Pari esimerkkiä epätasa-arvosta lehdissä

Voiko olla?

Ohessa pari esimerkkiä miten lehdistö kohtelee naisia ja miehiä eri tavoin. Perusteina käytän tasa-arvokeskustelussa niin yleisiä hypoteettisia perusteluja:

Siteeraus ylen sivuilta 10.4.:
"Vauvojen ja alle kuusivuotiaiden lasten epäiltyjä pahoinpitelyjä tuli viime vuonna poliisin tutkittavaksi yli sata. Tekijöiksi epäillyt olivat lähinnä isiä ja äitejä."

Juttu ei mainitse, että pahoinpitelijät ovat useimmiten naisia. Jos miehet syyllistyisivät näihin useammin, se olisi mainuttu. Tämä on seksismiä.

Siteeraus Iltalehdestä tältä viikolta:

"Kimi sai lapsenvahdin
Kimi Räikkösen julkisuuskuva on viime aikoina peittynyt jättimäisiin likatahroihin. Niitä putsaamaan McLaren palkkasi Anna Soraisen."

Aikuisen naisen, joka olisi törmäillyt humalassa (kyllä, niitäkin on), mediakonsulttia ei saisi kutsua lapsenvahdiksi lehdessä. Siis kyse on seksismistä.

Ovatko mediatutkijat, joista enemmistö on naisia, seksistejä, kun tällaisiin asioihin ei kiinnitetä huomiota? Edelleen, jos mediatutkijat olisivat enimmäkseen miehiä, heidän puolueettomuuttaan, sukupuoleen viitaten, saisi epäillä. Siispä naistenkin saa.

8

533

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • olet päätellyt, että mediatutkijat olisivat enimmäkseen naisia?

    • SosiologiR

      1. Eurostat teki tutkimuksen, jonka mukaan suomalaisissa lapsiperheissä miehille jää vapaa-aikaa keskimäärin YKSI MINUUTTI päivittäin enemmän kuin naisille.

      Turun Sanomat otsikoi tutkimusuutisen: "Nyt se on todistettu, naisen osa on vaikeampi kuin miehen".

      2. Yli sadan kansainvälisen väkivaltatutkimuksen mukaan naisten harjoittama parisuhdeväkivalta on yleisempää kuin miesten naisiin kohdistama. Tämä selittyy sillä, että naiset syyllistyvät miehiä useammin mm. puremiseen, raapimiseen, potkimiseen, läimäyttelyyn, esineellä lyömiseen ja esineiden heittelyyn.

      Tästä huolimatta julkisuudessa levitetään tilastovääristelyä, jonka mukaan "90.000 naista elää väkivaltaisessa parisuhteessa... ja yli 90% parisuhdeväkivallan uhreista on miehiä". Tämä vääristely perustuu siihen, että tuo 90.000 saadaan määrittelemällä myös lievä väkivalta väkivallaksi (tällöin tosin saadaan tulokseksi se, että noin 90.000 miestä elää Suomessa väkivaltaisen vaimon kanssa). Jos kuitenkin heti perään vaihdetaan määritelmää siten, että väkivallaksi määritellään vain poliisin tietoon tullut väkivalta, saadaan tämä jälkimmäinen tulos eli "90% väkivallan uhreista on naisia".

      • Nari Säre

        ...tähän tutkimustulokseen miesten ja naisten vapaa-ajasta...

        Minäkin ajattelin, että esim. varmaan perheissä homma on enemmän tasan kuin vaikkapa lapsettomissa pariskunnissa (aiemminhan jutustelimme aiheesta, kun eräs keskustelija sanoi, että naisilla on "tuplatyötaakka", viitaten erityisesti perheellisiin)...

        ...mutta en osannut arvata, että käytännössä samoilla lukemilla mennään jo nyt...

        Tämähän tarkoittaa, että jo isossa isossa osassa perheitä itse asiassa mies on tiukemmalla - työn ja perheen asettaman paineen puristuksessa, kuin nainen...

        Kyllä miesten pitää alkaa kiinnittämään huomiota siihen, etteivät rehkisi itseään hengiltä.


