdot:
- Aika
- Säteily energia
- Materia eli aine
- Gravitaatio ja muut luonnon lait
Universumia sellaisena kuin me sen ymmärrämme ei ole siis olemassa ilman aikaa, energiaa ja materiaa, ja kyseisen universumin ulkopuolella on tyhjyys. Aika selittää itse itsensä, mutta säteilyn, luonnonlakien, energian ja materian osalta raja on häilyvä, sillä fotonit, kvantit ja kvarkit muodostavat kokonaisuuden, jossa aineen ja energian rajat eivät ole selvät.
Rajatapauksena voimme pitää tilaa, jossa mieltämämme universumin ulkopuolellakin on ja on aina ollut tyhjöenergiaa: jos niin sovimme, tyhjöenergia voi tehdä universumistamme äärettömän olettaen että tyhjöenergiaa on ollut aina. Kysymykseen siitä, syntyikö tyhjöenergia alkuräjähdyksessä, emme tiedä vastausta.
Voimme aivan yhtä hyvin sopia, että avaruus ja univerumi laajenee tyhjyyteen, jossa ei vielä ole aikaa, energiaa, materiaa tai painovoimaa. Ei liene vaikeaa oivaltaa tai kuvitella, että tyhjyys on ja on ollut ääretön ja on ollut sitä aina - tyhjyys ei ole syntynyt alkuräjähdyksessä eikä sitä ole tarvinnut erikseen synnyttää, sillä ei ole mitään, mitä olisi pitänyt syntyä. Sitä myöten, kun universumi laajenee, aika, energia, materia ja luonnon lait vallitsevat suuremmassa ja suuremmassa osassa kaikkeutta. Tämä selittää sen, että kosminen inflaatio tapahtui aluksi valoa nopeammin, jonka jälkeen universumimme on jatkanut laajentumistaan pallon muotoisena tyhjyyteen.
Lapsille ja suhtikselle tiedoksi, että tämä kaikki on sopimuskysymys. Universumi laajenee tyhjyyteen, jos niin sovimme. Siinä ei ole mitään vaikeaa.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Avaruutta ympäröi ääretön tyhjyys
" On esitetty, että universumin halkaisija olisi 92 mrd valovuotta."
Ei ole. Tuo tarkoittaa näkyvän avaruuden tämänhetkistä kokoa. Universumi on aivan varmasti paljon suurempi, ehkä jopa ääretön.
Jos oletamme että eläämme äärellisessä avaruudessa, havaittavan avaruuden osuus voi olla hyvinkin pieni, jopa promille luokkaa, koko härdellistä.
Voipa olla niinkin että avaruuden laajenemista tapahtuu vain havaittavassa avaruudessa ja sen ympäristössä "paikallisen alkuräjähdyksen" luomana yksityiskohtana. Muualla voi olla supistumisvaihe meneillään.
Äärettömässä avaruudessa on takuuvarmasti muitakin vaihtoehtoja kuin laajentuva avaruus, 3 ja 4 -ulotteinen avaruus tuottaa äärettömän määrän äärettömyyksiä tapahtumissa ja niiden variaatioissa.
Matemaattinen "lukujono äärettömyys" on mielestäni vain 1-ulotteista äärettömyyttä, pistejono-äärettömyyttä.
Matematiikka+on+hyvä+työkalu,+mutta+se+ei+ole+totuus.+Varsinkin+kun+ottaa+huomioon,+että+matematiikka+edustaa+symmetriaa+ja+ympärillä+oleva+fyysinen+todellisuus+taasen+yllättävän+usein+epäsymmetriaa.+
Ilmeisesti sinun ongelmasi on, että joko et ymmärrä mitä avaruuden laajeneminen tarkoittaa tai sitten olet tahallasi ymmärtänyt sen väärin.
Laajeneminen ei tarkoita sitä, että vie yhä enemmän tilaa jostain ulkopuolelta. Arkielämässä laajenemisesta seuraa käytännössä sekin, mutta avaruuden laajeneminen on erilaista ja itseasiassa paljon yksinkertaisempaa (ja siksi epäilen, että olet muodikkaasti tahallaan väärinymmärtänyt asian). Avaruuden laajeneminen tarkoittaa vain avaruuden sisäisten etäisyyksien pitenemistä.
