Poikani itki tänään siskonsa ja äitinsä mielentarveysongelmia avoimesti.
Poika oli kuten tämän ajan mies pitää olla. Kertoa tunteet ja sanoa kaikki.
Hienoa, eikö?
Miten isänä saisin tuon nuoren miehen ymmärtämään, että tämä on tavallista elämää?
Olisin halunnut pikkuisen vielä jotain sanoa, mutta poika sanoi, että riittää jo.
Tulee vitu.seen vihainen olo, kun miettii mitä pa.kaa täälläkin jauhetaan. Aikuiset miehet kitisee, kun eivät saa pil.ua ja aikuiset naiset valittaa, kun miehet on per.seestä.
Minun puolesta, tämän kohta 18 vuotiaan pojan huolen vuoksi, voi tämän palsta suurin osa kirjoittajista nuolaista omaa hikistä hanuriaan ja ottaa Lampisen takuuvarmat lylyt koipiinsa ja suksia sinne, missä valo ei paista.
Grow up!
Revitellään nyt oikein...
Anonyymi
39
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Itkikö oikealle henkilölle, sellaiselle joka voi avata tilannetta ja kuivata kyyneleitä.
Nielaise ja lähenny. - Anonyymi
Viikatkaa yhdessä, voisitteko?
https://www.youtube.com/watch?v=yo5foC3lNdc - Anonyymi
Ne täällä jo kärkkyy sua. Verikoirat.
- Anonyymi
Eron jälkeen miehen tärkein tehtävä ei ole pitää itsestään huolta. Tärkeintä on pitää huolta elämän jatkuvuudesta katkeruudesta huolimatta.
Mielenterveysongelmat tulevat elämänmuutosten tuomina, elämä ei etene toivotulla tavalla. Mielen tasapainon horjuttua ihmiset syyllistyvät helposti arviointivirheisiin. Kuuntele poikaa, älä syyttele äitiä ja tytärtä vaan auta heitä. Pojan kanssa voisitte tehdä suunnitelman miten äidin ja tyttären elämän saisi helpommaksi, mielekkäämmäksi ja terveemmälle pohjalle. Ratkaisu voi olla käänteinen mitä olisi miettynyt aikaisemmin. Oman pärjäämisen varmistaminen ja näyttäminen ei tue eronneen puolison arkea millään tavalla.- Anonyymi
Samaa mieltä, tukena ja turvana hyvä olla, koska sieltä on helpompi ponnistaa aikuisuuteen, luottamus auttaa avautumisiin. Hyvät perustelut ongelmien ratkaisussa, auttaa näkemään asioita laajemmin. Sivusta kommentoin.
- Anonyymi
Asioilla on aina vähintään kaksi puolta, ettei ap itse ole se mielenterveyspotilas kun noin kiukkuaa tuntemattomille ihmisille.
Mistä tiedät jos palstalla kiukutaan samasta syystä kuin itse kiukkusit. - Anonyymi
Projisoit nyt palstalaisiin tuntemaasi pettymystä poikaasi kohtaan. Poikasi on milleniaali ja tarvitsee safespacen. Ehkä Sanna Ukkolan kolumni ei yksin riitä avaamaan poikasi silmiä ja korjaamaan lapsena saamatta jäämiä selkäsaunoja, mutta se voi olla alku mieheksi eheytymisessä.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/50be1fab-9065-4c60-bab7-6cc010795898- Anonyymi
Niin maailma muuttuu. Vaikea sitä on käsittää harhiksen pienillä aivoilla. Ukkola nyt haluaa kohauttaa asiasta kuin asiasta, se on sen työtä. Ja se on persu. Siksi sitä rakastat.
Tärkeintä että kuuntelit ja annoit pojan purkaa ahdistustaan.
- Anonyymi
No ensimmäinen järkevä vastaus.