      • cisma

        Strausin tutkimusmetodeista (ei siis sama kuin UTH-tutkimus, CTS-tutkimus antaa huomattavasti korkeammat luvut ja mittaa vain viimeisen vuoden tapahtumia)

        CTS (the Conflict Tactics
        Scale). Straus 1979; Gelles
        1988; O’Campo ym. 1994;
        McFarlane ym. 1992

        Mittaa konfliktin aikana tapahtuneiden väkivaltaisten toimintojen lukumäärää viimeisen vuoden aikana. Sisältää neljä osiota: sanallinen ei-aggressiivinen ongelmanratkaisu (esim.keskustelu, sovittelu), sanallinen aggressio (esim. uhkailu), lievä väkivalta (esim. tönäisy, läimäisy) ja vakava väkivalta (esim. potkiminen, lyöminen,aseellinen väkivalta). Osiot sisältävät yhteensä 18 väkivallan muotoa.Useimmiten käytetty mittari tutkittaessa väkivaltaa perheessä. CTS:n kykyä mitata sukupuolen merkitystä väkivallan tulkinnassa on pidetty kapeana. Se ei myöskään huomioi väkivaltaisten tekojen vaikutuksia. (Marshall 1992). Mittarin yleisyys rajoittaa sen hyödyllisyyttä naisiin kohdistuvan väkivallan tutkimuksessa (Tolman 1989).

        1990-luvun alun jälkeen on eräissä maissa, kuten Kanadassa, Yhdysvalloissa, Suomessa (“Usko,toivo ja hakkaus” , UTH) ja Ruotsissa on tehty erityisiä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa mittaavia kyselytutkimuksia. Nämä tutkimukset ovat käyttäneet väkivaltakuvauksiltaan konfliktitaktiikkaasteikkoon (CTS) perustuvaa mutta monin tavoin täydennettyä kysymyslomaketta. Näissä tutkimuksissa parisuhdeväkivallan yleisyyttä kuvaavat tulokset ovat asettuneet puhtaiden konfliktitaktiikka-asteikkoa käyttävien tutkimusten ja perinteisten rikosuhrikyselyjen välimaastoon. Suomen tutkimuksessa yhdeksän prosenttia avio- tai avoliitossa olevista naisista oli kokenut vuoden aikana kumppaninsa väkivaltaa tai uhkailua (vastaava osuus perinteisissä CTS-tutkimuksissa on tyypillisesti kaksinkertainen, 15-20 %). -joskus nykyisen puolisonsa väkivallan tai uhkailun kohteeksi oli joutunut 22 prosenttia naisista (perinteisissä CTS-tutkimuksissa ei vastaavaa tietoa ole, koska niissä kysyttiin vain viimeisen vuoden tapahtumista). Muiden maiden vastaavien tutkimusten tulokset ovat karkeasti ottaen samanlaisia.
        Naisuhritutkimuksissa on kysytty myös muiden miesten kuin puolison tai kumppanin väkivallasta.UTH:n mukaan 40 % naisista oli joutunut 15 vuotta täytettyään miehen tekemän fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai sillä uhkaamisen kohteeksi. Viimeksi kuluneen vuoden aikana miehen tekemän väkivallan tai väkivallalla uhkaamisen kohteeksi joutuneita oli 14 %. Fyysisen väkivallan kohteeksi oli joskus elämänsä aikana joutunut lähes kolmannes naisista, viimeisen vuoden aikana 7 %.Puolet naisista, jotka olivat eronneet, olivat joutuneet aikaisemman parisuhteensa aikana puolisonsa tekemän fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai väkivallalla uhkaamisen kohteeksi. Enemmistö, mutta vain niukka enemmistö, heistä ei kokenut entisen kumppaninsa väkivaltaa eron jälkeen. Runsas kolmannes tekijöistä käyttäytyi väkivaltaisesti myös eron jälkeen. Lisäksi 4 % eronneista joutui eron jälkeen ensi kertaa entisen kumppaninsa väkivallan tai uhkailun kohteeksi.Joskus elämänsä aikana parisuhteessa olleista naisista kolmannes oli kokenut parisuhdeväkivaltaa.

