Jeesuksen rukous

Anonyymi

Nunna Kristoduli mm. sanoo että luostarikilvoittelijoille määrätään suuria määriä Jeesuksenrukousta rukous säännöksi, 1200 rukousta esim. / pvä. Missä määrin esim. Uudessa Valamossa tämä perinne on käytössä? Jatkuuko tuon rukouksen harjoittamisen perinne ja säilyykö? Toki rukous on yksityisasia mutta kiinnostaa aihe.

19

159

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Ei voi olla luostaria, jossa ei olisi käytössä Jeesuksen rukous. Joissain luostareissa mennään hyvin kaavamaisesti, eli että on tietty määrä Jeesuksen rukousta, jota tiettyyn ryhmään kuuluvan on luettava. Esim kuuliaisuusveli 300, viitankantajamunkki 600, pienen skeeman munkki 900 ja suuren skeeman munkki 1200. Mutta Valamossa ei ole tuollaista kaavamaista järjestelmää, vaan asia sovitaan yksilötasolla, ja koska ei ole tapana puhua siitä, miten kukakin rukoilee, edes kenelläkään veljestön jäsenellä ei ole riittävästi tietoa tuohon kysymykseen vastaamiseen. Joissain luostareissa ei myöskään pidetä hyvänä, että on joku tietty määritelty määrä Jeesuksen rukousta, mitä pitää lukea, koska silloin rukouksesta saattaa helpommin tulla suorittamista. Sen sijaan saatetaan sanoa, että rukoilla pitää lakkaamatta ja rukoile niin paljon kuin ikinä jaksat ja hyvältä tuntuu.

      • Voisin kuvitella monta tapaa käyttää aika paremmin. Esimerkkinä vaikka porkkanamaan kitkeminen.

        Monenlaista puuhastelua kyllä taikausko saa aikaan.


      • Anonyymi
        he-ma kirjoitti:

        Voisin kuvitella monta tapaa käyttää aika paremmin. Esimerkkinä vaikka porkkanamaan kitkeminen.

        Monenlaista puuhastelua kyllä taikausko saa aikaan.

        Oletko jänis?


      • Anonyymi
        he-ma kirjoitti:

        Voisin kuvitella monta tapaa käyttää aika paremmin. Esimerkkinä vaikka porkkanamaan kitkeminen.

        Monenlaista puuhastelua kyllä taikausko saa aikaan.

        Jeesuksen rukousta voi varsin hyvin lausua mielessään silloin kun kitkee ryytimaata. Itse asiassa on jopa suositeltavaa tehdä niin. Siten kouliintuu lakkaamattoman rukouksen harjoittajaksi.


    • Anonyymi

      Olikos Raamatussa jossain kohtaa, että älkää luulko, että teitä teidän monisanaisuutenne vuoksi kuullaan. Eiköhän Isä Jumala kuule kerta laakista. Joten miksi hokemaan.

      • Anonyymi

        Kyllä kuulee jo silloin kun ajatus on vasta puolikkaana mielessä eikä edes ole varsinaisesti rukoillut sen puolesta.


    • Anonyymi

      Jeesuksen rukous on myös meitä maallikkoja varten. Älkäämme siis jättäkö sitä pelkästään luostariveljien ja sisarien tehtäväksi.

      • Anonyymi

        Joku taisi mainita että vain munkeille, sitä varten heillä on rukousnauhatkin. Mutta tiedä häntä, ei kai maallikkokaan vahingoitu.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Joku taisi mainita että vain munkeille, sitä varten heillä on rukousnauhatkin. Mutta tiedä häntä, ei kai maallikkokaan vahingoitu.

        Hengellisen EKSYTYKSEN vaara on SUURI!!!


      • Anonyymi
        taskuttäynnäkiviä kirjoitti:

        Hengellisen EKSYTYKSEN vaara on SUURI!!!