En mä voi mitään korjata. Oikeasti minun viha on vain pahaa oloa. Kuka ei tuntisi jotain oman poikansa pahasta olosta. Eihän se ole palstan kirjoittajien syy.
Mutta mitä tästä voi oppia? Nuoret ihmisetkin tuntee. Tämä osaa sentään sanoa sen ulos. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No ensimmäinen järkevä vastaus.
En mä voi mitään korjata. Oikeasti minun viha on vain pahaa oloa. Kuka ei tuntisi jotain oman poikansa pahasta olosta. Eihän se ole palstan kirjoittajien syy.
Mutta mitä tästä voi oppia? Nuoret ihmisetkin tuntee. Tämä osaa sentään sanoa sen ulos.Ei koskaan ole myöhäistä korjata jotain rikottua. Liimailemalla ei saa samanlaista mutta saa hyvän olon kasatessaan vaikka ne tärkeimmät palaset puuttuisivat.
Poika taitaa voida pahoin kahden tärkeän ihmisen välimaastossa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei koskaan ole myöhäistä korjata jotain rikottua. Liimailemalla ei saa samanlaista mutta saa hyvän olon kasatessaan vaikka ne tärkeimmät palaset puuttuisivat.
Poika taitaa voida pahoin kahden tärkeän ihmisen välimaastossa.Jep. Mutta valinta on pojalla, ei mulla. Mä voin vaan olla vierellä tämä rikkinäinen tyyppi ja sanoa, että ei kaikki ole sitä miltä näyttää.
Jokainen voi itse laskea miten ihminen sen ymmärtää. Uskoako isää vai mitä kokee.
Tuli mieleen biisi..
https://youtu.be/3MoVAjDrhaI
Tämäkin tulee hetkistä, kun on tajuttu jotain... - Anonyymi
Mä olen kans tosi hyvä kuuntelija. Myös katselija.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No ensimmäinen järkevä vastaus.
En mä voi mitään korjata. Oikeasti minun viha on vain pahaa oloa. Kuka ei tuntisi jotain oman poikansa pahasta olosta. Eihän se ole palstan kirjoittajien syy.
Mutta mitä tästä voi oppia? Nuoret ihmisetkin tuntee. Tämä osaa sentään sanoa sen ulos.Minä vähän veikkaan, että pahaa oloa on teillä kaikilla. Jos sinä haluat auttaa muita, niin sinun on aloitettava itsestäsi. Auta ensin itseäsi, sitten muita. Happinaamarikin puetaan lentokoneessa ensin itselle, sitten vasta autetaan muita. Ole sinä se fiksuin ja vahvin teistä nyt ja mene ammattiauttajalle purkamaan tätä kuviota. Muutama käynti voi riittää. Älä yritä sitä täällä purkaa. Täältä et tätä parempia neuvoja voi saada.
Nyt ravistelen vähän, ja komentelenkin, mutta poikasi tarvitsee apua, mutta niin tarvitsee tyttösikin. Sinä tuot täällä esiin ainoastaan poikasi, olen melko varma että se näkyy irl myös. Tyttäresi jää pienemmälle huomiolle. Sinun tehtäväsi vanhempana on rakastaa ja tukea molempia yhtä paljon, tapahtui mitä tahansa, silloinkin, ja erityisesti silloin, kun he työntävät sinut pois. Sinä et luovuta, vanhempien rakkaus on ääretön, anna heidän tuntea se, tietää, että olet siellä. Turvallinen syli, turvasatama. Ja sitä varten käyt nyt ensin itse oikealla asiantuntijalla juttelemassa, niin että jaksat ja saat oikeita neuvoja, että tiedät miten toimia. Okei?
Voimia!! ❤ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä vähän veikkaan, että pahaa oloa on teillä kaikilla. Jos sinä haluat auttaa muita, niin sinun on aloitettava itsestäsi. Auta ensin itseäsi, sitten muita. Happinaamarikin puetaan lentokoneessa ensin itselle, sitten vasta autetaan muita. Ole sinä se fiksuin ja vahvin teistä nyt ja mene ammattiauttajalle purkamaan tätä kuviota. Muutama käynti voi riittää. Älä yritä sitä täällä purkaa. Täältä et tätä parempia neuvoja voi saada.