Millä tavalla kirjoitukseni kiistää "avaruuden sisäisten etäisyyksien pitenemistä"??
Ei millään, mutta oletat lisäksi (ilman mitään syytä) että avaruuden täytyy laajentua johonkin itsensä ulkopuolelle, ja niinhän asia ei ole. Avaruuden laajeneminen on VAIN sisäisten etäisyyksien kasvua, ei uuden tilan valtaamista jostain ulkopuolelta.
Pahoittelen, taisit kommentoida aloittajan tekstiä, eli niiltä osin en ota asiaan kantaa.
En ole aloittaja, enkä edes varsinaisesti kommentoinut hänen ajatuksiaan vaan toin omia avaruuden äärellisyyteen/äärettömyyteen liittyviä ajatuksia esille . ( kommentti klo. 12.50)
"Ilmeisesti sinun ongelmasi on, että joko et ymmärrä mitä avaruuden laajeneminen tarkoittaa tai sitten olet tahallasi ymmärtänyt sen väärin."
Minulla ei ole asiassa mitään ongelmaa, sillä tiedän tasan tarkkaan mitä asiasta on kirjoitettú, ja ellei se selviä avauksesta, lue se uudelleen. Sinä muodikkaasti suhtiksena toteat, että ymmärrät kaiken helppona ja yksinkertaisena, etkä osaa ajatella boksin ulkopuolelta. Minä totesin että asia voi olla myös sopimuskysymys, joten voit toki yrittää perustella, miksi asia ei olisi sopimuskysymys. Samalla tavoin vaikkapa sähköstä tai elektronien suunnasta ja liikkeestä, kuten myös matematiikasta, on sovittu tiettyjä asioita, vaikka näyttöä asiasta ei todellisuudessa ole.
Ainoa ristiriita asiassa on siinä, että miten absoluuttinen tyhjyyskään voisi olla luontaisesti olemassa, eikö sellainenkin pitäisi luoda, miksi sellainen olisi olemassa oletusarvoisesti. Emme tunne tai tunnista mitään todellista tyhjiötä, sillä avaruus on täynnä säteilyä ja partikkeleja, joita juuri ja juuri tunnemme. Pimeästä energiasta olemme sopineet, että emme tiedä siitä yhtikäs mitään, mutta sillä nykyinen vallitseva periaate saadaan toimimaan. Ymmärrätkö?
"Tuo tarkoittaa näkyvän avaruuden tämänhetkistä kokoa. Universumi on aivan varmasti paljon suurempi, ehkä jopa ääretön."
92 miljardia vuotta ei ole näkyvän avaruuden tämänhetkinen koko, sillä kaukaisin havaintomme on 32 miljardia valovuotta ja ajassa 13,4 miljardia vuotta.
Avaruus voi olla ääretön, mutta siitäkään ei ole näyttöä.
"92 miljardia vuotta ei ole näkyvän avaruuden tämänhetkinen koko, sillä kaukaisin havaintomme on 32 miljardia valovuotta ja ajassa 13,4 miljardia vuotta."
Kyllä havaittavan universumin halkaisija on 92 mrd valovuotta. Kaukaisimmalla havainnolla ei oke tämän kanssa mitään tekemistä.
Havaittava universumi on ehtinyt laajeta mainittuihin mittasuhteisiin 13,8 mrd vuodessa.
Suhteellisuusteoria ei mahdollista sellaista universumi, jossa olisi jokin tyhjyys jossakin, jonne sitten jotakin laajenisi. Sellainen on mahdotonta, vaikka emme tiedäkään, voisiko universumi olla ääretön.
Emme voi noin vai sopia, että asiat ovat jollakin tavalla tai ei. Kirjoitat täysin älyttömiä juttuja!
Olipa äkäinen kirjoitus!
Tuo halkaisija havainnoidulle universumille 92 miljardia valovuotta on laskennállinen eli emme tule koskaan saamaan havaintoja noin kaukaa.
>>>Avaruuden laajeneminen tarkoittaa vain avaruuden sisäisten etäisyyksien pitenemistä.<<<
Eli avaruuden sisällä kaikki kutistuu? Sehän on ainoa johtopäätös, johon voidaan tulla, jos avaruuden tilavuus ei näkemyksesi mukaan kasva, ja jos etäisyydet pitenevät.
