Itsehän olen aikoja sitten luopunut siitä unelmasta, että saisin elää sielunkumppanin kanssa yhdessä. Olen yksinkertaisesti henkisesti niin "romuna", että en kykene normaaliin kanssakäymiseen vastakkaisen sukupuolen kanssa, en ole koskaan kyennyt. En tiedä johtuuko tämä jostain lapsuuden traumasta, vai lieneekö se koko elämän traumojen summa.
Mutta olen koko elämäni unelmoinut siitä, että omistaisin pienen mökin jossain saaressa tai syrjäisessä paikassa, jossa voisin elää puolierakkona luonnon keskellä. Eipä sitä oikeastaan muuta kaipaisi.
Mutta olen koko elämäni unelmoinut siitä, että omistaisin pienen mökin jossain saaressa tai syrjäisessä paikassa, jossa voisin elää puolierakkona luonnon keskellä. Eipä sitä oikeastaan muuta kaipaisi.
Vastaukset 114
Vanhimmat
Hänestä mä vaan unelmoin. Muuten aion elää normaalia elämää suht tyytyväisenä. Mistään omaisuudesta en tällä erää unelmoi. Mulla on riittävästi. Vain tätä arkea joka on ihan ok. Unelmat on hänessä. Jos en hänelle kelpaa niin sitten ehkä salaa toivon, että joku toinen joskus saisi tuntemaan samoin kuin hän. Mutta sen aika ei ole nyt, koska hän täyttää ne kanavat.
Kuka on hän? Mies vai?
Ihanasti kirjoitat hänestä :)
Niin.
Vai TÄYTTÄÄ kanavat 😂😂
Huom. NE kanavat :)
Minäkin pidin :)
sivusta
... mieheltä miehelle ...
Eräs nainen on unelmani. Jos saisi kerran olla hänen kanssaan siten. Useampikin kerta käy.
kuka nainen? mistäpäin suomea,millä kirjaimella alkaa?
Pirkanmaa
hmm. tunne erään pirkanmaalta.
Tunne? Tunnet? Miehen?
Laita hänelle viestiä näin joulun alla. T. Pirkanmaalainen nainen, tarkemmin Ylöjärveltä :)
En Ylöjärvelle laita, ei ole sieltä. Ja yhtä huonostihan siinäkin kävisi kuin tässäkin :/
Unelmani on parantua sairaudesta...
Hieno unelma tämäkin. Voimia! Myös kaikille, jotka kaipaavat.
Suurin unelmani tällä hetkellä koskee kaivattuani, miestä. Toivoisin, että vielä joskus lähentyisimme uudelleen ja olisimme yhdessä. Muista tulevaisuuden haaveista hän jo tietääkin. Olisi ihanaa, jos hän haluaisi elää haaveeni todeksi kanssani. Haluaisin jakaa hänen kanssaan kaiken. Vain ja ainoastaan hänen kanssaan.
Miksi et kysy, tunteeko mies samalla tavalla?
Tuo kysyminen saattaa johtaa onnelaan, miehen kainaloon ja makuupussiin, mitä viä hmm...
Siis lähentyisimme uudelleen...olemme siis pitäneet jotain vipinää...milloin?
en voi viä kertoa.
tuo tuollainen HÄIRIÖSOITTELU LOPPUU SITTEN JÄTKÄ HYVIN LYHYEEN!!!!!!!!!!!!!!!
HETI!!!!!!!!!!!!!!!
https://www.youtube.com/watch?v=UHV5cuum2PI
Haluaisin oppia rakastamaan ja olemaan kuten Jeesus ja päästämään irti kaikesta turhasta. Asiat lähinnä ahdistavat täällä. Erään kanssa jos saisin edes yhden päivän istua käsikkäin, silittää ja katsoa silmiin välillä, jutella, niin olisin siihen tyytyväinen. Olen väsynyt tähän maailmaan ja kaikkeen mitä siinä on.
