Maapallo lämpenee kovaa vauhtia

Kun tutkimus on eri kannalla kuin sinä, on se tietenkin väärennettyä. Elämäsi taitaa olla synkkää ja pimeää.

Itse asiassa viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana 0,8 astetta ja siitä viimeisen kymmenen vuoden aikana 0,35 astetta. Ihan peruskoulumatiikalla voit laskea siitä, mihin ollaan menossa seuraavan sadan vuoden aikana.
Nopeampaa lämpenemistä kuin ikinä ennen on mitattu ja trendi on kiihtyvä.

Vasemman käden peukalon menettäminen on ikävää, mutta koko oikean jalan menettäminen on kamalaa. Leikatkaa innoissanne sormia irti.

Pitkät kalsarit pois

Happea on vain 0.13 %. Muskin turisteille sitä on tarkoitus tehdä hiilidioksidista hajottamalla.

-Koska suojaavaa magneettikenttää ei ole, kaasukehää haihtuu avaruuteen aurinkotuulen mukana jatkuvasti, noin 100 grammaa sekunnissa.

Lämmittimen teho muuttuu sykleissäkin vain promillen verran. Niinpä tuollaisen lämpenemisne ylläpitämiseksi kasvihuoneilmiö pitäisi tuplata. Se taas edellyttäisi, että vettä haihtuu ilmakehään paljon nykyistä enemmän. Mutta se haihtuminen on kiinni lämmittimen tehosta.

Anonyymi kirjoitti:

Lämmittimen teho muuttuu sykleissäkin vain promillen verran. Niinpä tuollaisen lämpenemisne ylläpitämiseksi kasvihuoneilmiö pitäisi tuplata. Se taas edellyttäisi, että vettä haihtuu ilmakehään paljon nykyistä enemmän. Mutta se haihtuminen on kiinni lämmittimen tehosta.

Lue lisää

Kun emme pysty lämmittimen tehoon vaikutamaan, niin ainut tapa lisätä ilamkehän H2O-pitoisuutta on kasvattaa vesimolekyylien viipymää. Kaikki mikä menee ylös tulee alas. Kiertoaika on nykyään viikon verran. Miten sitä voisi oleellisesti kasvattaa, esim. tuplata.

Ilmasto on lämmennyt 0,8 astetta 40 vuodessa. On turha hakea vertailukohtaa ajasta, jolloin CO2:n lisääntymien vaikutus oli ensimmäiset vuosikymmenet hyin pieni.
2010 -> 2020 viiden vuoden liukuva keskiarvo on noussut 0,35 astetta. Se tietäisi jo 3,5 astetta sadassa vuodesa, mutta onneksi käyrä todennäköisesti taittuu ainakin vähän.

Ensimmäisinä vuosikymmeninä tuosta laskien ilmasto ei juurikaan lämmennyt, koska CO2 lisä oli vielä vähäinen.
Vuodesta 80 lämpenemistä on tapahtunut 0,8 astetta ja vuodesta 2010 0,35 astetta.

On laskettu, että ilmastonmuutos maksaa 5 - 20 kertaa enemmän kuin sen torjuminen. Mitä myöhemmäksi torjuntatoimenpiteet ajoitetaan, sitä suurempi on lasku. Montako vuosikymmentä meidän sinun mielestäsi kannattaa vielä odottaa kädet ristissä? Tutkijoiden , teollisuusmaailman ja poliitikkojen mielestä ei enää yhtään.

Anonyymi kirjoitti:

Ensimmäisinä vuosikymmeninä tuosta laskien ilmasto ei juurikaan lämmennyt, koska CO2 lisä oli vielä vähäinen.
Vuodesta 80 lämpenemistä on tapahtunut 0,8 astetta ja vuodesta 2010 0,35 astetta.

On laskettu, että ilmastonmuutos maksaa 5 - 20 kertaa enemmän kuin sen torjuminen. Mitä myöhemmäksi torjuntatoimenpiteet ajoitetaan, sitä suurempi on lasku. Montako vuosikymmentä meidän sinun mielestäsi kannattaa vielä odottaa kädet ristissä? Tutkijoiden , teollisuusmaailman ja poliitikkojen mielestä ei enää yhtään.

Lue lisää

Ei saatana näitä "tutkimisia" enää. Riittää, että uskoo jotain 1/1000 tutkimusta, jonka on rahoittanut Shell.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmasto on lämmennyt 0,8 astetta 40 vuodessa. On turha hakea vertailukohtaa ajasta, jolloin CO2:n lisääntymien vaikutus oli ensimmäiset vuosikymmenet hyin pieni.
2010 -> 2020 viiden vuoden liukuva keskiarvo on noussut 0,35 astetta. Se tietäisi jo 3,5 astetta sadassa vuodesa, mutta onneksi käyrä todennäköisesti taittuu ainakin vähän.