Nyt ravistelen vähän, ja komentelenkin, mutta poikasi tarvitsee apua, mutta niin tarvitsee tyttösikin. Sinä tuot täällä esiin ainoastaan poikasi, olen melko varma että se näkyy irl myös. Tyttäresi jää pienemmälle huomiolle. Sinun tehtäväsi vanhempana on rakastaa ja tukea molempia yhtä paljon, tapahtui mitä tahansa, silloinkin, ja erityisesti silloin, kun he työntävät sinut pois. Sinä et luovuta, vanhempien rakkaus on ääretön, anna heidän tuntea se, tietää, että olet siellä. Turvallinen syli, turvasatama. Ja sitä varten käyt nyt ensin itse oikealla asiantuntijalla juttelemassa, niin että jaksat ja saat oikeita neuvoja, että tiedät miten toimia. Okei?
Voimia!! ❤Sieltä tuli hyvää tekstiä. 👍
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mä olen kans tosi hyvä kuuntelija. Myös katselija.
Joo, ja mä oon kyllä miettinyt, et aina ei niinku kaikki kuvat miellytä. Ei kaikkia tarvii aina kaikki miellyttää. Et voi olla pettymys mut jos laittaa niveaa niin silottuu mut aina ei oo niveaa kai.
Hyvä että osaa ilmaista tunteitaan.
Niiden kanavoiminen onkin yksi kulmakivi, kuinka se tapahtuu. Tuo on kiitoksen arvoinen asia, kun nuori osaa tehdä sen itseään tai muita vahingoittamatta.
Hän suree. Ja ehkä hieman pelkää. Ja välillä raivostuttaa.
Ei ihme että isää vihastuttaa. Hänen puolestaan. Koska voimatomuus tuo myös raivoa, vihaa ja muita kielteisiä tunteita. Painukoot hel...ttiin kaikki.
Olosuhteille ei ehkä voi mitään. Mutta tärkeää on keskustella siitäkin, voiko, ja onko se teidän tehtävä. Pääasia, että lapsi ei siitä ota vastuuta.
Yksi asia mietittäväksi. Onko perheneuvottelu paikallaan? Menisikö lasten hyvinvointi kaiken muun edelle? Onko neuvottelu edes mahdollista? Ulkopuolista apua siihen?- Anonyymi
Tiedät mistä kyselet...
Itseään on tietysti hankala kehua mutta tuon kaiken keskellä on myös hyvä huomata että teille on kehittynyt luottamuksellinen suhde sekä ympäristö jossa voitte asioita ja tunteita tuoda turvallisesti esille. Sitä ei kaikilla ole.
