Katselin nauhoituste eräiden tiedemiesten järjestämästä symposiumista viime elokuulta.
https://ilmastosi.fi/?page_id=562
Lustotutkijat olivat pääroolissa AGW:n kieltäjinä. Puuttumatta moniin esitettyihin valheellisiin väittämiin haluan kysyä lustotutkimusta paremmin tuntevilta seuraavat kysymykset:
1. Miten puiden kahden kuukauden kasvuajan perusteella voidaan määritellä koko vuoden lämpötila?
2. Miten puiden lustojen paksuuteen vaikuttaa sateisuuden muutokset ja sitä kautta ravinteiden saanti?
3. Mikä on lustotutkimuksen kattavuus? Arviolta 75 % maapallon pinta-alasta on merta, jäätikköä tai aavikkoa. Miten laajalti globaalia lustotutkimusta on tehty niillä alueilla, joilla puita kasvaa?
4. Miten lustotutkijoiden tutkimustulokset sopivat yhteen viimeisten sadan viidenkymmenen vuoden globaalien lämpötilojen nousuhavaintojen kanssa?
https://ilmastosi.fi/?page_id=562
Lustotutkijat olivat pääroolissa AGW:n kieltäjinä. Puuttumatta moniin esitettyihin valheellisiin väittämiin haluan kysyä lustotutkimusta paremmin tuntevilta seuraavat kysymykset:
1. Miten puiden kahden kuukauden kasvuajan perusteella voidaan määritellä koko vuoden lämpötila?
2. Miten puiden lustojen paksuuteen vaikuttaa sateisuuden muutokset ja sitä kautta ravinteiden saanti?
3. Mikä on lustotutkimuksen kattavuus? Arviolta 75 % maapallon pinta-alasta on merta, jäätikköä tai aavikkoa. Miten laajalti globaalia lustotutkimusta on tehty niillä alueilla, joilla puita kasvaa?
4. Miten lustotutkijoiden tutkimustulokset sopivat yhteen viimeisten sadan viidenkymmenen vuoden globaalien lämpötilojen nousuhavaintojen kanssa?
Vastaukset 33
Vanhimmat
Lustotutkimus on melkoisen heikko indikaattori lämmölle. Muutenkin ilmastotutkimus ennen mittauksia on epävarmaa ja vain yhteen menetelmään perustuvat väitteet ovat hyvin hataralla pohjalla.
Jos lustotutkimukseen otetaan rinnalle esimerkiksi järvien pohjasedimenttien siitepölytutkimus, voidaan päätellä jotain vallinneesta kasvillisuudesta ja kenties kosteudesta. Silti edes parin asteen tarkkuus on lähinnä toiveajattelua.
Lustotutkimuksistahan on palstalla keskusteltu aika moneen kertaan. Tässä yksi aiempi keskustelu vuodelta 2019:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15656057/lustotutkimukset-paljastavat-todellisuuden
Asiat eivät tuosta ole suuresti muuttuneet mihinkään suuntaan.
Lustoihin eivät voi viheruskovaiset vaikuttaa.
Lustotutkimuksilla on oma merkityksensä mutta ne eivät tietenkään ole koko totuus. Kun siis kasvukauden ulkopuolinen jäähtyminen ja lämpeneminen jää niissä havaitsematta.
Jos jäätiköiden alta löytyy kokonaisia tukkeja, kuten on löytynyt niin lustotukimuskin kannattaa.
Jäätiköt virtaavat ja laaksojen metsiä voi jäädä alle.
Kerrohan, mistä niitä tukkeja on löytynyt? Sitten voimme päätellä, ovatko tukit kasvaneet ennen jäätikön syntymistä, vai onko jäätikkö valunut metsän päälle?
Niitä tietenkin löytyy sulavien jäätiköiden alta.
Miksi kysyt hölmöjä.
