Lumet suli ja esiin tuli useamman sentin sepeli kerros koko tienleveydeltä. Kumit jatkuvasti puhki. Suositelkaa rengasta, joka kestää terävä reunaista kivenmurskaa.
Sepeli ja renkaat
Anonyymi
30<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Schwalben Marathon Plus renkaat kestää näin ainakin omankokemuksen pohjalta.
Raskaat ja kitkaiset poljettavat, ei niitä kukaan pitkään jaksa.
Kyllä niillä pitkään polkee omilla renkailla poljettu yli 25000 km ja kertalenkki 30-60km tosin jo toiset menossa.
Pitkään polkee onhan ne melko pomminvarmat. Sitten kun vaihtaa paremmin rullaaviin renkaisiin huomaa polkeneensa samalla vaivalla sata kilometriä kuudenkympin sijaan, eikä ne paremmatkaan koskaan puhjenneet
Noin höpäjää kolmekymppinen mut yli seitsenkymppinen hypridillä kyllä on tyytyväinen tohon kuuteenkymppiinkin ja kesällä jätskitötteröön.
Jumbo Jim
Paksu ja painava rengas missä on sitä kumia reilusti. Joskus halpakin voi olla hyvä.
Kevyt taitettava rengas johon on leivottu sitkoa tarpeeksi. Kylä kestää.
Ja kun ei osaa vastata kysymykseen, kannattaa tarjota pullareseptiä.
Uuh. Tänäänkin painelin menemään noilla Challenge Grifo TLR 33-622 polkupyörän renkailla sepelikelviä pitkin poikin 74 kilometriä, 22.67 kmh, huippunopeuden noustessa aina 43 kilometriin tunnissa myötätuulessa. No, kestikö kumit, jotka ovat ”höyhenen kevyet” ja irti otettuna lötkylät kuin Italialainen keitetty makaroni kun reunoista kuultaa aurinkokin läpi, tuon vallan mainion Bombtrack Tension 2- polkupyörän alla, polkijan elopainon ollessa sata kiloa? Kyllä vain, hyvinkin, enkä edes ole ns litkuttanut renkaita vaan ihan vaan sisäkumeilla ilmanpaineilla 4.9 baaria.
Kaksi päällirengasta niin eiköhän sepeli luovuta ja tunnusta tappionsa pyöräilijänaivojen nerokkuuden edessä.
Sitten on niitä vaahtomuovisisuksia esim. Cushcore ja jotain muitakin samantyyppisiä varmaan.
Autoissa käytetään teräs-vyörengasta.
Se periaate jolla polkupyöriin tehdään renkaat, ei sovellu hevosvoimin tapahtuvaan liikenteeseen.
Vanhat Nokialaiset jos jostain löydät, ovat aitoa Amatsonin ikiaikaisen aarniometsän kumipuusta tehtyä kumia, ei tätä nykypäivän Malesian tehokasvatettua, josta ei oikeasti ole mihinkään.
Itse olen käyttänyt Spessun Armadillon eri versioita 28 mm leveinä crossarissa. Kestää hyvin, mutta on ajettava rengas vrt Marathon Plus, joka on kyllä lähes pomminvarma.
https://www.specialized.com/fi/en/all-condition-armadillo-elite/p/133571?color=228589-133571&searchText=00014-4108
Tehdään polkeminen raskaaksi ja kaivetaan esiin mummonpyörä ja etsitään siihen viisikymmentä vuotta vanha, aikoja sitten hapertunut ulkokumi. Onhan se aito nokialainen ja oikeasta luonnonkumista valmistettu.
Menneisyyden vangit voivat aivan rauhassa vääntää kaksikymmentäviisikiloisella mummiksella kahden kilon ulkorenkailla. Niin halutessaan. Nykyaikaa on kahdeksan kilon painoinen polkupyörä, kevyeillä ulkokumeilla joissa on käytetty nykyaikaista teknologiaa. Suhde on suurinpiirtein puolet luonnonkumia ja toinen puoli synteettistä materiaalia, näin tomien saadaan nykyään valmistettua kevyitä mutta lujia piällyskumeja.
