Denialisteilta epäasiallisia vastauksia ilman vähäisintäkään perustelua tai todistetta.
1Äänestä
Anonyymi
Lämpenee nopeasti juu. Sadassa vuodessa 0.6 astetta, varmasti todella merkittävää koko maailman kannalta.
0Äänestä
Anonyymi
Itse asiassa viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana 0,8 astetta ja siitä viimeisen kymmenen vuoden aikana 0,35 astetta. Ihan peruskoulumatiikalla voit laskea siitä, mihin ollaan menossa seuraavan sadan vuoden aikana. Nopeampaa lämpenemistä kuin ikinä ennen on mitattu ja trendi on kiihtyvä.
1Äänestä
Anonyymi
1800 luvulla elettiin vielä pienellä jääkaudella jolloin lämpötila oli 3 astetta normaalia kylmempi. 1695-1697 Suomessa kuoli kolmasosa kansasta nälkään ja esiintyi ihmissyöntiä. Pelätkää ennemmin kylmää kuin lämpöä.
0Äänestä
Anonyymi
Vasemman käden peukalon menettäminen on ikävää, mutta koko oikean jalan menettäminen on kamalaa. Leikatkaa innoissanne sormia irti.
0Äänestä
Anonyymi
Ilmastonlämpeneminen tapahtuu tänään puolenyön aikaan. Mitäs siihen sanotte denut.
0Äänestä
Anonyymi
Pitkät kalsarit pois
0Äänestä
Anonyymi
Lämpeneminen loppuu lämpenemällä ja sodat loppuu sotimalla.
Lämmittimen teho muuttuu sykleissäkin vain promillen verran. Niinpä tuollaisen lämpenemisne ylläpitämiseksi kasvihuoneilmiö pitäisi tuplata. Se taas edellyttäisi, että vettä haihtuu ilmakehään paljon nykyistä enemmän. Mutta se haihtuminen on kiinni lämmittimen tehosta.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lämmittimen teho muuttuu sykleissäkin vain promillen verran. Niinpä tuollaisen lämpenemisne ylläpitämiseksi kasvihuoneilmiö pitäisi tuplata. Se taas edellyttäisi, että vettä haihtuu ilmakehään paljon nykyistä enemmän. Mutta se haihtuminen on kiinni lämmittimen tehosta.
Kun emme pysty lämmittimen tehoon vaikutamaan, niin ainut tapa lisätä ilamkehän H2O-pitoisuutta on kasvattaa vesimolekyylien viipymää. Kaikki mikä menee ylös tulee alas. Kiertoaika on nykyään viikon verran. Miten sitä voisi oleellisesti kasvattaa, esim. tuplata.
0Äänestä
Anonyymi
Ilmasto on lämmennyt globaalisti noin 1º / 150 v. Alarmistit julistavat, että ilmaston muutos ei ole mielipidekysymys. Mielipidekysymys kuitenkin ehdottomasti on, pitääkö tuota vauhtia nopeana. Ei se kovin nopealta tunnu varsinkin kun pohjana on pikkujääkausi. Pikkujääkausi ja sitä edeltänyt keskiajan lämpökausi hiertävät AGW:läisiä, ne yritetään selittää olemattomiksi. Toinen alarmisteja hiertävä asia on ilmastonmuutoksen epätasaisuus. Ilmasto ei lämpene tasaisesti paikallisesti eikä ajallisesti. Viimeisten 30 vuoden nopea lämpeneminen sopii alarmisteille oikein hyvin, sillä voi tehdä kauhupropagandaa. Nykyistä vaihetta edeltänyt noin 50 vuoden pysähtyneisyyden vaihe sopii alarmisteille huonommin joten siitä vaietaan. Nyt vaikuttaa vähän siltä, että alarmistit eivät niinkään pelkää sitä, millä muita pelottelevat eli nopeaa lämpenemistä. Alarmistit pelkäävät lämpenemisen ennenaikaista taittumista. Alarmisteillä on tulenpalava kiire toteuttaa kaikkein tiukimmat torjuntatoimet jotta voidaan selittää, että juuri ne taittoivat ilmaston lämpenemisen eikä taittuminen tapahtunut luonnollisista syistä.