Minä veikkaan että ne tukit ovat kasvaneet jäätikön päälle ja sitten AGW on ne upottanut syvyyksiin.
Vastaksesi oli hölmö; ei kysymys. Jäätikkövirrat liikkuvat vuoristossa ylhäältä laaksoihin. Kun ylhäällä muodostuu jäätiköitä, voi alempana hyvinkin olla ilmasto, joka mahdollistaa isojen puiden kasvun. Laaksoihin virranneet jäätiköt myös sulavat ensimmäisinä. Puiden löytyminen vuoristojäätiköiden alta, ei mitenkään todista ilman olleen lämpimämpi.
Olet oikeassa. Ötzi oli kylmäverinen ja hän odotteli laaksossa että jäät virtaavat päälle.
5000 vuoden kuluttua sitten totuus hänelle sitten selvisi.
"Laaksoihin virranneet jäätiköt myös sulavat ensimmäisinä."
Tuommoisesta lauseesta äidinkielenopettaja varmaan antaisi 10 pistettä ja papukaijamerkin.
"Puiden löytyminen vuoristojäätiköiden alta, ei mitenkään todista ilman olleen lämpimämpi."
Tuossa olet oikeassa. Tammi ja pähkinäpuu ja varmaan palmutkin kasvavat sulassa sovussa kuusen ja männyn kanssa.
Et sitten vieläkään saanut aikaiseksi linkkiä, josta näkyisi, missä tuollaisia löytöjä on tehty.
Varsinkin väite palmusta vaatisi tarkennusta.
"Tammi ja pähkinäpuu ja varmaan palmutkin kasvavat sulassa sovussa kuusen ja männyn kanssa."
Kyllä kasvavat, jos palmua ei lasketa.
Minulla on Turun seudulla muutaman hehtaarin tontti. Siellä kasvaa mäntyä, kuusta, koivua ja kymmeniä pienehköjä tammia. Myös pähkinäpensasta kasvaa Turun seudulla, ja kantatilamme alueelta olen pähkinäpensaita löytänytkin. Kotitilani pihassa kasvaa varmaan ainakin parisataavuotinen tammi.
Palmuja ei tontillani kasva, mutta liekö niitä jäiden allakaan, jos ei sitten haloseenia edeltäneeltä kvartäärikaudelta.
Luonnontieteellinen tietämyksesi tuntuu olevan varsin heikoissa kantimissa.
Vasta nykyisin on tullut Etelä-Suomeen tammenalkuja ilman istutusta.
Keski-ajalla niitä ja pähkinäpensaita kasvoi jo Oulussa asti. Se lämpö!
Nykyisin. Taas meni pahasti mäkeen.
Kuten kerroin, kotipihallani on ainakin 200 vuotta vanha tammi. Eikä varmasti istutettu. Ruissalossa kasvaa suuria tammimetsiköitä, joilla on satoja vuosia ikää.
Apu. Tammien ja lehtojen Ruissalo:
"Isonvihan aikaan 1713–1721 Pietari Suuri hakkautti parhaat ja suorarunkoisimmat tammet laivanrakennusta ja Pietarin paalutusta varten." Ruissalon saaressa on yli 200 ha luonnonvaraista tammimetsää.
Paavolan tammen iäksi on arvioitu yli 350 vuotta. Kyseinen puu on valittu Suomen kauneimmaksi.
Olet lukenut uutisen, jonka mukaan tammi on alkanut levitä luontaisesti pohjoisemmas ja luulit sen perusteella, ettei tammea ole aikaisemin kasvanut Suomessa kuin istutettuna. Etelä-rannikolla tammea on kasvanut luonnonvaraisena iät ajat.
Eikä puusto vielä osoita, että edes keskiajalla olisi ollut nykyistä lämpimämpää. Lämpöjakso oli kuitenkin niin pitkä, että kasvillisuus ehti levitä.
