Lustotutkimukset paljastavat todellisuuden;

Puiden lustoista nähtävät vuosirenkaat paljastavat ainakin 6000 vuoden lämpötilat meille median vaivaamille ihmisille. Mikä on aiheuttanut lämpenemisen ennen niin kuin nytkin?
Auringon tehovaihtelut yhdistettynä Golf-virran voimakkuuteen ja maan ratojen muutoksiin.
Ilmoita


94 Vastausta

Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.


Elämä täällä pallolla on syklistä niin myös luonto on ja ilmasto ON!

Jääkaudet ja lämpimät kaudet vaihtelevat ja välillä on vain pieniä notkahduksia ja välillä suurempia aivan säännöllisin väliajoin

http://lustiag.pp.fi/data/pdf/tiede7_ilmasto_ja_lustot.pdf
4 VASTAUSTA:
"In the last million years the Earth’s climate has alternated between ice ages lasting about 100,000 years and interglacial periods of 10,000 to 15,000 years. The new results from the NEEM ice core drilling project in northwest Greenland, led by the Niels Bohr Institute at the University of Copenhagen show that the climate in Greenland was around 8 degrees C warmer than today during the last interglacial period, the Eemian period, 130,000 to 115,000 thousand years ago."

!Viimeisten miljoonien vuosien aikana maan ilmakehä on vaihdellut jääkausien jotka kestivät n. 100000 vuotta ja lämpimien jäättömien interglaciaalisten n. 10000 - 15000 vuotta kestäneiden jaksojen välillä. Uudet havainnot NEEM jään kairaus-projektista koillis-Grönlannissa, joita johti Niels Bohr Institute Kööpenhaminan yliopistolta, osoittavat että ilmasto Grönlannissa oli pyöreästi 8 astetta Celciusta lämpimämpiviimeisellä jäättömällä ja lämpimällä jaksolla 130000 - 115000 vuotta sitten verrattaessa tähän päivään.!,

https://www.nbi.ku.dk/english/news/news13/greenland-ice-cores-reveal-warm-climate-of-the-past/

Mikä vimma on esittää erilaisia väitteitä ja toimittajien/median suoltamia mielipiteitä ja lehtiartikkeleita iltapäivälehdistä ja muista epämääräisistä lähteistä joilla ei ole mitään tekemistä todellisen tieteellisen tutkimuksen kanssa, kun Ilmastosta ja sen muuttumisesta on olemassa tieteellisiö tutkimuksia joista voidaan yksiselitteisesti todeta että ilmasto lämpenee tarkalleen saman kaavan mukaan kuin edellisten jääkausi-jaksojen aikanakin.

Tanskan yliopiston Niels Bohr Institute on eturivin tutkimuslaitos mitä tulee paleoklimatologiseen tutkimukseen. Heillä on vuosikymmenien kokemus lukuisista sekä Antarktiksella että Grölannissa suoritettujen kairaus-näytteiden analysoinnissa.

Näiden tutkimusten tulos osoittaa kiistämättömästi että ilmasto lämpiää maan orbitaalisten muutosten yhtäaikaisuudesta johtuen ja että täsmälleen sama lämpenemiskuvio toistuu n 100000 vuoden jaksoissa.

https://www.nbi.ku.dk/english/news/news12/rise_in_temperatures_and_co2/

Viimeisin prjekti alkoi tästä uutisesta:
https://phys.org/news/2017-04-ice-core-drilling-north-eastern.html

Ja sen tulokset ovat analysoituna täällä:
https://link.springer.com/article/10.1007/s00382-016-3274-5?fbclid=IwAR0ObezKMaI3TFF9MpzITu8L4kAogod7rfQS89dH_Hc8E-hWxVe7TUGbPdg

Vielä tarkemmin täällä:
http://www.iceandclimate.nbi.ku.dk/publications/theses/phdthesis_rasmusa.pedersen.pdf
Kaikkissa näissä tutkimuksissa ilmaston lämpenemiselle mainitaa yksi yksiselitteinen syy. Maan orbitaalisten muutosten (Milankovitch cycle) aiheuttama n. 6% prosentin lämpömäärän lisäys.

Jääköhän tämä tieteellinen fakta vieläkään yhdenkään denialistin kalloon ! ! !
GuessWho kirjoitti:
"In the last million years the Earth’s climate has alternated between ice ages lasting about 100,000 years and interglacial periods of 10,000 to 15,000 years. The new results from the NEEM ice core drilling project in northwest Greenland, led by the Niels Bohr Institute at the University of Copenhagen show that the climate in Greenland was around 8 degrees C warmer than today during the last interglacial period, the Eemian period, 130,000 to 115,000 thousand years ago."

!Viimeisten miljoonien vuosien aikana maan ilmakehä on vaihdellut jääkausien jotka kestivät n. 100000 vuotta ja lämpimien jäättömien interglaciaalisten n. 10000 - 15000 vuotta kestäneiden jaksojen välillä. Uudet havainnot NEEM jään kairaus-projektista koillis-Grönlannissa, joita johti Niels Bohr Institute Kööpenhaminan yliopistolta, osoittavat että ilmasto Grönlannissa oli pyöreästi 8 astetta Celciusta lämpimämpiviimeisellä jäättömällä ja lämpimällä jaksolla 130000 - 115000 vuotta sitten verrattaessa tähän päivään.!,

https://www.nbi.ku.dk/english/news/news13/greenland-ice-cores-reveal-warm-climate-of-the-past/

Mikä vimma on esittää erilaisia väitteitä ja toimittajien/median suoltamia mielipiteitä ja lehtiartikkeleita iltapäivälehdistä ja muista epämääräisistä lähteistä joilla ei ole mitään tekemistä todellisen tieteellisen tutkimuksen kanssa, kun Ilmastosta ja sen muuttumisesta on olemassa tieteellisiö tutkimuksia joista voidaan yksiselitteisesti todeta että ilmasto lämpenee tarkalleen saman kaavan mukaan kuin edellisten jääkausi-jaksojen aikanakin.

Tanskan yliopiston Niels Bohr Institute on eturivin tutkimuslaitos mitä tulee paleoklimatologiseen tutkimukseen. Heillä on vuosikymmenien kokemus lukuisista sekä Antarktiksella että Grölannissa suoritettujen kairaus-näytteiden analysoinnissa.

Näiden tutkimusten tulos osoittaa kiistämättömästi että ilmasto lämpiää maan orbitaalisten muutosten yhtäaikaisuudesta johtuen ja että täsmälleen sama lämpenemiskuvio toistuu n 100000 vuoden jaksoissa.

https://www.nbi.ku.dk/english/news/news12/rise_in_temperatures_and_co2/

Viimeisin prjekti alkoi tästä uutisesta:
https://phys.org/news/2017-04-ice-core-drilling-north-eastern.html

Ja sen tulokset ovat analysoituna täällä:
https://link.springer.com/article/10.1007/s00382-016-3274-5?fbclid=IwAR0ObezKMaI3TFF9MpzITu8L4kAogod7rfQS89dH_Hc8E-hWxVe7TUGbPdg

Vielä tarkemmin täällä:
http://www.iceandclimate.nbi.ku.dk/publications/theses/phdthesis_rasmusa.pedersen.pdf
Kaikkissa näissä tutkimuksissa ilmaston lämpenemiselle mainitaa yksi yksiselitteinen syy. Maan orbitaalisten muutosten (Milankovitch cycle) aiheuttama n. 6% prosentin lämpömäärän lisäys.

Jääköhän tämä tieteellinen fakta vieläkään yhdenkään denialistin kalloon ! ! !
Nuo muutokset ovat pitkän ajan muutoksia, mutta on olemassa muitakin syklejä jonka mukaan ilmasto muuttuu Aurinkosyklit samaan aikaan kun planeetaariset muutokset, Golf-virta jne.

Maailmassa on ollut 2000 vuoden aikana yksi pidempi lämpökausi, pienempi kylmäkausi Keskiajan noin 200 vuotinen lämminkausi ja 400 vuotinen kylmäkausi jolloin aurinkominimien aikaan oli erityisen kylmä. Nyt voi olla 200 vuotinen tai pidempi lämpökausi jolloin aurinkominimit eivät jäähdytä liikaa kun meret varastoivat lämpöä.
Anonyymi kirjoitti:
Nuo muutokset ovat pitkän ajan muutoksia, mutta on olemassa muitakin syklejä jonka mukaan ilmasto muuttuu Aurinkosyklit samaan aikaan kun planeetaariset muutokset, Golf-virta jne.

Maailmassa on ollut 2000 vuoden aikana yksi pidempi lämpökausi, pienempi kylmäkausi Keskiajan noin 200 vuotinen lämminkausi ja 400 vuotinen kylmäkausi jolloin aurinkominimien aikaan oli erityisen kylmä. Nyt voi olla 200 vuotinen tai pidempi lämpökausi jolloin aurinkominimit eivät jäähdytä liikaa kun meret varastoivat lämpöä.
Ilmaston lämpiäminen on pitkäaikaisen kehityksen tulos.

Se ei ole alkanut esiteollisella ajalla, vaan kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Jos tällä kaudella esim pohjolassa sattui kylmempiä jaksoja niin ne ovat vain paikallisia säätilassa sattuneita ilmiöitä johon vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin pelkkä auringon aktiivisuuden lisääntyminen tai vähentyminen.

Merkittävin säätiloja jäähdyttävä tekijä on ylhäällä yli 10 km:n korkeudessa tapahtuvat polaariset ilmavirtaukset ja eritoten se millä kohtaa pohjois-kalottia tuo liki -100 asteinen ilmapatsas syöksyy maahan. Pohjoinen polaarinen virtaus ei hakeudu pohjoisnavalle koska pohjoisnapa sijaitsee avomerellä. Sen vuoksi napavirtauksen paikka muuttuu jatkuvasti jopa vuosittain mutta pitempiäkin jaksoja on havaittu.

Ei auringon pilkuilla ja sen säteilyn vaihtelulla ole mitään merkitystä kun puhutaan ilmaston niin pitkäkestoisesta lämpiämisestä että sen vaikutuksesta myös meret lämpiävät ja jäätiköt sulavat ja vielä niin voimakkaasti että hiilidioksidi ja metaani-pitoisuudet kohoavat sille tasolle millä ne nyt ovat.
,
Viimeisen jääkautisen jäätikön sulaminen kesti n. 25000 - 30000 vuotta eli tällaisen pitkäaikaisen lämpömäärän lisän voidaan katsoa muuttavan ilmastoa.

Auringonpilkuista, kosmisista säteistä kertoessa kuluu aika rattoisasti mutta niillä ei ole koskaan ollut niin pitkäkestoista vaikutusta että ne olisivat muuttaneet kaasukehän koostumusta kuten nyt on havaittavissa. Säätiloihin ja satonäkymiin nillä on vaikutusta, ei ilmaston lämpiämiseen.
GuessWho kirjoitti:
Ilmaston lämpiäminen on pitkäaikaisen kehityksen tulos.

Se ei ole alkanut esiteollisella ajalla, vaan kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Jos tällä kaudella esim pohjolassa sattui kylmempiä jaksoja niin ne ovat vain paikallisia säätilassa sattuneita ilmiöitä johon vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin pelkkä auringon aktiivisuuden lisääntyminen tai vähentyminen.

Merkittävin säätiloja jäähdyttävä tekijä on ylhäällä yli 10 km:n korkeudessa tapahtuvat polaariset ilmavirtaukset ja eritoten se millä kohtaa pohjois-kalottia tuo liki -100 asteinen ilmapatsas syöksyy maahan. Pohjoinen polaarinen virtaus ei hakeudu pohjoisnavalle koska pohjoisnapa sijaitsee avomerellä. Sen vuoksi napavirtauksen paikka muuttuu jatkuvasti jopa vuosittain mutta pitempiäkin jaksoja on havaittu.

Ei auringon pilkuilla ja sen säteilyn vaihtelulla ole mitään merkitystä kun puhutaan ilmaston niin pitkäkestoisesta lämpiämisestä että sen vaikutuksesta myös meret lämpiävät ja jäätiköt sulavat ja vielä niin voimakkaasti että hiilidioksidi ja metaani-pitoisuudet kohoavat sille tasolle millä ne nyt ovat.
,
Viimeisen jääkautisen jäätikön sulaminen kesti n. 25000 - 30000 vuotta eli tällaisen pitkäaikaisen lämpömäärän lisän voidaan katsoa muuttavan ilmastoa.