Jokainen tietysti luonteensa mukaan mutta itse olen tullut siihen tulokseen että jos tuntuu että haluaisi sanoa vielä jotakin ja/tai ei löydä oikeita sanoja kannattaa ihan suosiolla siirtyä kuuntelun ja läsnäolon tilaan. Läsnäolo kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
"Miten isänä saisin tuon nuoren miehen ymmärtämään, että tämä on tavallista elämää?" Et kai mitenkään, eikä se ole kai tarkoituskaan. Siinä on ihan riitävästi että on jalat tulla lähelle, korvat joilla kuunnella ja kädet joilla halata. Niin vaikeaa kuin se joskus on myöntää niin isilläkin on se inhimillinen raja. Isätkään ei pysty elämää selittämään.- Anonyymi
Tämä ei ole laulu pahasta https://youtu.be/7wzVMDDfa5A
- Anonyymi
No kun noita laulun sanoja on laitettu, niin minä kans. Junnu Vainio:
Sinä kulkija kuustoistavuotias
Näen kyyneleet silmissäsi
Minä olla en voi sinun auttajas
Enkä edes sun ymmärtäjäsi
Mutta kuuntele mua, sulle kerron sen
Joskus itkeehän myös nelikymppinen
Sillä suoraan sanottuna suurinpiirtein
Sellaista elämä on
"Sinä kulkija kuustoistavuotias
Mikä särki sun sisimpäsi
Sekö leikkinyt on sinun tunteillas
Joilla lämmin on pelkästään käsi
Siihen tottua saat minä takaan sen
Usein pettyy näin myös nelikymppinen
Sillä suoraan sanottuna suurinpiirtein
Sellaista elämä on
Sinä kulkija kuustoistavuotias
Ketään päästä et lähellesi
Väärin käytetty on sinun rakkauttas
Ja on loukattu ylpeytesi
Mutta paranet pian minä tiedän sen
Koska toipuu näin myös nelikymppinen
Sillä suoraan sanottuna suurinpiirtein
Sellaista elämä on
Kerran kulkija kuustoistavuotias
Olin minäkin aikoinani
Luulin silloin, jo vähintään puolikas
Meni kaikista unelmistani
Sä et usko mua nyt mutta lupaan sen
Vielä unelmoi myös nelikymppinen
Sillä suoraan sanottuna suurinpiirtein
Sellaista elämä on"
Riittää että on kuuntelemassa ja lohduttamassa kun tarvitaan. Ei oikein muuta voi, kun toisen puolesta ei voi elää. Itse tietää miten rankkoja tunteet olivat joskus nuorena, kun niitä pahimpia joutui ekoja kertoja käsittelemään.
xLinerHyvät sanst Junnun biisissä. Tässä myös. Nuori sydän tuntee kaiken kymmenkertaisesti. Toista se on meillä jo elämää eemmän eläneillä.
https://youtu.be/XEWjtCnm6Zg
MambaaJanK kirjoitti:
Hyvät sanst Junnun biisissä. Tässä myös. Nuori sydän tuntee kaiken kymmenkertaisesti. Toista se on meillä jo elämää eemmän eläneillä.
https://youtu.be/XEWjtCnm6Zg
MambaaVaikkei me vanhatkaan ihan jääksi muututa. :)
https://youtu.be/3Y0gLRoFBbU
Sydämessä läikkyy ja kutittaa välillä...- Anonyymi
JanK kirjoitti:
Hyvät sanst Junnun biisissä. Tässä myös. Nuori sydän tuntee kaiken kymmenkertaisesti. Toista se on meillä jo elämää eemmän eläneillä.
https://youtu.be/XEWjtCnm6Zg
MambaaKuuntelen tuon paremmalla ajalla :)
xLiner
- Anonyymi
Lapset kärsivät eniten vanhempiensa huonoista väleistä.
Vanhemmat syyllistyvät puhumaan omasta puolestaan, toista osapuolta väheksyen ja ajoittain syytellen. Tärkeintä on ettei koskaan syytä ketään tai jos syyttää, syyttää itseään.
Pojan huolena äiti ja sisko. Pojan huolenaiheen juurisyyhyn ei auta pelkkä jutteleminen pojan kanssa. Miten se muuttaisi pojan huolen aihetta, ei mitenkään. Tuosta voisi pahimmassa tapauksessa seurata se tilanne missä äidin ja siskon elämä vain huononisi ja lopulta voi sitten jutella jomman kumman haudan äärellä arkun laskemisen jälkeen jos juttelu tuntuu olevan se ratkaisu. Parasta on nostaa kissa pöydälle, katsoa yhdessä miten voitaisiin helpottaa ja eheyttää koko perheen arkea vaikka asuttaisiin eri puolilla maapalloa. Ihmiset eivät yleensä pysty tähän pala kurkussa, jota on vaikea nielaista.