        Oletko siis sitä mieltä, että rukoileminen on kristitylle haitallista?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Oletko siis sitä mieltä, että rukoileminen on kristitylle haitallista?

        Ei, mutta mantran hokeminen on!!! Jeesus rukous on mantra, jos ei ole varovainen!!!


      • Anonyymi
        taskuttäynnäkiviä kirjoitti:

        Ei, mutta mantran hokeminen on!!! Jeesus rukous on mantra, jos ei ole varovainen!!!

        ISÄT JA KUOLEMAN MUISTAMINEN
        Nunna Kristoduli

        Kun Rooman keisari seisoi voittajana sotavaunuissaan ja otti vastaan kansan haltioituneitahurraa-huutoja triumfikulkueessa, jossa sotavangit heidän joukossaan usein eksoottisia bar-baarihallitsijoita norsuineen marssivat kahlehdittuina ja sotasaalis oli näyttävästi esillä, hänen jalkojensa juuresta kuului vähän väliä hiljainen ääni: “Muista, että olet kuolevainen!” Orjan tehtäväksi oli annettu kuiskata hänelle tätä, ettei hän ajattelisi liikoja itsestään, syyllistyisi hybrikseen ja vetäisi päälleen jumalten vihaa. Kuoleman muistamista pidettiin siis jo tuolloin tärkeänä. Sen määränä oli hillitä ihmisluonnossa, etenkin menestyksen hetkellä, piilevää pyrkimystä itsensä jumalallistamiseen.Myös kristillisessä kilvoituksessa kuoleman muistaminen koetaan tärkeäksi, vaikkakin toisella tavoin kuin muinaisessa Roomassa. Johannes Siinailainen on teoksessaan Portaat omistanut sille yhden kokonaisen luvun, kuudennen. Kuolema muistuttaa kristitylle jatkuvasti, ettei hän ole täällä ikuisesti. Emme tiedä hetkeä, jolloin aikamme päättyy. Kun muistamme, että elämämme on rajallinen, olemme velvoitetut käyttämään sen hyvin. “Kallisarvoista elinaikaansa ei heitä hukkaan se, joka mietiskelee jatkuvasti kuolemaa ja tällä tavoin irrottaa viisaasti mielensä himoista”, toteaa Filokaliassa Filoteos Siinailainen (Fil. III, 21:21). Isät opettavat, että joka aamu ja ilta tulee ajatella, että kyseessä oleva päivä tai yö on viimeinen, ja viettää se tämän mukaisesti. Itse asiassa kuolemaa olisi heidän mukaansa hyvä ajatella vieläkin useammin, jopa joka henkäyksellä, kuten pyhä Hesykhios neuvoo: “Ajatelkaamme, mikäli mahdollista, lakkaamatta kuolemaa”(Fil. I, 265:155).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ISÄT JA KUOLEMAN MUISTAMINEN
        Nunna Kristoduli