0Äänestä
Anonyymi
Ilmasto on lämmennyt 0,8 astetta 40 vuodessa. On turha hakea vertailukohtaa ajasta, jolloin CO2:n lisääntymien vaikutus oli ensimmäiset vuosikymmenet hyin pieni. 2010 -> 2020 viiden vuoden liukuva keskiarvo on noussut 0,35 astetta. Se tietäisi jo 3,5 astetta sadassa vuodesa, mutta onneksi käyrä todennäköisesti taittuu ainakin vähän.
1Äänestä
Anonyymi
Ensimmäisinä vuosikymmeninä tuosta laskien ilmasto ei juurikaan lämmennyt, koska CO2 lisä oli vielä vähäinen. Vuodesta 80 lämpenemistä on tapahtunut 0,8 astetta ja vuodesta 2010 0,35 astetta.
On laskettu, että ilmastonmuutos maksaa 5 - 20 kertaa enemmän kuin sen torjuminen. Mitä myöhemmäksi torjuntatoimenpiteet ajoitetaan, sitä suurempi on lasku. Montako vuosikymmentä meidän sinun mielestäsi kannattaa vielä odottaa kädet ristissä? Tutkijoiden , teollisuusmaailman ja poliitikkojen mielestä ei enää yhtään.
1Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ensimmäisinä vuosikymmeninä tuosta laskien ilmasto ei juurikaan lämmennyt, koska CO2 lisä oli vielä vähäinen. Vuodesta 80 lämpenemistä on tapahtunut 0,8 astetta ja vuodesta 2010 0,35 astetta.
On laskettu, että ilmastonmuutos maksaa 5 - 20 kertaa enemmän kuin sen torjuminen. Mitä myöhemmäksi torjuntatoimenpiteet ajoitetaan, sitä suurempi on lasku. Montako vuosikymmentä meidän sinun mielestäsi kannattaa vielä odottaa kädet ristissä? Tutkijoiden , teollisuusmaailman ja poliitikkojen mielestä ei enää yhtään.
Ei saatana näitä "tutkimisia" enää. Riittää, että uskoo jotain 1/1000 tutkimusta, jonka on rahoittanut Shell.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ilmasto on lämmennyt 0,8 astetta 40 vuodessa. On turha hakea vertailukohtaa ajasta, jolloin CO2:n lisääntymien vaikutus oli ensimmäiset vuosikymmenet hyin pieni. 2010 -> 2020 viiden vuoden liukuva keskiarvo on noussut 0,35 astetta. Se tietäisi jo 3,5 astetta sadassa vuodesa, mutta onneksi käyrä todennäköisesti taittuu ainakin vähän.
Kyllä ilmasto lämpeni ainakin Suomessa pikkujääkauden päättymisen jälkeen ihan samaa vauhtia ensimmäiset vuosikymmenet 1930-luvun loppuun asti kuin sen jälkeen. Tässä hämää juuri se pysähtynyt vaihe, josta vaietaan. Suomen ilmastokäyrissä se näkyy vuosina 1940-1987. Sen jälkeen lämpeneminen jatkui. Lopputulos on silti tänä päivänä aivan sama kuin jos lämpeneminen olisi jatkunut tasaisesti vuodesta 1940. Näin näyttää data ja siitä on turha minulle urputtaa, valitukset voi osoittaa Suomen Ilmatieteen Laitokselle.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä ilmasto lämpeni ainakin Suomessa pikkujääkauden päättymisen jälkeen ihan samaa vauhtia ensimmäiset vuosikymmenet 1930-luvun loppuun asti kuin sen jälkeen. Tässä hämää juuri se pysähtynyt vaihe, josta vaietaan. Suomen ilmastokäyrissä se näkyy vuosina 1940-1987. Sen jälkeen lämpeneminen jatkui. Lopputulos on silti tänä päivänä aivan sama kuin jos lämpeneminen olisi jatkunut tasaisesti vuodesta 1940. Näin näyttää data ja siitä on turha minulle urputtaa, valitukset voi osoittaa Suomen Ilmatieteen Laitokselle.
Mikäköhän mystinen vaihe nyt on päättynyt, josta vaietaan?
0Äänestä
Anonyymi
Valtamerien vesimassojen sekoittumisilmiöt aiheutta välillä noita "pysähtyneisyyden kausia".
0Äänestä
Anonyymi
Jos vesi lämpenee pinnalta, niin lämpeneminen pysähtyy. Pieni möyhäys, pinta jäähtyy ja lämpeneminen jatkuu taas. Ison vesivaraajan lämmitys pohjia myöden kestää vuosisatoja.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos vesi lämpenee pinnalta, niin lämpeneminen pysähtyy. Pieni möyhäys, pinta jäähtyy ja lämpeneminen jatkuu taas. Ison vesivaraajan lämmitys pohjia myöden kestää vuosisatoja.