Auringonpilkuista, kosmisista säteistä kertoessa kuluu aika rattoisasti mutta niillä ei ole koskaan ollut niin pitkäkestoista vaikutusta että ne olisivat muuttaneet kaasukehän koostumusta kuten nyt on havaittavissa. Säätiloihin ja satonäkymiin nillä on vaikutusta, ei ilmaston lämpiämiseen.
Kuulehan nyt Gessi!
Ilmasto on nykytutkimuksen mukaan 30 vuotta. Mieti sitä ensin ja sitten sitä , että kovasti mainostamasi 100 000 vuoden syklin sisällä on ollut jo erilaisia kylmä ja lämmin jaksoja myös jääkausi. Iso jääkausi päättyi noin 12 000 vuotta sitten ja senkin jälkeen ollaan oltu jääkaudella eli kaudella jolloin on valtavia jäätiköitä esim Antarktis. Sekin oli viimeksi jotenkin hakusessa.

Meillä on vielä ainakin 6000 vuotta peruslämmintä sykliä edessä ennen kuin maailma alkaa luisua kohden isoa jääkautta.
Koko asiassa on kyse siitä sulavatko jäätiköt nopeasti ja nouseeko merivesi liikaa. Asialle yritetään löytää ennustajien kautta kehityslinjoja mutta 3 eri instituutiota ja mittausorganisaatiota tuottavat aivan eri tuloksia tulevaisuudesta. Eli ei edes 100 vuoden päähän osata määritellä kehityssuuntaa varmasti.
Myös olisi hyvä tietää milloin tulevat satovahingot ja kylmät lyhytsyklit satovahinkojen kera.

Kasvihuonekaasujen kanssa on vähän vaikeaa kun nähdään , että esim . vähäinen , mieto kasvihuonekaasu on aina ennen seurannut lämpenemistä viiveellä ja se on seurannut merivesien lämpenemistä myös viivellä. samanlainen tilanne on nytkin.
+Lisää kommentti
Tutkimuksen yhteydessä on myös todellinen lämpökäyrästö esim, keskiajan tilanteesta nykypäivään verrattuna: oli ainakin pari astetta lämpimämpää kuin nyt. ja sitten tippu n 2 astetta josta on tultu pitkä ajan kuluessa ylöspäin ei kuitenkaan niin nopeasti kuin Keskiajalla.
Ilmoita
Kuten sanottu, lämpötilat ovat nyt paljon korkeammalla kuin ns keskiajan lämpökaudella.

http://www.skepticalscience.com/images/Milankovitch_Cycles_400000.gif

Lustotutkimuksissa on kaksi pahaa ongelmaa. Miten voidaan puiden kahden kuukauden kasvukauden perusteella päätellä koko vuoden lämpötila?
Toinen vielä suurempi ongelma on, että kosteusolosuhteiden on todettu vaikuttavan puiden kasvuun voimakkaammin kuin lämmön. Luston paksuus kertoo siis kosteusolosuhteista.
7 VASTAUSTA:
Nyt jönssille taas huomautus lähdekritiikistä.
Ei tuollaisille hörhösivuille kannata likittää, jos meinaa olla yhtään uskottava. Toisaalta uskottavutesi on ollut jo peitempään lähellä nollaa.
Jos herra Jons vaivautuisi lukemaan koko tutkimuksen ensin ja sitten vasta kommentoisi noin hölmösti.
Pohjoisessa lämpö ratkaisee kasvun ja etelässä kosteuskin ratkaisee jne. Pitääkö auttaa varoittelijaa? Lause lauseelta olisi sinulle ehkä parempi. Vuodesta toiseen samat vastaukset ja aina asian vierestä.
Jons kirjoitti:
Ihanko ite ne just uploudasit tuonne?
Todella uskottavaa.
Kerrotko jönssi miksi sinulle kelpaa Michael Mannin ja yksipuu Briffan lustotutkimuksista laadittu ns. lätkämaila, mutta ei muiden lustotutkimukset.
Anonyymi kirjoitti:
Kerrotko jönssi miksi sinulle kelpaa Michael Mannin ja yksipuu Briffan lustotutkimuksista laadittu ns. lätkämaila, mutta ei muiden lustotutkimukset.
Tietenkin lätkämailan varresta ja lavasta on tehty lustotutkimukset ja ne aukottomasti todistavat ihmisen aiheuttaman ilmastonlämpenemisen.
Puiden kasvukausi voi olla mainitsemasi 2 kuukautta mutta lämpimämmällä jaksolla puun kasvukausi voi olla jopa 9 kuukautta. Kyllä sen erottaa helposti ihan paljaalla silmälläkin.
+Lisää kommentti
Mikä jönssiä pelottaa noissa keskiajan lämpökauden kuvaajissa, kun ne pitää aina kiireesti poistaa?
Ilmoita
Miten lustot voisivat kuvata koko vuoden lämpötiloja kun puu kasvaa vain hyvin pienen osan vuotta? Sen hyvin ymmärrän että kasvukauden lämpötila lustoissa näkyy mutta esimerkiksi syksyä ei puu muistele siinä vaiheessa kun se taas toukokuun loppupuolella herää kasvamaan paksuutta.

Nykyisen ilmaston vallitessa Etelä-Suomessa havupuiden kasvukausi alkaa 20-25.5, on voimakkaimmillaan kesäkuussa ja päättyy jo elokuun alussa. Pohjois-Suomessa kasvukausi on vieläkin lyhyempi. Lustot eivät siten kerro käytännössä yhtään mitään syyskuun, lokakuun, marraskuun, joulukuun, tammikuun, helmikuun, maaliskuun tai huhtikuun säästä.

Tiedon puiden kasvukaudesta ja lustojen muodostumisen ajankohdasta löytää paitsi tutkimusartikkeleista ja oppikirjoista myös Metsäntutkimuskeskuksen sivuilta.
24 VASTAUSTA:
Kyllähän se lustotutkimus kuvaa menneisyyden lämpötilaa ainakin siten, että on olemassa lustoja sieltä, missä nyt ei kasva kuin vaivaiskoivuja. Lapin puuttomien tuntureiden järvistä on löytynyt tuhansia vuosia vanhoja puunrunkoja. Väitätkö, että ne olisi sinne joku ilkeä denialisti piilottanut.
Ja senverran vielä lustoista, että Lapin n. 40 vuotias mänty on halkaisijaltaan ehkä 10 cm kun Etelä-Suomessa vastaavan ikäinen mänty voi olla halkaisijaltaan 30 cm. Kyllä se lämpötila on hyvin ratkaiseva puun kasvulle.
Tehdäänkö lätkämailat jostain männystä. Kysyn vain.
Anonyymi kirjoitti:
Ja senverran vielä lustoista, että Lapin n. 40 vuotias mänty on halkaisijaltaan ehkä 10 cm kun Etelä-Suomessa vastaavan ikäinen mänty voi olla halkaisijaltaan 30 cm. Kyllä se lämpötila on hyvin ratkaiseva puun kasvulle.
Kukaan ei kiistä lämpötilan merkitystä luston kasvulle KASVUKAUDEN AIKANA. Lustotutkimuksella saadaan siis tietoa KASVUKAUDEN aikaisista lämpötiloista ja niiden vaihtelusta ja kasvukauden pituuden vaihtelusta eli käytännössä kasvukauden alkukuukauden lämpötiloista. Lustojen kasvukauden loppu tapahtuu vielä kesälämpötilojen vallitessa elokuun alussa eli ei ole samalla lailla sään määräämää kuin kauden alku.

Lustotutkimuksella ei saada tietoa ilmasto-olosuhteista kasvukauden ulkopuolella. Kun ehdottomasti suurin osa vuodesta (9 kk) ei ole lustojen kasvukautta niin lustojen perusteella ei luotettavasti voida tehdä päätelmiä koko vuoden keskilämpötiloista.
Anonyymi kirjoitti:
Kukaan ei kiistä lämpötilan merkitystä luston kasvulle KASVUKAUDEN AIKANA. Lustotutkimuksella saadaan siis tietoa KASVUKAUDEN aikaisista lämpötiloista ja niiden vaihtelusta ja kasvukauden pituuden vaihtelusta eli käytännössä kasvukauden alkukuukauden lämpötiloista. Lustojen kasvukauden loppu tapahtuu vielä kesälämpötilojen vallitessa elokuun alussa eli ei ole samalla lailla sään määräämää kuin kauden alku.

Lustotutkimuksella ei saada tietoa ilmasto-olosuhteista kasvukauden ulkopuolella. Kun ehdottomasti suurin osa vuodesta (9 kk) ei ole lustojen kasvukautta niin lustojen perusteella ei luotettavasti voida tehdä päätelmiä koko vuoden keskilämpötiloista.
Jos Jöns nyt vain tunnustaisi lustojen olevan mainio esimerkki kesien lämpötilojen tarkkailuun vuosituhansien aikana ja keskiajalal oli jopa heinäkuiden lämpötilat, 2,5C astetta lämpöisempiä kuin nyt. Mistä tiedämme? Golf-virran lämpenemsistä ja juuri näistä lustoista ja havupuiden levinneisyydestä mykyiselle tundralle.
Etkö oikein ymmärrä ,että kesät olivat lämpimämpiä ja pakosti kasvukausikin oli kaikilla kasveilla koska ne levisivät sinne lumihelvettiin asti.

Lusto ja ilamstotyutkimuksia on tehty muuallakin kuin vain Lapissa ja samoilla tuloksilla. Keskiajalla oli lämmin sykli GLOBAALISTI
Anonyymi kirjoitti:
Jos Jöns nyt vain tunnustaisi lustojen olevan mainio esimerkki kesien lämpötilojen tarkkailuun vuosituhansien aikana ja keskiajalal oli jopa heinäkuiden lämpötilat, 2,5C astetta lämpöisempiä kuin nyt. Mistä tiedämme? Golf-virran lämpenemsistä ja juuri näistä lustoista ja havupuiden levinneisyydestä mykyiselle tundralle.
Etkö oikein ymmärrä ,että kesät olivat lämpimämpiä ja pakosti kasvukausikin oli kaikilla kasveilla koska ne levisivät sinne lumihelvettiin asti.

Lusto ja ilamstotyutkimuksia on tehty muuallakin kuin vain Lapissa ja samoilla tuloksilla. Keskiajalla oli lämmin sykli GLOBAALISTI
Miksi luulet keskustelevasi juuri tietyn nimetyn nimimerkin kanssa? Ajatteletko että hän ei käyttäisi tilaisuutta hyväkseen saadakseen kunnian viesteistään?

Minun mielestäni lustot ovat mainio menetelmä kasvukausien eli tiettyjen kevät- ja kesäkuukausien sääolosuhteiden havainnointiin. Valitettavasti lustot eivät kerro mitään lustojen kasvukauden ulkopuolisten kuukausien tapahtumista eli vuoden keskilämpötilojen muuttumista ei niillä nähdä. Kuten varsin hyvin tiedetään ei kesän ja syksyn-talven-kevään keskilämpötilat ole naimisissa keskenään.
Anonyymi kirjoitti:
Miksi luulet keskustelevasi juuri tietyn nimetyn nimimerkin kanssa? Ajatteletko että hän ei käyttäisi tilaisuutta hyväkseen saadakseen kunnian viesteistään?

Minun mielestäni lustot ovat mainio menetelmä kasvukausien eli tiettyjen kevät- ja kesäkuukausien sääolosuhteiden havainnointiin. Valitettavasti lustot eivät kerro mitään lustojen kasvukauden ulkopuolisten kuukausien tapahtumista eli vuoden keskilämpötilojen muuttumista ei niillä nähdä. Kuten varsin hyvin tiedetään ei kesän ja syksyn-talven-kevään keskilämpötilat ole naimisissa keskenään.
Meille tolkunihmisille riittää tämä reilusti pidentynyt ja lämpimämpi kasvukauden satojen vuosien jakso ja sitten kylmenevää näyttävä 400 vuoden jakso josta olemme vasta toipumassa ja toivottavasti lämpenee kuten keskiajalla kun puustoa oli nykyisellä tundrallakin.
Meille myös riittää se ,että Golf-virta oli lämpimämpi Keskiajalla samaan aikaan, joten viisastele sinä vaan keskenäsi.

Näyttö riittää aivan hyvin meille.
Anonyymi kirjoitti:
Kukaan ei kiistä lämpötilan merkitystä luston kasvulle KASVUKAUDEN AIKANA. Lustotutkimuksella saadaan siis tietoa KASVUKAUDEN aikaisista lämpötiloista ja niiden vaihtelusta ja kasvukauden pituuden vaihtelusta eli käytännössä kasvukauden alkukuukauden lämpötiloista. Lustojen kasvukauden loppu tapahtuu vielä kesälämpötilojen vallitessa elokuun alussa eli ei ole samalla lailla sään määräämää kuin kauden alku.