Hienoa tahallista väärinymmärtämistä taas.
Avaruuden tilavuus kasvaa koko ajan, mutta ei avaruus silti laajene mihinkään tilaan/paikkaan. Tämän ymmärtämiseksi pitää karistaa mielestä arkiajattelu, sillä muuten hommasta ei tule yhtikäs mitään.
Omituinen ajatus.
Jos äärettömästä puhutaan, jollain määritellyllä lukusuoralla, se on jossain kaukaista paikkaa hieman kauempana tästä oikealle (tai vasemmalle), tyypillisesti.
Mutta universumin kohdalla, miksei se mitä äärettöksi tyhjyydeksi usein mainitaan, voisi olla yhtälailla "pistekin". Edelleen ehkä jopa. Viittaus pistemäiseen alkuun.
0-ulotteinen tyhjyys on yhtälailla kommervenkkinen asia aivolle ja prosessoitavaksi, kuin se lukusuoran kaukainen reunakin. Joskin, onhan niissä vinha erokin: se missä tyhjyys on absoluuttinen, äärettömyyksille voi kikkailla pahassa paikassa vaikka kardinaaliteetit.
Piste.
Tyhjyys on 0-ulotteinen jos sillä ei ole vertailukohtaa.
Pisteellä ei ole ulottuvuuksia, joten se ei ole muuta kuin teoreettinen "olio".
Ensinnäkin olet ymmärtänyt täysin väärin, ja toisekseen avaruus ei ole millään tavalla kiinnostunut mielipiteestäsi.
Olipa tosi lapsellinen kommentti. No, kukin kykyjensä mukaan.
Kas, yövuoro loppui taas.
Suhtikselle kaikki on helppoa. Hän ei kuitenkaan ole pystynyt vielä esittämään kvanttigravitaation perusteiden alkeita kaikille meille muille; se on kuitenkin vain ajan kysymys.
--
Jos lähdemme tilanteesta, että ennen alkuräjähdystä ei ollut mitään, ajatus on ihmiselle jo lähtökohtaisesti vaikea tai mahdoton aivan samalla tavalla kuin termi ääretön. Helpointa on tarkastella asiaa vain matemaattisesti,
Termi "ei mitään" on myös tutkijoille vaikea, sillä näyttöä mistään ennen alkuräjähdystä ei ole olemassa. Ei sen puoleen, ei ole olemassa todisteita myöskään monesta muusta asiasta vaikkapa kosmisen inflaation aikana. Puhumattakaan, että ymmärtäisimme jotakin avaruuden aluksi tasaisesta ja sen jälkeen kiihtyvästä laajentumisesta tai pimeästä energiasta tai mustien aukkojen toiminnasta. Olemme sopineet tietyistä asioista, jotta teoriat saadaan toimimaan.
Olemme sopineet, että havaittavan avaruuden läpimitta on 92 mrd valovuotta, vaikka meillä ei ole asiasta mittaustuloksia: on sovittu että havaittavan universumimme laidat ovat meistä joka suuntaan = todellinen näköhavainto (32 mrd valovuotta) lisättynä universumin iällä (13,8 mrd valovuotta). Olemme siis sopineet, että avaruus jatkuu myös havainnoimamme avaruuden ulkopuolella vielä universumin iän verran. Mutta tämä on pelkkä minimi! Avaruus saattaa jatkua jonkin matkaa tai vaikkapa äärettömyyteen.
Onko ääretön avaruus helpompi ymmärtää kuin singulariteetti, absoluuttinen tyhjyys tai että avaruus on nenämme päässä? Tuskin.
--
Kuten sanottua, suhtis kertoo että avaruus on laajentunut ja laajentuu vaikkapa nenänpäästämme, jota voimme kuvata havaittavan avaruuden keskipisteeksi. Avaruus siis laajenee itse, eikä se voi laajeta minnekään, koska ei ole olemassa mitään, minne laajeta.
Olemmeko siis "kuplassa" ja voisimmeko halutessamme tarkastella sitä ulkopuolelta? Voimme sopia, että elämme kuplassa, jonka mitoiksi olemme sopineet havaittavan universumimme mitat eli halkaisijana 92 mrd valovuotta. Olemme tulleet samalla sopineeksi, että tässä kuplassa on varmuudella aika, energiaa, ainetta sekä luonnon lait ml. gravitaatio.