        Kun Rooman keisari seisoi voittajana sotavaunuissaan ja otti vastaan kansan haltioituneitahurraa-huutoja triumfikulkueessa, jossa sotavangit heidän joukossaan usein eksoottisia bar-baarihallitsijoita norsuineen marssivat kahlehdittuina ja sotasaalis oli näyttävästi esillä, hänen jalkojensa juuresta kuului vähän väliä hiljainen ääni: “Muista, että olet kuolevainen!” Orjan tehtäväksi oli annettu kuiskata hänelle tätä, ettei hän ajattelisi liikoja itsestään, syyllistyisi hybrikseen ja vetäisi päälleen jumalten vihaa. Kuoleman muistamista pidettiin siis jo tuolloin tärkeänä. Sen määränä oli hillitä ihmisluonnossa, etenkin menestyksen hetkellä, piilevää pyrkimystä itsensä jumalallistamiseen.Myös kristillisessä kilvoituksessa kuoleman muistaminen koetaan tärkeäksi, vaikkakin toisella tavoin kuin muinaisessa Roomassa. Johannes Siinailainen on teoksessaan Portaat omistanut sille yhden kokonaisen luvun, kuudennen. Kuolema muistuttaa kristitylle jatkuvasti, ettei hän ole täällä ikuisesti. Emme tiedä hetkeä, jolloin aikamme päättyy. Kun muistamme, että elämämme on rajallinen, olemme velvoitetut käyttämään sen hyvin. “Kallisarvoista elinaikaansa ei heitä hukkaan se, joka mietiskelee jatkuvasti kuolemaa ja tällä tavoin irrottaa viisaasti mielensä himoista”, toteaa Filokaliassa Filoteos Siinailainen (Fil. III, 21:21). Isät opettavat, että joka aamu ja ilta tulee ajatella, että kyseessä oleva päivä tai yö on viimeinen, ja viettää se tämän mukaisesti. Itse asiassa kuolemaa olisi heidän mukaansa hyvä ajatella vieläkin useammin, jopa joka henkäyksellä, kuten pyhä Hesykhios neuvoo: “Ajatelkaamme, mikäli mahdollista, lakkaamatta kuolemaa”(Fil. I, 265:155).

        Olen nyt kyllä eri mieltä kuin nunna Kristodoli!

        Olemme täällä ELÄÄKSEMME!


      • Anonyymi kirjoitti:

        ISÄT JA KUOLEMAN MUISTAMINEN
        Nunna Kristoduli

        Kun Rooman keisari seisoi voittajana sotavaunuissaan ja otti vastaan kansan haltioituneitahurraa-huutoja triumfikulkueessa, jossa sotavangit heidän joukossaan usein eksoottisia bar-baarihallitsijoita norsuineen marssivat kahlehdittuina ja sotasaalis oli näyttävästi esillä, hänen jalkojensa juuresta kuului vähän väliä hiljainen ääni: “Muista, että olet kuolevainen!” Orjan tehtäväksi oli annettu kuiskata hänelle tätä, ettei hän ajattelisi liikoja itsestään, syyllistyisi hybrikseen ja vetäisi päälleen jumalten vihaa. Kuoleman muistamista pidettiin siis jo tuolloin tärkeänä. Sen määränä oli hillitä ihmisluonnossa, etenkin menestyksen hetkellä, piilevää pyrkimystä itsensä jumalallistamiseen.Myös kristillisessä kilvoituksessa kuoleman muistaminen koetaan tärkeäksi, vaikkakin toisella tavoin kuin muinaisessa Roomassa. Johannes Siinailainen on teoksessaan Portaat omistanut sille yhden kokonaisen luvun, kuudennen. Kuolema muistuttaa kristitylle jatkuvasti, ettei hän ole täällä ikuisesti. Emme tiedä hetkeä, jolloin aikamme päättyy. Kun muistamme, että elämämme on rajallinen, olemme velvoitetut käyttämään sen hyvin. “Kallisarvoista elinaikaansa ei heitä hukkaan se, joka mietiskelee jatkuvasti kuolemaa ja tällä tavoin irrottaa viisaasti mielensä himoista”, toteaa Filokaliassa Filoteos Siinailainen (Fil. III, 21:21). Isät opettavat, että joka aamu ja ilta tulee ajatella, että kyseessä oleva päivä tai yö on viimeinen, ja viettää se tämän mukaisesti. Itse asiassa kuolemaa olisi heidän mukaansa hyvä ajatella vieläkin useammin, jopa joka henkäyksellä, kuten pyhä Hesykhios neuvoo: “Ajatelkaamme, mikäli mahdollista, lakkaamatta kuolemaa”(Fil. I, 265:155).

        Ei taida nyt liittyä aiheeseen, mutta hyvä kirjoitus!!!


    • Anonyymi

      Sairasvuoteella se on suuri apu.