Samoin+ajattelen.+Mitä+yksinkertaisempaa+elämä+olisi,+sen+parempi.+Olen+nähnyt+maailmallisen+touhun.+99%+sen+tarjoamasta+on+sitä,+mitä+en+elämääni+tarvitse.+Ihminen+on+niin+vieraantunut+kaikesta+aidosta+ja+oikeasta.+Minut+oli+kasvatettu+kieltämään+kaikki+tunteeni.+Lopulta+en+löytänyt+enää+keinoja,+millä+olisin+päässyt+pakenemaan+omia+tunteitani+ja+tuon+paon+synnyttämistä+traumoistani.+Traumoista+tulee+samalla+tavalla+huono+olo+ihmiselle,+kuin+synnin+tekemisestä.+
Kiva kuulla miten Jeesus on sinut pelastanut ja auttanut pois pahan vallasta. Me ollaan "ulos kutsuttuja". Kutsuttuja jättämään maailma taaksemme ja menemään kohti Kristuksen täydellistä rakkautta. Emme iloitse maailman mukana, ja surummekin on toisesta maailmasta.
Usein itsekin toivon että olisi jo nyt tässä se nainen, kenen lohdutusta kaipaa. Mutta hyvä ja paha tulevat Jumalan kädestä. Siis kun on onneton, eikä ole elämässä mitä siihen kaipaa, niin Jumala puhuttelee siinäkin. Miten voisin olla kumppanini nöyrä palvelija jos Jumala ei ensin opeta minulle miten surkeaa on olla yksin? Miten voin rakastaa toista loppuelämäni ja solmia pysyvän ja lujan avioliiton, jos en ensin opi, mitä on olla ilman sitä? Tuskissa ja ahdistuksissa kasvaa uskollinen ja rakastava sydän. Jeesus valmistaa meille niitä hyviä asioita omaan tahtiinsa. Täytyy vaan olla maltillinen ja uskoa. Siihen oma lapsuuden uskoni kaatui kun tulin teini-ikäiseksi. En malttanut odottaa. Suutuin Jumalalle kun Hän ei heti antanut kaikkea. Jeesus ei anna meille asioita niinkuin maailma. Jeesus antaa vain täydellisiä asioita ja valmistaa sydämemme niitä vastaanottamaan. Kumppaniksi meille on vain yksi Jumalan mielen mukainen, jos kumppani on meille tarkoitettu. Yksi kuka on meitä varten suunniteltu maailman perustamisesta. Siitä voi miettiä kannattaako tässä asiassa hutiloida. Öitä.
Minulla oli myös lapsuuden usko, jonka menetin. Tämä uusi usko tuntuu ihmeeltä. Päivä päivältä kaipaan vähemmän sitä vanhaa elämää, vaikka ajallisesti ei siitä niin kovin kauaa vielä olekaan. Tuntuu silti, että minua valmisteltiin tähän jo paljon aiemmin ja tämä tuntuu aidolta.
Alun ristiriitainen olokin on jo hieman tasoittunut. Olin hyvin huolissani siitä, onko uskoni tarpeeksi vahvaa ja riitänkö tällaisena Jeesukselle. Ja pelkäsin menettäväni sen, mitä olin löytänyt. Nyt olen saanut luottamusta siihen, että asiat järjestyy, ilman omaa murehtimista. Ja pyrin murehtimisesta muutenkin eroon, se on ollut yksi ongelmistani, erittäin huono pinttynyt tapa jostain. Usko parantaa varmasti sitäkin.
Sinulla on kauniita ja niin koskettavia ajatuksia ja oli ilo niitä lukea. Niistä sain itselleni jotain uutta, hyvää ja kannustavaa. Hyvää yötä sinulle!