        http://www.rikoksentorjunta.fi/uploads/tdsgj5kto31cu8.P DF


      • Kurre_Orava
        cisma kirjoitti:

        Strausin tutkimusmetodeista (ei siis sama kuin UTH-tutkimus, CTS-tutkimus antaa huomattavasti korkeammat luvut ja mittaa vain viimeisen vuoden tapahtumia)

        CTS (the Conflict Tactics
        Scale). Straus 1979; Gelles
        1988; O’Campo ym. 1994;
        McFarlane ym. 1992

        Mittaa konfliktin aikana tapahtuneiden väkivaltaisten toimintojen lukumäärää viimeisen vuoden aikana. Sisältää neljä osiota: sanallinen ei-aggressiivinen ongelmanratkaisu (esim.keskustelu, sovittelu), sanallinen aggressio (esim. uhkailu), lievä väkivalta (esim. tönäisy, läimäisy) ja vakava väkivalta (esim. potkiminen, lyöminen,aseellinen väkivalta). Osiot sisältävät yhteensä 18 väkivallan muotoa.Useimmiten käytetty mittari tutkittaessa väkivaltaa perheessä. CTS:n kykyä mitata sukupuolen merkitystä väkivallan tulkinnassa on pidetty kapeana. Se ei myöskään huomioi väkivaltaisten tekojen vaikutuksia. (Marshall 1992). Mittarin yleisyys rajoittaa sen hyödyllisyyttä naisiin kohdistuvan väkivallan tutkimuksessa (Tolman 1989).

        1990-luvun alun jälkeen on eräissä maissa, kuten Kanadassa, Yhdysvalloissa, Suomessa (“Usko,toivo ja hakkaus” , UTH) ja Ruotsissa on tehty erityisiä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa mittaavia kyselytutkimuksia. Nämä tutkimukset ovat käyttäneet väkivaltakuvauksiltaan konfliktitaktiikkaasteikkoon (CTS) perustuvaa mutta monin tavoin täydennettyä kysymyslomaketta. Näissä tutkimuksissa parisuhdeväkivallan yleisyyttä kuvaavat tulokset ovat asettuneet puhtaiden konfliktitaktiikka-asteikkoa käyttävien tutkimusten ja perinteisten rikosuhrikyselyjen välimaastoon. Suomen tutkimuksessa yhdeksän prosenttia avio- tai avoliitossa olevista naisista oli kokenut vuoden aikana kumppaninsa väkivaltaa tai uhkailua (vastaava osuus perinteisissä CTS-tutkimuksissa on tyypillisesti kaksinkertainen, 15-20 %). -joskus nykyisen puolisonsa väkivallan tai uhkailun kohteeksi oli joutunut 22 prosenttia naisista (perinteisissä CTS-tutkimuksissa ei vastaavaa tietoa ole, koska niissä kysyttiin vain viimeisen vuoden tapahtumista). Muiden maiden vastaavien tutkimusten tulokset ovat karkeasti ottaen samanlaisia.
        Naisuhritutkimuksissa on kysytty myös muiden miesten kuin puolison tai kumppanin väkivallasta.UTH:n mukaan 40 % naisista oli joutunut 15 vuotta täytettyään miehen tekemän fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai sillä uhkaamisen kohteeksi. Viimeksi kuluneen vuoden aikana miehen tekemän väkivallan tai väkivallalla uhkaamisen kohteeksi joutuneita oli 14 %. Fyysisen väkivallan kohteeksi oli joskus elämänsä aikana joutunut lähes kolmannes naisista, viimeisen vuoden aikana 7 %.Puolet naisista, jotka olivat eronneet, olivat joutuneet aikaisemman parisuhteensa aikana puolisonsa tekemän fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai väkivallalla uhkaamisen kohteeksi. Enemmistö, mutta vain niukka enemmistö, heistä ei kokenut entisen kumppaninsa väkivaltaa eron jälkeen. Runsas kolmannes tekijöistä käyttäytyi väkivaltaisesti myös eron jälkeen. Lisäksi 4 % eronneista joutui eron jälkeen ensi kertaa entisen kumppaninsa väkivallan tai uhkailun kohteeksi.Joskus elämänsä aikana parisuhteessa olleista naisista kolmannes oli kokenut parisuhdeväkivaltaa.

        http://www.rikoksentorjunta.fi/uploads/tdsgj5kto31cu8.P DF

        Emmeköhän ole jo ymmärtäneet, että mies on väkivaltainen olento, jota pitäisi pitää talutushihnassa ja kuonokopassa.