    • Anonyymi

      Jeesuksen rukouksen voimaa ei voi laajemmalti ymmärtää muuta kuin hän joka on laskeutunut päästään sydämeensä Jeesuksen rukouksen pyhyyden saattamana.

    • Anonyymi

      Onkos mielestänne rukouksen ulkoinen puoli kuinka tärkeää? Vaeltajan kertomuksissa taisi olla lainaus Filokaliasta jossa kehotetaan istumaan ja rukoilemaan, mahdollisimman usein. Paisios taas ei sallisi istuen rukoilua, paitsi jos on ensin seissyt pitkän jumalanpalveluksen.

      • Anonyymi

        Lienee kuitenkin niin, että on asennossa missä on hyvä olla ja keskirtyy rukoukseen.

        Omasta mielestäni ulkoisella olemuksella ei ole väliä, rukoilla voi kävellessä tai yksinkertaista työtä tehdessä.

        Ihminen tottuu olemaan aidanseipäänäkin jos tarpeeksi harjoituttaa.


    • Anonyymi

      taitaa olla pääasia että ylipäätään rukolee.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. IL - PerSut tykittää - Vaaralliset tappajat vankilaan jopa loppuelämäksi!!

      Entistä rajumpi elinkautinen tulee – Vaaralliset tappajat vankilaan jopa loppuelämäksi Henkirikosten uusijat voidaan ja
      Maailman menoa
      188
      22432
    2. Some kuhisee Sanna Marinista: "Wau"

      Sanna Marinia hehkutetaan. Muun muassa Jodelissa kommentoidaan The Sunday Timesin julkaisemaa kuvaa Marinista. Hän ant
      Maailman menoa
      83
      9641
    3. Sannalla tänään vuorossa The Daily Show

      Eli nyt mennään jo satiirin puolelle. Tuohan on vähän kuten Lindströmin ohjelma Suomessa.
      Maailman menoa
      46
      7612
    4. Äärioikeistopurran nukke Petteri Lapanen paniikissa

      Kun Suomen historian paras pääministeri antoi vankan lausunnon, kuinka "keskustelu politiikassa on käpertynyt lähinnä va
      Maailman menoa
      88
      6408
    5. SIELTÄ SE TULI: Kepu-Kurvinen: "Emme enää lähde punavihreään hallitukseen"

      Nyt muuten nauretaan loppuviikko, että tähänkö kaatui Lindtmanin pääministerihaaveet. "Antti Kurvisen mukaan puolue ei
      Maailman menoa
      189
      6113
    6. Täysi ryöpytys Sanna Marinille ulkomailla.

      https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/f699d84f-fa53-4dba-8718-2c395017fc55 Sanna Marinin kirja saa todella tylyn vastaanot
      Maailman menoa
      48
      5102
    7. HS - Sanna Marinin kirja on priimaluokan vedätys!

      Kirja-arvio|Toivo on tekoja tulisi ensisijaisesti nähdä maineen rahallisen hyödyntämisen voimaannuttavana merkkipaaluna.
      Maailman menoa
      117
      4765
    8. Minja Koskelan "istumista" kertovassa uutisessa ei sanottu persuista mitään

      eli jälleen kerran äärivasemmistolainen valehtelee, hän kun väittää että juuri persut ovat lähetelleet Koskelalle vähemm
      Maailman menoa
      107
      4489
    9. Pekka Visuri: "Suomen on aika irrottautua Ukrainan sodasta"

      Slava Ukraina-mölinät eivät enää auta. Ukraina on sotansa hävinnyt. Nyt tarvitaan poliittista selvänäköisyyttä, reaalipo
      Maailman menoa
      99
      2218
    10. Marin vetäs lopullisesti maton alta hallitusyhteistyöltä Kepun kanssa

      Kurvinen on jo ennättänyt kommentoimaan, ettei Kepu ole koskaan enää kiinnostunut vasemmiston kanssa hallituspaikasta, k
      Maailman menoa
      86
      1489
    Aihe