Dieseleiden hullut vuodet

Tuohan todella älkäs ehdotus ja tulee toteutumaan sellaisenaan ensi viikosta alkaen.
Onneksi joukoissamme on tuollaisia neroja.

Nokilekoissa ihan sama huijaus. Nokilekakuskit kun ovat tyhmiä, eivät älyä, että "vain litra luvattua isompi kulutus" on helvetinmoinen ylitys, jos se luvattu lukema oli 4 l/100 km. Sehän on sillon 25 %.

Lisäksi bensakoneilla ajetaan yleensä paljon pätkä- ja kaupunkiajoa. Nokiloukulla varustetut nokilekat eivät tällaista edes kestä ja jos kestävätkin, niin puhtaaksipolttoja tulee taajaan ja lähes välttämätön polttoainekäyttöinen lämmitin vaatii veronsa. Saattaa se nokilekakin hotkia sitten reilut 7 l/100 km. TM talvitestissä mitattiin 12 l/100 kulutuksia kylmäkäynnistyksen jälkeen kaupukiajoa simuloivassa testissä.

Koska nokilekakuskit ovat tyhmiä, nokilekakuskit eivät tajua, että litrasta dieseliä syntyy enemmän CO2 kuin litrasta bensaa. Luonnollisesti myös NOx päästöt korkeammat.

Pakokaasujen puhdistustekniikka nostaa kulutusta. Nokiloukku vaatii puhtaaksipoltot. NOx vähentämiseksi pienennetään puristussuhdetta ja ahtopainetta sekä kierrätetään pakokaasuja (ERG). Kaikilla näillä negatiivinen vaikutus hyötysuhteeseen. Siksi valmistajat nämä päästöhuijaukset keksivät - kulutus pienee, kun ei piitata saastuttamisesta. Samasta syystä nokilekakuskit suunnilleen ensi töikseen tulppaavat ERG systeemin ja repivät hiukkasloukun pois.

WLTP päästömittausten mukaan uusimmat dieselit tuottavat enemmän CO2 kuin bensakoneet.

Anonyymi kirjoitti:

Nokilekoissa ihan sama huijaus. Nokilekakuskit kun ovat tyhmiä, eivät älyä, että "vain litra luvattua isompi kulutus" on helvetinmoinen ylitys, jos se luvattu lukema oli 4 l/100 km. Sehän on sillon 25 %.

Lisäksi bensakoneilla ajetaan yleensä paljon pätkä- ja kaupunkiajoa. Nokiloukulla varustetut nokilekat eivät tällaista edes kestä ja jos kestävätkin, niin puhtaaksipolttoja tulee taajaan ja lähes välttämätön polttoainekäyttöinen lämmitin vaatii veronsa. Saattaa se nokilekakin hotkia sitten reilut 7 l/100 km. TM talvitestissä mitattiin 12 l/100 kulutuksia kylmäkäynnistyksen jälkeen kaupukiajoa simuloivassa testissä.

Koska nokilekakuskit ovat tyhmiä, nokilekakuskit eivät tajua, että litrasta dieseliä syntyy enemmän CO2 kuin litrasta bensaa. Luonnollisesti myös NOx päästöt korkeammat.

Pakokaasujen puhdistustekniikka nostaa kulutusta. Nokiloukku vaatii puhtaaksipoltot. NOx vähentämiseksi pienennetään puristussuhdetta ja ahtopainetta sekä kierrätetään pakokaasuja (ERG). Kaikilla näillä negatiivinen vaikutus hyötysuhteeseen. Siksi valmistajat nämä päästöhuijaukset keksivät - kulutus pienee, kun ei piitata saastuttamisesta. Samasta syystä nokilekakuskit suunnilleen ensi töikseen tulppaavat ERG systeemin ja repivät hiukkasloukun pois.

WLTP päästömittausten mukaan uusimmat dieselit tuottavat enemmän CO2 kuin bensakoneet.

Lue lisää

Niin, sehän on kanssa vakio, että tyhmät nokilekakuskit ajelevat pelkää maantieajoa, mutta vertaavat omaa kulutustaan yhdistettyyn normikulutukseen, jossa kaupunkiajon painoarvo on suuri. Vaikka oikea vertailukohta olisi maantieajon normikulutus. Sehän sitten voi olla jotain kolmosella alkavaa, lupausten mukaan.

Tyhmiä kun ovat nokilekakuskit uskovat ajotietokoneen lukemia, vaikka ajotietokone vetäisi 0,5 l/100 km eikä ajotietokone huomioi polttoainekäyttöisen lämmittimen kulutusta. Pätkäajossa eroa voi tulla parikin litraa.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, sehän on kanssa vakio, että tyhmät nokilekakuskit ajelevat pelkää maantieajoa, mutta vertaavat omaa kulutustaan yhdistettyyn normikulutukseen, jossa kaupunkiajon painoarvo on suuri. Vaikka oikea vertailukohta olisi maantieajon normikulutus. Sehän sitten voi olla jotain kolmosella alkavaa, lupausten mukaan.