Kiitos kirjoituksestas! Tää tuntu vastaukselta moniin kysymyksiin mitä mielessä pyöriin.🙏
Olepa hyvä 😊🙏
Usko on Jumalan aikaansaama ihme. Me ihmiset olemme niin pahoja, ettemme edes omatoimisesti halua uskoa Jeesukseen. Siksi kaikki "kristillisyys" jossa pyritään miellyttämään maailmaa on hedelmätöntä. Jumala sen uskon meihin istuttaa. Ei ole mitään viisauden sanoja, joilla saisi toisen ihmisen uskomaan. "Tulkoon valkeus", Hän sanoo ja meihin tulee valo, Pyhä Henki, ja alamme nähdä pimeydessä.
Niin kauan kuin sydämesi sanoo että Jeesus on Herra, Jumalan Poika, Taivaanisä ihmisenä, ja sydämesi kaipaus ei ole maailmaan vaan Häneen, niin uskosi on aitoa ja riittävää. Oma sydämesi sinulle kertoo oletko muuttunut, siis uudestisyntynyt. Janoat vanhurskautta. Jos huomaat tehneesi syntiä se saa sinut murheelliseksi. Parasta on kun aina voi pyytää lisää sitä mitä puuttuu. Uskoa, rakkautta, Henkeä ja tahtoa, Jeesuksen nimessä. Niitä on olemassa loputon varasto.
...
Ja siitä me tiedämme myös olevamme saman Hengen alaisia, että meidän sydämissä on yhteinen ilo Jeesuksessa. Näen sen sinussa, rivien välistä.
itse näen vain omahyväisen kerjäyksen, senkin tonninen vihollinen, mikä viittaa harhoillaan vain maalliseen nimeeni, ei tuollaisen kanssa voi olla yhtään mitään luontoa, rauhotuppas pikkuse neiti sielä, pysy sielä.
Jeesuds kuoli ristillä, jätti rauhansa, rauha maan päällä, myös Suomen Poliisin korvakarvoihinsa pesineenä, voimme todistaa Jeesus Herran rauhan, senkin ylikonstaapeli egoisnansa, yliäly.
moro
https://www.youtube.com/watch?v=xn9LQZ5tdys&list=PLUExBT0PpHam0QNgKMNdUJzJUXbOUCC1p
EN
usko Jumalaan ku miksi kaikista rakkain ihminen pito kuolla,vaikkakin jumala tiesi etten pärjää ilman
MInähä myyn sulle sitten sen saaren ku aika on ! deal ?
No jaa, ennen niitä unelmia oli ihan mukavasti mutta elämän karaistamana ei ole oikein enää vaikka kuinka miettisi. Mitä sitä turhaa kun aina saa kuitenkin pettyä.
mutta hei sivuhuomautus sulle
"Maailma on kaunis ja hyvä elää sille
Jolla on aikaa ja tilaa unelmille
Ja mielen vapaus, ja mielen vapaus"
Mulla on samat fiilikset. Mitä suotta unelmoi, kun pettyy kuitenkin.
Ei hyvä.
Ei mulla ole enää unelmia, ei ole aiemmatkaan toteutuneet. Menen päivän kerrallaan eteenpäin. Ennen unelmoin ja toivoin ett löytäisin jonkun, olisi ystäviä, oma perhe jne... Mikään ei toteutunut. Yksin olen ja tulen olemaan, ei näin rumalla naamalla kellekään kelvannut edes ystäväksi. Luotto ihmisiin on mennyt kokonaan, en usko annettuihin lupauksiin tai muihinkaan paskapuheisiin. Olen oppinut pitämään suuni kiinni toisten seurassa, mun jutut ja tekemiset ei ketään kiinnosta, joten parempi pitää mölyt mahassa. Viimeisin tuttava on vaan vahvistanut käsitystä itsestäni eli en kelpaa kellekään, olen helvetin ruma ja mun jutut ei ketään kiinnosta ja mä olen täynnä ulkoisia vikoja.
Unelmoin ajokortista. Toisille toivoisin tummalle ja kaljulle, että heistä tulisi työpari.