Kun koko varaaja on lämmitetty, niin siellä onkin valtaisa määrä ylimääräistä energiaa. Sen jäähdyttely kestää taas pitkään. Ja aaltoilua ja hölskyntää ilmenee ja "säät muuttuu" vuosittain.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun koko varaaja on lämmitetty, niin siellä onkin valtaisa määrä ylimääräistä energiaa. Sen jäähdyttely kestää taas pitkään. Ja aaltoilua ja hölskyntää ilmenee ja "säät muuttuu" vuosittain.
Lisäksi ilmavirrat sekoittavat lämmön jakautumista samaan tapaan kuin vaikka ulko-oven avaaminen talvipakkasella. Sää ei ole yhtään kylmempi, vaikka sisällä onkin -20C eikä 25C niin kuin pari tuntia aiemmin.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lisäksi ilmavirrat sekoittavat lämmön jakautumista samaan tapaan kuin vaikka ulko-oven avaaminen talvipakkasella. Sää ei ole yhtään kylmempi, vaikka sisällä onkin -20C eikä 25C niin kuin pari tuntia aiemmin.
Niin.
Ilmakehän lämpökapasiteetti on vain promillen luokkaa vesimassojen lämpökapasiteettiin verrattuna. Se vastaa noin 2.5 m vesikerroksen lämpökapasiteettia. Vesimassat toimivat tehokkaana lämmönvaraajana ja lämpöä siirtyy koko ajan ilmakehän ja veden välillä. Kyseessä on värähtelevä systeemi, koska lämmitys on pallon pyörimisestä johtuen epätasaista.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin.
Ilmakehän lämpökapasiteetti on vain promillen luokkaa vesimassojen lämpökapasiteettiin verrattuna. Se vastaa noin 2.5 m vesikerroksen lämpökapasiteettia. Vesimassat toimivat tehokkaana lämmönvaraajana ja lämpöä siirtyy koko ajan ilmakehän ja veden välillä. Kyseessä on värähtelevä systeemi, koska lämmitys on pallon pyörimisestä johtuen epätasaista.
Ilmakehän lämpökapasiteetti on vain promillen luokkaa vesimassojen lämpökapasiteettiin verrattuna. Se vastaa noin 2.5 m vesikerroksen lämpökapasiteettia. Vesimassat toimivat tehokkaana lämmönvaraajana ja lämpöä siirtyy koko ajan ilmakehän ja veden välillä. Kyseessä on värähtelevä systeemi, koska lämmitys on pallon pyörimisestä johtuen epätasaista.
Vaikka en nyt ihan saa koppia tämän kommentoijan ajatuksesta niin silti pidän erittäin todennäköisenä, että maapallon vesikehällä on huomattavasti suurempi merkitys auringon lämmön kerääjänä, varastoijana ja tasaajanakin kuin ilmakehällä. Ainakaan muut kaasut kuin vesihöyry eivät lämmön haihtumista avaruuteen paljon pidättele.
0Äänestä
Anonyymi
Jöns, eikö sinun iskä ja äiskä ihmettele yhtään kun sinä joka viikko tuot tuon saman värityskuvan eskarista?
0Äänestä
Anonyymi
Kuin keskustelisi 5-vuotiaan kanssa. Mahtavaa, kun tyhmin osa väestöstä kelpaa lähinnä ovistoppariksi.
0Äänestä
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Minä veikkaan että jönssiltä kärvenee ensiksi pimpinkarvat jos se ei ole niitä jo höylännyt.
Mitään lämpenemistä ei kuitenkaan ole havaittavissa.
Ei nuo tilastojen väärentämiset lämmitä ilmasto yhtään.
Kun tutkimus on eri kannalla kuin sinä, on se tietenkin väärennettyä. Elämäsi taitaa olla synkkää ja pimeää.
Denialisteilta epäasiallisia vastauksia ilman vähäisintäkään perustelua tai todistetta.
Lämpenee nopeasti juu. Sadassa vuodessa 0.6 astetta, varmasti todella merkittävää koko maailman kannalta.
Itse asiassa viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana 0,8 astetta ja siitä viimeisen kymmenen vuoden aikana 0,35 astetta. Ihan peruskoulumatiikalla voit laskea siitä, mihin ollaan menossa seuraavan sadan vuoden aikana.