Tyhmiä kun ovat nokilekakuskit uskovat ajotietokoneen lukemia, vaikka ajotietokone vetäisi 0,5 l/100 km eikä ajotietokone huomioi polttoainekäyttöisen lämmittimen kulutusta. Pätkäajossa eroa voi tulla parikin litraa.

Lue lisää

Ihmisen elämä on aika tyhjää jos kulutuksen seuraaminen on noin tärkeää.

Anonyymi kirjoitti:

Nokilekoissa ihan sama huijaus. Nokilekakuskit kun ovat tyhmiä, eivät älyä, että "vain litra luvattua isompi kulutus" on helvetinmoinen ylitys, jos se luvattu lukema oli 4 l/100 km. Sehän on sillon 25 %.

Lisäksi bensakoneilla ajetaan yleensä paljon pätkä- ja kaupunkiajoa. Nokiloukulla varustetut nokilekat eivät tällaista edes kestä ja jos kestävätkin, niin puhtaaksipolttoja tulee taajaan ja lähes välttämätön polttoainekäyttöinen lämmitin vaatii veronsa. Saattaa se nokilekakin hotkia sitten reilut 7 l/100 km. TM talvitestissä mitattiin 12 l/100 kulutuksia kylmäkäynnistyksen jälkeen kaupukiajoa simuloivassa testissä.

Koska nokilekakuskit ovat tyhmiä, nokilekakuskit eivät tajua, että litrasta dieseliä syntyy enemmän CO2 kuin litrasta bensaa. Luonnollisesti myös NOx päästöt korkeammat.

Pakokaasujen puhdistustekniikka nostaa kulutusta. Nokiloukku vaatii puhtaaksipoltot. NOx vähentämiseksi pienennetään puristussuhdetta ja ahtopainetta sekä kierrätetään pakokaasuja (ERG). Kaikilla näillä negatiivinen vaikutus hyötysuhteeseen. Siksi valmistajat nämä päästöhuijaukset keksivät - kulutus pienee, kun ei piitata saastuttamisesta. Samasta syystä nokilekakuskit suunnilleen ensi töikseen tulppaavat ERG systeemin ja repivät hiukkasloukun pois.

WLTP päästömittausten mukaan uusimmat dieselit tuottavat enemmän CO2 kuin bensakoneet.

Lue lisää

Ohhoh tulipa paksua ja katkeraa tilitystä. Sulla on varmaan henkilökohtainen syykin moiseen...

Tottahan se on, että bensa-autoilla ajetaan pääosin lyhyitä matkoja ja kaupunki-löhiöajoja. Mikähän muuten on kulutustaso noissa matkoissa talviaikaan ja päästötaso? Ei taida olla lähelläkään valmistajan ilmoittamia ihanneolosuhteiden tasoja.,

Miksi muka dieselit eivät tuollaista kestäisi? Onhan taksit, jakeluautot, poliisien partioautot yms kaikki dieseleitä. Hiukkasloukun puhtaaksipoltto tapahtuu 500-1000 km:n välein dieseleissä. Mikähän mahtaa olla vastaava väli uusimmissa bensa-autoissa, joihin hiukkasloukku tuli pakolliseksi muutama vuosi sitten. Dieseleissähän se tuli pakolliseksi jotain kymmenen vuotta sitten. En ole kuullut isompia ongelmia niissä olleen ja minullakaan ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia niiden kanssa.

Heh. Ei nyt kovin suurta älynlahjaa osoita tuo väitteesi dieselin bensaa suuremmistä co2-päästoistä litraa kohta. Tuohan tietysti pitää paikkansa jo poltat noita ämpärissä. Tätä vartenko ajattelet noita polttoaineita tarvittavan ja yleisesti käytettävän, ämpärissä poltteluun? Älä nyt viitsi, vaikea uskoa, että ole noin typerä, joten....
Jos sen sijaan huomioit se hyödyn mitä tuolla litralla saa, niin tilannehan muuttuu oleellisesti. Bensan co2-päästöt ovat huomattavasti suuremmat.
Euro6-dieseleissä, eli syksyn 2014 jälkeen valmistettujen, nox-päästöissä ei käytänmössä ole juuri eroa.