Lue lisää

Kyllä ilmasto lämpeni ainakin Suomessa pikkujääkauden päättymisen jälkeen ihan samaa vauhtia ensimmäiset vuosikymmenet 1930-luvun loppuun asti kuin sen jälkeen. Tässä hämää juuri se pysähtynyt vaihe, josta vaietaan. Suomen ilmastokäyrissä se näkyy vuosina 1940-1987. Sen jälkeen lämpeneminen jatkui. Lopputulos on silti tänä päivänä aivan sama kuin jos lämpeneminen olisi jatkunut tasaisesti vuodesta 1940. Näin näyttää data ja siitä on turha minulle urputtaa, valitukset voi osoittaa Suomen Ilmatieteen Laitokselle.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä ilmasto lämpeni ainakin Suomessa pikkujääkauden päättymisen jälkeen ihan samaa vauhtia ensimmäiset vuosikymmenet 1930-luvun loppuun asti kuin sen jälkeen. Tässä hämää juuri se pysähtynyt vaihe, josta vaietaan. Suomen ilmastokäyrissä se näkyy vuosina 1940-1987. Sen jälkeen lämpeneminen jatkui. Lopputulos on silti tänä päivänä aivan sama kuin jos lämpeneminen olisi jatkunut tasaisesti vuodesta 1940. Näin näyttää data ja siitä on turha minulle urputtaa, valitukset voi osoittaa Suomen Ilmatieteen Laitokselle.

Lue lisää

Mikäköhän mystinen vaihe nyt on päättynyt, josta vaietaan?

Jos vesi lämpenee pinnalta, niin lämpeneminen pysähtyy. Pieni möyhäys, pinta jäähtyy ja lämpeneminen jatkuu taas. Ison vesivaraajan lämmitys pohjia myöden kestää vuosisatoja.

Anonyymi kirjoitti:

Jos vesi lämpenee pinnalta, niin lämpeneminen pysähtyy. Pieni möyhäys, pinta jäähtyy ja lämpeneminen jatkuu taas. Ison vesivaraajan lämmitys pohjia myöden kestää vuosisatoja.

Lue lisää

Kun koko varaaja on lämmitetty, niin siellä onkin valtaisa määrä ylimääräistä energiaa. Sen jäähdyttely kestää taas pitkään. Ja aaltoilua ja hölskyntää ilmenee ja "säät muuttuu" vuosittain.

Anonyymi kirjoitti:

Kun koko varaaja on lämmitetty, niin siellä onkin valtaisa määrä ylimääräistä energiaa. Sen jäähdyttely kestää taas pitkään. Ja aaltoilua ja hölskyntää ilmenee ja "säät muuttuu" vuosittain.

Lue lisää

Lisäksi ilmavirrat sekoittavat lämmön jakautumista samaan tapaan kuin vaikka ulko-oven avaaminen talvipakkasella. Sää ei ole yhtään kylmempi, vaikka sisällä onkin -20C eikä 25C niin kuin pari tuntia aiemmin.

Anonyymi kirjoitti:

Lisäksi ilmavirrat sekoittavat lämmön jakautumista samaan tapaan kuin vaikka ulko-oven avaaminen talvipakkasella. Sää ei ole yhtään kylmempi, vaikka sisällä onkin -20C eikä 25C niin kuin pari tuntia aiemmin.

Lue lisää

Niin.

Ilmakehän lämpökapasiteetti on vain promillen luokkaa vesimassojen lämpökapasiteettiin verrattuna. Se vastaa noin 2.5 m vesikerroksen lämpökapasiteettia. Vesimassat toimivat tehokkaana lämmönvaraajana ja lämpöä siirtyy koko ajan ilmakehän ja veden välillä. Kyseessä on värähtelevä systeemi, koska lämmitys on pallon pyörimisestä johtuen epätasaista.

Anonyymi kirjoitti:

Niin.

Ilmakehän lämpökapasiteetti on vain promillen luokkaa vesimassojen lämpökapasiteettiin verrattuna. Se vastaa noin 2.5 m vesikerroksen lämpökapasiteettia. Vesimassat toimivat tehokkaana lämmönvaraajana ja lämpöä siirtyy koko ajan ilmakehän ja veden välillä. Kyseessä on värähtelevä systeemi, koska lämmitys on pallon pyörimisestä johtuen epätasaista.

Lue lisää

Navoilta vesipallo on jään peitossa. Lumen ja jään albedo on 90 % luokkaa. Kun jää sulaa, niin veden albedo on vain 30 % luokkaa. Tästä tulee positiivinen takaisinkytkentä. Jääpeite värähtelee kuin heiluri.

Anonyymi kirjoitti:

Niin.

Ilmakehän lämpökapasiteetti on vain promillen luokkaa vesimassojen lämpökapasiteettiin verrattuna. Se vastaa noin 2.5 m vesikerroksen lämpökapasiteettia. Vesimassat toimivat tehokkaana lämmönvaraajana ja lämpöä siirtyy koko ajan ilmakehän ja veden välillä. Kyseessä on värähtelevä systeemi, koska lämmitys on pallon pyörimisestä johtuen epätasaista.

Lue lisää

Vaikka en nyt ihan saa koppia tämän kommentoijan ajatuksesta niin silti pidän erittäin todennäköisenä, että maapallon vesikehällä on huomattavasti suurempi merkitys auringon lämmön kerääjänä, varastoijana ja tasaajanakin kuin ilmakehällä. Ainakaan muut kaasut kuin vesihöyry eivät lämmön haihtumista avaruuteen paljon pidättele.

Kuin keskustelisi 5-vuotiaan kanssa. Mahtavaa, kun tyhmin osa väestöstä kelpaa lähinnä ovistoppariksi.