Asiantuntijat vakuuttavat, että Norjan Gerdrumin tapainen katastrofi ei voi tapahtua Suomessa. Kyllähän jotain sen tapaisia on tapahtunut, vaikka ei näin tuhoisia.
Jo Topeliuksen Maamme-kirjassa oli joku juttu, missä Uskelan kirkko (nykyisen Salon kaupungin alueella) sortui jokeen, mahtoiko olla 1700-luvulla.
Muistaakseni 1956 tai -57 noin 100 m pätkä Hepojoentietä Piikkiössä valahti joen tukkeeksi heti nykyisen Turun ohikulkutien pohjoispuolella.
80-luvun puolivälissä tein maaperätutkimuksia Liedon viemärilinjoilla. Varsinkin Ilmaristen kylässä me ihmeteltiin, miten se kahden puolen pientä jokea rakennettu pientaloalue (rakennettu noin 30-50-luvuilla?) pysyy pystyssä sellaisen savihyytelön päällä, aika viettävillä rinteillä. Monissa paikoissa piti siipikairaan vaihtaa isompi siipi, kun tavallisella siivellä ei saatu kunnolla luettavaa käyrää. Voin sanoa, että jos ne maaperätutkimukset olisi tehty jo 30-luvulla, ei koko alueelle olisi annettu yhtään rakennuslupaa.
Tsemppiä ja tuuria vaan heille jotka siellä nykyään asuvat.
Itse kirjoitan tätä vakaalla moreenimäellä 500 km päässä sieltä.
Jo Topeliuksen Maamme-kirjassa oli joku juttu, missä Uskelan kirkko (nykyisen Salon kaupungin alueella) sortui jokeen, mahtoiko olla 1700-luvulla.
Muistaakseni 1956 tai -57 noin 100 m pätkä Hepojoentietä Piikkiössä valahti joen tukkeeksi heti nykyisen Turun ohikulkutien pohjoispuolella.
80-luvun puolivälissä tein maaperätutkimuksia Liedon viemärilinjoilla. Varsinkin Ilmaristen kylässä me ihmeteltiin, miten se kahden puolen pientä jokea rakennettu pientaloalue (rakennettu noin 30-50-luvuilla?) pysyy pystyssä sellaisen savihyytelön päällä, aika viettävillä rinteillä. Monissa paikoissa piti siipikairaan vaihtaa isompi siipi, kun tavallisella siivellä ei saatu kunnolla luettavaa käyrää. Voin sanoa, että jos ne maaperätutkimukset olisi tehty jo 30-luvulla, ei koko alueelle olisi annettu yhtään rakennuslupaa.
Tsemppiä ja tuuria vaan heille jotka siellä nykyään asuvat.
Itse kirjoitan tätä vakaalla moreenimäellä 500 km päässä sieltä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tuttu rakensi Lietoon omakotitalon Kunnanvuoren kupeeseen. Lieto myi tontit ja vasta maaperätutkimuksessa huomattiin, että rakentaminen vaati kuuden metrin paalutuksen. Kunta taisi tulla hinnassa vastaan, mutta kyllä sitä savea Suomestakin löytyy. Vanhojen kerrostalojen paalutuksissa oli takavuosina Turussa Aurajoen rannalla ongelmia.
Vanhaa merenpohjaa se Lietokin, kuten tuo maanvyöryalue Norjassa. Suomessa onneksi mitään noin pahaa ei ole päässyt tulemaan.
Itse asustan viimeisten Veiksel jääkauden synnyttämien soraharjujen päällä. Oiskohan tietä pitkin 350 km Turusta tai vähän enemmän.
Jos joki on matala ja savikerros paksu molemmin puolin jokea, niin eihän se paksu savimassa minnekään pääse valumaan loivilta rinteiltä. Sadevesi pitää tietysti johtaa suoraan jokeen, niin ettei se pääse imeytymään syvälle maahan.
Jos joen ruoppaisi pari metriä syvemmäksi, jotain liikettä alkaisi varmasti syntyä.
Samantapaisia sortumia eri mittakaavassa voi tapahtua missä vaan, miksei meilläkin.
Ehkä Norjan vuoristoisuus tarjoaa paremmat edellytykset isommille onnettomuuksille.
https://yle.fi/uutiset/3-11212856
Jos jossain Uskelassa piruntorjuntabunkkeri sortuu jokeen saatanan tekosena niin se ei ole kovin iso vahinko.