Wiki: "Suomessa lämpökausi ajoitetaan aikavälille 980–1250"
Nyt vastaavaa tai lämpimämpää aikaa on ollut vasta parikymmentä vuotta, kun se keskiajalla oli lähes 300 vuotta.
Leviää tietenkin tammi jos lämpöä riittää ja jos on oikein lämmin pitkän aikaa niin jopa Ouluun asti.
Mikään lämpökausi ei ole ollut yhtäjaksoisesti lämpiävä vaan siihen on tullut kylmiä välikausia väliin aivan kuin 1950-80 tapahtui.
Ennustetaan kylmempää taas kun tulee aurinkominimit. Mistä sen tietää vaikka aivan tasaista lämpöä tulee. Monen tieteilijän laskelmat perustuvat C02n tuplaamisessa vain 0,5 C asteen nousuun lämpötiloissa.
Ota Jöns yhteyttä siihen Manniin, se piirti sen kuuluisan lätkämailansa perustuen yhden männyn vuosilustoihin ja veti siitä päätelmät koko globaaliin lämpötilan muutoksiin,se tietää nää jutut.
Lustotutkimukset Eteläiseltä jäämereltä sopivat aivan yhteen siellä olevien lämpötilanmittausaemien tulosten kanssa.
Mieti jons miksi mänty Inarissa 30 vuotiaana voi olla 4 metriä pitkä ja etelässä 30 vuotiaana 12-15 metriä. Molemmissa paikoissa kasvukausi on lähes samanpituinen. Jostain se vaan puu tietää, että talvi on ankarampi pohjoisessa eikä silloin kasva kesälläkään samaa vauhtia kuin etelässä.
Turhaa kinaatte kaikkien alojen asiantuntijan kanssa. Hän tietää ilmaston perusteellisesti ja hänellä on poliittisia yhteyksiä vihreisiin ja Greenpissiin.
Hänelle valitaan aina sopivin brobakandapläjäys jo valmiiksi ja hänen ei tarvitse muuta kuin kirjoittaa ne tänne ja varmasti myös joihinkin äärimmäisiin medioihin.
Aika ajoin tämäkin hölmö väittämä tulee taas esiin kuin pomon kutsumana. Hän on varmasti tuulienegiajärjestön palkkalistalla.
Etelässä kasvukausi on huomattavasti pidempi kuin Lapissa.
Wiki: "Keskimäärin terminen kasvukausi on ollut vuosina 1981–2010 etelä- ja lounaisrannikolla yli 185 vuorokautta, eteläisessä Suomessa sekä länsirannikolla 175–185 vuorokautta ja muualla Suomessa 105–175 vuorokautta. Vuonna 2001 kasvukausi oli Helsingissä 181 päivää, mutta Lapissa Utsjoella vain 121 päivää."
... eli vastaus esitettyyn kysymykseen on siis se, että kysymyksen esittäjä liitti kysymykseensä paikkansapitämättömän väitteen kasvukausien pituuksista. Pohjoisessa Suomessa kasvukausi on lyhyempi kuin eteläisessä Suomessa..
Vastaukset 1 ja 2 kohtiin:
Lustotutkimukset tehdään puurajalla jonka siirtymien yksistään kuvaa ilmastonmuutosten vaiheita.
Näillä kasvualueiden äärilaidoilla kesän lämpösumma on ylivoimaisesti tärkein tekijä. luston kasvunopeudelle. Eli kylmä talvi enteili lyhyttä kasvukautta, samoin kylmä kevät.
3. Kattavuus luonnollisesi on rajoittunut mutta se sijoittuu ilmastollisesti tärkeälle napaseudulle. Sama ongelma esiinytyy myös mannerjäätiköiden osalta.
Meristä saatu informaatio kuvaa lähinnä muinaisten merien lämpötilaa.
