Jeesuksen rukous

Anonyymi

Nunna Kristoduli mm. sanoo että luostarikilvoittelijoille määrätään suuria määriä Jeesuksenrukousta rukous säännöksi, 1200 rukousta esim. / pvä. Missä määrin esim. Uudessa Valamossa tämä perinne on käytössä? Jatkuuko tuon rukouksen harjoittamisen perinne ja säilyykö? Toki rukous on yksityisasia mutta kiinnostaa aihe.

19

194

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Ei voi olla luostaria, jossa ei olisi käytössä Jeesuksen rukous. Joissain luostareissa mennään hyvin kaavamaisesti, eli että on tietty määrä Jeesuksen rukousta, jota tiettyyn ryhmään kuuluvan on luettava. Esim kuuliaisuusveli 300, viitankantajamunkki 600, pienen skeeman munkki 900 ja suuren skeeman munkki 1200. Mutta Valamossa ei ole tuollaista kaavamaista järjestelmää, vaan asia sovitaan yksilötasolla, ja koska ei ole tapana puhua siitä, miten kukakin rukoilee, edes kenelläkään veljestön jäsenellä ei ole riittävästi tietoa tuohon kysymykseen vastaamiseen. Joissain luostareissa ei myöskään pidetä hyvänä, että on joku tietty määritelty määrä Jeesuksen rukousta, mitä pitää lukea, koska silloin rukouksesta saattaa helpommin tulla suorittamista. Sen sijaan saatetaan sanoa, että rukoilla pitää lakkaamatta ja rukoile niin paljon kuin ikinä jaksat ja hyvältä tuntuu.

      • Voisin kuvitella monta tapaa käyttää aika paremmin. Esimerkkinä vaikka porkkanamaan kitkeminen.

        Monenlaista puuhastelua kyllä taikausko saa aikaan.


      • Anonyymi
        he-ma kirjoitti:

        Voisin kuvitella monta tapaa käyttää aika paremmin. Esimerkkinä vaikka porkkanamaan kitkeminen.

        Monenlaista puuhastelua kyllä taikausko saa aikaan.

        Oletko jänis?


      • Anonyymi
        he-ma kirjoitti:

        Voisin kuvitella monta tapaa käyttää aika paremmin. Esimerkkinä vaikka porkkanamaan kitkeminen.

        Monenlaista puuhastelua kyllä taikausko saa aikaan.

        Jeesuksen rukousta voi varsin hyvin lausua mielessään silloin kun kitkee ryytimaata. Itse asiassa on jopa suositeltavaa tehdä niin. Siten kouliintuu lakkaamattoman rukouksen harjoittajaksi.


    • Anonyymi

      Olikos Raamatussa jossain kohtaa, että älkää luulko, että teitä teidän monisanaisuutenne vuoksi kuullaan. Eiköhän Isä Jumala kuule kerta laakista. Joten miksi hokemaan.

      • Anonyymi

        Kyllä kuulee jo silloin kun ajatus on vasta puolikkaana mielessä eikä edes ole varsinaisesti rukoillut sen puolesta.


    • Anonyymi

      Jeesuksen rukous on myös meitä maallikkoja varten. Älkäämme siis jättäkö sitä pelkästään luostariveljien ja sisarien tehtäväksi.

      • Anonyymi

        Joku taisi mainita että vain munkeille, sitä varten heillä on rukousnauhatkin. Mutta tiedä häntä, ei kai maallikkokaan vahingoitu.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Joku taisi mainita että vain munkeille, sitä varten heillä on rukousnauhatkin. Mutta tiedä häntä, ei kai maallikkokaan vahingoitu.

        Hengellisen EKSYTYKSEN vaara on SUURI!!!


      • Anonyymi
        taskuttäynnäkiviä kirjoitti:

        Hengellisen EKSYTYKSEN vaara on SUURI!!!

        Oletko siis sitä mieltä, että rukoileminen on kristitylle haitallista?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Oletko siis sitä mieltä, että rukoileminen on kristitylle haitallista?

        Ei, mutta mantran hokeminen on!!! Jeesus rukous on mantra, jos ei ole varovainen!!!


      • Anonyymi
        taskuttäynnäkiviä kirjoitti:

        Ei, mutta mantran hokeminen on!!! Jeesus rukous on mantra, jos ei ole varovainen!!!