Lustotutkimuksella ei saada tietoa ilmasto-olosuhteista kasvukauden ulkopuolella. Kun ehdottomasti suurin osa vuodesta (9 kk) ei ole lustojen kasvukautta niin lustojen perusteella ei luotettavasti voida tehdä päätelmiä koko vuoden keskilämpötiloista.
"Lustotutkimuksella ei saada tietoa ilmasto-olosuhteista kasvukauden ulkopuolella. Kun ehdottomasti suurin osa vuodesta (9 kk) ei ole lustojen kasvukautta niin lustojen perusteella ei luotettavasti voida tehdä päätelmiä koko vuoden keskilämpötiloista"

Tarkoitatko että jos otetaan kitukasvuisia koivuja Lapista ja reheviä koivuja uudeltamaalta ja viedään ne laboratorioon niin tutkijat eivät voi koivuja vertaamalla yhtään arvioida koivujen kasvuympäristön lämpötilaa muuten kuin kolmen kesäkuukauden ajalta?
Anonyymi kirjoitti:
"Lustotutkimuksella ei saada tietoa ilmasto-olosuhteista kasvukauden ulkopuolella. Kun ehdottomasti suurin osa vuodesta (9 kk) ei ole lustojen kasvukautta niin lustojen perusteella ei luotettavasti voida tehdä päätelmiä koko vuoden keskilämpötiloista"

Tarkoitatko että jos otetaan kitukasvuisia koivuja Lapista ja reheviä koivuja uudeltamaalta ja viedään ne laboratorioon niin tutkijat eivät voi koivuja vertaamalla yhtään arvioida koivujen kasvuympäristön lämpötilaa muuten kuin kolmen kesäkuukauden ajalta?
Tarkoitan, että lustotutkimus suoraan ei kerro muusta kuin kasvukauden aikaisista olosuhteista. Lustotutkimuksen kohteena on ollut Lapin metsänrajamänty, ei koivu. Lehtipuiden säilyvyys lienee heikompaa kuin havupuiden koska niissä ei ole pihkaa.
Anonyymi kirjoitti:
Miksi luulet keskustelevasi juuri tietyn nimetyn nimimerkin kanssa? Ajatteletko että hän ei käyttäisi tilaisuutta hyväkseen saadakseen kunnian viesteistään?

Minun mielestäni lustot ovat mainio menetelmä kasvukausien eli tiettyjen kevät- ja kesäkuukausien sääolosuhteiden havainnointiin. Valitettavasti lustot eivät kerro mitään lustojen kasvukauden ulkopuolisten kuukausien tapahtumista eli vuoden keskilämpötilojen muuttumista ei niillä nähdä. Kuten varsin hyvin tiedetään ei kesän ja syksyn-talven-kevään keskilämpötilat ole naimisissa keskenään.
Kyllähän se lustotutkimus kertoo paljon muutakin. Lue tuo lustotutkimus. Jos vain kesälämpötila vaikuttaa kasvuun niin miksi sitten pohjoisen lapin männyllä vuosittainen pituuskasvu on jatkuvasti vain n. 10 cm vuodessa kun se etelän männyllä voi olla lähes metrin.
Anonyymi kirjoitti:
Kyllähän se lustotutkimus kertoo paljon muutakin. Lue tuo lustotutkimus. Jos vain kesälämpötila vaikuttaa kasvuun niin miksi sitten pohjoisen lapin männyllä vuosittainen pituuskasvu on jatkuvasti vain n. 10 cm vuodessa kun se etelän männyllä voi olla lähes metrin.
Luston kasvuun vaikuttaa vain luston kasvukauden olosuhteet. Pituuskasvuun vaikuttaa pituuden kasvukauden olosuhteet. Nämä kasvut kun tapahtuvat aivan eri osissa puuta.

Puu kasvaa pituutta vain latvan ylimmästä kärjestä.
Anonyymi kirjoitti:
Luston kasvuun vaikuttaa vain luston kasvukauden olosuhteet. Pituuskasvuun vaikuttaa pituuden kasvukauden olosuhteet. Nämä kasvut kun tapahtuvat aivan eri osissa puuta.

Puu kasvaa pituutta vain latvan ylimmästä kärjestä.
Väärin. Puun pituskasvuun eli vuosikasvuun ja luston kasvuun vaikuttaa edellisen vuoden lämpösumma eli se paljonko puu on edellisenä kesänä saanut kerättyä ravintoa. Neulasen kasvuun vaikuttaa senhetkinen lämpötila
Anonyymi kirjoitti:
Väärin. Puun pituskasvuun eli vuosikasvuun ja luston kasvuun vaikuttaa edellisen vuoden lämpösumma eli se paljonko puu on edellisenä kesänä saanut kerättyä ravintoa. Neulasen kasvuun vaikuttaa senhetkinen lämpötila
Kasvukauden ulkopuolella puu ei kerää ravintoa joten tieto sen ajan keskilämpötiloista jää saamatta. Kasvukauden lämpösumma ei valitettavasti edelleenkään kerro mitään kasvukauden ulkopuolelle jäävän ajan lämpötiloista.
Anonyymi kirjoitti:
Kasvukauden ulkopuolella puu ei kerää ravintoa joten tieto sen ajan keskilämpötiloista jää saamatta. Kasvukauden lämpösumma ei valitettavasti edelleenkään kerro mitään kasvukauden ulkopuolelle jäävän ajan lämpötiloista.
"Pituuskasvu riippuu neulasten lukumäärästä

Puiden kasvu on monivaiheinen tapahtumasarja, ja eri puilla se on erilainen. Männyllä neulasten lukumäärä ja sitä kautta pituuskasvu määräytyvät jo edellisellä kasvukaudella. Tieto varastoituu talven ajaksi latvan kärkisilmuun. Pituuskasvu riippuu nimenomaan neulasten lukumäärästä: mitä enemmän kärkisilmussa on varastoituneita neulasaiheita, sitä enemmän latvakasvaimeen tulee pituutta. Männyn pituuskasvu ajoittuu maan etelä- ja keskiosissa kesäkuulle. Silloin mänty kasvaa varsin nopeasti ja latvakasvain venähtää parhaimmillaan 2–3 senttimetriä vuorokaudessa. Puut kasvavat pituutensa pääasiassa kesä–heinäkuussa, sen jälkeen uudet versot alkavat valmistautua talveen. Yleensä puiden pituuskasvu määräytyy kasvukauden olosuhteiden eli lämmön, valon ja kosteuden mukaan.

Paksuuskasvu kiivaimmillaan heinäkuussa

Puiden paksuus alkaa kasvaa yhtä aikaa pituuskasvun kanssa. Kiivaimmillaan se on pituuskasvun päätyttyä heinäkuussa ja elokuun alkupuolella. Uusi vuosikasvu kasvaa puun ulkoreunaan. Ensin kasvaa pehmeä ja vaalea, niin sanottu kevätpuu. Paksuuskasvun loppuvaiheessa kasvu hidastuu. Silloin vuosilustoon tulee paljon tukisolukkoa sisältävä tumma osa, niin kutsuttu kesäpuu. Vuosiluston paksuudet voivat vaihdella merkittävästi vuodesta toiseen. Kun lämpöä, vettä ja kasvutilaa on tarjolla riittävästi, vuosikasvua voi tulla useita millimetrejä. Huonoissa olosuhteissa vuosikasvu voi jäädä lähes olemattomaksi."
Anonyymi kirjoitti:
"Pituuskasvu riippuu neulasten lukumäärästä

Puiden kasvu on monivaiheinen tapahtumasarja, ja eri puilla se on erilainen. Männyllä neulasten lukumäärä ja sitä kautta pituuskasvu määräytyvät jo edellisellä kasvukaudella. Tieto varastoituu talven ajaksi latvan kärkisilmuun. Pituuskasvu riippuu nimenomaan neulasten lukumäärästä: mitä enemmän kärkisilmussa on varastoituneita neulasaiheita, sitä enemmän latvakasvaimeen tulee pituutta. Männyn pituuskasvu ajoittuu maan etelä- ja keskiosissa kesäkuulle. Silloin mänty kasvaa varsin nopeasti ja latvakasvain venähtää parhaimmillaan 2–3 senttimetriä vuorokaudessa. Puut kasvavat pituutensa pääasiassa kesä–heinäkuussa, sen jälkeen uudet versot alkavat valmistautua talveen. Yleensä puiden pituuskasvu määräytyy kasvukauden olosuhteiden eli lämmön, valon ja kosteuden mukaan.

Paksuuskasvu kiivaimmillaan heinäkuussa

Puiden paksuus alkaa kasvaa yhtä aikaa pituuskasvun kanssa. Kiivaimmillaan se on pituuskasvun päätyttyä heinäkuussa ja elokuun alkupuolella. Uusi vuosikasvu kasvaa puun ulkoreunaan. Ensin kasvaa pehmeä ja vaalea, niin sanottu kevätpuu. Paksuuskasvun loppuvaiheessa kasvu hidastuu. Silloin vuosilustoon tulee paljon tukisolukkoa sisältävä tumma osa, niin kutsuttu kesäpuu. Vuosiluston paksuudet voivat vaihdella merkittävästi vuodesta toiseen. Kun lämpöä, vettä ja kasvutilaa on tarjolla riittävästi, vuosikasvua voi tulla useita millimetrejä. Huonoissa olosuhteissa vuosikasvu voi jäädä lähes olemattomaksi."
Kasvukauden ulkopuolisesta lämpötilasta ei siis lustoihin talletu tietoa. Lustotutkimus antaa tuhansien vuosien päähän historiallisen tiedon olosuhteista kasvukausien aikana mutta ei paljasta kyseisten vuosien keskilämpötilaa, johon tarvittaisiin myös tieto syksyn, talven ja kevään lämpötiloista kasvukauden ulkopuolella.

Ei se siitä mihinkään muutu. Lustotutkimuksella ei edelleenkään saa vuosien keskilämpötiloja selvitettyä.
Anonyymi kirjoitti:
Kasvukauden ulkopuolisesta lämpötilasta ei siis lustoihin talletu tietoa. Lustotutkimus antaa tuhansien vuosien päähän historiallisen tiedon olosuhteista kasvukausien aikana mutta ei paljasta kyseisten vuosien keskilämpötilaa, johon tarvittaisiin myös tieto syksyn, talven ja kevään lämpötiloista kasvukauden ulkopuolella.

Ei se siitä mihinkään muutu. Lustotutkimuksella ei edelleenkään saa vuosien keskilämpötiloja selvitettyä.
Kyllähän se vahvoja viitteitä antaa kasvupaikan keskilämpötiloista. Helsingin ja Sodankylän vuosikeskilämpötilan ero on n. 6 astetta ja männyn kasvunopeus Etelä-Suomessa on varmaan viisinkertainen Lappiin verrattuna.
Anonyymi kirjoitti:
Kyllähän se vahvoja viitteitä antaa kasvupaikan keskilämpötiloista. Helsingin ja Sodankylän vuosikeskilämpötilan ero on n. 6 astetta ja männyn kasvunopeus Etelä-Suomessa on varmaan viisinkertainen Lappiin verrattuna.
Se antaa vahvoja viitteitä kasvukauden keskilämpötiloista, ei vuoden keskilämpötiloista.

Esimerkki: Paikallinen ilmasto muuttuu siten, että paikalleen jäävät korkeapaineet yleistyvät. Talvikuukaudet viilenevät viidellä asteella. Kesäkuukaudet lämpenevät esimerkiksi kolmella asteella. Vuosien keskilämpötilat laskevat kireiden talvipakkasten vuoksi mutta lustojen mukaan katsottuna vuodet olivat tavallista lämpimämpiä kun kasvukauden aikana oli enemmän lämpöä tarjolla.

Lustotutkimus ei kerro vuoden keskilämpötilan vaihteluita.
Anonyymi kirjoitti:
Se antaa vahvoja viitteitä kasvukauden keskilämpötiloista, ei vuoden keskilämpötiloista.

Esimerkki: Paikallinen ilmasto muuttuu siten, että paikalleen jäävät korkeapaineet yleistyvät. Talvikuukaudet viilenevät viidellä asteella. Kesäkuukaudet lämpenevät esimerkiksi kolmella asteella. Vuosien keskilämpötilat laskevat kireiden talvipakkasten vuoksi mutta lustojen mukaan katsottuna vuodet olivat tavallista lämpimämpiä kun kasvukauden aikana oli enemmän lämpöä tarjolla.

