Aikanaan kouluissa opetettiin päävärien olevan punainen, sininen ja keltainen, ja ns. väli- eli sekoitevärien olevan oranssi, vihreä ja violetti.
(kukin sekoiteväri siis saadaan sekoittamalla kahta eri pääväriä).
Tietokonenäytöt taas toimivat RGB - eli punainen / vihreä / sininen -värimallin avulla.
Tietokonetulostimet taas luottavat syaani, magenta, keltainen -värimalliin, joskin usein tuota 3 värin mallia täydennetään mustalla (kaikissa halvimmissa tulostimissa EI täydennetä, mutta niiden "musta" ei sitten olekaan aivan puhdas musta).
Löytyykö jostain matemaattiset kaavat siihen, että ihmissilmälle saman värin voisi esittää 3 eri värimallin avulla siten, että olipa väri alunperin määritelty minkä värimallin mukaan tahansa, olisi laskettavissa sama väri myös kahden muun värimallin mukaisena ?
Entä, miten asiaa liittyy vesivärien neljäs erilainen värimalli; siinähän ei ole enää puhdasta punaista, vaan 2 eri punaista, joista toinen on keltasävyinen (siis hieman oranssinsävyinen punainen) ja toinen sinisävyinen (siis hieman violetinsävyinen punainen), ja siksi esim. jos vesiväreillä haluaa puhtaan violetin, tulee valita punasävyinen sininen ja sinisävyinen punainen.
Löytyykö myös vesivärien värimallille vastaavaa muunnoskaavaa ?
Tietokoneohjelmoijalle näistä tutuin on varmaankin RGB -värimalli, mutta kaikista intuitiivisin (siis helpoin ymmärtää, minkä kahden värin sekoittaminen tuottaa minkäkin värin) on kuitenkin alussa mainittu (punainen, sininen ja keltainen) -värimalli.
Tuo (punainen, sininen ja keltainen) -värimalli on ihmissilmän kannalta luonnollisin, ja tässä on todiste siitä:
Koejärjestely:
Laitetaan pyörään kiinni erivärisiä paperisuikaleita sektorien muodossa, siis vaikkapa yksinkertaisimmillaan 180 asteen sektori (= puoliympyrä) keltaista väriä ja toinen 180 asteen sektori sinistä väriä.
Kun nyt pyörä laitetaan pyörimään tarpeeksi suurella nopeudella, yllätys: et enää näe keltaista ja sinistä sektoria, vaan ne sulautuvat vihreäksi väriksi !
Jos teet saman testin keltaisella ja punaisella värillä, nuo sulautuvat oranssiksi heti, kun pyörä pyörii niin nopeasti, ettei silmä ehdi erottaa yksittäisiä värisektoreita.
Vastaava koe sinisellä ja punaisella sektorilla tuottaa violetin värin.
Tämä todistaa sen, että tuo (punainen, sininen ja keltainen) -värimalli on ihmissilmän kannalta luonnollisin.
(kukin sekoiteväri siis saadaan sekoittamalla kahta eri pääväriä).
Tietokonenäytöt taas toimivat RGB - eli punainen / vihreä / sininen -värimallin avulla.
Tietokonetulostimet taas luottavat syaani, magenta, keltainen -värimalliin, joskin usein tuota 3 värin mallia täydennetään mustalla (kaikissa halvimmissa tulostimissa EI täydennetä, mutta niiden "musta" ei sitten olekaan aivan puhdas musta).
Löytyykö jostain matemaattiset kaavat siihen, että ihmissilmälle saman värin voisi esittää 3 eri värimallin avulla siten, että olipa väri alunperin määritelty minkä värimallin mukaan tahansa, olisi laskettavissa sama väri myös kahden muun värimallin mukaisena ?
Entä, miten asiaa liittyy vesivärien neljäs erilainen värimalli; siinähän ei ole enää puhdasta punaista, vaan 2 eri punaista, joista toinen on keltasävyinen (siis hieman oranssinsävyinen punainen) ja toinen sinisävyinen (siis hieman violetinsävyinen punainen), ja siksi esim. jos vesiväreillä haluaa puhtaan violetin, tulee valita punasävyinen sininen ja sinisävyinen punainen.
Löytyykö myös vesivärien värimallille vastaavaa muunnoskaavaa ?
Tietokoneohjelmoijalle näistä tutuin on varmaankin RGB -värimalli, mutta kaikista intuitiivisin (siis helpoin ymmärtää, minkä kahden värin sekoittaminen tuottaa minkäkin värin) on kuitenkin alussa mainittu (punainen, sininen ja keltainen) -värimalli.