Dieselit tuottavat vähemmän päästöjä kuin vastaava bensa-auto. Siitä ei kenellekään liene epäilystäkään, joka vähänkin on asiaan perehtynyt.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, sehän on kanssa vakio, että tyhmät nokilekakuskit ajelevat pelkää maantieajoa, mutta vertaavat omaa kulutustaan yhdistettyyn normikulutukseen, jossa kaupunkiajon painoarvo on suuri. Vaikka oikea vertailukohta olisi maantieajon normikulutus. Sehän sitten voi olla jotain kolmosella alkavaa, lupausten mukaan.

Tyhmiä kun ovat nokilekakuskit uskovat ajotietokoneen lukemia, vaikka ajotietokone vetäisi 0,5 l/100 km eikä ajotietokone huomioi polttoainekäyttöisen lämmittimen kulutusta. Pätkäajossa eroa voi tulla parikin litraa.

Lue lisää

Mitähän tuolla sekoilullasi yritit kertoa?
Dieselien kulutus on 2-4l/ 100km keskimäärin alhaisempi kuin vastaavan bensa-auton samoissa olosuhteissa. Ja mm tästä johtuen myös päästötkin ovat vähintääkin samassa suhteessa pienemmät.

Anonyymi kirjoitti:

Mitähän tuolla sekoilullasi yritit kertoa?
Dieselien kulutus on 2-4l/ 100km keskimäärin alhaisempi kuin vastaavan bensa-auton samoissa olosuhteissa. Ja mm tästä johtuen myös päästötkin ovat vähintääkin samassa suhteessa pienemmät.

Lue lisää

Se pienempi kulutus johtuu siitä, että nokipää vertaa maantieajon kulutusta kaupunkiajoon.

Tämä on ihan elävässä elämässä nähtyä. Nokipää kehuu, miten mahtidiesel vie kaupunkiajossa vain 4,5 l/100. Tosin hänen kaupunkiajonsa oli Lohja-Espoo työmatkan tahkoamista. Molemmat kaupunkeja = kaupunkiajoa.

Vertailukohdaksi nokipaavo poimi bensakäyttöisen auton, jolla tahkottiin Töölön ja Tapiolan väliä. Kulutus 10 l/100 km.

Nokipaavot eivät myöskään tajua, ettei ajotietokone huomioi polttoainekäyttöisen lämmittimen kulutusta ja valehtelee moottorinkin kulutusta "kotiinpäin". Prosentteina erot ovat isoja, jos ja kun 4,5 onkin oikeasti 5,5 tai 6,5. Nokipaavi ei tajua, että kaupunkiajon määrän kasvaessa nokiloukon puhtaaksipolttoja tulee tiuhemmin ja nekin nostavat kulutusta. Tai siis nostaisivat, jos autossa yhä nokiloukku olisi. Sehän on aikaa sitten tyhjätty ja ERG tulpattu kulutuksen vähentämiseksi. Se onnistuu, koska saastuttavien nokilekojen päästöjä ei mitata katsastuksessa.

Nokipäät huolellisesti varovat myös puhumasta päästöistä. 6,5 l/100 km todellinen kulutus = 175 g/100 km CO2 päästö. Ei kovin vähän, joten kannattaa ennemmin louhkia niillä 4 l/100 km normikulutuksilla tai niiden pohjalta lasketulla 120 g/km CO2 päästöllä.

Bensakone tuottaa samansuuruisen CO2 päästön 7,5 l/100 km kulutuksella.

Anonyymi kirjoitti:

Se pienempi kulutus johtuu siitä, että nokipää vertaa maantieajon kulutusta kaupunkiajoon.

Tämä on ihan elävässä elämässä nähtyä. Nokipää kehuu, miten mahtidiesel vie kaupunkiajossa vain 4,5 l/100. Tosin hänen kaupunkiajonsa oli Lohja-Espoo työmatkan tahkoamista. Molemmat kaupunkeja = kaupunkiajoa.

Vertailukohdaksi nokipaavo poimi bensakäyttöisen auton, jolla tahkottiin Töölön ja Tapiolan väliä. Kulutus 10 l/100 km.

Nokipaavot eivät myöskään tajua, ettei ajotietokone huomioi polttoainekäyttöisen lämmittimen kulutusta ja valehtelee moottorinkin kulutusta "kotiinpäin". Prosentteina erot ovat isoja, jos ja kun 4,5 onkin oikeasti 5,5 tai 6,5. Nokipaavi ei tajua, että kaupunkiajon määrän kasvaessa nokiloukon puhtaaksipolttoja tulee tiuhemmin ja nekin nostavat kulutusta. Tai siis nostaisivat, jos autossa yhä nokiloukku olisi. Sehän on aikaa sitten tyhjätty ja ERG tulpattu kulutuksen vähentämiseksi. Se onnistuu, koska saastuttavien nokilekojen päästöjä ei mitata katsastuksessa.