Lustotutkimus ei kerro vuoden keskilämpötilan vaihteluita.
Höpö höpö! Mitä pohjoisemmaksi mennään ja kylmemmäksi vuosilämpötilat muuttuvat niin sitä huonommin puut kasvavat. Onhan se itsestään selvää, että mitä kylmempi ilmasto on niin sitä kylmempi ja lyhyempi on myös kesä. Eipä kasva puu tundralla vaikka siellä on joskus kesäisin hyvinkin kuumaa. Kyllä se kylmä ja pitkä talvi vaikuttaa myös kesän lämpösummaan. Eipä päästä koskaan Sodankylässä samaan lämpösummaan kuin eteläisessä Suomessa. Voit siis lopettaa tuon paskanjauhamisen.
Anonyymi kirjoitti:
Höpö höpö! Mitä pohjoisemmaksi mennään ja kylmemmäksi vuosilämpötilat muuttuvat niin sitä huonommin puut kasvavat. Onhan se itsestään selvää, että mitä kylmempi ilmasto on niin sitä kylmempi ja lyhyempi on myös kesä. Eipä kasva puu tundralla vaikka siellä on joskus kesäisin hyvinkin kuumaa. Kyllä se kylmä ja pitkä talvi vaikuttaa myös kesän lämpösummaan. Eipä päästä koskaan Sodankylässä samaan lämpösummaan kuin eteläisessä Suomessa. Voit siis lopettaa tuon paskanjauhamisen.
Kierrät kehää. Kerro millä tavalla sinun mielestäsi seuraavat kaksi tilannetta tuottavat lustotutkimuksessa havaittavan eron:

a) Joulukuun, tammikuun ja helmikuun keskilämpötila on -5 astetta.
b) Joulukuun, tammikuun ja helmikuun keskilämpötila on -10 astetta.

Molemmat tuottaisivat erilaisen vuoden keskilämpötilan mutta kun ne tapahtuvat kasvukauden ulkopuolella puun ollessa lepotilassa niin tapahtumat eivät rekisteröidy puun lustoon. Vuoden keskilämpötilan muuttuisi (-5ºC * 3 kk / 12 kk) = 1.25ºC mutta lustot eivät muuttuisi millään tavalla.

Lustotutkimus ei vieläkään kerro vuoden keskilämpötilasta vaikka kuinka toistelet väitettäsi. Jos lustotutkimuksella saataisiin uskottava tieto vuoden keskilämpötilasta tuhansien vuosien takaa niin näkisit siitä tieteellisiä julkaisuita, joissa tuo asia kerrottaisiin. Vaan kun tieto saadaan ainoastaan kasvukauden ajalta on lustoista saatua dataa paljon vaikeampi käyttää ilmastohistorian tutkimuksessa.

Puulajien levinneisyystutkimukset ottavat kantaa siihen, täyttyykö jonkun puun kasvun edellytykset kasvukauden pituuden ja muiden vaatimusten osalta. Nekään eivät suoraan kerro koko vuoden keskilämpötilaa vaan kasvukauden tapahtumista.
Anonyymi kirjoitti:
Kierrät kehää. Kerro millä tavalla sinun mielestäsi seuraavat kaksi tilannetta tuottavat lustotutkimuksessa havaittavan eron:

a) Joulukuun, tammikuun ja helmikuun keskilämpötila on -5 astetta.
b) Joulukuun, tammikuun ja helmikuun keskilämpötila on -10 astetta.

Molemmat tuottaisivat erilaisen vuoden keskilämpötilan mutta kun ne tapahtuvat kasvukauden ulkopuolella puun ollessa lepotilassa niin tapahtumat eivät rekisteröidy puun lustoon. Vuoden keskilämpötilan muuttuisi (-5ºC * 3 kk / 12 kk) = 1.25ºC mutta lustot eivät muuttuisi millään tavalla.

Lustotutkimus ei vieläkään kerro vuoden keskilämpötilasta vaikka kuinka toistelet väitettäsi. Jos lustotutkimuksella saataisiin uskottava tieto vuoden keskilämpötilasta tuhansien vuosien takaa niin näkisit siitä tieteellisiä julkaisuita, joissa tuo asia kerrottaisiin. Vaan kun tieto saadaan ainoastaan kasvukauden ajalta on lustoista saatua dataa paljon vaikeampi käyttää ilmastohistorian tutkimuksessa.

Puulajien levinneisyystutkimukset ottavat kantaa siihen, täyttyykö jonkun puun kasvun edellytykset kasvukauden pituuden ja muiden vaatimusten osalta. Nekään eivät suoraan kerro koko vuoden keskilämpötilaa vaan kasvukauden tapahtumista.
a) Helsingissä talven keskilämpötila -3,5 astetta. b) Sodankylässä -12,6 astetta. Helsingissä männyn vuosikasvu viisinkertainen verrattuna Sodankylään. Väitätkö ettei näy lustoissa? Jos ilmasto yllättäen lämpenisi vaikka 5 astetta niin kyllä se näkyisi myös Sodankylän puiden kasvussa. Vai väitätkö että vain talvet lämpenisi ja kesät pysyisivät ennallaan. Aika outo ilmastonmuutos olisi sellainen, jossa vain yksi vuodenaika lämpenee?

Väitit myös ettei tieteellisissä julkaisuissa ole lustotutkimuksista tehtyjä lämpötilakäyriä. Kyllä niitä on https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0277379199000566?via=ihub
Anonyymi kirjoitti:
a) Helsingissä talven keskilämpötila -3,5 astetta. b) Sodankylässä -12,6 astetta. Helsingissä männyn vuosikasvu viisinkertainen verrattuna Sodankylään. Väitätkö ettei näy lustoissa? Jos ilmasto yllättäen lämpenisi vaikka 5 astetta niin kyllä se näkyisi myös Sodankylän puiden kasvussa. Vai väitätkö että vain talvet lämpenisi ja kesät pysyisivät ennallaan. Aika outo ilmastonmuutos olisi sellainen, jossa vain yksi vuodenaika lämpenee?

Väitit myös ettei tieteellisissä julkaisuissa ole lustotutkimuksista tehtyjä lämpötilakäyriä. Kyllä niitä on https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0277379199000566?via=ihub
Onko joku luvannut että ilmastonmuutos aiheuttaa tasaisen lämpötilan nousun ympäri vuotta? Minä pikemminkin olen nähnyt talvien lämpenemisen ennustettavan kesiin verrattuna kaksinkertaiseksi.

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/dfe79a73-08ea-4686-8463-811b87f53e44/lampotilat-kohoavat.html#h_L_mpeneminen_on_voimakkainta_talvella

Tuolta lainaus: "Lämpötila kohoaa Suomessa ilmastonmuutoksen myötä kaikkina vuodenaikoina (kuva 2). Eniten nousevat kuitenkin talvilämpötilat. Lämpötila kohoaa talvella lähes kaksi kertaa niin paljon kuin kesällä. [1] Pohjois-Suomessa talven keskilämpötila nousee jonkin verran nopeammin kuin maan eteläosissa (taulukko 1) [2], [3], [4]."

Viitteet [1] - [4] löytyvät lähdeluettelosta ja ovat siis tieteellisiä julkaisuita Suomen ilmastoon liittyen.
Aesdifaeger kirjoitti:
Onko joku luvannut että ilmastonmuutos aiheuttaa tasaisen lämpötilan nousun ympäri vuotta? Minä pikemminkin olen nähnyt talvien lämpenemisen ennustettavan kesiin verrattuna kaksinkertaiseksi.

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/dfe79a73-08ea-4686-8463-811b87f53e44/lampotilat-kohoavat.html#h_L_mpeneminen_on_voimakkainta_talvella

Tuolta lainaus: "Lämpötila kohoaa Suomessa ilmastonmuutoksen myötä kaikkina vuodenaikoina (kuva 2). Eniten nousevat kuitenkin talvilämpötilat. Lämpötila kohoaa talvella lähes kaksi kertaa niin paljon kuin kesällä. [1] Pohjois-Suomessa talven keskilämpötila nousee jonkin verran nopeammin kuin maan eteläosissa (taulukko 1) [2], [3], [4]."

Viitteet [1] - [4] löytyvät lähdeluettelosta ja ovat siis tieteellisiä julkaisuita Suomen ilmastoon liittyen.
Ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan esimerkiksi Sodankylän talvet eivät ole lämmenneet. Samoissa ollaan kuin 1920-1940 luvuilla. Voisit tuon valehtelun lopettaa.
Anonyymi kirjoitti:
Ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan esimerkiksi Sodankylän talvet eivät ole lämmenneet. Samoissa ollaan kuin 1920-1940 luvuilla. Voisit tuon valehtelun lopettaa.
Ja vielä lisäyksenä ennusteet ovat samaa tasoa kuin arvaukset. Joka niihin uskoo on hölmö. Voisihan minäkin ennustaa että kylmenee 10 astetta uskotko?
Anonyymi kirjoitti:
Ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan esimerkiksi Sodankylän talvet eivät ole lämmenneet. Samoissa ollaan kuin 1920-1940 luvuilla. Voisit tuon valehtelun lopettaa.
juuri paljastit alarmistien suuren pelon ,että paljastetaan se kuinka 30-40 luvulla oli melkein yhtä lämmin kuin nyt. Lätkämailanlapamalli lässähti , löts!
+Lisää kommentti
Tuossa edellä viitatussa Mielikäisen tutkimuksessa on kummallisia kohtia. Esim kaavion "Lämpötila seurailee Aurinkoa" vieressä oleva teksti on ristiriidassa kaavion tietojen kanssa eikä kaavio myöskään näytä vahvistavan otsikkoaan. Tarkastelujakson lopussa lämpötila lähtee kovaan nousuun (mikä on kyllä muutenkin havaittu), mutta Mielikäinen on vetäissyt myös Auringon säteilytehon valtavaan nousuun (ei mahdu edes asteikolle) eikä sellaista nousua ole muiden tietolähteiden mukaan tapahtunut.

Ao kaavio on ristiriidassa myös allaolevan kaavion "Maapallo viilentää itse" kanssa.

Lisäksi jutussa katsotaan, että globaalit lämpötilat tuhansilta vuosilta voidaan päätellä Lapin puiden kasi kuukautta kestävän kasvukauden perusteella.

Kannattaa tutkiskella tuota Mielikäisen hengentuotetta lähemmin.

http://lustiag.pp.fi/data/pdf/tiede7_ilmasto_ja_lustot.pdf
12 VASTAUSTA:
Päätelihän se Mannikin globaalit lämpötilat yhden puun lustoista. Mitäs siihen sanot jönssi?
Ehkä sinunkin jönssi kannattaisi vähän perehtyä tuohon lustotutkimukseen ennenkuin päästelet noita sammakoita.
Anonyymi kirjoitti:
Päätelihän se Mannikin globaalit lämpötilat yhden puun lustoista. Mitäs siihen sanot jönssi?
Denialistit lässyttävät, heh.
Anonyymi kirjoitti:
Päätelihän se Mannikin globaalit lämpötilat yhden puun lustoista. Mitäs siihen sanot jönssi?
Mutta mitä sanotte siitä, että kun olen kaatanut saman kiinteistön alueelta useita lähes samankokoisia ja ulkoisesti samannäköisiäkin suurehkoja puita joiden iässä on kuitenkin 10- 18 vuoden eroja. Eli myös niissä ns. vuosirenkaissa on ihan valtaisia eroja. Puut näyttäisivät kasvaneen yhtä otollisilla paikoilla. Eräissä yksilöissä on ollut 1950- luvulle ajoittuvia suoranaisia kasvuryntäyksiä, vaan ei kaikissa. Mitä sanoo tutkija, mitä näistä voidaan päätellä?
Auringosta lähtevän ja maahan saapuvan säteilyteho vaihtelee juuri syklien muodossa.