Tuo (punainen, sininen ja keltainen) -värimalli on ihmissilmän kannalta luonnollisin, ja tässä on todiste siitä:
Koejärjestely:
Laitetaan pyörään kiinni erivärisiä paperisuikaleita sektorien muodossa, siis vaikkapa yksinkertaisimmillaan 180 asteen sektori (= puoliympyrä) keltaista väriä ja toinen 180 asteen sektori sinistä väriä.
Kun nyt pyörä laitetaan pyörimään tarpeeksi suurella nopeudella, yllätys: et enää näe keltaista ja sinistä sektoria, vaan ne sulautuvat vihreäksi väriksi !
Jos teet saman testin keltaisella ja punaisella värillä, nuo sulautuvat oranssiksi heti, kun pyörä pyörii niin nopeasti, ettei silmä ehdi erottaa yksittäisiä värisektoreita.
Vastaava koe sinisellä ja punaisella sektorilla tuottaa violetin värin.
Tämä todistaa sen, että tuo (punainen, sininen ja keltainen) -värimalli on ihmissilmän kannalta luonnollisin.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tietokonepalstojen asiaa mutta jos asia kiinnostaa niin tästä voisi aloittaa:
https://en.wikipedia.org/wiki/Color_space
Mihin tuota koeasetelmaa tarvitaan kun olet jo päättänyt mitä se mielestäsi todistaa? Enkä kyllä hahmottanut miksi se todistaa sen mitä väität sen todistavan.
Kyllähän sinä saat kaikilla noista värimalleista kaikki haluamasi värit näkymään ihmissilmällä, eli sikäli kaikki värimallit ovat täsmälleen yhtä luonnollisia. Ja jos ihan biologista pohjaa haetaan jonkin mallin paremmuudelle, niin päävärien tulisi olla 445nm (sininen), 535 nm (vihreä) ja 575nm (oranssi/keltainen), koska noita aallonpituuksia silmän tappisolut parhaiten pystyvät havaitsemaan.
"Mihin tuota koeasetelmaa tarvitaan ... kaikki värimallit ovat täsmälleen yhtä luonnollisia"
Etkö näe mitään ristiriitaista siinä, että koulun kuvaamataidon tunnilla opetetaan päävärien olevan punainen, sininen ja keltainen, mutta sitten...
JOS joudut mihinkään tekemisiin tietokoneiden kanssa käytettävien värimallien kanssa, niin siinä vaiheessa tuleekin vastaan mielenkiintoisia faktoja, jotka omalla sovellusalueellaan, siis "värit ja tietotekniikka" ovat kyllä oikeita, mutta samalla ristiriidassa tuon kuvaamataidon tunnilla opetetun värimalliteorian kanssa.
Lisäharmina se, että jokaisen peruskoulun käyneen oletetaan osaavan ulkoa, mitä värejä sekoittamalla saadaan mikäkin väri. Ja jos sekoitat vaikkapa maaleja, niin ymmärtääkseni maalien sekoittamisen tuloksena syntyvät värit vastaavat hyvinkin kuvaamataidon tunnilla opetettua värimallia.
Nyt sitten tietokoneiden kanssa käytettävät värimallit RGB (näytölle piirto) ja CMYK (väritulostimien kanssa käytettävä värimalli) ovatkin aivan erilaisia: eri päävärit ja samoin myös eri säännöt siitä, mitä päävärejä sekoittamalla syntyvät mitkäkin muut värit.
Toisaalta mielenkiintoinen asia väreistä on myös tämä:
Valolla on eri aallonpituuksia ja siten eri taajuuksia, taajuudet infrapunaisesta ultraviolettiin,
ja nuo eri taajuudet ovat ihan fysiikan lakeihin perustuvia tosiasioita.
MUTTA:
kuvaamataidon opettajan mielestä ruskea ei ole väri.
Kuitenkin jokainen on varmaan nähnyt perinteisen lasisen olutpullon, ja kyllä se vaan on väriltään ruskea!
Samoin joku ilmoittaa silmien väriksi ruskean, eikä siinäkään kukaan näe mitään outoa.
Mutta tosiaan tuolta infrapunainen .. ultravioletti -skaalalta ei ilmeisesti ruskeaa löydy, ehkä tuo "ruskea ei ole väri" -väite on peräisin tästä.