Haluan vain elää rauhassa, tasapainossa ja terveenä. Läheisille toivon samaa. Olisi kyllä ihanaa löytää se joku kenen kanssa saisi hipsutella iltaisin ja kertoa syvimmät ajatukset. Mies joka saisi perhoset vatsaani ja punan poskille, kaipa se täytyisi ensin antaa jollekin edes se mahdollisuus, en vaan toistaiseksi pysty ajattelemaan siinä mielessä kuin yhtä miestä... Joku kaunis päivä vielä hän kuitenkin unohtuu, sitä odotellessa.
Sanasta sanaan myös.
mies
Hmmmmm :)
Unelmat on lapsille. Tavallista arkea, välillä jotain hyvää ruokaa, parempi pyörä, ei helvetillisiä sairauksia. Äkkilähtö.
Unelmat ovat myös aikuisille. Jollei ole unelmia, ei pääse kulkemaan tavoitteita kohti. Yleensä unelmat auttavat jaksamaan ja ei niissä ole tarkoitus kai lähteä elämään, niin että realiteetit unohtuisi. Kunhan pitää ovet auki mahdollisuuksille, eikä rajoita niitä.
Joskus olin niin rikki, että en uskaltanut unelmoida mistään. Eikä siitä ole edes kovinkaan pitkä aika. Tehtiin porukalla unelmakarttoja. Sain minäkin siihen jotain kuvia koottua. Mutta mun unelmat ei ole kovin materialistisia tänä päivänä. Liittyy ihan toisenlaisiin sisäisiin, henkisiin ja hengellisiinkin juttuihin lähinnä. Siinä tilanteessa, kun mun piti kertoa omista unelmista, jouduin sanomaan, etten oikeastaan uskalla unelmoida mistään ja melkein pääsi itku. Ja jotenkin siinä kohtaa lähti jo helpottamaan. Empaattiset ihmiset ympärillä oli silloin.
Hyvä 👍
Kyllä aikuisenakin pitää unelmoida. Ihminen, jolla ei ole enää unelmia on pystyyn kuollut. Onhan sullakin tuossa noita- ruokaa, fillaria ja terveyttä. Unelmat on kaikille, elämäntilanne vaan muuttaa niitä. Eikä kaikkia unelmia ole tarkoitettukaan toteutuvaksi.
.jostain sivusta
Mulla ei ole enää unelmia, yksikään aiemmista ei ole toteutunut. Joskus toivoin ett olis edes yks ystävä, eipä tuokaan ikinä toteutunut. Tuttavia ollut ja kokemuksia siitä ett mut heivattiin yli laidan kun löytyi heille paremman tasoisia ystäviä. Enää en päästä ketään lähelle muutenkaan, mulla oli suojamuurit alhaalla välillä ja tuli niin henkisesti turpiin kuin ikinä vaan voi tulla, menee tosi pitkään taas, kun nuokin haavat paranee. Todellakaan en unelmoi yhtään mistään enää, ei munlaisella ole oikeutta unelmoida.
Kun sä oot rikki, ollut vuosien ajan. Sun sisällä voi olla monivuotinen haave, muttet sä tavallaan kuitenkaan usko sen toteutuvan. Jos oot jo kokenut monia pettymyksiä, kun sä oot yrittäny saada sun haavetta toteutuneeksi ja sut on tasan yhtä monta kertaa pudotettu ja joka kerta sä oot pudonnut yhä syvemmälle. Siksi millään ei tunnu olevan merkitystä.
"Ruokaa, fillaria ja terveyttä." Mitäpä sitä muuta tarviikaan. Oli vaan niin hyvä vastaus ja toi hymyn huulille.
K-miehen kainaloon olis mukava päästä.
Jaettu ilo on kaksinkertainen.
Se olisi unelmien täyttymys.
niin mullakin (sivusta)
Ja mulla ei.
