Onnistuuko karkaisu mille metallille vaan? Onnistuuko kotikonstein? Asun maalla ja voin tehdä nuotion tuohon vaikka etupihalle. Olen kyllä todennut karkaisun häviävän monestakin metallista hehkuttamisen jälkeen, ovat ihan pehmeitä jäähtyneinäkin, mutta toimiiko se lähes kaikille raudoille ja teräksille myös toiseen suuntaan eli niistä saa kovia äkkijäähdytyksellä vedessä?
Karkaisu
metallimies
810577
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kaikki metallit eivät suinkaan karkene.
Täräksen karkaisu kotikonstein onnistuu sille joka homman osaa.
Teräksen karkenevuus riippuu suuresti hiilipitoisuudesta (ja mikseipä myös mahdollisista muista seosaineista).
Karkaistu teräskappale on usein liian hauras, jolloin se on saatava sitkeämmäksi PÄÄSTÖKSI kutsutulla lämpökäsittelyllä. Sillä haetaan sopiva kompromissi kovuuden ja sitkeyden välillä. "Ei se karkaisu vaan se takaisinotto" on sepän taitojen keskeisimpiä kysymyksiä. On siis osattava hehkuttaa juuri ja juuri sopivasti karkaisun jälkeen!
Terästen karkenevuudesta juttua vaikkapa täällä: http://butler.cc.tut.fi/~juhan/vmv_2002/vmv_4_1_4.html
Ostin romuliikkeestä 8mm levyä joka on telakalta ja polttoleikattu laivan ikkuna-aukko. Mitä seosta mahtaa olla? Karkaistavuus? Voiko päästämisen ohittaa niin, että hitsaa karkaistun kylkeen karkaisematonta?
Minussa ei ole pahemmin metallimiehen vikaa. Mitä nyt olen muutaman tuhatta puikkoa polttanut kauan sitten nuoruudessani, joskus 1960-luvun lopulla. 1950-luvun peruja olevalla tsekkiläisvalmisteisella "pyörivällä" 320 ampeerin koneella. Neli- ja viisimillistä OK 55:ttä ja OK 48:aa ehkä eniten. MIG ja TIG ovat minulle lähinnä tuntemattomia.
Ahjohommat vieläkin vieraampia.
Eivätkököhän nuo laivalevyt ole suht' notkeata niukkahiilistä rakenneterästä, jonka karkaistavuus on suurin piirtein yhtä huono kuin minun tietämykseni teräslaaduista. Ei siitä kannata paljon lauluja laulella!
Mutta päästöjä minusta kyllä lähtee!
että ei taatusti karkene laivateräs.
Ostan itsekin tavaraa hitsausharjoituksiin.
Laatu on sellaista, että sitä on mukavaa
hitsata, eikä tule ongelmia lämpökäsittelyssä.
Notkeata ja sitkeätä. Eikä tarvitse päästää,
kun ei ole karkaistukaan.
Kokeileppa karkaista jousta ja sitten kopistele sitä vasaralla alasimella, opit kuinka käy, kun teräs muuttuu kovaksi ja hauraksi.
Tuo täytyisi nyt osata päästää.
Tiedän jousiteräksestä tehdyn vesureita.
Laivalevyt on vanhan merkintätavan mukaan Fe 37 terästä, jos se jotain sanoo.
Elikkä ei katkenevaa...
Ennen sepät tekivät Öberin viilasta takomalla puukkoja ja niistä tuli jopa hyviä, mutta lämpökäsittelytaitoa se takomisen lisäksi vaatii.
Lämpökäsittelemättömän viilan lyö vaivatta pätkiksi, eli tarkoittaa, että aine on kovaa ja haurasta....kuten lasi.
karkaisu ja päästö on täekeimpiä seppien taitoja, eikä opiskelu hukkaan mene. Että kirjastoon ja alan teoksia etsit.
Karkaisulla tarkoitetaan hiiliteräksen kovuuden parantamista.
Karkaisu ei välttämättä aina ole lämpökarkaisua. Esimerkiksi kaivinkoneiden hampaat tehdään muokkauskarkautuvasta (en muista nimeä) teräksestä.
Kupari käyttäytyy poikkeuksellisesti. Kupari pehmenee kun se lämmitetään ja sitten nopeasti jäähdytetään.
"Esimerkiksi kaivinkoneiden hampaat tehdään muokkauskarkautuvasta (en muista nimeä) teräksestä"
on mangaanikovaterästä.
taitaapa olla nimeltään hardox