        ISÄT JA KUOLEMAN MUISTAMINEN
        Nunna Kristoduli

        Kun Rooman keisari seisoi voittajana sotavaunuissaan ja otti vastaan kansan haltioituneitahurraa-huutoja triumfikulkueessa, jossa sotavangit heidän joukossaan usein eksoottisia bar-baarihallitsijoita norsuineen marssivat kahlehdittuina ja sotasaalis oli näyttävästi esillä, hänen jalkojensa juuresta kuului vähän väliä hiljainen ääni: “Muista, että olet kuolevainen!” Orjan tehtäväksi oli annettu kuiskata hänelle tätä, ettei hän ajattelisi liikoja itsestään, syyllistyisi hybrikseen ja vetäisi päälleen jumalten vihaa. Kuoleman muistamista pidettiin siis jo tuolloin tärkeänä. Sen määränä oli hillitä ihmisluonnossa, etenkin menestyksen hetkellä, piilevää pyrkimystä itsensä jumalallistamiseen.Myös kristillisessä kilvoituksessa kuoleman muistaminen koetaan tärkeäksi, vaikkakin toisella tavoin kuin muinaisessa Roomassa. Johannes Siinailainen on teoksessaan Portaat omistanut sille yhden kokonaisen luvun, kuudennen. Kuolema muistuttaa kristitylle jatkuvasti, ettei hän ole täällä ikuisesti. Emme tiedä hetkeä, jolloin aikamme päättyy. Kun muistamme, että elämämme on rajallinen, olemme velvoitetut käyttämään sen hyvin. “Kallisarvoista elinaikaansa ei heitä hukkaan se, joka mietiskelee jatkuvasti kuolemaa ja tällä tavoin irrottaa viisaasti mielensä himoista”, toteaa Filokaliassa Filoteos Siinailainen (Fil. III, 21:21). Isät opettavat, että joka aamu ja ilta tulee ajatella, että kyseessä oleva päivä tai yö on viimeinen, ja viettää se tämän mukaisesti. Itse asiassa kuolemaa olisi heidän mukaansa hyvä ajatella vieläkin useammin, jopa joka henkäyksellä, kuten pyhä Hesykhios neuvoo: “Ajatelkaamme, mikäli mahdollista, lakkaamatta kuolemaa”(Fil. I, 265:155).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ISÄT JA KUOLEMAN MUISTAMINEN
        Nunna Kristoduli

        Kun Rooman keisari seisoi voittajana sotavaunuissaan ja otti vastaan kansan haltioituneitahurraa-huutoja triumfikulkueessa, jossa sotavangit heidän joukossaan usein eksoottisia bar-baarihallitsijoita norsuineen marssivat kahlehdittuina ja sotasaalis oli näyttävästi esillä, hänen jalkojensa juuresta kuului vähän väliä hiljainen ääni: “Muista, että olet kuolevainen!” Orjan tehtäväksi oli annettu kuiskata hänelle tätä, ettei hän ajattelisi liikoja itsestään, syyllistyisi hybrikseen ja vetäisi päälleen jumalten vihaa. Kuoleman muistamista pidettiin siis jo tuolloin tärkeänä. Sen määränä oli hillitä ihmisluonnossa, etenkin menestyksen hetkellä, piilevää pyrkimystä itsensä jumalallistamiseen.Myös kristillisessä kilvoituksessa kuoleman muistaminen koetaan tärkeäksi, vaikkakin toisella tavoin kuin muinaisessa Roomassa. Johannes Siinailainen on teoksessaan Portaat omistanut sille yhden kokonaisen luvun, kuudennen. Kuolema muistuttaa kristitylle jatkuvasti, ettei hän ole täällä ikuisesti. Emme tiedä hetkeä, jolloin aikamme päättyy. Kun muistamme, että elämämme on rajallinen, olemme velvoitetut käyttämään sen hyvin. “Kallisarvoista elinaikaansa ei heitä hukkaan se, joka mietiskelee jatkuvasti kuolemaa ja tällä tavoin irrottaa viisaasti mielensä himoista”, toteaa Filokaliassa Filoteos Siinailainen (Fil. III, 21:21). Isät opettavat, että joka aamu ja ilta tulee ajatella, että kyseessä oleva päivä tai yö on viimeinen, ja viettää se tämän mukaisesti. Itse asiassa kuolemaa olisi heidän mukaansa hyvä ajatella vieläkin useammin, jopa joka henkäyksellä, kuten pyhä Hesykhios neuvoo: “Ajatelkaamme, mikäli mahdollista, lakkaamatta kuolemaa”(Fil. I, 265:155).

        Olen nyt kyllä eri mieltä kuin nunna Kristodoli!

        Olemme täällä ELÄÄKSEMME!


      • Anonyymi kirjoitti:

        ISÄT JA KUOLEMAN MUISTAMINEN
        Nunna Kristoduli

        Kun Rooman keisari seisoi voittajana sotavaunuissaan ja otti vastaan kansan haltioituneitahurraa-huutoja triumfikulkueessa, jossa sotavangit heidän joukossaan usein eksoottisia bar-baarihallitsijoita norsuineen marssivat kahlehdittuina ja sotasaalis oli näyttävästi esillä, hänen jalkojensa juuresta kuului vähän väliä hiljainen ääni: “Muista, että olet kuolevainen!” Orjan tehtäväksi oli annettu kuiskata hänelle tätä, ettei hän ajattelisi liikoja itsestään, syyllistyisi hybrikseen ja vetäisi päälleen jumalten vihaa. Kuoleman muistamista pidettiin siis jo tuolloin tärkeänä. Sen määränä oli hillitä ihmisluonnossa, etenkin menestyksen hetkellä, piilevää pyrkimystä itsensä jumalallistamiseen.Myös kristillisessä kilvoituksessa kuoleman muistaminen koetaan tärkeäksi, vaikkakin toisella tavoin kuin muinaisessa Roomassa. Johannes Siinailainen on teoksessaan Portaat omistanut sille yhden kokonaisen luvun, kuudennen. Kuolema muistuttaa kristitylle jatkuvasti, ettei hän ole täällä ikuisesti. Emme tiedä hetkeä, jolloin aikamme päättyy. Kun muistamme, että elämämme on rajallinen, olemme velvoitetut käyttämään sen hyvin. “Kallisarvoista elinaikaansa ei heitä hukkaan se, joka mietiskelee jatkuvasti kuolemaa ja tällä tavoin irrottaa viisaasti mielensä himoista”, toteaa Filokaliassa Filoteos Siinailainen (Fil. III, 21:21). Isät opettavat, että joka aamu ja ilta tulee ajatella, että kyseessä oleva päivä tai yö on viimeinen, ja viettää se tämän mukaisesti. Itse asiassa kuolemaa olisi heidän mukaansa hyvä ajatella vieläkin useammin, jopa joka henkäyksellä, kuten pyhä Hesykhios neuvoo: “Ajatelkaamme, mikäli mahdollista, lakkaamatta kuolemaa”(Fil. I, 265:155).

        Ei taida nyt liittyä aiheeseen, mutta hyvä kirjoitus!!!


    • Anonyymi

      Sairasvuoteella se on suuri apu.

    • Anonyymi

      Jeesuksen rukouksen voimaa ei voi laajemmalti ymmärtää muuta kuin hän joka on laskeutunut päästään sydämeensä Jeesuksen rukouksen pyhyyden saattamana.

    • Anonyymi

      Onkos mielestänne rukouksen ulkoinen puoli kuinka tärkeää? Vaeltajan kertomuksissa taisi olla lainaus Filokaliasta jossa kehotetaan istumaan ja rukoilemaan, mahdollisimman usein. Paisios taas ei sallisi istuen rukoilua, paitsi jos on ensin seissyt pitkän jumalanpalveluksen.

      • Anonyymi

        Lienee kuitenkin niin, että on asennossa missä on hyvä olla ja keskirtyy rukoukseen.

        Omasta mielestäni ulkoisella olemuksella ei ole väliä, rukoilla voi kävellessä tai yksinkertaista työtä tehdessä.

        Ihminen tottuu olemaan aidanseipäänäkin jos tarpeeksi harjoituttaa.


    • Anonyymi

      taitaa olla pääasia että ylipäätään rukolee.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Joensuun kaupunki levittelee tonttitietoja Keskisuomalaiselle

      Sähköposteja ja tonttitietoja levitellään mm. Pasi Koivumaalle
      Joensuu
      22
      2707
    2. Oletko nainen alkanut kammoamaan minua

      Sinua ei näy eikä kuulu, ja ilmeisesti kiertelet tilanteita. Oletko huomannut, että olet vieläkin ajatuksissani luvattom
      Ikävä
      67
      1699
    3. Tiesitkö tätä ex-miehistä? Noriko Salo jysäytti yllätyspaljastuksen

      Noriko Salo ja ex-F1 kuski Mika Salo olivat naimisissa v. 1999-2022. Kirsi Salon ex-mies puolestaan on muusikko Sammy A
      Kotimaiset julkkisjuorut
      8
      1687
    4. Saako 60 v vielä töitä? Arto Nyberg puhuu suoraan elämästä ilman töitä

      Arto Nyberg täyttää tänään 60 v. Onnea! Nyberg totuttiin näkemään suoran haastatteluohjelman kapteenina vuodesta toise
      Maailman menoa
      115
      1620
    5. Kuka? Riehui valtuuston kokouksessa tänään ?

      Onko puolangan puolesta porukkaa. Vaikuttaa siltä. Sairasta.
      Puolanka
      48
      1570
    6. Huh, huh! Sofia Belorf ei ole itse pessyt hiuksiaan kolmeen vuoteen

      Sofia Belorf elää ökyelämää Dubaissa. Sofian arjessa kulta, raha ja luksus ovat vahvasti läsnä. Luksuselämään tottuneell
      Kotimaiset julkkisjuorut
      92
      1494
    7. Toivoisitko Rakas vielä?

      Haluaisitko vielä? Uskoisin osaavani näyttää sinulle, kuinka ainutlaatuinen nainen olet.
      Ikävä
      69
      1385
    8. Keskustelua kasteesta

      You tubessa kaksi pappia keskustelivat kasteesta ja kritisoivat raamatullista uskovien kastetta. Toinen heistä yritti
      Kaste
      400
      1225
    9. Ihan pieni näkeminen vaan

      👋 ja minä olisin valmis jo vaikka mihin sun kanssa. Nämä on näitä.. 🤫🫣😘💥
      Ikävä
      31
      1157
    10. En haluaisi kaiken kuihtuvan pois

      ilman, että olemme voineet jutella rauhassa kasvotusten... Mutta mistä ihmeestä löydän sinut?
      Ikävä
      52
      1106
    Aihe