Mulla mielessä eräs.
Eipäs ku mä haluan Jorin
Oi Jori. Oot ni söpö
Jorille rakkaita yön toivotukset.
Eipä tässä enää mitään unelmia ole. Paitsi yksi on se, että toivon ja rukoilen, että kuolisin tai saisin voimaa päättää päiväni. Käytännössä olen jo pystyyn kuollut, ei ole mitään elämää.
Älä hyvä ihminen tuommoisia kirjoittele.
Elämässä on vaikka mitä elettävää.
Soita jollekin ystävällesi tai sukulaiselle.
Tunnen samoin. En toivo enkä odota mitään.
Unelmoin ammatista ja valmistumisesta. Unelmoin mielenkiintoisesta vakituista. Jälkimmäisen sain ensimmäiseksi ja toisen vähän sen jälkeen. Tästä on jo 20v molemmin puolin. Unelmoin syvemmästä asiantuntijuudesta. Lähdin tekemään väitöskirjaa. Olin aina haaveillut tulevani äidiksi. Olin ollut 7v parisuhteessa, kun päätimme yrittää. Jäin kahden taaperon kanssa yksin, kun mies kompastui ongelmiinsa. Haaveilin, että saan väitöskirjan tehtyä loppuun kahden taaperon totaali-yh:nä. Haaveilin selviäväni ilman vaurioita ja pystyväni tarjoamaan lapsille hyvän arjen, Onnistuin molemissa. Pelkäsin että yksin olevaa äitiä ei palkata. Sain unelmatyö, En uskonut, että löydän enää ketään. Päädyin parisuhteeseen, tosin liian erilaisen ihmisen kanssa, joka halusi liian erilaista parisuhdetta kuin itse halusin. Uskoin sinisilmäisesti tulevaisuuteen, Rauhallinen, läsnäoloa karttava, puhumaton introvertti, tuntui varmaan sekaisin olevan ja raivoavan puolison jälkeen turvalliselta. Suhde epäonnistui, haaveilin monta vuotta vapaudesta ennen kuin lähdin. Haavekin omasta kodista. Sain sen. Loppuvaiheessa rakastuin työkaveriin, mutta suhde ei koskaan alkanut konkreettiseksi. Omat tunteeni sai minut kuitenkin tajuamaan, että koen suuren rakkauden vasta toista kertaa, ensimmäinen oli 19v ensirakkauden kanssa. Olin vaan luullut, että erilainen tunne johtui nuoruudesta.
Nyt haaveilen, että lapsista kasvaa tasapainoisia, pärjääviä ja onnellisia nuoria ja aikuisia. Toivon, että pystyn heille tukeni aina antamaan. Nyt haaveilen, että löytäisin vielä suuren rakkauden, jonka kanssa tunnen sielujen sympatiaa, annamme toistemme katsoa toisiamme suoraan syvälle silmiin, läsnäolo on huikeaa. Nyt haaveilen kumppanista, jonka kanssa arvomaailma osuu, kunnioitamme ja haluamme toisiamme. En halua ketä vaan, vaan suuren rakkauden, jonka kanssa jakaa elämääni. Hän olisi osunut täydellisesti unelmakseni, mutta tilanne ei edennyt. Enkä hän ei vaan halunnut tai sitten elämäntilanne oli väärä tai molemmat. Tulevaisuutta ei voi tietää.
Haaveilen myös, että saisin itseni fyysisesti kuntoon. Alkaisin liikkumaan ja syömään terveellisesti, mutta silti sallisin itselleni nautintoja kohtuudella.
🙏👍👌
Ei enää minkäänlaisia unelmia kaikki on nähty.
Omat unelmat nähty jo ja koettu jo. Ei oikein ole mitään mistä haaveilisin. Enemmän varmaan lapsiin liittyviä asioita mietin ja heidän tulevaisuutta että olisi onnellinen ja täynnä rakkautta saisivat elää hyvää elämää. Terveyttä ja tehdä sitä mitä haluavat.Lapsenlapset olisi tietysti joskus kivoja jos elämä niin menee.
En ennen ajatellut asiaa juurikaan, mutta nyt kun olen tavannut upean miehen, olen alkanut haluamaan vauvaa hänen kanssaan. En kuitenkaan tiedä onko se suurin unelmani, tuo ihana mies sen sijaan on. Elämä hänen kanssaan.
Arvostava, rakastava elämänkumppani sekä myötä- että vastamäessä. Luotettava tuki, ilon ja onnen lähde.
Elämänkumppani. Se parisuhde puuttuu. En tiedä osaisinko olla millainen kumppani. Ei varmaan kauheen korkeita vaatimuksia ja odotuksia vois olla. Oon tällänen mikä oon. Käden tahtoisin käteen ja molemmin puolin sekä olla kainalossa että joku istumaan kainaloon. Paljon keskustelua, huumoria ja toisen ymmärtämistä. Oon ihastunut mutta jotenkin en tiedä mitä ajattelis kun en ole kovin hyvähermoinen. Ymmärrän senkin jos tuomitsee. Toisaalta kumppani vois auttaa siinä. Jotain todellista ja aitoa vaikka sit olis epätäydellisempää. Luottamus on mulle tärkeetä ja et toinen haluaa sitä luottamusta rakentaa. Yhdessä.
Haaveilen - sen vähän minkä enää jaksan - elämänkumppanista, ja että pääsisin takaisin itseäni kiinnostavaan työhön. Kymmenen vuotta tulee pian sinkkuna. Ja muuta työtä olen todennut etten jaksa tehdä, ei vain motivaationi riitä. Uskon jo vähitellen kuitenkin, että elämäni oli ja meni jo. Sain liian nuorena kaiken ja menetin myös. Kenellekään ei ole suotu montaa kertaa elämäniloa?
Saisi elää rauhassa
Nyt sulla on.
Olisi ihana joskus kohdata ihminen jonka kanssa jakaa ilot ja surut. Se pitää kolahtaa kunnolla, se olis mahtavaa. Melko mahdottomuus se on, mutta koskaan ei elämästä tiedä.
Muutoin itselläni on oikeastaan kaikki mitä tarvitsen.
Täyttää kutsumukseni ja toteuttaa itseäni kokonaisvaltaisesti, vain sillä tavalla voin olla onnellinen ja kokea elämän merkitykselliseksi. Se on aika laaja käsite ja pitää sisällään sekä ammatillisen että hengellisen kutsumuksen, kutsumuksen puolisona, tätinä, kummitätinä, ehkä tulevaisuudessa äitinä jne. Tehdä niitä asioita niiden ihmisten kanssa, mitkä ja jotka Jumala on elämääni tarkoittanut ja kokea iloa, onnea ja merkityksellisyyttä niissä asioissa ja niiden ihmisten kanssa.
Mä oon luopunut niin monesta unelmasta, että et tiedäkään. Tiedätkö syitä syviä.
Sulla noin 20 vuotta keskimäärin Suomen tilastollisesta tiedosta noukittua faktaa.
Voi aikaa olla vähemmän tai jos aikaa annetaan, vähän enemmän.
Ihmiset unelmoi aina siitä mitä ei juuri nyt ole, mutta sitten kun se on siihen ei ollakaan enää tyytyväisiä vaan haaveillaan jostain muusta.
Ei osata olla tyytyväisiä siihen mitä jo on elämässä, mutta voi luoja mikä katkeruus, itku ja parku siitä tulee raivareineen kun se mikä jo oli
Mutta mitä ei osannu arvostaa katoaa.
Ei näin.. näin ne hommat ei etene!
Minun suurin unelmani oli rakkausavioliitto sielunkumppanin kanssa. Meninkin naimisiin, mutta en sielunkumppanin kanssa, eikä sitä rakkauttakaan juuri riittänyt. Lopulta luovuin siitä vähästäkin. Muitakin suuria unelmia on ollut, yksikään ei toteutunut. Sellaista se elämä on.
2 lasta, omakotitalo ja farmari Volvo.
Ja sitten kun nuo on haaveillaan sinkkuudesta, vapaudesta kulkea miten haluaa, kaksi paikkaisesta urheiluautosta ja seksikäästä pornotähdestä siinä autossa jota fuck siinä konepeltii vasten.
Eip siin!
Iske himo katsos , väärä päätös kenties Volvo ?
No mutta noin se menee.
Joten mitä opimme tästä?
Noh.. jos haluut pysyä ikuisesti jonkun unelmana. Pysy saavuttamattomana sillä kun hän sinut saa loppuukin sitten se haaveilu ja haaveisiin tulee joku muu juttu ja sä oot vain enää joku merkityksetön itsestäänselvyys
"Mutta olen koko elämäni unelmoinut siitä, että omistaisin pienen mökin jossain saaressa tai syrjäisessä paikassa, jossa voisin elää naiseni lanssa luonnon keskellä. Eipä sitä oikeastaan muuta kaipaisi."
jormasi
Ihan tavallisesta arjesta jossain ehkä vilkkaammassa kaupungissa ja hänestä tietysti unelmoin.
Aito ja rehellinen rakkaus sielunkumppanin kanssa!
Rakkautta ei ole oikeasti olemassa!!! On vaan paneskeluja salasuhteitten kans ja luullaan sitä rakkaudeksi, itketään sitten kun salapanokaveri ei joudakkaan panemaan autossa jossain pöheiköissä ympäri pikkukylää😂😂😂
On sulla erikoinen käsitys rakkaudesta.
Rakkautta on mutta on myös tuota ihanaa hauskanpitoa. Ei kai se ketään haittaa jos tienpientareelle tekee treffit ja ottaa pienet renut.
Totta totisesti. Hyvää tekstiä. Asiaa.
Kyllä rakkautta on olemassa, vaikkei se kaikkialla näyttäydykään.
Rakkaus on ihanaa ja rakkautta on olemassa.
Mun suurin unelma on just nyt että saisin spessun momentin ainakin itseni Kaa. Kyllä tekis gutaa..
Sul on Kyllikki. Ota nyt nyrkkiin.
Minun suomalainen unelma on oma koti sekä helsinki ja pieksämäki aiheisten taulujen tekeminen. Se on toteutunut Pieksämäellä. Kiitos.
Kaksi lasta vähintään ja sen olen jo toteuttanu
Minulla SUURIN UNELMA on sittenkin syntymäkotikaupungissa Helsingissä oma koti.
Minulla suuriñ unelma on oma koti sekä itsetehty taulu syntymäkaupungista . Se molemmattoteutuneet Pieksämäe llä.
Olen tylsä ihminen mutta kyllä se oli lasten saaminen. Muistan sen musertavan tunteen lääkärin luona kun sanoin että todella epätodennäköistä että tulisin raskaaksi ainakaan ilman lapsettomuushoitoja. Siitä parikuukautta testissä oli 2 viivaa. Ilman lapsettomuushoitoja .
Rakkautta ja hyvää arkea. Rehellisen ja luotettavan kumppanin kanssa.
No haluaisin päästä näyttelemään kaljamainoksessa.
Haluaisin joskus tulevaisuudessa olla tyytyväinen elämääni. En ole vielä varma mitä se tarkoittaa käytännössä.
Minä olin
Kaikki edessä. Turva, ”terve” keho
Oikeudet ja voima
Mulla on sellainen unelma, missä haluaisin tienata itse itselleni ja perheelle. Ostaa talo, laittaa sinne talli missä voisin tehdä omia harrastuksiani, jokunen lapsi, kissakin pitäisi olla ja paikka missä lapsilla olis hyvä kasvaa.
Puuttuu vain se nainen jonka kanssa tätä lähteä tekemään. Viimeisin johon nyt yrittänyt tutustua ei ole ollut näkyvissä moneen viikkoon ja ei ole yhteyttäkään ottanut, tiedä sitten onko enää halukas tutustumaankaan.
Rakkautta on.
Haaveenani on rakkaussuhde mieheen, jossa molemmat voisivat olla onnellisia ja turvassa.
En ole unelmoinut enää pitkiin aikoihin mistään. Aina unelmat on lytätty, jos sellaisia on ollut. Elämä pyörii vain samaa kehää ja päivät toistavat toisiaan. Luen vain juttuja muiden toteutuneista unelmista, matkoista, helikopterikyydeistä, jännistä asioista.
Miten tollaiset voi olla kenellekään unelmia 😂
Miksi ei voisi olla? En minä esimerkiksi perheestä tai omakotitalosta unelmoisi, mutta ymmärrän kyllä, että jotkut niin tekevät. -sivustavain
Oot mun sielunkumppani!😂❤️
Rrrrrahaa
Parisuhde ikäiseni kanssa, olen vanhempaa ikäluokkaa. Mukava työ.
Mä just pari päivää sitten tongin siskoni pyytäessä hänestä lapsuudenkuvia mun pahvilaatikkoo missä on kaikkee vanhaa tavaraa jota oon halunnu säilyttää lapsuudestani, teini-iästäni ja alkuaikuisuudestani.
Olin yhden valokuva-albumini viimeisille sivuille joskus 22 vuotiaana liimaillu lehtileikkeitä unelmistani ja erilaisia tekstejä sanoittamassa loppuja.
Tajusin sitä lukiessa, että mähän olen saavuttanu kaikki asiat joita olen tuolloin haaveillut. Ne ovat vaan huomaamatta yksi kerrallaan toteutunut.
En oikein tiedä millä kohtaa mä putosin oman elämäni kärryiltä, kun asiat on vaan yks kerrallaan toteutunut.
Tietty tuolloin kun noita haaveilin olin avoliitossa ja tyytymätön kaikkeen siihen ja tein siinä 2 vuoden päästä tosta ratkaisun että mä lähen ny meneen! Ja mähän sit kun päätin niin läksin matkaan eri teille josta seuras eka aika kurjia surun fiiliksiä ja tuntu hetken ettei tää elämä tästä lähen nousuun.
Sit sain semmosen otteen elämästäni ja aloin tajuaan yksin elämisen hohdon ja sen upean tunteen kun ei ollu riippuvainen kenestäkään. Yhtäkkiä näin elämän auki mahdollisuuksia ja tajusin et mä voin tehdä tästä sellasen elämän kuin mä haluan ja oon aina halunnu.
Sitten se vaan loksahti paikalleen mun päässä ne palaset ja löysin aikuisen itsestäni joka määrittelee itse sen millaista oma elämä on. Aloin viemään elämääni sinne suuntaan minne millaseksi itse haaveilin elämäni eikä enää mies sanellu elämälleni ehtoja ja estäny toteuttamasta unelmiani.
Nyt yli 10 vuotta tuon albumini merkintöjen jälkeen huomaan hämmästyksekseni että nehän on kaikki täyttyneet yksi kerrallaan hiljalleen.
Elän kuta kuinkin sellasta elämää kuin haavekarttoihini 22 vuotiaana askartelin.
T: Karoliina
Millä rahalla? Maksaisitko vuokrat? 🤣
Aina unia voi nähdä.
Pienet unelmat kulkevat mukana mutta suurin unelma liittyy ikuisuuteen.
Saada vanha elämäni takaisin
Unelmoin siitä, että voisin reissata Nataleen kanssa ympäri maailman, asua viiden tähden hotelleissa ja panna hänen kanssaan aamusta iltaan.