Saisinkohan pientä vinkkiä seuraavanlaiseen pähkinään? Ilmanvastuksen voittamiseen tarvittava teho nopeudella 50 kmh on 3kW. kuinka suuri on vastaava teho nopeudella 100 kmh.
kiitos jo etukäteen, jos joku vaivautuu jeesaamaan.
kiitos jo etukäteen, jos joku vaivautuu jeesaamaan.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Mikä yksikkö on kmh eli kilometritunti?
F=cv^2 (ilmanvastus)
P=Fv
=>P=c*v^3
c vakio => P1/v1^3=P2/v2^3
P2 = P1*(v2/v1)^3
toi ilmanvastus yleensä mallinnetaan alhaisilla nopeuksilla noin...ja toi P=Fv on maolissa kait.
mutta noistaki se tulee:
W = Pt
W = F*s
(100/50)³*3kW = 24kW
Ilmanvastus kasvaa nopeuden neliöön eli kaksinkertaisella nopeudella nelikertainen teho eli 12kW
riippuu niin monesta
Ilmanvastusvoima kasvaa nelinkertaiseksi. Teho on voima kertaa nopeus, ja kun nopeus kasvaa kaksinkertaiseksi niin teho todellakin kasvaa kahdeksankertaiseksi.
Nyt kyllä Örkin pitäisi lukea lukion fysiikka uudelleen.
Jep. Voima nelinkertaistuu mutta tehontarve kahdeksankertaistuu
Vastaava teho on tietysti 3 kW.
Vastaava teho on todellakin 3kW.
Isäni kertoi aikoinaan minulle esimerkin tieteellisestä ajattelusta:
Mies kulki tiedemiesystävänsä kanssa laitumen reunaa ja he näkivät lampaita. Mies sanoi tiedemiesystävälleen: "Katso, valkoisia lampaita." Johon tiedemies vastasi:"Niin, eläimet näyttävät lampailta, jotka ainakin tältä puolelta ovat valkoisia."
Opetus: jotta pysyisimme edes jossain määrin järjissämme, emmekä vaipuisi psykoosiin, on arkielämässä tehtävä joitakin oletuksia!!!
Asiasta kolmanteen, vaikuttaako ilmanvastukseen vallitseva säätila missä määrin?
Kuten sumu, sade, lämpötila tai ilmanpaine.
Väliaineen tiheys ja sen viskositeetti vaikuttavat. Mietipä sitten, mikä noista muuttaa tiheyttä ja viskositeettia.
Ylivoimaisesti eniten vaikuttaa tuuli.
Siis silloin kun nopeutta mitataan maan suhteen eikä ilman suhteen.
Riippuu Reynoldsin luvusta kumpi vaikuttaa enemmän, viskositeetti vai tiheys.
Suurilla Re-luvuilla tiheys vaikuttaa huomattavasti enemmän, ja siihen eniten ilmakehän alakerroksen osalta vaikuttaa säätekijöistä lämpötila. Muttei sadetta tai sumuakaan voi huomiotta jättää. Ilmanpaineen vaikutus suomen oloissa ja maan pinnassa on noista pienin.
Mutta jos korkeutta muutetaan, eli verrataankin lentokoneen ilmanvastusta kiitoradalla tai 10 km:ssa toisiinsa, on ilmanpaineen vaikutus jo suurin, joskus tuultakin suurempi.
Todella pienillä Re-luvuilla taas tiheyden vaikutus on mitätön, ja viskositeetin muutokset pääasiassa.
Ei siis voi kertoa minkä verran sää vaikuttaa tietämättä ensin minkä kohteen ilmanvastuksesta puhutaan, ja millä vauhdilla ilman suhteen se etenee. Lisäksi pitäisi tietää korkeus maanpinnasta, sekä lämpötila tuuliolojen lisäksi.
Se on selvää että tuulen nopeus on joko lisättävä tai vähennettävä kohteen nopeudesta.
Ei ole. Nopeus on vektorisuure, sekä väliaineelle että kohteelle. Laskutoimitus on aina vähentäminen, myös silloin kun liikkeet ovat kohtisuorassa.
Sinä olisitkin hyvä kaveri kun arvuutellaan kuka lähtee taipaleelle vastatuuleen ja kuka myötätuuleen ;)