Nokipäät huolellisesti varovat myös puhumasta päästöistä. 6,5 l/100 km todellinen kulutus = 175 g/100 km CO2 päästö. Ei kovin vähän, joten kannattaa ennemmin louhkia niillä 4 l/100 km normikulutuksilla tai niiden pohjalta lasketulla 120 g/km CO2 päästöllä.

Bensakone tuottaa samansuuruisen CO2 päästön 7,5 l/100 km kulutuksella.

Lue lisää

Tämä tarinasi on tuttu jo täällä, olet kertonut sen jo aiemminkin ja moneen kertaan....

Tosiasia on, että dieselie kulutus on vähintäänkin 2-4litraa/100 km pienempi kuin vastaavan bensa-auton ja vastaavissa ajo-olosuhteissa. Tämä on yksiselitteinen fakta.
Mitä isompi auto, niin sitä suurempi on kulutusero dieselin hyväksi. Varmasti tämä on yksi syy siihen, että vähänkin isompi auto on nykyisin dieseauto. Kulutus ei tietysti ole ainoa syy. Kyllä luotettavuus ja mukavuus ja muutkin käyttökustannukset ovat merkityksellisiä, ehkä jopa enemmän.
Bensamoottori on jäänyt pienten ja halpojen autojen moottorivaihtoehdoksi. Luonnollista, koska kehittyneempi tekniikka on luonnollisesti kalliimpaakin ja jos auton kilpailuvaltti on edullisuus, niin tietysti siihen käytetään halvempaa tekniikkaa.

Hyvbrideissä, siis ladattavissa, usein on kustannussyistä käytetty bensamoottoria ja nythän on julkisuudessa ollut keskustelua näiden suurista kulutuslukemista käytännössä, kun ihmiset eivät syystä tai toisesta latailekaan hybridejään ja ajo tapahtuukin bensalla. Paitsi, että bensaa jo sinänsä kuluu paljon, niin raskas hybridi vielä lisää sitä.
Dieselhybridit ovat taasen kalliimpia hybrideissäkin ja ovat näin ollen monien ulottumattomissa, aivan kuten polttomoottoriautoissakin.

Ei siitä nyt kovin kauaa ole kun muistaakseni TM testasi 1-litraisen bensa-auton kulutusta maantieajossa ja sai kulutukseksi yli 7l/100 km. Siis yksilitrainen. Vastaavaan lukuun tarvittaneen joku lähes 3-litrainen dieselauto. Päästöt tietysti kasvoivat samassa suhteessa.

Sen verot on laskettu valmistajan ilmoittamista päästöistä. Eli uuden auton vero voisi olla todella paljon enemmän ja suomessa esim ajoneuvovero satasia korkeampi joka vuodelle.

Sitten tietysti muut autot ja niiden omistajat epäarvoisessa asemassa. Pienemmässä ja vanhemmassa on pienempi kulutus samoilla ajoilla mutta spekseissä usein korkeampi verrattuna näihin 2010-2017 dieseleihin.

Tarkoittanet ajonaikaisia päästöjä.

Riippuu mihin vertaa. Jos vertaa bensa-autoon, niin varmasti tulee vähemmän päästöjä. Tämän voit helposti todeta itsekin tutustumalla niihin ’virallisiin tutkimuslaitosten faktoihin’’ vaikkapa kuukkelilla katsomalla Euro6-vaatimukset. Myös sekin, että bensa-autojen perusautovero on aina vastaavan dieselauton perusveroa korkeampi on selkeä osoitus. Perusverohan määrätään päästöjen suuruusluokan perusteella.

Bensa-autoissakin jo hiukkasloukut pakollisia vuoden 2017 alkaen, kun dieseleihin se tuli pakolliseksi joskus kymmenkunta vuotta aiemmin. Pakoputkesta tulevat hiukkaset eivät enää ole iso ongelma.

Hybridit, siis lataus, onkin jo vähän kinkkisempi juttu. Jos lataa ahkerasti ja ajaa lyhyttä päivittäisajoa, niin sitten jopa bensahybridit ovat dieseleitä vähäpäästöisempiä.
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ei lataus ole kovin suosittua ja ajo tapahtuu polttomoottorilla pääosin. Ja hybrideilläkin ajetaan pidempiäkin matkoja hyvin yleisesti. Silloinhan se on käytännössä polttomoottoriauto, mutta raskaampi akustojen vuoksi.

Sähköauto on tietysti ajonaikaisten päästöjen puolesta selkeästi paras eli päästötön.

Sitten taasen elinkaaripäästöt ovat jo toinen juttu.

Laittomuudet on sitten ihan toinen juttu. Nehän ovat laittomia, joten ei niitä pidä sekoittaa päästövertailuihin. Lain rikkominen ei voi tuottaa mitään käypää vertailuaineistoa.