Vaikka ihmisen värinäön perusta onkin silmässä olevat valon eri aallonpituuksia / taajuuksia aistivat solut, ei voi kuitenkaan suoraan laittaa yhtäläisyysmerkkejä silmän eri solujen reagoinnin ja värinäön välille.
Miksikö - koska aivot edelleen muokkaavat silmien "lähettämää" signaalia, ja siksi värinäkö on muutakin kuin silmän eri solujen reagointia.
Ainakin yksi lääkäri lisäksi väittää, että silmä on paljon enemmän kuin kamera.... siis että itseasiassa silmät eivät välitäkään aivoille kuvaa sellaisenaan, vaan tietoja jo esiprosessoidusta kuvasta !
Siis siten, että kun näet liikkuvan auton, niin tämän lääkärin mukaan näköhermot eivät välitä aivoille toistuvia "kuvakaappauksia" - siis ikään kuin vaikkapa JPG tai PNG -kuvia, vaan sen sijaan esiprosessoituja tietoja, kuten:
Missä suunnassa auto on
Mihin suuntaan auto liikkuu
Millä nopeudella auto liikkuu
Missä asennossa auto on (niin, useimmiten auto toki liikkuu keula edellä, mutta peruuttava auto perä edellä - ja jos auto on liukkaalla kelillä riistäytynyt kuljettajansa hallinnasta, niin tuossa tilanteessa auto voi liikkua vaikkapa kylki edellä !)
Minkä värinen auto on jne...
En lähtisi suoralta kädeltä väittämään kyseisen lääkärin olevan väärässäkään väitteineen !
Asian tutkiminen onkin sitten hankalaa:
Vaatisi teknologisen laitteen kytkemistä suoraan silmältä lähtevään näköhermoon - ja sitä, että teknologisesti opittaisiin tulkitsemaan näköhermon siirtämää signaalia.
Testiä ei voi tehdä (edes aivan äskettäin) kuolleella, koska kuollut ei voi enää raportoida, mitä näkee.
Ja elävällä ihmisellä tutkimuksen teko on eettisesti kyseenalaista, koska jos jotain menee pieleen tutkimuksessa, niin tutkimus saattaa jättää kohteensa sokeaksi !
Tietysti, mikään ei estä lääkäreitä kehittämästä tutkimusmenetelmää esim. eläinkokeiden avulla, ja sitten vain odottelemaan jotakuta vapaaehtoista (vaikkapa sellaista henkilöä, joka sairastaa parantumatonta syöpää), jolla tuollainen elävällä ihmisellä tehtävä koe voitaisiin suorittaa. Jos vielä syöpäsairaalla on näkö tallella molemmissa silmissä, niin ehkäpä koejärjestely voitaisiin tehdä vain yhden silmän näköhermoa tarkkailemalla, jolloin ei ainakaan molemmat silmät sokeudu, jos jotain ennalta odottamatonta menee pieleen koejärjestelyissä.
"Löytyykö jostain matemaattiset kaavat siihen, että ihmissilmälle ..."
Ei löydy. Tämä johtuu mm. silmän sopeutuvasta toiminnasta. Pelkästään ympäristö ja kontrastit vaikuttavat värihavaintoon. Tästä löytyy hyviä esimerkkejä optisten illuusioiden puolelta. Toiseksi värihavainto pohjautuu kappaleesta heijastuvaan valoon, joka puolestaan riippuu valaistuksen taajuusjakaumasta. Kolmanneksi sama värihavainto voidaan joissain tapauksissa saada kahdella erilaisella värin taajuusprofiililla - tämä puolestaan johtuu siitä, että silmässä on vain kolmenlaisia väriä aistivia soluja, joilla kullakion on oma herkkyysprofiilinsa.
Hyvä esimerkki tästä on ns. valkoinen valo. Teoriassa valo on valkoista silloin, kun siinä on tasaisesti kaikenväristä valoa eli koko sateenkaaren värispektri.
Käytännössä valkoiselta näyttävää valoa on varsin monenlaista. Sellaista saa aikaan hehkulampulla, loisteputkella, kolmen erivärisen ledin valoa yhdistämällä jne. Silmän valoherkät solut antavat signaalin ja aivot tulkitsevat signaalit väriksi.
Kaikilla näillä erilaisilla valonlähteillä on erilaiset spektrit mutta sopivasti säätämällä niistä saadaan silmään katsottuna valkoinen lopputulos. Kun sitten katsellaan tuollaisella "valkoisella" valolla eri materiaalista olevia pintoja niin riippuen valon spektristä ovat pinnat varsin erivärisiä. Spektri voi olla tasainen tai siinä voi olla spektriviivoja tai siinä voi olla syviä kuoppia tietyillä aallonpituuksilla tai...
