Nappipovauksen taustalla polaarivorteksin ilmiö. Oulun yliopiston professori Kalevi Mursula onnistui ”ennustamaan” lumimyräkän jo lähes viisi vuotta sitten. Mursula kommentoi Helsingin Sanomille lokakuussa 2016, että lumiset ja kylmät talvet palaavat takaisin vuonna 2020 tai 2021.
Mursulan vanha kommentti liittyi hänen oppilaansa Ville Maliniemen väitöskirjaan ja -tilaisuuteen, jonka aiheena oli aurinkoperäisten varattujen hiukkasten vaikutus pohjoisen pallonpuoliskon talvi-ilmastoon.
Maliniemi toimii nykyään Norjan Bergenin yliopiston tutkijana. Hän korostaa, että ei ole väitöskirjassaan itse ennustanut yhtään mitään, vaan hän on tehnyt tilastollista analyysia aiemmista havainnoista.
– Kyllähän se sikäli tukee nykytilannetta, että Auringon aktiivisuus on tällä hetkellä hyvin matala. Se on niin sanotun 11-vuotisen aurinkosyklin minimivaiheessa.
Napa-alueiden ympärillä keski-ilmakehässä talvisin pyörivää tuulijärjestelmää kutsutaan polaarivorteksiksi tai napapyörteeksi.
– Auringosta lähtevä hiukkasvirtaus, joka aiheuttaa maan magneettikentässä sähkömagneettisia häiriöitä ja kiihdyttää hiukkasia, saa yläilmakehässä aikaan merkittäviä kemiallisia ja dynaamisia muutoksia. Ne pystyvät vaikuttamaan napapyörteen rakenteeseen, Kalevi Mursula sanoo.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1486f829-3eac-4c8c-8d6d-cd4b42cf45a6
Mursulan vanha kommentti liittyi hänen oppilaansa Ville Maliniemen väitöskirjaan ja -tilaisuuteen, jonka aiheena oli aurinkoperäisten varattujen hiukkasten vaikutus pohjoisen pallonpuoliskon talvi-ilmastoon.
Maliniemi toimii nykyään Norjan Bergenin yliopiston tutkijana. Hän korostaa, että ei ole väitöskirjassaan itse ennustanut yhtään mitään, vaan hän on tehnyt tilastollista analyysia aiemmista havainnoista.
– Kyllähän se sikäli tukee nykytilannetta, että Auringon aktiivisuus on tällä hetkellä hyvin matala. Se on niin sanotun 11-vuotisen aurinkosyklin minimivaiheessa.
Napa-alueiden ympärillä keski-ilmakehässä talvisin pyörivää tuulijärjestelmää kutsutaan polaarivorteksiksi tai napapyörteeksi.
– Auringosta lähtevä hiukkasvirtaus, joka aiheuttaa maan magneettikentässä sähkömagneettisia häiriöitä ja kiihdyttää hiukkasia, saa yläilmakehässä aikaan merkittäviä kemiallisia ja dynaamisia muutoksia. Ne pystyvät vaikuttamaan napapyörteen rakenteeseen, Kalevi Mursula sanoo.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1486f829-3eac-4c8c-8d6d-cd4b42cf45a6
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kalevi Mursula on ennustanut viilenevää ilmastoa aina 2050 asti samoin kun Valentina Zharkova. Tämä vaan unohdettiin mainita.
Missä Mursulan ennustus on luettavissa? Zhaekovan artikkelia on arvosteltu voimakkaasti virheelliseksi ja Nature veti sen pois alustaltaan.
Zharkovan artikkelin täytyy olla virheellinen kun siinä ei ennustettu ilmastonlämpenemistä.
Se oli virheellinen, koska se sisälsi virheellistä tietoa. Uskonnollisissa piireissä vain loppupäätelmällä on merkitystä, mutta tiedepiireissä tutkimuksen sisältö ratkaisee.
Ei missään. Anonyymi on itse keksinyt väitteensä ja on nyt puskassa keksimässä uusia.
Mursula on joutunut laimentamaan kritiikkiään IPCC:tä kohtaan.
Aurinko on heikentynyt viimeiset 30 vuotta ja ilmaston lämpötila senkun nousee.
jönssiä taas harmittaa kun tällä kerralla ei ennustus mennyt pieleen.
Reilun kymmenen vuoden takainen kritiikki oli Mursulalta tieteellisesti perusteltua. Vuosina 1999 ja 2000 keskilämpötila jäi selvästi huippuvuoden 1998 alapuolelle ja vielä vuosi 2001 oli alempana. 2000 - 2010 välillä lämpeneminen oli hidasta ja se sai tutkijat epäilemään huomaamatta jäänyttä tekijää. Vuodesta 2010 eteenpäin lämpeneminen on kuitenkin jatkunut niin nopeana, että kymmenen vuoden hidastuminen on kuitattu ja trendi on entistä jyrkempi.
Tietenkin Mursulalla on nyt eri kanta kuin reilu kymmenen vuotta sitten. Silloin oli syytä epäillä, nyt ei enää ole. Politiikassa takinkääntöä ei pidetä suotavana, mutta tutkijalle mielipiteen muuttaminen uusein todisteiden valossa on suorastaan kunniaksi.
"Vuodesta 2010 eteenpäin lämpeneminen on kuitenkin jatkunut niin nopeana, että kymmenen vuoden hidastuminen on kuitattu ja trendi on entistä jyrkempi."
Talvi 2010–2011 oli toinen peräkkäinen 2010-luvulla Suomessa koettu harvinaisen kylmä talvi. Se oli koko maanlaajuisesti 0,3 astetta kylmempi kuin talvi 2009–2010. Mutta toisin kuin talvella 2009–2010, tämän talven aikana ei kuitenkaan koettu suuressa osassa Suomea ennätyksellisen pitkiä pakkasjaksoja, lähinnä Lapissa koettiin edeltänyttä talvea pidempiä pakkasjaksoja. Talven aikana joulukuu ja helmikuu olivat harvinaisen kylmiä kuukausia, jopa kylmempiä kuin edeltäneen talven joulu- ja helmikuu. Sen sijaan tammikuu oli lähellä vuosien 1971–2000 keskiarvoa.
Talvella 2010–2011 kovimmat pakkaset jakautuivat lähes koko Suomenlaajuisesti kahteen osaan. Ensimmäinen pakkasjakso alkoi marraskuun puolivälissä ja jatkui aina tammikuun alkuun asti. Toinen puolestaan alkoi helmikuun puolivälissä ja päättyi maaliskuun alussa.
Pakkasjaksoista ensimmäinen oli 40–50 päivän pituinen, jonka aikana rikottiin esimerkiksi Maarianhaminassa marraskuun entinen, vuodelta 1909 peräisin ollut −19,5 asteen ennätys −20 asteella. Toinen pakkasjakso puolestaan kesti helmikuun loppupuoliskon ajan ja siitä muodostui Suomen historian kylmin helmikuun loppupuoli 50 vuoteen. Samalla koko talven alin lämpötila, −41,8 astetta, mitattiin 18. helmikuuta 2011 Sallan Naruskassa.
Kalevi Mursula sanoo, että aurinkotuulen ja varattujen hiukkasten vaikutuksesta saatu tieto on suhteellisen tuoretta, eikä sitä ole juuri huomioitu esimerkiksi IPCC:n ilmastoarvioissa. Mursulan mukaan se on malliesimerkki siitä, että ilmastoon liittyy vaikutuksia, joista emme ehkä ole vielä tietoisia.