Nopeampaa lämpenemistä kuin ikinä ennen on mitattu ja trendi on kiihtyvä.
1800 luvulla elettiin vielä pienellä jääkaudella jolloin lämpötila oli 3 astetta normaalia kylmempi. 1695-1697 Suomessa kuoli kolmasosa kansasta nälkään ja esiintyi ihmissyöntiä. Pelätkää ennemmin kylmää kuin lämpöä.
Vasemman käden peukalon menettäminen on ikävää, mutta koko oikean jalan menettäminen on kamalaa. Leikatkaa innoissanne sormia irti.
Ilmastonlämpeneminen tapahtuu tänään puolenyön aikaan. Mitäs siihen sanotte denut.
Pitkät kalsarit pois
Lämpeneminen loppuu lämpenemällä ja sodat loppuu sotimalla.
Marsissa+ylin+lämpötila+on+vain++20+C.+Kaasukehästä+95+%+on+jo+hiilidioksidia.+Muutetan+sinne.
Happea+on+vain+0.13+%.+Muskin+turisteille+sitä+on+tarkoitus+tehdä+hiilidioksidista+hajottamalla.
-Koska suojaavaa magneettikenttää ei ole, kaasukehää haihtuu avaruuteen aurinkotuulen mukana jatkuvasti, noin 100 grammaa sekunnissa.
Mitäs jos tuota käppyrää vielä hieman tiivistettäisi sivusuunassa esim puolella niin saataisi paljon näyttävämpi nousu.
Nyt on Suomessa ainakin kylmä vanhanajan talvi.
Taas politiikkaa tiedepalstalla. Persut ja denialistit sitä ja tätä.
Pitäisikö poistaa?
Hurja+vauhti,+puolessa+vuosisadassa++0.8+C.+Jos+trendi+jatkuu,+niin+vuosituhannessa++16+C.
Tuollainen+lämpeneminen+lisää+avaruuteen+karkaavaa+infrapunatehoa+noin+20+%.
Lämmittimen teho muuttuu sykleissäkin vain promillen verran. Niinpä tuollaisen lämpenemisne ylläpitämiseksi kasvihuoneilmiö pitäisi tuplata. Se taas edellyttäisi, että vettä haihtuu ilmakehään paljon nykyistä enemmän. Mutta se haihtuminen on kiinni lämmittimen tehosta.
Kun emme pysty lämmittimen tehoon vaikutamaan, niin ainut tapa lisätä ilamkehän H2O-pitoisuutta on kasvattaa vesimolekyylien viipymää. Kaikki mikä menee ylös tulee alas. Kiertoaika on nykyään viikon verran. Miten sitä voisi oleellisesti kasvattaa, esim. tuplata.
Ilmasto on lämmennyt globaalisti noin 1º / 150 v. Alarmistit julistavat, että ilmaston muutos ei ole mielipidekysymys. Mielipidekysymys kuitenkin ehdottomasti on, pitääkö tuota vauhtia nopeana. Ei se kovin nopealta tunnu varsinkin kun pohjana on pikkujääkausi. Pikkujääkausi ja sitä edeltänyt keskiajan lämpökausi hiertävät AGW:läisiä, ne yritetään selittää olemattomiksi. Toinen alarmisteja hiertävä asia on ilmastonmuutoksen epätasaisuus. Ilmasto ei lämpene tasaisesti paikallisesti eikä ajallisesti. Viimeisten 30 vuoden nopea lämpeneminen sopii alarmisteille oikein hyvin, sillä voi tehdä kauhupropagandaa. Nykyistä vaihetta edeltänyt noin 50 vuoden pysähtyneisyyden vaihe sopii alarmisteille huonommin joten siitä vaietaan. Nyt vaikuttaa vähän siltä, että alarmistit eivät niinkään pelkää sitä, millä muita pelottelevat eli nopeaa lämpenemistä. Alarmistit pelkäävät lämpenemisen ennenaikaista taittumista. Alarmisteillä on tulenpalava kiire toteuttaa kaikkein tiukimmat torjuntatoimet jotta voidaan selittää, että juuri ne taittoivat ilmaston lämpenemisen eikä taittuminen tapahtunut luonnollisista syistä.
Ilmasto on lämmennyt 0,8 astetta 40 vuodessa. On turha hakea vertailukohtaa ajasta, jolloin CO2:n lisääntymien vaikutus oli ensimmäiset vuosikymmenet hyin pieni.