      • ei usko silmiään

        Tylsä juttu jo. Valehtelija!


      • SosiologiR
        ei usko silmiään kirjoitti:

        Tylsä juttu jo. Valehtelija!

        Hei,

        voin antaa sinulle tarkat lähdeviitteet, jos sinä puolestasi lupaat pyytää minulta anteeksi, jos käykin ilmi, että en ole valehdellut mitään.

        Sopiiko näin?

        SosiologiR


      • SosiologiR
        Nari Säre kirjoitti:

        ...tähän tutkimustulokseen miesten ja naisten vapaa-ajasta...

        Minäkin ajattelin, että esim. varmaan perheissä homma on enemmän tasan kuin vaikkapa lapsettomissa pariskunnissa (aiemminhan jutustelimme aiheesta, kun eräs keskustelija sanoi, että naisilla on "tuplatyötaakka", viitaten erityisesti perheellisiin)...

        ...mutta en osannut arvata, että käytännössä samoilla lukemilla mennään jo nyt...

        Tämähän tarkoittaa, että jo isossa isossa osassa perheitä itse asiassa mies on tiukemmalla - työn ja perheen asettaman paineen puristuksessa, kuin nainen...

        Kyllä miesten pitää alkaa kiinnittämään huomiota siihen, etteivät rehkisi itseään hengiltä.

        Lähdeteoksena on Eurostatin

        "Time usage at different stages of life: Results from 13 European countries", 2003 July, Eurostat, Theme 3, Population and social conditions.

        Jos haluat voin mailata raportin sinulle. En valitettavasti löydä enää linkkiä tähän laajempaan raporttiversioon. Esim. www.stat.fi:stä löytyy vain suppeampi versio, jossa ei ole eroteltu tietoja tarkasti ikäryhmittäin ja maittain.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ajattelen sinua nyt

      Ajattelen sinua hyvin todennäköisesti myös huomenna. Sitten voi mennä viikko, että ajattelen sinua vain iltaisin ja aamu
      Ikävä
      63
      5439
    2. Vaistoan ettei sulla kaikki hyvin

      Odotatko että se loppuu kokonaan ja avaat vasta linjan. Niin monen asian pitäisi muuttua että menisi loppu elämä kivasti
      Ikävä
      19
      3602
    3. Ei se mene ohi ajan kanssa

      Näin se vaan on.
      Ikävä
      142
      2755
    4. Yritys Kannus

      Mää vaan ihmettelen, julkijuopottelua. Eikö tosiaan oo parempaa hommaa, koittas saada oikeasti jotain aikaiseksi. Hävett
      Kannus
      17
      2636
    5. Oletko täällä mies?

      Mitä mietit? ❤️ varmistan vielä, että onhan kaikki ok meidän välillä?
      Ikävä
      133
      1966
    6. Mies kadonnut

      Kukas siellä kolarissa on kadonnut
      Kolari
      15
      1743
    7. Syrjintäskandaali Lieksan kaupungin johdossa

      Ylen valpas toimittaja kirjoittaa: Lieksan kaupunki kieltäytyi hyväksymästä Vihreiden venäläistaustaista ehdokasta Lieks
      Lieksa
      164
      1531
    8. Työkyvyttömienkin on jatkossa haettava työtä

      Riikalla ja Petterillä on hyviä uutisia Suomen työttömille: ”Toimeentulotuen uudistus velvoittaa työttömäksi ilmoittaut
      Perussuomalaiset
      109
      1462
    9. Olen huolissani

      Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis
      Ikävä
      73
      1427
    10. Eikö ole jo ihan sama luovuttaa

      Meidän suhde ei ikinä toimisi.
      Ikävä
      95
      1337
    Aihe