Äidin ja tyttären tilanteen voisi parantaa se jos äiti tapaisi uuden hyvän miehen jos ex ei voi tehdä tilanteeseen mitään korjaavaa. Äiti ja tytär voivat tarvita aikuisen ihmisen läheisyyttä ja tukea terapian lisäksi. Parasta terapiaahan on löytää ihminen joka kuuntelee, halailee, auttaa ja on tukien lähellä kun elämä horjuttaa tai olisi jo horjuttanut. Kertoisin kantapään kautta oppineena, että pidä ensisijaisesti itsestäsi huolta. Se ei ole itsekästä - päinvastoin.
Tilanteessasi tarvitaan täysipäistä ja turvallista aikuista. Vaikka poikasi on miltei täysi-ikäinen, on hän teknisesti ottaen aivoiltaan vielä keskenkasvuinen.
Kun pidät itsesi tervehenkisenä ja hyvinvoivana, sen tuoma turvallisuus ja läsnäolo on ehkä paras lahja mitä tilanteelle voit antaa. Olla vaan.
Luota tukiverkkoihin ja ystäviisi. Puhu oma paha olosi pois, jotta voit olla tasapainoinen oma itsesi.
Sitä läheisesi tarvitsevat. Sinua sellaisena kuin olet.
Ei ole vippaskonstia jolla saisit maailman paremmaksi tai asiat kääntymään oikein päin. Vaikka päällä seisoisit ja heittelisit voltteja takaperin, mikään ei muutu, vaikka kuinka haluaisit silittää pahan pois.
Tulee vastaan aika kun sinunkin tekisi mielesi luovuttaa, antaa periksi toivottomuudelle. Silloin mies punnitaan...
Tuolloinkin ensisijaisen tärkeää on oma hyvinvointisi. Sinun jaksamisesi.. sillä tie on pitkä ja kivinen.
Minä en pitänyt itsestäni huolta ja pidin kynttilää palamassa kolmesta päästä, tein voltteja ja sirkustemppuja, kun olisi riittänyt se että olen ja rakastan. No opittu läksy..
Ei minun hyödytä sinua yrittää opastaa, kunhan muistat että olet tärkeä. Vaikka et sitä uskokaan...
Kyllä olet!- Anonyymi
Joo. Kyllä mä osapuilleen tiedän mistä kyse. Välillä vaan tursuaa jokapuolelta yli.
Sopiva hetki ja kaikki tuntuu kaatuvan päälle, vaikka loppujen lopuksi kaikki menee painollaan.
Turistin tänään poitsulle jo positiivisempaa tulevaisuutta. Lueteltiin asioita mitkä on hyvin ja mikä nyt olisi tärkeintä. Oli ihan toinen ääni jo kellossa. 😊
Puhelin myös, että ei äitillä ja siskollakaan ole mitään hätää. Ja tuumasin, että kumpikin hakee itseään. Heille oli kummallekin iso muutos muuttaa.
Ja taputin olalle ja annoin halin siitä hyvästä, että puhuu ja muutenkin. 😊 Kaikki hyvin, vaikkei loistavasti. Anonyymi kirjoitti:
Joo. Kyllä mä osapuilleen tiedän mistä kyse. Välillä vaan tursuaa jokapuolelta yli.
Sopiva hetki ja kaikki tuntuu kaatuvan päälle, vaikka loppujen lopuksi kaikki menee painollaan.
Turistin tänään poitsulle jo positiivisempaa tulevaisuutta. Lueteltiin asioita mitkä on hyvin ja mikä nyt olisi tärkeintä. Oli ihan toinen ääni jo kellossa. 😊
Puhelin myös, että ei äitillä ja siskollakaan ole mitään hätää. Ja tuumasin, että kumpikin hakee itseään. Heille oli kummallekin iso muutos muuttaa.
Ja taputin olalle ja annoin halin siitä hyvästä, että puhuu ja muutenkin. 😊 Kaikki hyvin, vaikkei loistavasti.Hyvä kuulla. Aina paistaa aurinko, vaikka ei näkyisikään sädettäkään pilvien lomasta. Luota siihen...