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoittanet ajonaikaisia päästöjä.

Riippuu mihin vertaa. Jos vertaa bensa-autoon, niin varmasti tulee vähemmän päästöjä. Tämän voit helposti todeta itsekin tutustumalla niihin ’virallisiin tutkimuslaitosten faktoihin’’ vaikkapa kuukkelilla katsomalla Euro6-vaatimukset. Myös sekin, että bensa-autojen perusautovero on aina vastaavan dieselauton perusveroa korkeampi on selkeä osoitus. Perusverohan määrätään päästöjen suuruusluokan perusteella.

Bensa-autoissakin jo hiukkasloukut pakollisia vuoden 2017 alkaen, kun dieseleihin se tuli pakolliseksi joskus kymmenkunta vuotta aiemmin. Pakoputkesta tulevat hiukkaset eivät enää ole iso ongelma.

Hybridit, siis lataus, onkin jo vähän kinkkisempi juttu. Jos lataa ahkerasti ja ajaa lyhyttä päivittäisajoa, niin sitten jopa bensahybridit ovat dieseleitä vähäpäästöisempiä.
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ei lataus ole kovin suosittua ja ajo tapahtuu polttomoottorilla pääosin. Ja hybrideilläkin ajetaan pidempiäkin matkoja hyvin yleisesti. Silloinhan se on käytännössä polttomoottoriauto, mutta raskaampi akustojen vuoksi.

Sähköauto on tietysti ajonaikaisten päästöjen puolesta selkeästi paras eli päästötön.

Sitten taasen elinkaaripäästöt ovat jo toinen juttu.

Laittomuudet on sitten ihan toinen juttu. Nehän ovat laittomia, joten ei niitä pidä sekoittaa päästövertailuihin. Lain rikkominen ei voi tuottaa mitään käypää vertailuaineistoa.

Lue lisää

Niin, kyllä essonbaari tietää miten tulpataan egr ja miten on hyvät päästöt. 😂

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoittanet ajonaikaisia päästöjä.

Riippuu mihin vertaa. Jos vertaa bensa-autoon, niin varmasti tulee vähemmän päästöjä. Tämän voit helposti todeta itsekin tutustumalla niihin ’virallisiin tutkimuslaitosten faktoihin’’ vaikkapa kuukkelilla katsomalla Euro6-vaatimukset. Myös sekin, että bensa-autojen perusautovero on aina vastaavan dieselauton perusveroa korkeampi on selkeä osoitus. Perusverohan määrätään päästöjen suuruusluokan perusteella.

Bensa-autoissakin jo hiukkasloukut pakollisia vuoden 2017 alkaen, kun dieseleihin se tuli pakolliseksi joskus kymmenkunta vuotta aiemmin. Pakoputkesta tulevat hiukkaset eivät enää ole iso ongelma.

Hybridit, siis lataus, onkin jo vähän kinkkisempi juttu. Jos lataa ahkerasti ja ajaa lyhyttä päivittäisajoa, niin sitten jopa bensahybridit ovat dieseleitä vähäpäästöisempiä.
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ei lataus ole kovin suosittua ja ajo tapahtuu polttomoottorilla pääosin. Ja hybrideilläkin ajetaan pidempiäkin matkoja hyvin yleisesti. Silloinhan se on käytännössä polttomoottoriauto, mutta raskaampi akustojen vuoksi.

Sähköauto on tietysti ajonaikaisten päästöjen puolesta selkeästi paras eli päästötön.

Sitten taasen elinkaaripäästöt ovat jo toinen juttu.

Laittomuudet on sitten ihan toinen juttu. Nehän ovat laittomia, joten ei niitä pidä sekoittaa päästövertailuihin. Lain rikkominen ei voi tuottaa mitään käypää vertailuaineistoa.

Lue lisää

> Riippuu mihin vertaa. Jos vertaa bensa-autoon, niin varmasti tulee vähemmän päästöjä. Tämän voit helposti todeta itsekin tutustumalla niihin ’virallisiin tutkimuslaitosten faktoihin’’ vaikkapa kuukkelilla katsomalla Euro6-vaatimukset. Myös sekin, että bensa-autojen perusautovero on aina vastaavan dieselauton perusveroa korkeampi on selkeä osoitus. Perusverohan määrätään päästöjen suuruusluokan perusteella.

Tulik taas härskejä valheita.

Verotus menee tosiaan nimellisten CO2 päästöjen perusteella eikä nokilekojen hirmuisia NOx ja hiukkaspäästöjä huomioida. Tämä on tietysti ollut iso virhe ja johtanut dieselhuijaukseen. Bensakoneella ajava joutuu koko ajan maksamaan tehokkaasta puhdistustekniikasta - katalysaattori vaatii ns kemiallisesti oikean seoksen, joten kulutusta ei voi osakuormalla vähentää käyttämällä laihaa seosta.

Myös nokilekoissa puhdistustekniikka nostaa kulutusta. NOx vähentämiseksi on tiputettu puristussuhdetta ja ahtopainetta -> pienempi hytysuhde -> isompi kulutus. Luonnollisesti nokipäät korjaavat tilanteen lastuttamalla. Onnistuu, koska katsastuksessa mitataan vain bensakoneiden päästöt. Saatuttavissa nokilekoissa ei ole itsediagnostiikkaa eikä päästöjä testata.

Nokilekoissa NOx yritetään yleensä hoitaa ilman uraelitkua. Se vaatii runsasta pakokaasujen takaisinkierrätystä ja seosta pitää silti ajoittain rikastaa katalysaattorin putsaamiseksi, vähän kuiten bensakoneissakin. No, tästähän päästään, kun EGR poistetaan käytöstä (tulppaus/ohjelmallinen muutos). Tosin sekä ERG että ajoittain käytettävä rikkaampi seos kun lisäävät kulutusta, niin valmistajatkin ovat pitäneet huolen, että päästöt pidetään kurissa vain testissä. Kun ulkoilman lämpötila painuu alle 7 tjsp unohdetaan kaikki puhdistustekniikka ja päästöhuijausautothan saastutti ihan rajoituksitta, jos ei ollut konepelti auki.

Nokiloukutkin lisäävät kulutusta - mitä enemmän polttoainetta kuluul, sitä useammin tarvitaan poltto. Tämä nostaa etenkin kaupunkiajon kulutusta. Tai siis nostaisi, mutta nokiloukuistahan poistetaan sisuskalut.

Kaiken tämän vuoksi nokilekahenkilöauto saastuttaa enemmän kuin bussi tai 40-tonnin kuorma-auto. Bensakäyttöiseen autoon verrattuna saastepäästöt ovat 100 kertaiset. Valtaosalla ihan ehjistäkin nokilekoista tien päällä mitatut päästöt ylittävät reilusti tyyppihyväksynnän raja-arvot. Tämä on syy siihen, miksei nokilekoille ole otetut päästötestejä käyttöön, vaikka dieselhuijauksen paljastuttua moista lupailtiin. tulisi liian kova parku, kun kaikki ranetetut ja puolet aluperäiskuntoisistakin hylättäisiin katsastuksessa.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005036146.html

https://yle.fi/uutiset/3-8836746

https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/f83f84f3-845d-4509-a267-4036061832ea

https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/037e10d3-f6e8-49cd-81d4-4a45cdc18e0d

Vaikka nokilekoilla NOx yms päästörajat ovat tyyppihyväksynnässäkin korkeammat.

BTW sekin oli vale, että bensakoneissa pitää olla hiukkassuodatin. Ei tarvitse olla kaikissa - hiukkaspäästöt ovat vain suorasuihkutuksen ongelma.

Anonyymi kirjoitti:

> Riippuu mihin vertaa. Jos vertaa bensa-autoon, niin varmasti tulee vähemmän päästöjä. Tämän voit helposti todeta itsekin tutustumalla niihin ’virallisiin tutkimuslaitosten faktoihin’’ vaikkapa kuukkelilla katsomalla Euro6-vaatimukset. Myös sekin, että bensa-autojen perusautovero on aina vastaavan dieselauton perusveroa korkeampi on selkeä osoitus. Perusverohan määrätään päästöjen suuruusluokan perusteella.

Tulik taas härskejä valheita.

Verotus menee tosiaan nimellisten CO2 päästöjen perusteella eikä nokilekojen hirmuisia NOx ja hiukkaspäästöjä huomioida. Tämä on tietysti ollut iso virhe ja johtanut dieselhuijaukseen. Bensakoneella ajava joutuu koko ajan maksamaan tehokkaasta puhdistustekniikasta - katalysaattori vaatii ns kemiallisesti oikean seoksen, joten kulutusta ei voi osakuormalla vähentää käyttämällä laihaa seosta.

Myös nokilekoissa puhdistustekniikka nostaa kulutusta. NOx vähentämiseksi on tiputettu puristussuhdetta ja ahtopainetta -> pienempi hytysuhde -> isompi kulutus. Luonnollisesti nokipäät korjaavat tilanteen lastuttamalla. Onnistuu, koska katsastuksessa mitataan vain bensakoneiden päästöt. Saatuttavissa nokilekoissa ei ole itsediagnostiikkaa eikä päästöjä testata.

Nokilekoissa NOx yritetään yleensä hoitaa ilman uraelitkua. Se vaatii runsasta pakokaasujen takaisinkierrätystä ja seosta pitää silti ajoittain rikastaa katalysaattorin putsaamiseksi, vähän kuiten bensakoneissakin. No, tästähän päästään, kun EGR poistetaan käytöstä (tulppaus/ohjelmallinen muutos). Tosin sekä ERG että ajoittain käytettävä rikkaampi seos kun lisäävät kulutusta, niin valmistajatkin ovat pitäneet huolen, että päästöt pidetään kurissa vain testissä. Kun ulkoilman lämpötila painuu alle 7 tjsp unohdetaan kaikki puhdistustekniikka ja päästöhuijausautothan saastutti ihan rajoituksitta, jos ei ollut konepelti auki.

Nokiloukutkin lisäävät kulutusta - mitä enemmän polttoainetta kuluul, sitä useammin tarvitaan poltto. Tämä nostaa etenkin kaupunkiajon kulutusta. Tai siis nostaisi, mutta nokiloukuistahan poistetaan sisuskalut.

Kaiken tämän vuoksi nokilekahenkilöauto saastuttaa enemmän kuin bussi tai 40-tonnin kuorma-auto. Bensakäyttöiseen autoon verrattuna saastepäästöt ovat 100 kertaiset. Valtaosalla ihan ehjistäkin nokilekoista tien päällä mitatut päästöt ylittävät reilusti tyyppihyväksynnän raja-arvot. Tämä on syy siihen, miksei nokilekoille ole otetut päästötestejä käyttöön, vaikka dieselhuijauksen paljastuttua moista lupailtiin. tulisi liian kova parku, kun kaikki ranetetut ja puolet aluperäiskuntoisistakin hylättäisiin katsastuksessa.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005036146.html

https://yle.fi/uutiset/3-8836746

https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/f83f84f3-845d-4509-a267-4036061832ea

https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/037e10d3-f6e8-49cd-81d4-4a45cdc18e0d

Vaikka nokilekoilla NOx yms päästörajat ovat tyyppihyväksynnässäkin korkeammat.

BTW sekin oli vale, että bensakoneissa pitää olla hiukkassuodatin. Ei tarvitse olla kaikissa - hiukkaspäästöt ovat vain suorasuihkutuksen ongelma.

Lue lisää

Katalysaattorien käyttöönotto bensakoneissa paransi kaupunkien ilmanlaatua 90-luvulla.

Nokilekojen päästörajoituksilla ei ole ollut mitään vaikutusta. Raskaan liikenteen päästöt ovat tippuneet, mutta sen on korvannut saastuttavien nokilekahenkilöautojen lisääntyminen. Henkilöautojen päästöt edelleen 90-luvun tasoa.

Tähän päädyttin, kun tuijotettiin pelkästään CO2 päästöjä. Tähän päädyttin, kun ei ilmanlaatumittauksissa havaittua ongelmaa alettu ruotimaan, koska saksalaisen autoteollisuuden etu laitettiin ihmisten terveyden edelle. Eihän saastuttavat nokilekat tapa kuin 13 000 ihmistä vuodessa.

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/liikenteen-paastot-aiheuttavat-13-000-ennenaikaista-kuolemaa-saksassa-ykkostila-maailmassa-vaittaa-uusi-tutkimus/0d077432-1bad-320e-8c7a-e00b4a9c50ee

Vasta sitten oli pakko tehdä jotain, kun jenkeissä nostettiin meteli asiasta.

Anonyymi kirjoitti:

> Riippuu mihin vertaa. Jos vertaa bensa-autoon, niin varmasti tulee vähemmän päästöjä. Tämän voit helposti todeta itsekin tutustumalla niihin ’virallisiin tutkimuslaitosten faktoihin’’ vaikkapa kuukkelilla katsomalla Euro6-vaatimukset. Myös sekin, että bensa-autojen perusautovero on aina vastaavan dieselauton perusveroa korkeampi on selkeä osoitus. Perusverohan määrätään päästöjen suuruusluokan perusteella.

Tulik taas härskejä valheita.

Verotus menee tosiaan nimellisten CO2 päästöjen perusteella eikä nokilekojen hirmuisia NOx ja hiukkaspäästöjä huomioida. Tämä on tietysti ollut iso virhe ja johtanut dieselhuijaukseen. Bensakoneella ajava joutuu koko ajan maksamaan tehokkaasta puhdistustekniikasta - katalysaattori vaatii ns kemiallisesti oikean seoksen, joten kulutusta ei voi osakuormalla vähentää käyttämällä laihaa seosta.

Myös nokilekoissa puhdistustekniikka nostaa kulutusta. NOx vähentämiseksi on tiputettu puristussuhdetta ja ahtopainetta -> pienempi hytysuhde -> isompi kulutus. Luonnollisesti nokipäät korjaavat tilanteen lastuttamalla. Onnistuu, koska katsastuksessa mitataan vain bensakoneiden päästöt. Saatuttavissa nokilekoissa ei ole itsediagnostiikkaa eikä päästöjä testata.

Nokilekoissa NOx yritetään yleensä hoitaa ilman uraelitkua. Se vaatii runsasta pakokaasujen takaisinkierrätystä ja seosta pitää silti ajoittain rikastaa katalysaattorin putsaamiseksi, vähän kuiten bensakoneissakin. No, tästähän päästään, kun EGR poistetaan käytöstä (tulppaus/ohjelmallinen muutos). Tosin sekä ERG että ajoittain käytettävä rikkaampi seos kun lisäävät kulutusta, niin valmistajatkin ovat pitäneet huolen, että päästöt pidetään kurissa vain testissä. Kun ulkoilman lämpötila painuu alle 7 tjsp unohdetaan kaikki puhdistustekniikka ja päästöhuijausautothan saastutti ihan rajoituksitta, jos ei ollut konepelti auki.

Nokiloukutkin lisäävät kulutusta - mitä enemmän polttoainetta kuluul, sitä useammin tarvitaan poltto. Tämä nostaa etenkin kaupunkiajon kulutusta. Tai siis nostaisi, mutta nokiloukuistahan poistetaan sisuskalut.

Kaiken tämän vuoksi nokilekahenkilöauto saastuttaa enemmän kuin bussi tai 40-tonnin kuorma-auto. Bensakäyttöiseen autoon verrattuna saastepäästöt ovat 100 kertaiset. Valtaosalla ihan ehjistäkin nokilekoista tien päällä mitatut päästöt ylittävät reilusti tyyppihyväksynnän raja-arvot. Tämä on syy siihen, miksei nokilekoille ole otetut päästötestejä käyttöön, vaikka dieselhuijauksen paljastuttua moista lupailtiin. tulisi liian kova parku, kun kaikki ranetetut ja puolet aluperäiskuntoisistakin hylättäisiin katsastuksessa.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005036146.html

https://yle.fi/uutiset/3-8836746

https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/f83f84f3-845d-4509-a267-4036061832ea

https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/037e10d3-f6e8-49cd-81d4-4a45cdc18e0d

Vaikka nokilekoilla NOx yms päästörajat ovat tyyppihyväksynnässäkin korkeammat.

BTW sekin oli vale, että bensakoneissa pitää olla hiukkassuodatin. Ei tarvitse olla kaikissa - hiukkaspäästöt ovat vain suorasuihkutuksen ongelma.

Lue lisää

Hohhoijaa taas...

Sama tampio se jaksaa toitottaa noita tarinoitaan vuosikymmenestä toiseen...
Euro6, joka tuli voimaan jo syksyllä 2014, sai aikaan sen, että dieselit puhdistuivat oleellisesti ja tulivat vähäpäästöisemmiksi kuin vastaavat bensa-autot. Sen voi jokainen ihan itsekin todeta.
Hiukkasloukut ovat olleet dieseleissä pakollisia jo reilun kymmenen vuotta.
CO2- päästöjen osalta dieselit ovat olleet ’aina’ vastaavia bensa-autoja selvästi vähäpäästöisempiä. Tämä päästö on veroperusteena autoveron perusverolle, se ei siis ole estävä markkinoillepääsyn suhteen. Siitä voidaan keskustella onko tuo riittävä ai pitäisikö siihen ottaa mukaan muitakin, esim erittäinkin tappavat häkäpäästöt (CO), jotka ovat bensa-autoille Euro6:ssakin edelleen sallittu kaksinkertaa suuremmiksi. Eli 1.0g, kun dieseleille 0,5g. Dieseleillä nox-päästöt ovat euro6:ssa sallittu hieman korkeammiksi eli 0,02 g. Tämän merkitys lienee melkoisen olematon, vaikka sekin otettaisiin veroperusteeksi.
Nämä Euro6-luokitusrajat ovat estäviä eli markkinoille ei pääse autot, jos nuo rajat ylittyvät.

Totta, bensa-autojen osalta vain moderneille suorasuihkutusmoottoreille hiukkasloukku on pakollinen nykyään.

Naurettavaa on vedota väärinkäytöksiin ja laittomuuksiin tässä yhteydessä. Niistä jää kiinni ennemmin tai myöhemmin eikä rangaistukset ihan pieniä ole olleet. Yhtä lailla naurettavaa on vedota vanhoihin, jo aikaa sitten valmistuksen lopettaneisiin automalleihin ja niiden perusteella vetää johtopäätöksiä.
Toisaalta sehän on ymmärtettävää, kun muuten loppuu kriteerit väitteiden tueksi.