Aihe

Oletko piirtänyt oman sukupuun?

Anonyymi

Minä en ole, ainakaan vielä. Vähän pelottaa, millaisia luurankoja sieltä menneisyyden vaatekaapista nousisi kolistelemaan.

Lapsuuskodissa vallitsi puhumattomuuden kulttuuri. Negatiiviset tunteet olisi pitänyt kätkeä. Eikä niistä voi enää keski-ikäisenä iäkkään omaisen kanssa keskustella. Elämä soljuu suht mukavasti, kun ei liikaa mieti menneitä, eikä siis herättele niitä "luurankoja". On helpompaa elää yksin, kuin jonkun kanssa - tämä on oma mielipiteeni.

Onko kokemuksia sukupuun piirtämisestä, perityistä roolimalleista yms.?

https://www.iltalehti.fi/suhteet/a/ee16793a-766e-488f-b595-a8a5270739cc

4

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Onhan näitä kaikenlaisia havainnollistusharjoituksia tehty, muttei tiedä, onko niistä niin apua ollut. Voi varmaan olla, jos pääsee tarpeeksi syvälle aiheissa ja käsittelyissä sen kautta.

      Joskus menneitä ja vallitsevia avaamalla voi samalla alkaa aueta teitä ja mahdollisuuksia tulevaankin. Vaikkapa yksinolosta jakamisiinkin.

      • Anonyymi

        Kaikkein tärkeintä on, ettei ala katkeroitua ja hautoa kostoa. Riippumatta tekojen suuruudesta tai pienuudesta. Mutta ihmiseltä tuo ei taida onnistua, ellei pyydetä Jumalan apua.


    • Anonyymi

      Itseni ainakaan ei tarvitse tuota sukupuuta piirtää. Se on kristallinkirkkaana päässäni ilmankin. Vasta keski-iällä olen näitä asioita herännyt havaitsemaan. Nuorena oma elämänkokemus ei riitä sen näkemiseen, mikä on normaalia ja mikä ei. Tiesin vain, etten voi hyvin. Yritin tuloksetta saada apua. Avun saantia olisi helpottanut, jos olisin silloin nähnyt sen, mitä näen nyt.

      Suvun toimintamallien tarkastelu ei mielestäni ole oman mielen paskakasaan sukeltamista, joten en ole kokenut ahdistavaksi muiden sukulaisten elämänhistorian ja ratkaisujen ja toimintatapojen tarkastelua.

      Meillä homma menee näin. Suku on aina ollut varsin pieni. Aina kun joku yksittäinen ihminen on kuollut, on suku pienentynyt paljon isommalla joukolla ihmisiä. Eli toisin sanoen kuolleet ihmiset ovat olleet eräänlaisia sillanrakentajia, yhteydenpitäjiä. Lapsuudenperheeni oli nk. sisäänpäin lämpiävä. Jos kuulette jonkun mainostavan perhettään sillä nimellä, juoskaa pakoon. Silloin perhedynamiikka on pahasti häiriintynyt. Normaali perhe kasvattaa lapsia maailmaa varten, eli arvostaa kontakteja perheen ulkopuolisiin ihmisiin. Jos perheen ulkopuoliset ihmiset koetaan perheessä uhkaksi, on perheestä vaikea kasvattaa terveitä kansalaisia tähän maailmaan.

      Suurin osa sukuni tarinoista on toisen vanhemmistani kertomia, mikä pienentää niiden totuusarvoa. Tällä sukulaisellani on ollut taipumus satuiluun. Eli mielikuva suvustani ja sukulaisistani on käytännössä olematon. Tämä vanhempani elää hyvin tiiviissä kanssakäymisessä toisen sisarruksistani kanssa, ja en kykene näkemään tätä sisartani lainkaan itsenäisenä ihmisenä ja persoonana. Kellään meistä lapsista ei ole lapsia - selvä osoitus huonosta kokemuksesta liittyen vanhemmuuteen.

      Vanhempani on manipuloinut meitä lapsia monessa asiassa. Hän mm. uskottavasti selitti, ettei hänen äitinsä ole hänen äitinsä. Ennen isoäitini kuolemaan onneksi saimme toisen sisareni kanssa salaa geenitestillä todistettua tämän väitteen vääräksi (sisareni ja isoäitini geeninäytteet täsmäävät sillä prosenttisosuudella kuin kyseisellä sukulaisuussuhteella kuuluukin). Itse en käytännössä ole väleissä enää jäljellä oleviin vähäisiin sukulaisiini.

      Eiköhän tuo riitä esimerkiksi. Jos en olisi koskaan miettinyt perheeni ja sukuni asioita, niin minun olisi vieläkin vaikeampi hyväksyä itseni kuin mitä nyt on. Itse en ole todellakaan ehjänä ja vahvana tähän maailmaan tullut saatikka täällä selviytynyt.

    • Anonyymi

      Luin aloituksen ja kommentit. Mieleeni tuli sellainen hyvä kirja kun "Sukulaissuhteet solmussa". Kirjoittaja: Ira Heilveil. Olen tuon kirjan lukenut joitakin kertoja. Kirjan monista esimerkkitapauksista voi tunnistaa oman ja koko sukunsa tilanteen. "Toimiva sukulaisverkosto antaa edellytykset entistä rikkaampaan ja sopusointuisempaan elämään." - Niinpä niin. Eipä ole erityisen hyvin toiminut tuo meikäläisen sukulaisverkosto, mutta ihan kaikkea syytä en siitä omille harteilleni menisi ottamaan. Mutta aika vaikeaa enää keski-ikäisenä alkaa paljon asioita muuttamaan. Kaikin tavoin haluan kyllä päästä katkeruudesta ja suuntautua tulevaisuuteen.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Maisa Torpan raskausuutisesta...

      Maisa Torppa ilmoitti olevansa raskaana. Yksi asia ihmetyttää ja on ihmetyttänyt aikaisemminkin: Maisa Torpan Instagramissa tykkääjissä/kommentoijiss
      Kotimaiset julkkisjuorut
      608
      29524
    2. Naisen vessakäynti suhteen alussa

      Mä olin ihastukseni kaa viettämässä viikonloppua. Eka kertaa yövyin miehen luona. Toisen yön jälkeisenä aamuna mulla meni vatsa aivan sekaisin. Oltiin
      Parisuhde
      288
      20740
    3. Liikenne topissa

      Mitäs liedenpohjassa tekeillä ku kuus kutosen liikenne katkaistu..poliisioperaatio
      Virrat
      40
      14054
    4. Maisa se jaksaa valehdella

      https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/28acb452-15ff-470d-80c3-511ad69abec0 Taas on syytön, taas on todisteita jotka jossain vaiheessa paljastaa Ma
      Kotimaiset julkkisjuorut
      352
      10831
    5. Liedenpohja

      Mikä hässäkkä siälä on päällä ??
      Virrat
      77
      7972