4. Tiede ei ole uskonto jossa "ei yhteensopiva" tieto vaietaan tai kielletään, selitys mahdollisille eroille luonnollisesti kiinnostaa ja se on syytä selvittää.
huhhh kerrankin jotakin oikeaa tietoa palstalla. Kiitos siitä
Kysy asiaa lustotutkijoilta itseltään niin saat oikeita vastauksia.
Varsinainen välkky!
Tämmöinen jatkuva mustamaalaminen ja todisteiden vähättely on jo tieteen vapauden kieltämistä ja epärehellistä.
Tuosta 150 vuoden lämmönnoususta on vain 1980 vuoden jälkeen edes mahdollista teoriassa olla AGW lämpöä.
Muistanette kun 1950-luvulta vasta alkoi C02nousta merkittävästi ja se johti 30 vuoden ilamston viilenemiseen.
Ilmakehässä tehtävät ydinkokeet olivat suurin syy viilenemiseen. Pienhiukkasten määrä stratosfäärissä kasvoi ja maahan päässyt säteilylämpö heikkeni.
Wiki: "Vuonna 1815 tapahtunut Tamboran purkaus laski pohjoisen pallonpuoliskon keskilämpötilaa 1 °C."
Tulivuorenpurkaus on toki eri luokkaa kuin ydinpaukku, mutta kun ydinkokeita tehtiin yli 2000 ja lämpötilan lasku oli maksimissaankin vain 0,3 C, ydinkokeet selittävät asian aivan hyvin.
Väite, että CO2:n nousu olisi johtanut ilmaston viilenemiseen, on sen tason pöljäilyä, että sinulle on oikeastaan aivan turha vastata. Jäätelönsyöntikin varmaan johtaa sinun mielestäsi hukkumiskuolemien lisääntymiseen.
ydinkokeet eivät selitä tuota lämmönlaskua vaan lä
hinnä auringontehovaihtelut ja muutama muukin sykli.
Kerrohan, miten Auringon säteilyteho vaihteli silloin ja mitä muita syklejä oli vaikuttamassa. Ilmastotutkijat kun eivät sitä tiedä.
Sen sijaan tiedetään, että ilmasto lämpenee nopammin kuin koskaan historian aikana ja ihmisen toiminta on tärkein vaikuttava tekijä.
Kiitos tuostakin tietomäärästä.
Aion katsoa joitakin osioita läpi ja olen myös kriittinen.
Uskon viimeisen ilmastonmuutoksien olevan ainakin osaksi ihmisperäistä.
Viikinkiasutuksesta Grönlannissa saa tietoa Wikipediasta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Skandinaavien_varhaiset_Grönlannin_siirtokunnat
Sieltä ilmenee, että puusta oli kova pula. Sitä noudettiin Labradorin niemimaalta Amerikasta. Myös kaikki merestä löydetyt ajopuut hyödynnettiin tarkkaan.
Eihän tämä tieto denialistien jankutusta lopeta, mutta tulipa nyt kerrottua.
Mitä tuolla on tekemistä lämpiävän ilmaston kanssa? Olet enemmän sekaisin kun luulin.
Helsingissä on kova pula puusta. Tänne puuta tuodaan Kuopion takaakin ja Joensuusta asti. Tuo todistaa ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen.
Semmoistakin on sattunut että puupulan vuoksi on ruvettu rakentamaan taloja kivestä. Ei tuommoista ole koskaan ennen globaalisti tapahtunut.
Jos lustotutkijat laulaisivat kuorossa jönssin hartaustilaisuudessa, niin sehän kaikkein parhaiten todistaisi ihmisen aiheuttaman ilmastomuutoksen.
Lustotutkimukset antavat myös epäsuoria todistusaineistoja muinaisista ilmasto-olosuhteista.
Kun monet vanhimmat lustonäytteet on haettu puurajan yläpuolelta olleista vesistöistä on sen viesti yksinkertaisen selvä, ilmasto on kyseisenä aikana ollut lämpimämpi kuin nykyään.