Nyt on ollut lämmin sykli.
Anonyymi kirjoitti:
Mutta mitä sanotte siitä, että kun olen kaatanut saman kiinteistön alueelta useita lähes samankokoisia ja ulkoisesti samannäköisiäkin suurehkoja puita joiden iässä on kuitenkin 10- 18 vuoden eroja. Eli myös niissä ns. vuosirenkaissa on ihan valtaisia eroja. Puut näyttäisivät kasvaneen yhtä otollisilla paikoilla. Eräissä yksilöissä on ollut 1950- luvulle ajoittuvia suoranaisia kasvuryntäyksiä, vaan ei kaikissa. Mitä sanoo tutkija, mitä näistä voidaan päätellä?
Missä päin kaatelit niitä? Lapissa vai? Ai niin eihän sielä ole enää puita kun on niin kylmä.
Anonyymi kirjoitti:
Missä päin kaatelit niitä? Lapissa vai? Ai niin eihän sielä ole enää puita kun on niin kylmä.
Ei tosiaankaan lapissa, vaan ihan eteläisen Suomen alueella.
Anonyymi kirjoitti:
Mutta mitä sanotte siitä, että kun olen kaatanut saman kiinteistön alueelta useita lähes samankokoisia ja ulkoisesti samannäköisiäkin suurehkoja puita joiden iässä on kuitenkin 10- 18 vuoden eroja. Eli myös niissä ns. vuosirenkaissa on ihan valtaisia eroja. Puut näyttäisivät kasvaneen yhtä otollisilla paikoilla. Eräissä yksilöissä on ollut 1950- luvulle ajoittuvia suoranaisia kasvuryntäyksiä, vaan ei kaikissa. Mitä sanoo tutkija, mitä näistä voidaan päätellä?
Kasvupaikka vaikuttaa. Kun olet aikanaan harventanut kiinteistön alueelta puita on toisille puille tullut parempi kasvualue ja kasvu on siitä syystä kiihtynyt. Siitähän syystä metsiäkin harvennetaan että kasvaisivat nopeammin.
Anonyymi kirjoitti:
Kasvupaikka vaikuttaa. Kun olet aikanaan harventanut kiinteistön alueelta puita on toisille puille tullut parempi kasvualue ja kasvu on siitä syystä kiihtynyt. Siitähän syystä metsiäkin harvennetaan että kasvaisivat nopeammin.
Metsiä ei harvenneta siksi, että ne kasvaisivat nopeammin. Metsiä harvennetaan, valitettavasti myös edelleen avohakataan, mahdollisimman suuren ja pikaisen rahallisen tuoton aikaansaamiseksi. Kun suuret "nykyaikaiset" metsänhakkuukoneet johonkin paikkaan ajetaan, niidenkin on pikaisesti hankittava hintansa, tulosta on synnyttävä tulevaisuuden näkymiä kunnioittamatta. Niin toimii "metsätalous", huomaa että metsätaloudesta on tullut yksi kova teollisuuden muoto, luonto ja sen tulevaisuus on arvoista toisarvoinen, paitsi poliitikkojen vaalipuheissa...
Menepä ulos vähän etäämmälle sinne luontoon ja katso tuollaisia aukkohakkuuaukeita, mitä mieltä olet näkemästäsi? Tai voit matkata vaikka Helsingin aurinkolahdeksi nimetylle asuinalueelle, minä muistan kun sillä paikalla vielä kasvoi komea mäntymetsä ja se koko alue oli upeata luonnollista luontoa. Siitä on hyvä jatkaa eteenpäin sataman suuntaan katselemista ja luonto muuttuu aina vain upeammaksi ja sopii aina vain paremmin ison kaupungin vihreyden aatteeseen...
Anonyymi kirjoitti:
Metsiä ei harvenneta siksi, että ne kasvaisivat nopeammin. Metsiä harvennetaan, valitettavasti myös edelleen avohakataan, mahdollisimman suuren ja pikaisen rahallisen tuoton aikaansaamiseksi. Kun suuret "nykyaikaiset" metsänhakkuukoneet johonkin paikkaan ajetaan, niidenkin on pikaisesti hankittava hintansa, tulosta on synnyttävä tulevaisuuden näkymiä kunnioittamatta. Niin toimii "metsätalous", huomaa että metsätaloudesta on tullut yksi kova teollisuuden muoto, luonto ja sen tulevaisuus on arvoista toisarvoinen, paitsi poliitikkojen vaalipuheissa...
Menepä ulos vähän etäämmälle sinne luontoon ja katso tuollaisia aukkohakkuuaukeita, mitä mieltä olet näkemästäsi? Tai voit matkata vaikka Helsingin aurinkolahdeksi nimetylle asuinalueelle, minä muistan kun sillä paikalla vielä kasvoi komea mäntymetsä ja se koko alue oli upeata luonnollista luontoa. Siitä on hyvä jatkaa eteenpäin sataman suuntaan katselemista ja luonto muuttuu aina vain upeammaksi ja sopii aina vain paremmin ison kaupungin vihreyden aatteeseen...
Ai meinaat, että kaikki metsänomistajat ovat tyhmiä kun teettävät metsissään ensiharvennusta.
Anonyymi kirjoitti:
Kasvupaikka vaikuttaa. Kun olet aikanaan harventanut kiinteistön alueelta puita on toisille puille tullut parempi kasvualue ja kasvu on siitä syystä kiihtynyt. Siitähän syystä metsiäkin harvennetaan että kasvaisivat nopeammin.
Noin voisi olla jos noin voisi olla. Mutta kun en ole aiemmin harventanut alueen puustoa, alueella ei ole kirves käynyt ennen minun kirvestäni ainakaan sataan vuoteen. Edes lahonneita kantoja jostain aiemmista hakkuista ei ole löytynyt. Alue on ruotsinvallan ajoista kuulunut yhdelle suvulle, heillä on edelleen isoja metsäomistuksia lähistöllä mutta metsänhakkuita he eivät harrasta, ottavat jonkun satunnaisen tuulenkaadon tarvepuukseen silloin tällöin. Eli tuostakaan ei oikein hyvää selitystä löydy puiden erilaiselle kasvulle.
Ja lisään vielä tarkennukseksi, että tietysti keskenään vertailemani puut ovat olleet saman lajin puita.
Anonyymi kirjoitti:
Noin voisi olla jos noin voisi olla. Mutta kun en ole aiemmin harventanut alueen puustoa, alueella ei ole kirves käynyt ennen minun kirvestäni ainakaan sataan vuoteen. Edes lahonneita kantoja jostain aiemmista hakkuista ei ole löytynyt. Alue on ruotsinvallan ajoista kuulunut yhdelle suvulle, heillä on edelleen isoja metsäomistuksia lähistöllä mutta metsänhakkuita he eivät harrasta, ottavat jonkun satunnaisen tuulenkaadon tarvepuukseen silloin tällöin. Eli tuostakaan ei oikein hyvää selitystä löydy puiden erilaiselle kasvulle.
Ja lisään vielä tarkennukseksi, että tietysti keskenään vertailemani puut ovat olleet saman lajin puita.
Puun kasvuun ja ulkonäköön vaikuttaa myös sen perimä.
+Lisää kommentti
Miten Jönssi on sitten todettu, että koko maapallolla EI ollut keskiajan lämpökautta? Vaikkei uskoisikaan lustoihin, koska ne kertoo kasvukaudesta, täällä pohjoisessa on täytynyt olla melkoisesti nykyaikoja lämpimämpää keskiajan lämpökaudella. Jalot lehtipuut kun ovat kasvaneet paljon pohjoisempana. Joten lämpökausi täällä, fakta! Mistä päätellään että muualla sitä ei ollut?
19 VASTAUSTA:
Kiitos asiallisesta kysymyksestä.

Keskiajalla oli Atlantin pohjoisalueilla lämmintä, se on varmaa. Muualta maapallolta ei löydy vastaavia todisteita lämpimyydestä. Eräissä tutkimuksissa on havaittu puolen asteen globaali lämmönnousu ko aikana, mutta toiset tutkimukset eivät ole sitä vahvistaneet. Asia on siis edelleen hyvin kiistanalainen.

Kaiken lukemani perusteella nyt tapahtunut lämmönnousu on kuitenkin omaa luokkaansa sekä nopeutensa että voimakkuutensa osalta.
Jons kirjoitti:
Kiitos asiallisesta kysymyksestä.

Keskiajalla oli Atlantin pohjoisalueilla lämmintä, se on varmaa. Muualta maapallolta ei löydy vastaavia todisteita lämpimyydestä. Eräissä tutkimuksissa on havaittu puolen asteen globaali lämmönnousu ko aikana, mutta toiset tutkimukset eivät ole sitä vahvistaneet. Asia on siis edelleen hyvin kiistanalainen.

Kaiken lukemani perusteella nyt tapahtunut lämmönnousu on kuitenkin omaa luokkaansa sekä nopeutensa että voimakkuutensa osalta.
Jos asia on kyseenalainen niin onneksi jöns pystyy päättämään kaiken lukemansa perusteella sen mikä on oikea valinta maailman pelastamiseen. Vaikka sitä eivät tutkimukset olekaan vahvistaneet.
Jons kirjoitti:
Kiitos asiallisesta kysymyksestä.

Keskiajalla oli Atlantin pohjoisalueilla lämmintä, se on varmaa. Muualta maapallolta ei löydy vastaavia todisteita lämpimyydestä. Eräissä tutkimuksissa on havaittu puolen asteen globaali lämmönnousu ko aikana, mutta toiset tutkimukset eivät ole sitä vahvistaneet. Asia on siis edelleen hyvin kiistanalainen.

Kaiken lukemani perusteella nyt tapahtunut lämmönnousu on kuitenkin omaa luokkaansa sekä nopeutensa että voimakkuutensa osalta.
Niin nytkin on lämpimämpää Pohjoiselle pallonpuoliskolla, ei mitään uutta, muuta kun puuraja ei ole vieläkään lähelläkään tundraa niin kuin silloin ennen.
Miksi poistatit globaalin Keskaijana lämpöjä kuvaavat tutkimukset jotka osoittivat selvän lämpökauden n 1000 luvulla??
Jons kirjoitti:
Kiitos asiallisesta kysymyksestä.

Keskiajalla oli Atlantin pohjoisalueilla lämmintä, se on varmaa. Muualta maapallolta ei löydy vastaavia todisteita lämpimyydestä. Eräissä tutkimuksissa on havaittu puolen asteen globaali lämmönnousu ko aikana, mutta toiset tutkimukset eivät ole sitä vahvistaneet. Asia on siis edelleen hyvin kiistanalainen.

Kaiken lukemani perusteella nyt tapahtunut lämmönnousu on kuitenkin omaa luokkaansa sekä nopeutensa että voimakkuutensa osalta.
Minäpä kerron. Eipä taida kellään tutkijalla olla arvausta parempaa siitä mikä oli keskiajan lämpökauden lämpötila vaikka noilla mainituilla Etelämantereella ja Afrikassa (yht. pinta-ala n. 44 milj. neliökm). Se tiedetään, että Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa (yht. pinta-ala n. 34 milj. neliökm) oli kyllä lämmintä, pohjoisosissa jopa hyvin lämmintä. Joten ehkä ei kannata julistaa koko maapallon tilanteesta mitään kun ei oikeasti tiedetä. Se etenkin on kummallista julistusta että keskiajan lämpökausi oli vain pieni paikallinen ilmiö pohjoisessa, jos ei osata sanoa mikä se keskilämpötila tuolloin oli muualla!
Anonyymi kirjoitti:
Minäpä kerron. Eipä taida kellään tutkijalla olla arvausta parempaa siitä mikä oli keskiajan lämpökauden lämpötila vaikka noilla mainituilla Etelämantereella ja Afrikassa (yht. pinta-ala n. 44 milj. neliökm). Se tiedetään, että Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa (yht. pinta-ala n. 34 milj. neliökm) oli kyllä lämmintä, pohjoisosissa jopa hyvin lämmintä. Joten ehkä ei kannata julistaa koko maapallon tilanteesta mitään kun ei oikeasti tiedetä. Se etenkin on kummallista julistusta että keskiajan lämpökausi oli vain pieni paikallinen ilmiö pohjoisessa, jos ei osata sanoa mikä se keskilämpötila tuolloin oli muualla!
On se tiedossa, että muuallakin oli lämpimämpää. mutta eräskin laaja tutkimus poistettiin välittömästi täältä, koska tämä Keskiajan kauden paikallisuus kuuluu AGW- probakandan viimeisiin linnakkeisiin tämän nykyisen lämpöjakson nopeuden kanssa ja sekään ei pidä paikkaansa.

Suurin piirtein sadassa- 150 vuodessa on kaikki lämpöjaksot kehittyneet ja pohjoisessa on ollut m 1,5-2C astetta lämpimämpää kuin ennen
Jons kirjoitti:
Kiitos asiallisesta kysymyksestä.

Keskiajalla oli Atlantin pohjoisalueilla lämmintä, se on varmaa. Muualta maapallolta ei löydy vastaavia todisteita lämpimyydestä. Eräissä tutkimuksissa on havaittu puolen asteen globaali lämmönnousu ko aikana, mutta toiset tutkimukset eivät ole sitä vahvistaneet. Asia on siis edelleen hyvin kiistanalainen.

Kaiken lukemani perusteella nyt tapahtunut lämmönnousu on kuitenkin omaa luokkaansa sekä nopeutensa että voimakkuutensa osalta.
Kerro jönssi mikä luonnonilmiö olisi aiheuttanut paikallisen satoja vuosia kestäneen lämpökauden. Mikä olisi estänyt lämmön siirtymisen pohjoisen alueen ulkopuolelle.
Anonyymi kirjoitti:
On se tiedossa, että muuallakin oli lämpimämpää. mutta eräskin laaja tutkimus poistettiin välittömästi täältä, koska tämä Keskiajan kauden paikallisuus kuuluu AGW- probakandan viimeisiin linnakkeisiin tämän nykyisen lämpöjakson nopeuden kanssa ja sekään ei pidä paikkaansa.