Jos sovimme, että tuo kupla on kaikki, kuplan ulkopuolella on absoluuttinen tyhjyys ilman aikaa, energiaa, ainetta tai luonnon lakeja. Avaruus siis laajenee kuplan tai pallon muodossa absoluuttisessa tyhjyydessä, joka on siis siis sama asia kuin se, että avaruus itsessään laajenee, eikä ole olemassa mitään muuta sen ulkopuolella. Avaruus on kaikki ja sillä joko on rajat tai se on ääretön. Avaruuden tai kuplamme ulkopuolella saattaa myös olla tyhjöenergiaa, joka on saattanut olla siellä ikuisesti.
--
Parempaa näyttöä sekä kvanttigravitaation tuloksia odotellessa.
Sellaista, jota ei voi juurikaan tutkia, voi enimmäkseen järkeillä tai arvailla.
Harmi kun ei ole olemassa vielä täydellisyyttä. Vaikka sitä tietenkin tavoitellaan.
Joskus täytyy katsoa taustapeiliin ettei täydellinen masennus iske, jotta näkee kuinka kauas on jo pästy sieltä mistä on lähdetty, joskus se auttaa siihen. Pään hakkaaminen seinään voi olla rasittavaa.
Kvantti-painovoimakin mainittu.
Neljästä voimasta kolme kvantittuu selkeästi. Painovoiman ei vielä tiedetä kvantittuvan tai ei-kvantittuvan. Joitain kokeellisia järjestelyitä on ehdotettu kvantittumisen selvittämiseen, joka tietenkin ratkaisee onko kvantti-painovoimaa olemassakaan. Koejärjestelyt voi vaan olla hivenen hankalia. Painovoima on heikko voima. Tarvitaan siis tyhjiötä, painottomuutta (kuten vapaa pudotus vaikka), lomittumista, toisinsa painovoimalla vaikuttavat kappaleet (ehkä suhteellisen suuretkin jopa, koska voima itsessään on heikko) jne. Kaikki mahdollinen casimirin ilmiöstä lähtien aina mittatarkkuuteen ja häiriönsuodatuksen haasteisiin on sotkemassa.
Ei ole elämä helppoa, mutta ei kaikki helpolla halua päästäkään.
Avaruus alkaa kuulemma noin 100km maailmamme yläpuolella. Maa ei siis sijaitse avaruudessa. Entä kuu? Onko kuu avaruudessa vai päättyykö hypoteettinen avaruus ennen kuuhun saapumista?
Entä liikkuuko avaruus kuun ja maan välillä samaa nopeutta kuin maapallo liikkuu avaruudessa? Vai onko avaruus kiinteä ja paikallaan oleva?
Lasten päivähoitoon liittyvät kysymykset on eri foorumilla.
Kuusta puolet on Kuunalisessa maailmassa ja puolet Kuunylisessä maailmassa. Avaruus taas ulottuu ainakin taivaankanteen asti ja todennäköisesti vieläkin kauemmaksi.
Kyllä litteämaa teoria tarjoaa paljon uskottavamman selityksen maan ja kuunkin sijaintiin kuin teidän pallo uskovaisten avaruushöpinät.
Kyllä. jännä ajatella että universumi laajenee ei minnekkään, koska sielä ei ole mitään. ei myöskään valon nopeus päde .tämä on tavallaan vastakohta singulariteetille ,äärettömälle massan keskipisteelle. toisin sanoen: voiko olla ääretöntä laajentumista ja tai ääretöntä singariteettiä?.
"....että universumi laajenee ei minnekkään, koska siellä ei ole mitään."
Kuten avauksessa viitataan. Vaihtoehto yksi on se, että avaruus siis laajenee tilaan, jossa ei ole absoluuttisesti tarkastellen kerrassaan mitään. Vaihtoehto kaksi on se, että avaruus itsessään on kaikki ja se on ainoa asia, joka voi laajeta, eikä siten laajene minnekään.