Ja niin olen hyvä esimerkki myös vaikeuksien kautta voittoon sanonnasta. Olen onnellinen että olen tässä ja nyt..
Siitä olen kiitollinen myös sinulle.Anonyymi kirjoitti:
Joo. Kyllä mä osapuilleen tiedän mistä kyse. Välillä vaan tursuaa jokapuolelta yli.
Sopiva hetki ja kaikki tuntuu kaatuvan päälle, vaikka loppujen lopuksi kaikki menee painollaan.
Turistin tänään poitsulle jo positiivisempaa tulevaisuutta. Lueteltiin asioita mitkä on hyvin ja mikä nyt olisi tärkeintä. Oli ihan toinen ääni jo kellossa. 😊
Puhelin myös, että ei äitillä ja siskollakaan ole mitään hätää. Ja tuumasin, että kumpikin hakee itseään. Heille oli kummallekin iso muutos muuttaa.
Ja taputin olalle ja annoin halin siitä hyvästä, että puhuu ja muutenkin. 😊 Kaikki hyvin, vaikkei loistavasti.Kiva lukea, että tänään jo hyvillä mielin.
En nyt kovin kommentoi pitkiä turinoita sulle tässä palstalla, kun anonyymi tulee heti sooloilemaan väliin. Koitan vältellä syytä sen sotkea enempää, kun on jo sotkenut täällä.
Mut tsemppiä täältäkin Disse. 🤗- Anonyymi
JanK kirjoitti:
Kiva lukea, että tänään jo hyvillä mielin.
En nyt kovin kommentoi pitkiä turinoita sulle tässä palstalla, kun anonyymi tulee heti sooloilemaan väliin. Koitan vältellä syytä sen sotkea enempää, kun on jo sotkenut täällä.
Mut tsemppiä täältäkin Disse. 🤗No eilen osui monta asiaa samaan syssyyn, lisäksi otin muutaman saunaoluen, joten tunteet viskas ihan kattoon. Tosin niin pojallakin.
Tää aloitus ois saanut jäädä tekemättä, mutta minkäs enää teet, eikä tämä kamalaa ole, vaan elämää. 😊 - Anonyymi
Pikku-pirpana kirjoitti:
Hyvä kuulla. Aina paistaa aurinko, vaikka ei näkyisikään sädettäkään pilvien lomasta. Luota siihen...
Ja niin olen hyvä esimerkki myös vaikeuksien kautta voittoon sanonnasta. Olen onnellinen että olen tässä ja nyt..
Siitä olen kiitollinen myös sinulle.No tänään paistoi täällä ainakin se aurinko. 😊
Käytiin poitsun kanssa uusi käsijarruvaiheri. Nyt kuppi kahvia, toppavehkeet niskaan ja auton alle makailemaan tunniks. Sitten pitäis toimia käsijarrukin. Perjantsina toivottavasti ennen puolta päivää jannulla on ajokortti. 😁
Ruuvaan sit irti polkimen ja fiksaan auton myyntikuntoon. Ostan lavamaasturin. Se on ollut sinainen haave. 😃 Anonyymi kirjoitti:
No tänään paistoi täällä ainakin se aurinko. 😊
Käytiin poitsun kanssa uusi käsijarruvaiheri. Nyt kuppi kahvia, toppavehkeet niskaan ja auton alle makailemaan tunniks. Sitten pitäis toimia käsijarrukin. Perjantsina toivottavasti ennen puolta päivää jannulla on ajokortti. 😁
Ruuvaan sit irti polkimen ja fiksaan auton myyntikuntoon. Ostan lavamaasturin. Se on ollut sinainen haave. 😃Haaveet tehty täytettäväksi.
- Anonyymi
Pikku-pirpana kirjoitti:
Haaveet tehty täytettäväksi.