Mikähän siinä on, että ei tuolla ulkona vielä maantiepyöriä näy. Harva uskaltautuu sliksirenkailla soraränneihin, jotka ovat paikoin jäässä.
Oikeat liikkumiseen pyörää talvioloissa ja talvikuukausia käyttävät ajavat vain käyttöpyörillä tuulipuvuissa, eivät sukkis-kalustolla.
Eläpä kehtoo! Itsekin painelin tänään sukkahousuissa pikkupakkasessa. Tosin renkaissa oli näppylöitä. Vetelin breevettejä (vai mitä ne on) sillai että yhteensä poljin polkupyörää 56 kilometriä. Erräänkin osuuden alussa otin voltista lähdön ja painelin eräänkin tuulipukumiehen ohi heti kättelyssä. Vauhti kiihtyy kuin matilla ja tepolla, ja piankin mittari näytti 38 kilometriä tunnissa. Runsaan kuuden kilometrin osuuden jälkeen käännyin ja suureksi hämmästyksekseni tuulipukumies tuli jo noin viidensadan metrin päässä vastaan. Selkä pystyssä. Pälyili jotenkin nolon näköisenä, ja silloin hokasinkin hänen polkevan sähköavusteisella polkupyörällä. Oli tietenkin lisännyt avustusta kun painelin ohi soran kolistellessa polkupyöräni lokareita kenties ajatuksena painella koreasti ohi ylämäissä. Vaan eipäs saanutkaan kiinni, tosin on todettava minua avittaneen myös myötätuulen niin päin pois ja näin päin pois. Joka tapatusten, olen sitä mieltä, että jos kaikki kokeilisi polkemaani Bombtrack Tension 2-polkupyörää, meitä polkupyöräilyn ystäviä olisi enemmän kuin teen ystäviä silloin.
Ei näy sukkiksia vielä, mutta kohta niitä taas parveilee ja hauska alkaa. Hieman ohi aiheen, mutta noista sukkiksien nopeuksista. Täältä ja muilta palstoilta, kun lukee niin jokainen oman elämän Lance Armstrong ajelee helposti 40km/h keskarilla jokaisen lenkkinsä. Itse lenkkeilen ja ajan ympärivuoden rajoittamattomalla sähköavusteisella joka on muutettu lähinnä maantiekäyttöön esim. maantiekahvat, droppitanko etc. Hauskin huvi on XXL:n maantietuotteella ajavan sukkiksen peesiin hivuttautuminen ja kattoa mihin tyyppi pystyy. Yleensä nopeudet tasasella pieneen vastatuuleen n.27km/h eli karvan verran nopeammin, kuin laillisella sähköavusteisella. Myötätuuleen tai tyynellä kelillä n.35km/h ja aika moni hyytyy vähänkin jyrkempään mäkeen n. 12-16km/h vauhtiin, eli mäkikiri on jäänyt treenaamatta. Alamäessä sitten reilua 50km/h hetken. Muutama kovakuntoinen on sattunut jotka pystyvät pitämään n. 40km/h vauhtia reilut 10km, mutta sitten ovat jo peesiä vailla. Elikkäs nämä kovat keskarit tavis sukkiksilla onnistuvat vain ryhmässä ajaen. Sitten loppu kysymykseksi miten tuo ryhmä ajo sitten on jotenkin hyväksyttävämpää, kuin sähköavustus yksin ajaen? Ovat aika naurettavia moralisteja :D
Unohtui kommentoida tuota Bombtrack Tension 2 - krossaria, sillä omaan silmään hyvän näköinen. Tuohon vielä keskiömoottori niin olisi soiva peli ympärivuotiseen ajoon
Joo, tavallaan, miksei, itselläni on vaan jonkinlainen avustinmoottorikammo. Talviliukkailla poljen tosin mieluummin vähän raskaampaa gravelia, se kun tuntuu hiukan tukevammalta sellaisiin olosuhteisiin.
Niin juu, itsekin olen katsellut äimän käkenä eräitten väitettyjä keskituntinopeuksia. Niitä tehdään joko niin, että otetaan laskentoon mukaan vain yli kolmenkympin nopeudet tai sitten poljetaan kymppi myötätuuleen ja alamäkeen ja ollaan kovia maantiepolkijoita. Ryhmäajoja en harrasta itse lainkaan, enkä kilpailuja, ja nytkin keskari painui 24 kmh pintaan, kun myötätuulen jälkeen pitää vielä jaksaa se saman mittainen vastatuulikin. Ainoastaan myötätuuleen mittailemalla olisin varmaankin yltänyt 35 kmh nopeuteen.
Ymmärrän hyvin tuon avustinmoottorikammon ja sitä ei helpota yhtään edes nykyinen suuntaus sähköpyörissä. Ensimmäiset olivat aivan karmeita mummiksia etumoottorilla ja nyt suuntana on maastomöhkylät. Yksi unohdettu ryhmä on maantiepyöräilijät, tosin valoa alkaa jo hieman näkyä tälläkin rintamalla. Avustuksen ei mielestäni tartte olla kilowatteja vaan sata tai kaksisataa wattia riittäisi mainiosti. Kunhan se olisi käytettävissä riittävällä kadenssilla ja vaikkapa 60km/h nopeuteen asti. Ajatuksena yksin lenkkeillessä hieman vaihtelua esim. jollekkin pätkälle simuloitu ryhmäajo :)
Noin ajateltuna siinä on ideaa kyllä. Ikään kuin ajaisi ryhmässä. Noita tuollaisia onkin eräillä valmistajilla. Ainakin Trek valmistaa maantiepyörää jossa on huomaamaton keskiömoottori. Akku on piilotettu kätevästi runkoon ja akun voi kätevästi irrottaakin jos ei juuri halua avustusta käyttää. Painoa polkupyörällä on viidentoista kilon verran. Ei ihan kevyt vaikka moottori ei kuulemma hannaa yhtään vastaan irtipoiskytkettynä ollessaan.
Just tota tarkoitin ja luonnollisesti siis treeni pyörään nuo ominaisuudet. Arkipyörässä jolla korvataan kakkosautoa ei kilowateilla ole väliä. Tärkein ominaisuus on, että kuljettaja tahtoo mennä liikenteeseen mukaan oli keli mikä tahansa :)
Eihän maantipyörässä ole mitään järkeä avustukselle kun kulkevat suurimman osan ajasta yli25km/h mitä lain mukaan saa avustaa ja laittot pelit ei kuulu yleiseen liikenteeseen.
Niin voisi kuvitella jos lukee aktiivisesti fillarifoorumia. Siellähän joka jantteri sotkee vähintään kolmenkympin keskarilla, oman kerskan mukaan. Totuus on semmoinen, että semmoiset keskarit on mahdottomuuksia. Jo senkin vuoksi että harva asuu sellaisen maantien varrella jotta pääsisi suoraan muusta liikenteestä välittämättä posottamaan heti täyttä vauhtia. Toiseksi Suomessa ei oikeasti ole niin hyväkuntoisia maantiekiitäjiä kuin kourallinen, jotka pystyvät painamaan jyrkimmätkin ylämäet ja kovimmatkin vastatuulet päälle kahdenkympin tuntinopeuden jatkuvasti. Porukkalenkit on asia erikseen.
Perustuu ihan omiin kokemuksiin. Lähes aina menee yli 25km/h keskarilla lenkit maantiepyörällä joten avustuksesta ei olisi hyötyä kuin nousuissa. Hissuttelulenkeillä sitten keskarit 21-23km/h.
Itellä ennätys keskari 33km/h, tosin 15km matkan vain.
En usko sinua lainkaan. Pelkästään liikennevaloissa pysähtely romahduttaa keskituntinopeuden.
Kapeaan renkaaseen osuu vähemmän sepelikiviä. Leveydeltaan 25 milliseen puolet vähemmän kuin 50mm leveään ja samanverran pienenee todennäköisyys rengasrikkoon. Puhdasta matematiikkaa.
No tuota noin, eikös siihen pienempään pinta-alaan kohdistu kovempi paine? Noin niin kuin matemaattisesti.
Tietenkin. Kivilouheessa ajavat työkoneet: leveä rengas ja melko matala paine.