Mikä noilla kahdella vaihtoehdolla on se ero? Aidon avaruustutkijan mukaan, vaikka asia onkin vaikeaa sisäistää, avaruus itse laajenee ja avaruus itsessään tekee mitä se haluaa. Avaruuden itsensä ei tarvitse noudattaa tunnettuja luonnon peruslakeja. Jos kahden galaksin välinen etäisyys kaksinkertaistuu vuodessa, valovuodesta tulee kaksi valovuotta mutta sadasta valovuodesta tuleekin kaksisataa valovuotta....?! Miten galaksit voivat etääntyä toisistaan yhden vuoden aikana kaksisataa valovuotta?
Itse kukin voi miettiä, mikä vaihtoehdoista on helpointa sisäistää, sillä kaikki vaihtoehdot ovat ihmisjärjelle luonnottomia. Laajeneeko mieltämämme avaruus sinne, missä ei ole mitään ja missä on absoluuttisen tyhjää? Mistä tuo absoluuttinen tyhjyys on syntynyt, onko sitä synnytetty vai onko se ollut olemassa aina? Miten absoluuttinen tyhjyys olisi voinut olla olemassa aina? Jos avaruus on kaikki, avaruus ei laajene minnekään, vaan se laajenee itse. Miten avaruuden itsensä koko ja tilavuus voi kasvaa, ellei se laajene minnekään, vaan se laajenee itse?
Siitä voi valita itselleen mieluisan.
"....tämä on tavallaan vastakohta singulariteetille."
Kyllä ja ei. Jos asia on kerran syntynyt, sitä ei saa enää tekemättömäksi. Kerran syntynyt fotoni, kvantti, kvarkki, gravitoni tai neutriino vaeltaa avaruudessa syntyhetkestään ikuisuuteen. Aikaa, ainetta ja säteilyä ei synny lisää, eikä sitä ole enempää kuin alkurähdyksessä on syntynyt. Jos uskomme lämpökuolemaan, aika, aine ja energia ovat lopulta niin harvassa maailmankaikkeudessa, että avaruus tulee olemaan pilkkopimeä ja umpikylmä. Aikaa, ainetta ja energiaa on kuitenkaan turha yrittää saada enää samaan Pandoran lippaaseen, josta ne on kerran päästetty ulos.
Absoluuttisessa tyhjyydessä ei ole aikaa, energiaa, ainetta tai luonnon lakeja. Singulariteetissa ei ole aikaa eikä luonnon lakeja sellaisina kuin me ne tunnemme. Sen sijaan singulariteetissa on ääretön painovoima sekä joko äärettömästi energiaa tai äärettömästi ainetta. Edellisestä seuraa ristiriitaa, joka johtuu siitä, että ääretön on ääretön. Jos tai kun universumi syntyi yhdestä VALTAVASTA singulariteetista (Big Bang), miten voi olla olemassa paljon pieniä singulariteetteja (vrt. universumin miljoonat mustat aukot sekä supermassiiviset mustat aukot)? Miten voisi siis olla olemassa isoja ja pieniä singulariteetteja ja isoja ja pieniä äärettömyyksiä?
Jälleen voi valita itselleen mieluisan vaihtoehdon.
"Avaruuden tilavuus kasvaa koko ajan, mutta ei avaruus silti laajene mihinkään tilaan/paikkaan."
Niinpä, mutta miksi tuo alan "tunnustettu totuus" olisi sen parempi kuin sekään, että avaruus laajenee absoluuttiseen tyhjyyteen, joka ei ole mitään ja jossa ei ole mitään? Asia on kuin veteen piirretty viiva, jolla ei todellisuudessa saavuteta mitään lisäarvoa.
"Tämän ymmärtämiseksi pitää karistaa mielestä arkiajattelu, sillä muuten hommasta ei tule yhtikäs mitään."
Tässä asiassa ei auta tieteellinen tai arkiajattelu, sillä mittakaava on jopa alan parhaille aivoille vaativa. Voimme sopia asioista aivan mitä tahansa, mutta eivät ne tee asiasta juurikaan helpompia. Jokainen voi uskotella ymmärtävänsä, mitä ääretön tarkoittaa matemaattisesti ja käytännössä. Jokainen voi myös uskotella ymmärtävänsä, mitä tarkoittaa, kun aika lakkaa olemasta mustassa aukossa tai että pimeä energia on ryhtynyt kiihdyttämään universumin laajentumista tai miksi neutriino läpäisee kaiken materian ilman erityistä reagoimista....
Kannattaa vai reilusti paljastaa tietämättömyytensä. EI voi olla sillä tavoin, että se on fiksuin, joka piilottaa tietämättömyytensä parhaiten.
Kysymys avaruudesta ei ole sellainen, että valitaan vain mieluisin vastaus. Tämä kuulostaa ainoastaan tietämättömyytesi klorifioinnilta.
"Niinpä, mutta miksi tuo alan "tunnustettu totuus" olisi sen parempi kuin sekään, että avaruus laajenee absoluuttiseen tyhjyyteen, joka ei ole mitään ja jossa ei ole mitään? Asia on kuin veteen piirretty viiva, jolla ei todellisuudessa saavuteta mitään lisäarvoa."
"Absoluuttinen tyhjyys" on tila. Tilaa koskee myös suhteellisuusteorian periaatteet. Siten on varmaa, ettei tuollaista tilaa tai hyperavaruutta ole olemassa, minne universumi laajenisi.
Tai kuten oletan, vänkäät edellen vastaan, sinu pitää kumota suhteellisuusteria ensin. (Sitä enne olisi toivottavaa, että ymmärtäsit ensin suhteellisuusteorian.)
Tulihan se suhtis sieltä. Kesti yllättävän kauan.
Klorifiointi? Onko se niinkuin kloorilla desinfiointia?
Tällä kertaa se ei lyhentänyt asiaa tuttavallisesti.
Niin se täytyy tulla, sillä jos sitä ymmärtäisit, voisit ehkä osata tehdä oikeita kysymyksiä.
Ylimielinen. Suhtis. Aina kun viittaa suhtikseen, se selittää kaiken. Jopa kvanttigravitaation. Kvanttisuhtis. Lapsellinen.
Älä vedä hernettä nenään. :))) Tuo kaveri vetää aina hihastaan suhteellisuusteorian, kun hän menettää asian hallinnan, ja sehän kertoo vain pätemisen tarpeesta. Tilanne on ollut sama jo vuosia.
Näinhän se minua koskien on pakko olla ;) Tai sitten suhteellisuusteoria on vain selitysvoimainen teoria näihin kysymyksiin. Tilanne on ollut sama jo vuosisadan aikana, vaikka suhtista on yritetty sitkeästi kumota. Kummallista?
Mitäpä sinä asiasta tietäisit?! Onpa asia mikä tahansa, lopulta vedetään esiin suhtis, jota suhtis itse on ainoa oikea henkilö tulkitsemaan. Muut kun siitä eivät edes ymmärrä alkeita. Aivan älytön pätemisen tarve ilman mitään todellista sanomaa.
Pakko liittyä suhtikseen tai klooriin.
Miksi suhteellisuusteoriaa olisi yritetty kumota? Ihan höpötarinaa. Sitähän on yritetty päin vastoin kaikella tarmolla liittää tärkeimmäksi osaksi kvanttigravitaatioteoriaa. Oletko itse kvanttifysiikan vastustaja?
Avaruuden tyhjyyden laajeneminen sisältäpäin on nykytieteen vastaus ko laajenemis- ilmiöön.
Materian kaikkinainen hidas supistuminen/pieneneminen avaruuden tyhjyydessä näyttäisi meidän silmissä samalta ilmiöltä jos tyhjyys olisi stabiili (laajenematon ilmiö).
Ensin mainittu ilmiö, laajeneminen tarvitsee enegiaa laajenemiseen, jälkimmäinen materian supistuminen luovuttaa energiaa, näin ymmärrän.
Kaksi erillaista ilmiötä antavat saman lopputuloksen (energian kulututusta lukuunottamatta), kaikkeudella kun ei ole vertailukohtaa, varsin outo juttu sanon minä.
Tuskinpa kukaan , joka käyttää termiä "suhtis", ymmärtää tai tulee koskaan ymmärtämään nykykäsityksiä tästä laajenemisesta. Yritys selittää asiaa sellaiselle on ajanhukkaa!
Juuri näin. Suhtis ymmärtää omien puheidensa mukaan kaiken. Suhtis ei kuitenkaan ymmärrä kvanttifysiikasta ja avaruudesta mitään!
Voitko selittää asian kaikille muille?