Jos valo on spektriltään parista voimakkaasta viivasta koostuvaa ja kappaleen pinnassa onkin voimakas absorptio juuri yhden näistä viivoista kohdalla niin lopputulos on yllättävä. Jatkuvan tasaisen spektrin valossa tuo kappale voi olla neutraalin harmaa mutta kapeaspektrisellä valolla katsottuna se onkin selvästi värittynyt. Jos taas kirkkaan värillisen kappaleen väri aiheutuu heijastumasta jollakin kapealla aallonpituudella ja tuota aallonpituutta ei "valkoisessa" valossa löydy niin kappale onkin tumma.
Koti joka on sisustettu hehkulamppuja ja halogeenilamppuja ajatellen voi muuttua värimaailmaltaan oudoksi kun käyttöön otetaan ledilamput...
Kyse ei ole pelkästään ihmissilmästä, vaan värit esiintyy myös meidän chakrajärjestelmässä. Näemme chakrojen värejä liittyen kehon energioihin. Itse näen suljetuin silmin värejä punaisesta, oranssin kautta ylöspäin, aina vaaleansiniseen. Toki myös ulkoista valoa tarvitaan, mutta tunnen tuon hyppäyksen vaaleansiniseen myös ihan kehon tasolla, esim. ryhti suoristuu..
Olisi kiva, jos länsimainen tiede ei olisi yhä niin takapajuista.
"The challenge for anyone interested in explaining chakras is to be able to demonstrate how something nonphysical could interact with the physical” (2). Evidently, our tendency to see the mind and body as separate entities in the West makes it challenging for chakra theory to be explained."
https://yogauonline.com/yoga-research/yogas-energy-centers-what-science-says-about-chakras
Onko nuo chakrat millään tavalla tieteellisesti todistettu tosiasia?
Vai onko samanlaista hölynpölyä kuin horoskoopit, karma, feng shui jne ?
Vielä valona (ja lämpösäteilynä eli infrapunana) tunnetun säteilyn vaikutuksista:
Itselläni on aika ahdas asunto, mutta 40 tuuman taulu-TV.
Tästä johtuen joudun aina toisinaan kulkemaan TV:n ohi aivan TV:n vierestä.
Ja kun kulkee TV editse siten, että TV:n näyttö on van muutaman cm:n päässä omasta kehosta, niin huomaa jotain yllättävää:
ihon joutuessa päällä olevan taulu_TV:n näytön lähelle (mutta ilman kosketusta näyttöön), se tuntuu yllättävän lämpimältä.
TV:n takaa löytyy merkintä: Power Supply: 75 W / 220-240 V ~ 50 Hz.
Tulkitsisin tuon siten, että TV:n kulutus (ei ainakaan ehjänä) voi ylittää 75 W, ja jos se ylittäisi, se ilmeisesti laukaisisi jonkin suojatoiminnon virtalähdeosassa, jolloin virtalähdeosa turvatoimenpiteenä sammuttaisi virran kok oTV:stä.
Taustavalona tässä LCD -panelia käyttävässä TV:ssä on ilmeisesti ns. kylmäkatodiputket (teknisesti hyvin lähellä loisteputkea oleva teknologia).
Ei kai TV:n näytöstä oikeasti voi tulla niin isoa määrää infrapunaa, että se hämäisi elimistön tuntoaistia tuntumalla lämpimältä ?
Tätä asiaa pitäisi tutkia, sillä olisi ehkä vastaavalla teknologialla kuin TV:n näyttö on, hämätä elimistöä luulemaan lämpötilaa isommaksi kuin se oikeasti on; tällöin ehkä voisi alentaa huonelämpötilaa talvella ja se taas säästäisi lämmityskustannuksissa.
Tähän voisi vastata, että en tarkistuta tieteellä, että onko minulla ajatuksia tai tunteita.
Kun sekoittaa maalien päävärit saa mustaa.
Kun sekoittaa kuvaputken päävärit saa valkeaa.
Molemmat on oikein, mutta mekanismit eri.
Kun sekoittaa maalien päävärit saa mustaa.
Kun sekoittaa kuvaputken päävärit saa valkeaa.
Molemmat on oikein, mutta mekanismit eri.
Kun sekoittaa maalien päävärit saa mustaa.
Kun sekoittaa kuvaputken päävärit saa valkeaa.
Molemmat on oikein, mutta mekanismit eri.