2010 -> 2020 viiden vuoden liukuva keskiarvo on noussut 0,35 astetta. Se tietäisi jo 3,5 astetta sadassa vuodesa, mutta onneksi käyrä todennäköisesti taittuu ainakin vähän.
Ensimmäisinä vuosikymmeninä tuosta laskien ilmasto ei juurikaan lämmennyt, koska CO2 lisä oli vielä vähäinen.
Vuodesta 80 lämpenemistä on tapahtunut 0,8 astetta ja vuodesta 2010 0,35 astetta.
On laskettu, että ilmastonmuutos maksaa 5 - 20 kertaa enemmän kuin sen torjuminen. Mitä myöhemmäksi torjuntatoimenpiteet ajoitetaan, sitä suurempi on lasku. Montako vuosikymmentä meidän sinun mielestäsi kannattaa vielä odottaa kädet ristissä? Tutkijoiden , teollisuusmaailman ja poliitikkojen mielestä ei enää yhtään.
Ei saatana näitä "tutkimisia" enää. Riittää, että uskoo jotain 1/1000 tutkimusta, jonka on rahoittanut Shell.
Kyllä ilmasto lämpeni ainakin Suomessa pikkujääkauden päättymisen jälkeen ihan samaa vauhtia ensimmäiset vuosikymmenet 1930-luvun loppuun asti kuin sen jälkeen. Tässä hämää juuri se pysähtynyt vaihe, josta vaietaan. Suomen ilmastokäyrissä se näkyy vuosina 1940-1987. Sen jälkeen lämpeneminen jatkui. Lopputulos on silti tänä päivänä aivan sama kuin jos lämpeneminen olisi jatkunut tasaisesti vuodesta 1940. Näin näyttää data ja siitä on turha minulle urputtaa, valitukset voi osoittaa Suomen Ilmatieteen Laitokselle.
Mikäköhän mystinen vaihe nyt on päättynyt, josta vaietaan?
Valtamerien vesimassojen sekoittumisilmiöt aiheutta välillä noita "pysähtyneisyyden kausia".
Jos vesi lämpenee pinnalta, niin lämpeneminen pysähtyy. Pieni möyhäys, pinta jäähtyy ja lämpeneminen jatkuu taas. Ison vesivaraajan lämmitys pohjia myöden kestää vuosisatoja.
Kun koko varaaja on lämmitetty, niin siellä onkin valtaisa määrä ylimääräistä energiaa. Sen jäähdyttely kestää taas pitkään. Ja aaltoilua ja hölskyntää ilmenee ja "säät muuttuu" vuosittain.
Lisäksi ilmavirrat sekoittavat lämmön jakautumista samaan tapaan kuin vaikka ulko-oven avaaminen talvipakkasella. Sää ei ole yhtään kylmempi, vaikka sisällä onkin -20C eikä 25C niin kuin pari tuntia aiemmin.
Niin.
Ilmakehän lämpökapasiteetti on vain promillen luokkaa vesimassojen lämpökapasiteettiin verrattuna. Se vastaa noin 2.5 m vesikerroksen lämpökapasiteettia. Vesimassat toimivat tehokkaana lämmönvaraajana ja lämpöä siirtyy koko ajan ilmakehän ja veden välillä. Kyseessä on värähtelevä systeemi, koska lämmitys on pallon pyörimisestä johtuen epätasaista.
Navoilta+vesipallo+on+jään+peitossa.+Lumen+ja+jään+albedo+on+90+%+luokkaa.+Kun+jää+sulaa,+niin+veden+albedo+on+vain+30+%+luokkaa.+Tästä+tulee+positiivinen+takaisinkytkentä.+Jääpeite+värähtelee+kuin+heiluri.
Vaikka en nyt ihan saa koppia tämän kommentoijan ajatuksesta niin silti pidän erittäin todennäköisenä, että maapallon vesikehällä on huomattavasti suurempi merkitys auringon lämmön kerääjänä, varastoijana ja tasaajanakin kuin ilmakehällä. Ainakaan muut kaasut kuin vesihöyry eivät lämmön haihtumista avaruuteen paljon pidättele.
Jöns, eikö sinun iskä ja äiskä ihmettele yhtään kun sinä joka viikko tuot tuon saman värityskuvan eskarista?
Kuin keskustelisi 5-vuotiaan kanssa. Mahtavaa, kun tyhmin osa väestöstä kelpaa lähinnä ovistoppariksi.