Suurin piirtein sadassa- 150 vuodessa on kaikki lämpöjaksot kehittyneet ja pohjoisessa on ollut m 1,5-2C astetta lämpimämpää kuin ennen
" eräskin laaja tutkimus poistettiin välittömästi täältä"

Tarkoitatko sitä, joka edelleenkin on keskustelussa "Tieteenkieltäjien ongelma" viestissä, jonka "Anonyymi" lähetti 12.5.2019 klo 19:02.

Jos oli joku muu tutkimus niin käy tekemässä siitä lyhytlinkki urly piste fi palvelussa ja laita se tähän nimenomaiseen viestiini vastaukseksi siten, että viestisi alkaa linkillä. Rekisteröity nimimerkki (minä) näkee myös poistatuksen kohteeksi joutuneista viesteistä niiden ensimmäiset sata merkkiä myös välilyönnit laskien joten tieto tulee perille kunhan se on viestin alussa. Kun saan tiedon niin laitan sen tähän keskusteluun omasta puolestani näkyville.
Aesdifaeger kirjoitti:
" eräskin laaja tutkimus poistettiin välittömästi täältä"

Tarkoitatko sitä, joka edelleenkin on keskustelussa "Tieteenkieltäjien ongelma" viestissä, jonka "Anonyymi" lähetti 12.5.2019 klo 19:02.

Jos oli joku muu tutkimus niin käy tekemässä siitä lyhytlinkki urly piste fi palvelussa ja laita se tähän nimenomaiseen viestiini vastaukseksi siten, että viestisi alkaa linkillä. Rekisteröity nimimerkki (minä) näkee myös poistatuksen kohteeksi joutuneista viesteistä niiden ensimmäiset sata merkkiä myös välilyönnit laskien joten tieto tulee perille kunhan se on viestin alussa. Kun saan tiedon niin laitan sen tähän keskusteluun omasta puolestani näkyville.
Keskiajan lämpökauteen liittyen: Toisessa keskustelussa oli tuotu esille Saksan suunnasta vanha Science-Skeptical - blogissa vuonna 2009 julkaistu sivu, jolle oli kerätty vanhempia skeptisiä mielipiteitä asiasta eli esitetty ajatuksena että tuolloin olisi ollut lämpimämpää kuin nyt. Otan sen tässä esille siksi, että joku ei halua tätä mielipidettä esitettävän ja minusta kaikilla pitää olla oikeus esittää oma mielipiteensä, olipa se sitten muiden mielestä oikea tai väärä.

pages.science-skeptical.de/MWP/MedievalWarmPeriod.htmx

Kun viette hiiren kuvassa olevan yksittäisen pikkukuvan päälle niin osassa niistä löytyy suuntaa-antavia tietoja niiden alkuperistä. Osa taasen on täysin vailla lähdeviitteitä. Kunnollisia lähdeviitteitä en nähnyt.

Toistetaan vielä: Otan esille tämän sivun siksi, että minusta mielipiteitä ei pidä poistaa keskustelusta vain sillä perusteella että ne ovat jonkun mielestä vääriä.
Aesdifaeger kirjoitti:
Keskiajan lämpökauteen liittyen: Toisessa keskustelussa oli tuotu esille Saksan suunnasta vanha Science-Skeptical - blogissa vuonna 2009 julkaistu sivu, jolle oli kerätty vanhempia skeptisiä mielipiteitä asiasta eli esitetty ajatuksena että tuolloin olisi ollut lämpimämpää kuin nyt. Otan sen tässä esille siksi, että joku ei halua tätä mielipidettä esitettävän ja minusta kaikilla pitää olla oikeus esittää oma mielipiteensä, olipa se sitten muiden mielestä oikea tai väärä.

pages.science-skeptical.de/MWP/MedievalWarmPeriod.htmx

Kun viette hiiren kuvassa olevan yksittäisen pikkukuvan päälle niin osassa niistä löytyy suuntaa-antavia tietoja niiden alkuperistä. Osa taasen on täysin vailla lähdeviitteitä. Kunnollisia lähdeviitteitä en nähnyt.

Toistetaan vielä: Otan esille tämän sivun siksi, että minusta mielipiteitä ei pidä poistaa keskustelusta vain sillä perusteella että ne ovat jonkun mielestä vääriä.
Uskottavuusvajetta havaittavissa.
Aesdifaeger kirjoitti:
Keskiajan lämpökauteen liittyen: Toisessa keskustelussa oli tuotu esille Saksan suunnasta vanha Science-Skeptical - blogissa vuonna 2009 julkaistu sivu, jolle oli kerätty vanhempia skeptisiä mielipiteitä asiasta eli esitetty ajatuksena että tuolloin olisi ollut lämpimämpää kuin nyt. Otan sen tässä esille siksi, että joku ei halua tätä mielipidettä esitettävän ja minusta kaikilla pitää olla oikeus esittää oma mielipiteensä, olipa se sitten muiden mielestä oikea tai väärä.

pages.science-skeptical.de/MWP/MedievalWarmPeriod.htmx

Kun viette hiiren kuvassa olevan yksittäisen pikkukuvan päälle niin osassa niistä löytyy suuntaa-antavia tietoja niiden alkuperistä. Osa taasen on täysin vailla lähdeviitteitä. Kunnollisia lähdeviitteitä en nähnyt.

Toistetaan vielä: Otan esille tämän sivun siksi, että minusta mielipiteitä ei pidä poistaa keskustelusta vain sillä perusteella että ne ovat jonkun mielestä vääriä.
Minäpä näinkin kunnollisia jopa suomalaisia tutkimuksia pilvin pimein. Kas kun et kuitenkaan oikeasti avannut sivustoa.

En laskenut mutta siinä on kymmeniä(30)tutkimuksia ympäri maailmaa.
Anonyymi kirjoitti:
Minäpä näinkin kunnollisia jopa suomalaisia tutkimuksia pilvin pimein. Kas kun et kuitenkaan oikeasti avannut sivustoa.

En laskenut mutta siinä on kymmeniä(30)tutkimuksia ympäri maailmaa.
... mutta ei niiden viitetietoja. Jos haluat tehdä tuolle mielipiteelle palveluksen niin keräät sivuston oikeat viitteet yhteen ja samaan paikkaan niin että ne on helposti tarkistettavissa. Ei siis mitään xxx mukaellen juttuja vaan ihan suoraan tutkimusartikkelin nimi ja se mitä tutkimusartikkelissa kerrotaan, ei blogistin omia päätelmiä.
Anonyymi kirjoitti:
... mutta ei niiden viitetietoja. Jos haluat tehdä tuolle mielipiteelle palveluksen niin keräät sivuston oikeat viitteet yhteen ja samaan paikkaan niin että ne on helposti tarkistettavissa. Ei siis mitään xxx mukaellen juttuja vaan ihan suoraan tutkimusartikkelin nimi ja se mitä tutkimusartikkelissa kerrotaan, ei blogistin omia päätelmiä.
Löysin heti suomalaisen tutkimuksen ja aivan tunnettuja nimiä oli
Anonyymi kirjoitti:
Löysin heti suomalaisen tutkimuksen ja aivan tunnettuja nimiä oli
Laitapa siitä viitetiedot näkyviin niin kaivetaan tutkimus esille ja katsotaan mitä siinä sanottiin. Artikkelit saa sci-hub - palvelun kautta kuka tahansa luettavakseen.
Anonyymi kirjoitti:
Laitapa siitä viitetiedot näkyviin niin kaivetaan tutkimus esille ja katsotaan mitä siinä sanottiin. Artikkelit saa sci-hub - palvelun kautta kuka tahansa luettavakseen.
Tähän mennessä' jokaisessa pienessä palkissa n 50 kpl eri puolilla maailmaa saa klikattua aivan kaikki tiedot vuosiluvut, tutkimusten aiheet ja tekijät. Katso Skandinavia Lappi ja Weckström 2006
Anonyymi kirjoitti:
Tähän mennessä' jokaisessa pienessä palkissa n 50 kpl eri puolilla maailmaa saa klikattua aivan kaikki tiedot vuosiluvut, tutkimusten aiheet ja tekijät. Katso Skandinavia Lappi ja Weckström 2006
OK, en tajunnut että klikkaamalla tulee vielä lisätietoa. Kiitos. Weckström 2006 on kokonaisuudessaan luettavissa doi - koodin avulla etsittynä sci-hub.tw/10.1016/j.yqres.2006.01.005
Anonyymi kirjoitti:
OK, en tajunnut että klikkaamalla tulee vielä lisätietoa. Kiitos. Weckström 2006 on kokonaisuudessaan luettavissa doi - koodin avulla etsittynä sci-hub.tw/10.1016/j.yqres.2006.01.005
Tuossa Weckströmin vuoden 2006 artikkelissa kuvassa 5 on rinnakkain (A) diatomeista eli piilevästä, (B) useamman proxyn avulla määritetty ja (C) lustoista määritetty lämpötila-anomalia. Kuten kuvista huomataan erityisesti keskiajan lämpökauden kohdalla lustot eivät ole mikään lopullinen totuus rajoitustensa vuoksi eli lämpeneminen ilmeisesti tapahtui lustojen kasvukauden ulkopuolella.

Artikkelin lopussa todetaan, että kaikista tutkimuksen kattamista lämpökausista voimakkain piilevissä havaittava lämpötilan muutoksen merkki liittyy tähän viimeisimpään eli 1970-2000. Kyseinen maininta löytyy sivulta 85 oikeanpuoleisesta sarakkeesta noiden vuosilukujen kohdalta vimeisestä kappaleesta ennen konkluusioiden otsikkoa.
Anonyymi kirjoitti:
Tuossa Weckströmin vuoden 2006 artikkelissa kuvassa 5 on rinnakkain (A) diatomeista eli piilevästä, (B) useamman proxyn avulla määritetty ja (C) lustoista määritetty lämpötila-anomalia. Kuten kuvista huomataan erityisesti keskiajan lämpökauden kohdalla lustot eivät ole mikään lopullinen totuus rajoitustensa vuoksi eli lämpeneminen ilmeisesti tapahtui lustojen kasvukauden ulkopuolella.

Artikkelin lopussa todetaan, että kaikista tutkimuksen kattamista lämpökausista voimakkain piilevissä havaittava lämpötilan muutoksen merkki liittyy tähän viimeisimpään eli 1970-2000. Kyseinen maininta löytyy sivulta 85 oikeanpuoleisesta sarakkeesta noiden vuosilukujen kohdalta vimeisestä kappaleesta ennen konkluusioiden otsikkoa.
Joo joskus klikkaus riittää ja katsominen tai tarkistaminen alaspäin. Tiedot olivat alhaalla.
Niitä on n 50 eri puolilla maailmaa erilaisia ja lähes kaikki tarkistamani olivat Keskiajan lämpökautta puoltavia globaalisti. Eräs tutkimus Japanissa oli jotenkin hämärä.

Tunnustetaan kuitenkin se , että nykyinenkään lämpökausi ei ole tasainen koska Eteläinen Pallonpuolisko elää omaa elämäänsä ja sielä on suurimmat jäätiköt.
Kysymyksessä voi olla Golf-virran vaihtelu ja maapallon asennon vaihtelut. Toisaalta Eteläisellä pallonpuoliskolla on enemmän meriä ja pohjoisesssa maata.
Kieltämättä mielenkiintoista!
Anonyymi kirjoitti:
Joo joskus klikkaus riittää ja katsominen tai tarkistaminen alaspäin. Tiedot olivat alhaalla.
Niitä on n 50 eri puolilla maailmaa erilaisia ja lähes kaikki tarkistamani olivat Keskiajan lämpökautta puoltavia globaalisti. Eräs tutkimus Japanissa oli jotenkin hämärä.

Tunnustetaan kuitenkin se , että nykyinenkään lämpökausi ei ole tasainen koska Eteläinen Pallonpuolisko elää omaa elämäänsä ja sielä on suurimmat jäätiköt.
Kysymyksessä voi olla Golf-virran vaihtelu ja maapallon asennon vaihtelut. Toisaalta Eteläisellä pallonpuoliskolla on enemmän meriä ja pohjoisesssa maata.
Kieltämättä mielenkiintoista!
Mutta lämpeneminen1900- 2000 -luvulla ei ole ollut tasaista eikä globaalia.