Jep. Ja nyt toimii käsijarru sitikassakin. Hirmu talkoo eto kapineen kanssa, mutta iso kivi vierähti, kun sain auton kuntoon inssikoetta varten. 😊
Anonyymi kirjoitti:
Jep. Ja nyt toimii käsijarru sitikassakin. Hirmu talkoo eto kapineen kanssa, mutta iso kivi vierähti, kun sain auton kuntoon inssikoetta varten. 😊
Heh... kaikki järjestyy.. omalla painollaan.
Sait minut taasen hyvälle mielelle ihan vain olemalla sä. Hyvän mielen turisija..
Kävin toimittamassa tarpeitani ja mieleen tulit sä. Menee muutama vuosi ennenkuin assosiaatio kuluu pois. Mutta sillain hyvän tuulen ja mielihyvän assosiaatio. Saa tuntumaan että maailmassa on vielä aitoja ihmisiä. Ja sellaisia jotka ei häpeile turhia. Pisteet sulle.
- Anonyymi
Huvittaa jotkut jututkin... tietokonepeleistäkin riippumattomia, Space Invaders on hyvä tietokonepeli, flashillä voi kai sitä vielä pelata avaruuden hyökkääjiä tuhoilla hhah.
Mutta jooh, mitähän ihmettä sitä keksisi taas sitten, mielikuvituksen hirviöitä varmaan unista... joo näinkin jännitysunen, jossa oli kiusaaja joka tuli iholle, puraisin vain tältä nenän naamasta poikki Punaisen Lohikäärmeen tyyliin ja sylkäisin naamalleen :D
Mean Streets on elokuva ensimmäinen missä oli tämä Red Dragon ensimmäisen kerran esiintyi, vuonna 1988 elokuva jossa Hannibal Lecter oli ja näyttelijöinä eräs suosikkini Dennis Farina, ellen väärin muista nimeä. - Anonyymi
Palstan psykiatrit voi ilmottautua ja sitten menette kahville aloittajan kanssa.
- Anonyymi
Eli dissen kanssa kahville. Jos joku ihmettelee dissen lähipiirin huonovointisuutta älä ihmettele, ei palstakaan sitä kestänyt.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli dissen kanssa kahville. Jos joku ihmettelee dissen lähipiirin huonovointisuutta älä ihmettele, ei palstakaan sitä kestänyt.
Niin, ja sen jälkeen voisi palstalta lukea dissen kirjoittamana omia yksityisasioitaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jumala rankaisi; nainen kuoli Suviseuroissa
Eihän näissä joukkohysteriatapahtumissa ole mitään tolkkua. Aina pitää hajauttaa. Toivottavasti lestatkin tulevat nyt2075448Mopomiitti onnettomuus
Vittu se tehdas-alue ole oikea paikka mopomiitille, Ja minkälainen vanhempi hyväksyy, että pojan mopo kulkee järkyttävä1293296Pääsit nainen todella
lähelle ja kaikki sinussa oli jotain selittämättömän kiehtovaa. Silti en koskaan ymmärtänyt sinua täysin. Mitä halusit t1432475Koettakaa nyt Trumpinkin fanit ymmärtää:
Hän on myös jo vanha mies. Kukaan ei tiedä, mitä kunnossa hän on parin vuoden päästä.3432411- 552012
- 811586
YLE kirjoittaa - Viritetyt sähköpyörät aiheuttavat ongelmia poliiseille
"Itse rakennellut ja viritetyt sähköpyörät ovat poliisin ja Liikenneturvan mukaan yleistyvä kirous liikenteessä." https1191561- 311423
Olen miettinyt sinua tänään
Se mitä teit oli oikeasti vähän tylyä. En voi ottaa sitä muuna kuin mitä se konkreettisesti on. Esitän itsellenikin että241250Vieläkö pidät minusta
Vieläkö pidät minusta nuori nainen? Vaikutat etääntyneeltä ja olen ajatellut että haluat olla rauhassa.1051111