Olisihan se huolestuttavaa jos 400 vuotta pitkän kylmän kauden jälkeen olisi vain 100 vuoden lämpeneminen ja ei edes pystyttäisi toipumaan kylmästä kaudesta. Puurajakaan ei ole vielä keskiajan tasolla.
Anonyymi kirjoitti:
Tuossa Weckströmin vuoden 2006 artikkelissa kuvassa 5 on rinnakkain (A) diatomeista eli piilevästä, (B) useamman proxyn avulla määritetty ja (C) lustoista määritetty lämpötila-anomalia. Kuten kuvista huomataan erityisesti keskiajan lämpökauden kohdalla lustot eivät ole mikään lopullinen totuus rajoitustensa vuoksi eli lämpeneminen ilmeisesti tapahtui lustojen kasvukauden ulkopuolella.

Artikkelin lopussa todetaan, että kaikista tutkimuksen kattamista lämpökausista voimakkain piilevissä havaittava lämpötilan muutoksen merkki liittyy tähän viimeisimpään eli 1970-2000. Kyseinen maininta löytyy sivulta 85 oikeanpuoleisesta sarakkeesta noiden vuosilukujen kohdalta vimeisestä kappaleesta ennen konkluusioiden otsikkoa.
Ruotsalainen tutkimus väitti Keskiajan lämmön lapissa olevan n .0,7-.0,8 C astetta lämpimämpää kuin nykyisin eli meillä on vielä matkaa ylöspäin jos lämpökausi on otollinen. Puuraja Lapissa ei ole vielä keskiajan tasoa.

Siitähän monet järkevät tieteilijät ovat uumoilleet ,että ei mennä globaalissa lämmössä yli 1,5 C asteen koska luonnolliset rajat tulevat vastaan. Todennäköisesti lämpökausi päättyy sitä ennen.
+Lisää kommentti
Olen maallikkona pohtinut monia asioita ja erityisenä mielenkiinnonkohteena on ollut öljy ja miksi eivät muutkin fossiiliset polttoaineet. Energiaan liittyvät peruskoulupohjalta tehdyt laskelmat ovat vieneet valtavasti elämäni tunteja. Koska ikääkin on kertynyt, niin ulkoilmaihmisenä olen nähnyt (keskittyy valitettavasti läh. Suomeen) aivan selkeän muutoksen säätyypissä, jossa viimeiset vuodet poikkeavat melkoisesti 1970- sekä -80 lukujen lämpötiloihin ja ilmastoomme. Aika paljon on tarkkoja muistijälkiä lämpötiloistakin, mutta lähinnä huomioni on kohdistunut vuodenaikojen yleisluontoiseen tarkasteluun ja niide ajoittumiseen kalenterilla. Muutos on ilmeinen.
Syistä en vähäisen koulutukseni vuoksi ala väittelemään. Aivan tuollaisina mielikuva-ajatuksina annan esimerkkejä. Esim. viimeisten kymmenien vuosien aikana on ilmakehään laskettu useiden kuutiokilometrien edestä pelkästään öljyä. Niitä vastaavia määriä on tullut etenkin hiiltä..siis puhdasta hiiltä eikä hiilivetyä. Jäätiköt ovat todistettavasti pienentyneet ja siksi esim. tundra-alueilta on alkanut vapautua hiilidioksidia ja tenkin metaania.Valtavia metaanilähteitä ovat räjähdysmäisesti kasvanut karjatalous ja sitäkin pahempana kaatopaikat ja vastaavat paikat.

Kemikaalien ja otsonikadon välillä nähtiin syy-yhteys ja siihen onneksi reagoitiin nopeasti. Hiilipäästöillä täytyy olla merkittävä vaikutus ilmastoon; olkooon se sitten minkälainen tahansa. Ihmiskunta on todella suruttomasti laskenut erilaisia myrkyllisiä kemikaaleja juuri viimeisen n. 100:n vuoden aikana luontoon.
Muutosta tarvitaan. En tiedä kuinka vääristelevää ja populistista on poliitikkojen "innostuminenn" ilmastonmuutoksesta. Se on varmaa, että muutosta tarvitaan. On säästettävä raaka-aineita kaikkein tärkeinpiin kohteisiin; ei rihkaman ja ylellisyyden pönkittämiseen. Vähemmällä tullaan toimeen ja tulisi valita ne raaka-aineet valmistuksessa, joiden haitta meille kaikille on pienin. Energiaa tuhlataan ilmeisesti ja meille tulisi riittää se energia, mikä voidaan ilman ympäristöriskejä tuottaa. Ydinvoimasta luopuminen ja fossiilisista energialähteistä tulee päästä eroon. Kikkailut ja hiilikauppa yms. on asioiden lakaisemista maton alle.
Lämmin kesä taitaa olla taas tulossa, mutta sitä en toivo tai toivota. Mikä olisi paras tapa jäähdyttää tunteita? Ystävällisyys ja kanssaihmisen huomioonottaminen.
2 VASTAUSTA:
Tuommoisella tarinalla saattaisi saada jonkun b:n tai c:n ylioppilaskirjoituksissa.
Sinne ilmaan ei kai ole kuitenkaan laskettu noin paljon öljyä ihan öljyn muodossa, eli sinne ovat menneet öljyn poltosta aiheutuneet kaasut tms., sitä kai tarkoitat? Silloin olet tietysti oikeassa. Mitä tarkoitat sillä, että "on syntynyt puhdasta hiiltä"? Eikö se ongelma ole juuri hiilidioksidi ynnä muut ns. kasvihuonekaasut, ei kai lyijykynässäni oleva hiili ole iso ongelma vaikka kynä olisi vähän suurempikin?
Poliitikot innostuvat aiheista joihin innostumisesta he laskelmoivat saavansa vaaleissa ääniä, onko se sen vaikeampaa ymmärtää. Joukossa voi toki olla joku aidostikin asiallaan oleva.

Vaikeampi kysymys: Mikä on se energia, joka voidaan ilman ympäristöriskejä tuottaa?
Leikitään ajatuksella, että suomen nykyinen väestö uudelleen "hajasijoitetaan" siten kuin elimme esim. noin 150 vuotta sitten, hyvin harvaan maalaisasutukseen ja pienehköihin taajamiin ja muutamiin pieniin silloisiin kaupunkimaisiin taajamiin ja että nämä kaikki saisivat entiseen tapaan esim. lähes kaiken lämmitykseen tarvitsemansa energian puita polttamalla ( muuta ei ollut ) ja edelleen ajatellaan kuinka puita poltettaisiin huonosti palavissa huonolla hyötysuhteella toimivissa tulisijoissa ( näin tapahtui vielä omassa syntymäkodissani! ) niin mikä olisi suomen kokonaissaastutus nykyiseen verrattuna?
Muistutan, koska tiedän asian kohtuu tarkkaan, että nykyiset isot voimalakokonaisuudet toimivat uusien modernien teknisten ratkaisujen ansiosta ja monenlaisten viranomaisvaatimusten sekä EU- direktiivienkin määrittelemissä puitteissa päästöjen suhteen siten, että tarkoittamani entinen puulämmityskyläyhteisö ei olisi osannut unelmoidakaan niin vähistä päästöistä tms. Suomen kansa aikaansaa esim. lämmityksessään enää muutaman kymmenen prosentin rikin oksidien päästöt verrattuna satavuotiaaseen suomeen, tuossa kyläyhteisössä 150 v. sitten vaan kukaan ei oikein ymmärtänyt mitään niistä päästöistä, toki niistä kärsittiin mutta pahimmiksi koettiin naapurin pyykkien likaantuminen tms., ei omien keuhkojen tilanne.

Kun otat esiin käsitteen myrkyt, otat esiin edellistäkin vakavamman asian ja se on ehkä eri keskustelun aihe, niitä useimpia myrkkyjä kun ei siinä kuvailemassani entisajan yhteisössä juuri esiintynyt.
Muuten, käytätkö itse nykyaikaisia pesuaineita, lääkkeitäkin kenties tms?
+Lisää kommentti
Joka eli vuosituhannen vaihteessa tietoista ikää, saattaa muistaa, miten media ja "asiantuntijat" rummuttivat, että tulee suuri katastrofi, kun tietokoneet tilttaa ja maailma menee sekaisin.

Kun vuosituhat oli vaihtunut, havaittiin, että yksi kotitietokone oli mennyt sekaisin Afrikassa ja toinen Siperiassa. Megarummutus vaikeni yhdessä päivässä, ja ennustajat hävisivät kuin paha haju Saharaan. Eivät jääneet selittelemään kuvitelmiensa syitä. Edes "asiantuntijoista" ei enää kuulunut mitään.

No, meitähän ei ilmastojuttukaan haittaa. Mekun ei olla olemassa. Saas näkee kumpi puoli on oikeessa, ja ketkä poistuu jälkiä jättämättä.
4 VASTAUSTA:
"asiantuntijat" sinulla aivan oikein lainausmerkeissä. Paljon varmaan myös tehtiin, ettei 2K aiheuttanut häiriöitä.

Hypetys syntyy pääasiassa mediassa. Kriittinen lukija tajuaa, mikä on uutisen varsinainen sisältö ja mikä toimittajan skandaalitehtailua.

Minulle on usein tullut mieleen, että denialisteilla ei näytä olevan kykyä tajuta sitä, vaan kohu-uutiset ilmastosta mielletään tiedemiesten aiheuttamiksi.
Jons kirjoitti:
"asiantuntijat" sinulla aivan oikein lainausmerkeissä. Paljon varmaan myös tehtiin, ettei 2K aiheuttanut häiriöitä.

Hypetys syntyy pääasiassa mediassa. Kriittinen lukija tajuaa, mikä on uutisen varsinainen sisältö ja mikä toimittajan skandaalitehtailua.

Minulle on usein tullut mieleen, että denialisteilla ei näytä olevan kykyä tajuta sitä, vaan kohu-uutiset ilmastosta mielletään tiedemiesten aiheuttamiksi.
Juuri näin. Pitää aina muistaa että toimittaja elää kohu-uutisista ja varsinkin printtimedialla menee nykyään huonosti. Mikään maailmanloppua vähäisempi uutinen ei enää kiinnitä huomiota joten kaikki uutiset ovat maailmanlopunuutisia jotta niihin kiinnitettäisiin huomiota.

Jokainen 5 m/s navakampi tuulenpuhuri Suomessa tuntuu ennusteissa muuttuvan rajuksi myrskyksi ja vaaratilanteen uhkaksi.

Lööppien sijaan kannattaisi katsoa mitä tutkijat oikeasti kirjoittavat asioista.
Nim "Niikukyöpelille" kerron , että olin yötyövuorossa isolla voimalalla ko, hetkenä. En muista mitään maailmanlopun tai edes katastrofin väitteitä olleen missään, mistä ihmeestä kerrot. Mahdollisiin häiriöihin tietokoneiden, puhelimien yms. toiminnoissa oli toki varauduttu, mutta ei siinä mitään erikoista odoteltu eikä minkään erikoisen tilanteen syntymiseen uskottu. Että palataan realismiin!
Anonyymi kirjoitti:
Nim "Niikukyöpelille" kerron , että olin yötyövuorossa isolla voimalalla ko, hetkenä. En muista mitään maailmanlopun tai edes katastrofin väitteitä olleen missään, mistä ihmeestä kerrot. Mahdollisiin häiriöihin tietokoneiden, puhelimien yms. toiminnoissa oli toki varauduttu, mutta ei siinä mitään erikoista odoteltu eikä minkään erikoisen tilanteen syntymiseen uskottu. Että palataan realismiin!
Kun vuonna 1967 Ruotsissa oli juuri siirrytty oikeanpuoleiseen liikenteeseen, tuli rajan yli norjalainen rekka, joka paahtoi täyttä vauhtia vasenta puolta. Kun poliisi pysäytti, rekkakuski kertoi, ettei ollut kuullutkaan.

Ruotsissakin oli tuhansia ja tuhansia, jotka eivät olleet kuulleet eivätkä lukeneet asiasta, vaikka silloin ei juuri muuta käsiteltykään.
+Lisää kommentti
Lämpö muka selittää lustoja.
Ei, vaan kosteus. Se voi olla lähtöisin kaukaa, joka ei osu yksiin paikallisen lämmön kanssa.

https://www.uef.fi/-/ilmankosteus-saatelee-puiden-kasvua-ravinnetasapainoa-ja-lehtien-aineenvaihduntaa
1 VASTAUS:
Ilmankosteus taas on suoraan riippuvainen lämpötilasta, se on ihan fysikaalinen perusasia. Eikä nyt tarkoiteta ensisijaisesti vähän hämäävästikin yleisesti käytettyä ilman suhteellisen kosteuden määritelmää, vaan sitä paljonko (ulko)ilmassa milloinkin on kosteutta: Jos otetaan selvyyden vuoksi myös suhteellinen kosteus huomioon ja se sattuu olemaan kahdessa tarkasteltavassa lämpötilassa, vaikka plus 20 asteessa ja miinus 20 asteessa sama 80 %, niin plus 20 asteisessa ilmassa on kosteutta noin kolminkertainen määrä miinus 20 asteiseen ilmaan verrattuna.
Lämpötilalla siis on paljonkin merkitystä, samoin kuin puiden maaperästä saamalla kosteudella. Tiedetään miten pohjoisessa suomessa puiden kasvukausi on lähes kuukauden maan eteläisimpiä alueita lyhyempi, mistä tämä johtuu ellei lämmön määrästä. Muistetaan ettei se voi johtua auringonvalon puutteesta pohjoisessa, siellä talvipäivät ovat lyhyitä mutta puiden kasvukauden aikana valoa on enemmän kuin etelässä!
Jos sitten sattuu erityisen lämmin mutta samalla erityisen kuiva kesä, sellainen sattui olemaan 2018 vuoden kesä ainakin eteläisessä suomessa, niin tietenkin maaperän kuivuus alkoi jo vaikeuttaa puiden riittävää kosteudensaantia sekä myös maaperästä otettavien ravinteiden kuljetusta puihin, eli hyvät ja huonot kasvukaudet ovat yhdessä monen tekijän summa.

2018 kesän kuivuuden seurauksena useiden puiden kasvu hidastunee pysyvästi usean vuoden ajaksi, riippumatta siitä ovatko seuraavat vuodet vaikka miten otollisia kasvulle. Puillakin nimittäin on muisti, mutta se olisi toinen ja pitempi tarina.
+Lisää kommentti
Jos laitatte minulle viestiini vastauksia joista minun pitäisi saada linkki talteen niin kirjoittakaa se linkki viestinne sataan ENSIMMÄISEEN merkkiin. Sen enempää ei viestistänne jää minulle luettavaksi jos se poistetaan. Kannattaa siis lyhentää linkki ja antaa se lyhytlinkkinä.

Nytkin näen että joku halusi tässä keskustelussa linkin talteen eilen klo 20:50 mutta kun se linkki ei ollut viestin alussa niin en sitä saanut. Siinä oli jotakin mainittu luonnonsuojelijan nerokkaasta ajattelusta mutta linkistä näkyi vain yhdeksän ensimmäistä merkkiä ja loput katkesivat pois.
8 VASTAUSTA:
Koko asia poistettiin ja kysymyksessä on oikeasti nerokas luonnosuojelija joka keksi yksinkertaisen idean luonnon oman sellaisen pelastastaakseen ruohosavannit aavikoitumiselta.

Siinä oli myös mainita kuinka savannien asukkaat kulottavat kuivuneita ruohikkoja ja sen toimenpiteen hiilipäästöt ovat hurjia. se sopii kyllä tähänkin ilmastoaiheeseen.

How to green the wordls deserts and deverse the words climate? U-tube
Anonyymi kirjoitti:
Koko asia poistettiin ja kysymyksessä on oikeasti nerokas luonnosuojelija joka keksi yksinkertaisen idean luonnon oman sellaisen pelastastaakseen ruohosavannit aavikoitumiselta.

Siinä oli myös mainita kuinka savannien asukkaat kulottavat kuivuneita ruohikkoja ja sen toimenpiteen hiilipäästöt ovat hurjia. se sopii kyllä tähänkin ilmastoaiheeseen.

How to green the wordls deserts and deverse the words climate? U-tube
Ilmeisestikin tarkoitat Allan Savoryn TED-esitystä, jossa hän käsittelee ruohosavannien aavikoitumista ja sen estämistä tuomalla takaisin suuret eläinlaumat tallomaan säännöllisesti ruohon matalaksi kuten villieläinten laumat aikanaan tekivät. Tämä on tietenkin myrkkyä niille, joiden mielestä lihakarjan kasvatus pitäisi lopettaa ja siirtyä kasvissyöntiin.

Esityksen löytää googlettamalla hakusanoilla

Allan Savory TED 2013

Näyttää TED webbisivustolta puolelta löytyvän myös suomeksi tekstitetty versio, jota google tarjosi minulle ensimmäisenä osumana.
Aesdifaeger kirjoitti:
Ilmeisestikin tarkoitat Allan Savoryn TED-esitystä, jossa hän käsittelee ruohosavannien aavikoitumista ja sen estämistä tuomalla takaisin suuret eläinlaumat tallomaan säännöllisesti ruohon matalaksi kuten villieläinten laumat aikanaan tekivät. Tämä on tietenkin myrkkyä niille, joiden mielestä lihakarjan kasvatus pitäisi lopettaa ja siirtyä kasvissyöntiin.

Esityksen löytää googlettamalla hakusanoilla

Allan Savory TED 2013

Näyttää TED webbisivustolta puolelta löytyvän myös suomeksi tekstitetty versio, jota google tarjosi minulle ensimmäisenä osumana.
Kertooko tämä Savory, miksi niitä suuria eläinlaumoja ei siellä ole, ja jos niitä on joskus siellä ollut, miksei niitä ole siellä enää?
Anonyymi kirjoitti:
Kertooko tämä Savory, miksi niitä suuria eläinlaumoja ei siellä ole, ja jos niitä on joskus siellä ollut, miksei niitä ole siellä enää?
Kyseiset eläinlaumat metsästettiin pois ihmisen toimesta. Näin kävi esimerkiksi USA:n biisonilaumoille. Ennen vuotta 1800 biisoneita oli luokkaa 60 miljoonaa, vuonna 1840 enää 35 miljoonaa ja vuonna 1870 viitisen miljoonaa. Vuoteen 1900 mennessä oli biisoni metsästetty lähes sukupuuttoon eli sitä oli jäljellä muutama sata yksilöä.

Harvalla seudulla on enää vapaasti liikkuvia eläinlaumoja sillä niillä olisi rahallista arvoa paikallisille ihmisille. Ihmiset leviävät ja eläimet väistyvät.
Anonyymi kirjoitti:
Kyseiset eläinlaumat metsästettiin pois ihmisen toimesta. Näin kävi esimerkiksi USA:n biisonilaumoille. Ennen vuotta 1800 biisoneita oli luokkaa 60 miljoonaa, vuonna 1840 enää 35 miljoonaa ja vuonna 1870 viitisen miljoonaa. Vuoteen 1900 mennessä oli biisoni metsästetty lähes sukupuuttoon eli sitä oli jäljellä muutama sata yksilöä.

Harvalla seudulla on enää vapaasti liikkuvia eläinlaumoja sillä niillä olisi rahallista arvoa paikallisille ihmisille. Ihmiset leviävät ja eläimet väistyvät.
Eli aavikoitumista ei olisi tapahtunut, jos eläimiä ei olisi metsästetty. Paljon eläimiä, paljon ruohoa, tai ihan toisin, kuten suomen lapissa nyt: Paljon laiduntavia ja laitumia tallaavia poroja ja sen seurauksena aina vain vähemmän jäkälää...
Aesdifaeger kirjoitti:
Ilmeisestikin tarkoitat Allan Savoryn TED-esitystä, jossa hän käsittelee ruohosavannien aavikoitumista ja sen estämistä tuomalla takaisin suuret eläinlaumat tallomaan säännöllisesti ruohon matalaksi kuten villieläinten laumat aikanaan tekivät. Tämä on tietenkin myrkkyä niille, joiden mielestä lihakarjan kasvatus pitäisi lopettaa ja siirtyä kasvissyöntiin.

Esityksen löytää googlettamalla hakusanoilla

Allan Savory TED 2013

Näyttää TED webbisivustolta puolelta löytyvän myös suomeksi tekstitetty versio, jota google tarjosi minulle ensimmäisenä osumana.
Pitkästä aikaa mielenkiintoinen idea luonnonsuojelun saralla. Afrikkalaiset ainakin kulottavat kuivia ruohoja ja niiden polttaminen aikaansaa valtavia hiilipäästöjä. Niillä alueilla sataa runsaasti sadekaudella ja ei lähes yhtään kuivalla kaudella Herra ajatteli laiduntamisen auttavan asiaan .

Eläimet tallovat ruohon maahan ja se kuulemma pitää kosteuden maassa? Hän ajattelee ruohotasankojen olevan suuria karjalaumoja varten niin kuin ne olivatkin ennen.

Mutta se pääasia: Hehtaarin kulotus vastaa kuulemma 600 auton päästöjä!(v) Muistinko oikein ja niitä hehtaareja on kuulemma miljardi?

Muutenkin maailma on kovasti vihertynyt hiilidioksidin johdosta ja pienen lämpötilan kohoamisen seurauksena. Vihertyminenkin auttaa hiilinieluna valtavasti ? On toinen juttu mikä rooli hiilidioksidilla on lämpenemisessä?
Anonyymi kirjoitti:
Pitkästä aikaa mielenkiintoinen idea luonnonsuojelun saralla. Afrikkalaiset ainakin kulottavat kuivia ruohoja ja niiden polttaminen aikaansaa valtavia hiilipäästöjä. Niillä alueilla sataa runsaasti sadekaudella ja ei lähes yhtään kuivalla kaudella Herra ajatteli laiduntamisen auttavan asiaan .

Eläimet tallovat ruohon maahan ja se kuulemma pitää kosteuden maassa? Hän ajattelee ruohotasankojen olevan suuria karjalaumoja varten niin kuin ne olivatkin ennen.

Mutta se pääasia: Hehtaarin kulotus vastaa kuulemma 600 auton päästöjä!(v) Muistinko oikein ja niitä hehtaareja on kuulemma miljardi?

Muutenkin maailma on kovasti vihertynyt hiilidioksidin johdosta ja pienen lämpötilan kohoamisen seurauksena. Vihertyminenkin auttaa hiilinieluna valtavasti ? On toinen juttu mikä rooli hiilidioksidilla on lämpenemisessä?
Joo muistin oikein ja tarkoittaa 1,6 auton vuosipäästöjä/hehtaari ja 1,6 miljardin auton vuosipäästöjä. onkohan idealistin laskut oikein?

Muutenkin vaikuttaa aika mahdottomalta idealta suuressa mittakaavassa. Muuten minäkin allekirjoitan luonnollisen lannoituksen hyvät puolet varsinkin kun kaivannais-lannoitteet ovat vähenemässä. Voi olla ,että biologinenkin vaihtoehto tulee karjalannan tilalle.
Suomi sentään luovutti valtavan kaivoksen tietääkseni kaupan päälle joka tulevaisuudessa olisi äärettömän arvokas.
Anonyymi kirjoitti:
Joo muistin oikein ja tarkoittaa 1,6 auton vuosipäästöjä/hehtaari ja 1,6 miljardin auton vuosipäästöjä. onkohan idealistin laskut oikein?

Muutenkin vaikuttaa aika mahdottomalta idealta suuressa mittakaavassa. Muuten minäkin allekirjoitan luonnollisen lannoituksen hyvät puolet varsinkin kun kaivannais-lannoitteet ovat vähenemässä. Voi olla ,että biologinenkin vaihtoehto tulee karjalannan tilalle.
Suomi sentään luovutti valtavan kaivoksen tietääkseni kaupan päälle joka tulevaisuudessa olisi äärettömän arvokas.
Vegaani kannabishörho tyrmäsi heti karjalaumahemmon esityksen.
Tilalle tarjosi kannabis eli hamppuviljelmiä. Ei se huono kasvi olekaan, monipuolinen ja poltettuna vahva päihde ja jopa lääke.
+Lisää kommentti
Mulle on tullu jo kolme kertaa ilmotus, et joku Anonyymi ois niiku vastannu mulle: ?...

Mut sitku mää onn menny palstalle, ni ei siel mitään oo. Viittaa siihen, et joku vakiintumaton ketkale on ruvennu taitamattomasti leikkii kyöpelii.

Jos et lakkaa herkiämästä, nii mää tuun koleena yönä täyren kuun aikaan sun reitille ja huudan hyytävällä äänellä, et buuuuu-uuu, niet sä kamaloidut. Ja soon sulle ihan oikeen.
1 VASTAUS:
Sinulle kirjoitettu viesti on siis poistatettu keskustelusta. Siksi jos yhtään epäilee että 456789* oma viesti olisi lähdössä poistatukseen ja vastaa rekisteröidylle nimimerkille niin se oleellinen asia pitää mahduttaa ensimmäiseen sataan merkkiin. Tässä viestissä se sadas merkki on tuo numerosarjaa seuraava tähti.
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Lustotutkimukset paljastavat todellisuuden;

Puiden lustoista nähtävät vuosirenkaat paljastavat ainakin 6000 vuoden lämpötilat meille median vaivaamille ihmisille. Mikä on aiheuttanut lämpenemisen ennen niin kuin nytkin?
Auringon tehovaihtelut yhdistettynä Golf-virran voimakkuuteen ja maan ratojen muutoksiin.

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta