Uskotteko stanan hallitsevan maatamme?
Liekit loimuten
Anonyymi
4067
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Ei ainakaan Suomea erityisesti. Ja maapallollakin rajoitettu toimintavalta. Jeesus sai siitä lopullisen voiton.
Kyllä Suomea hallitsee Ukko Ylijumala. Äijö olisi lähin vastine hiekkakansan Saatavanalle, jolloin Iku-Tursolle jäisi pienemmän demonin virka. Se muuten oli Väinämöinen, joka kukisti Iku-Turson ja kielsi sitä enää ikinä ilmestymästä Kalevan kansan tantereille. Nyt Väinämöinen seilailee ilman pitkillä pihoilla kuparisella umpipurrellaan ja on sieltä tuleva pelastamaan Kalevan kansaa, jos oikein paha paikka tulee.
Ei niistä hiekkamaan Saatavanoista ja Dsinneistä ole tänne synkkään Sariolaan. Sandaaleissa varpaan jäätyy ja liehuvan koltun alle tuiskuttaa ilkiästi lunta pahalla ilmalla. Ihmeetkin jäävät vähemmälle, kun täällä joka mies kävelee vetten päällä pilkkikaira kainalossa.
Ehkä filosofiapalsta tosiaan pitäisi siirtää Uskonnot ja uskomukset -foorumille.
Sen olisi siellä jotenkin luontevampi olla.
Ei tämä ole ateismi- foorumi, kuten Tiede. fi. Tämä on filosofia- foorumi. Saatana ja Jumala ovat tärkeitä asioita filosofiassa.
M.O.T.
Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0232)
Olli.S: "Saatana ja Jumala ovat tärkeitä asioita filosofiassa."
Saatana ja Jumala *eivät* voi olla filosofian tutkimuskohteita, koska niiden olemassaolosta ei ole mitään näyttöä. Olemassa sen sijaan on Saatanaa ja Jumalaa koskevia *uskomuksia*, jotka ovat *teologian*, psykologian ja osin myös psykiatrian tutkimuskohteita ja jumalat yms. taruolennot ovat toisaalta myös esim. joistakin fantasia-kirjallisista teoksista löydettävää taiteellista sisältöä.
Oma; ilmeisen teistinen asennoitumisesi, on *myös* filosofia-palstalla ongelmallista, *siksi*, koska noita asioita koskevat näkemyksesi ovat yleensä lähinnä ns. "asiallisesti perustelematonta julistamista", joka tosiaan nimenomaan kuuluisi "uskonnot ja uskomukset" -palstoille.
Ateismi toisaalta ei ole tässä kelvollinen vertauskohta, koska *jos* oletetaan jotakin; kuten esim. jumalia yms., niin todistustaakka on ne olettavalla ja jumalien yms. olemattomuusoletus on siis myös filosofisesti täysin oikea lähtökohta; etenkin, kun jumalista yms. nimenomaan ei olla kyetty tuottamaan mitään näyttöä ja itseasiassa esim. oma kantani on se, että niistä ei ylipäätäänkään ole mahdollista tuottaa mitään näyttöä...
Jostain syystä täällä kuitenkaan ei näyttäisi olevan lainkaan teologia-palstaa ja jos hakuun kirjoittaa "teologia", niin systeemi ohjaa geologia-palstalle... Filosofia-palsta vetää hörhöjä puoleensa kuin magneetti rautahiukkasia, mm. koska filosofian ilmeinen yleisluonteisuus ja filosofisesti suuntautuneiden keskimääräistä vähäisempi sitoutuneisuus lukkoonlyötyihin näkemyksiin mahdollistaa sen, että löysäpäinen argumentointi ei aiheuta yhtä voimakkaita vastareaktioita kuin etenkään esim. fysiikka-palstalla...
Tuo filosofia-palstan sisällön laatua heikentävä ilmiö ei kuitenkaan ole filosofian itsensä vika ja mielestäni filosofia voi parhaimmillaan selkeyttää ja huonoimmillaan sekoittaa todellisuutta koskevia näkemyksiä; erityisesti todellisuuden kuvausten käsiteltävyyden näkökulmasta, mikä on oleellista mm. laskettavuuteen ja siten myös informaation käsittelyyn liittyen ja eräs oikeasti filosofinen kysymys tietenkin onkin se, että *millainen* filosofia tuottaa lisäarvoa ja millainen ei tuota lisäarvoa...
Itse olen aiemmin luonnehtinut filosofiaa seuraavasti (XPR-0157):
"Wikipedian mukaan filosofisiin menetelmiin kuuluvat ainakin: kysymysten esittäminen (ja siis myös mm. taustaoletusten eksplikointi ja niiden kyseenalaistaminen), kriittinen keskustelu (dialektiikka), (väitteiden) järkiperäinen (rationaalinen) perusteleminen ja ylipäätään systemaattinen esitystapa (ja myös mm. tarkoituksenmukaisten käsitteiden ja kielellisten ilmausten riittävän täsmällinen käyttö).
Noita yleisluonteisia; historiallisesti alunperin nimenomaan ns. filosofisia "menetelmiä"/toimintatapoja, sovelletaan tietenkin nykyään muissakin tieteissä; siis ainakin *uuden* tieteellisen tiedon tuottamisprosessin yhteydessä, vaikkakin vähemmän esim. silloin, jos vain sovelletaan jo olemassaolevaa tietämystä ja etenkin tietenkin, jos sitä sovelletaan automatisoidusti ja tietysti myös, jos esim. ei edes perusteta toimintaa tieteelliseen tietoon, vaan vain esim. uskonnollisiin, poliittisiin tai populistisiin oletuksiin ja toki niitä sovelletaan hyvin yleisesti myös muussakin kuin tieteellisessä toiminnassa...
Filosofian tutkimuskohteita kuitenkin ovat etenkin sellaiset olemassaolon (ontologia), todellisuuden, tiedon (epistemologia), moraalin (etiikka), päättelysääntöjen (logiikan), tieteen (tieteenfilosofia), kielen (kielifilosofia) ja mielen/tietoisuuden perustavanlaatuiset ominaisuudet, joilta osin erityistieteet eivät ainakaan vielä ole kyenneet tuottamaan uutta luotettavaksi osoitettua tietoa ja siltä osin kuin filosofia tutkii sellaisia kohteita, joista ei ylipäätäänkään voida tuottaa luotettavaa tietoa, niin sitä taidetaan tarvita yhtä paljon kuin ennenkin; tuon tiedon tuottamiseen, mutta tuolta osin ongelmana on se, että ei välttämättä tiedetä tai edes voidakaan tietää, että mistä kohteista voidaan ja mistä ei voida tuottaa luotettavaa tietoa jne.
Toisaalta tähän liittyviä filosofisia kysymyksiä ovat se, että: mitä arvoa tiedolla mahdollisesti on, millä edellytyksillä sitä mahdollisesti voidaan pitää luotettavana ja mihin tuollaisia pohdintoja mahdollisesti tarvitaan ja mitä arvoa niillä mahdollisesti on; riippumatta esim. siitä, että kyetäänkö niiden avulla edes tuottamaankaan luotettavaksi osoitettavissa olevaa tietoa jne.
Kaikenkaikkiaan, filosofiassa on tapana esittää ns. hankalia kysymyksiä ja ei siis ole kovinkaan yllättävää, että niihin on usein myös hankala löytää; ainakaan filosofisesti, ainakaan täysin tai välttämättä lainkaan tyydyttäviä vastauksia ja eräs oleellinen asia filosofiaan liittyen onkin tuon esitettävien kysymysten "haasteellisuustason asettamisen filosofia", eli: kuinka hankalia kysymyksiä kannattaa esittää ja millä perusteilla ja kuinka hankalia kysymyksiä toisaalta kannattaa jättää esittämättä ja millä perusteilla."
"Saatana ja Jumala *eivät* voi olla filosofian tutkimuskohteita, koska niiden olemassaolosta ei ole mitään näyttöä. "
Kyllä filosofit voivat aivan hyvin tutkia asioita, joiden olemassaolosta ei ole mitään näyttöä.
Joku joskus väitti, että Ajattelen, olen siis olemassa. Ajattelusta ei ole tuossa mitään todisteita eikä siis olemassaolostakaan. Kuka tahansa voi väittää ajattelevansa. Ei tuommoisen väitteen esittämistä ole kielletty edes Olli S:ltä. On tosin aivan selvää, että Olli S ei mitään ajattele vaan suoltaa pelkkää jumalpaskaa, mutta se on aivan eri juttu.
Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0233)
Anonyymi: "Kyllä filosofit voivat aivan hyvin tutkia asioita, joiden olemassaolosta ei ole mitään näyttöä."
Lisäarvoa tuottava tutkimus kuitenkin edellyttää tutkimuskohdetta kuvaavaa validia dataa ja/tai sen esittämistä aiempaa paremmin ko. ilmiötä kuvaavilla tavoilla, joka hyvyys siis liittyy tässä informaation käsiteltävyyteen ja toisaalta se, että mitkä tutkimuskohteet ylipäätään ovat filosofisesti tutkittavissa ja mitä kohteita tutkimalla on mahdollista tuottaa filosofista lisäarvoa, on kyllä hyvin filosofinen kysymys.
Itse en siis kutsuisi filosofiaksi etenkään sellaista toimintaa, jonka osalta on ilmeistä, että sen kautta ei ole mahdollista tuottaa lisäarvoa todellisuutta koskevien näkemysten *selkiyttämisen* kautta ja niin kauan kuin esim. edes jonkin potentiaalisen tutkimuskohteen olemassaolostakaan ei ole mitään näyttöä, niin sen tutkimisen yrittäminen sinällään tuskin voi selkiyttää noita näkemyksiä, mm. koska tuolloin ko. tutkija ei pysty edes erottamaan sitä potentiaalista tutkimuskohdettansa muista potentiaalisista tutkimuskohteista.
Filosofit; kuten muutkin voivat tietenkin *määritellä* jonkin käsitteen viittaavan johonkin sellaiseen ilmiöön, jonka *olettavat* voivan olevan olemassa ja olettaa sen omaavan tiettyjä ominaisuuksia, vaikka esim. eivät omaisikaan mitään sellaisia havaintoja, jotka luontevasti vastaisivat noita ominaisuuksia, mutta tuolloin ei ole kyse sen oletetun ilmiön itsensä tutkimisesta, vaan siihen viittaavan käsitteen ja muiden käsitteiden välisten suhteiden tutkimisesta; eli abstraktioiden tutkimisesta ja kuten abstraktioiden määritelmästä seuraa, niin ne eivät kuvaa todellisuutta tarkasti ja kuvaavat sitä vain niiden aspektien osalta, jotka jotkut ovat määritelleet relevanteiksi.
Tuontyyppinen abstraktioiden tuottaminen on sellaista toimintaa, joka esim. nagualismin mukaan on tyypillistä tämän planeetan lajeista vain ihmisille ja siinä merkityksessä erittäin ongelmallista, että se eristää ihmisen kognitiivisesti hyvin tehokkaasti ympäristöstänsä.
"Joku joskus väitti, että Ajattelen, olen siis olemassa."
Ajattelun pääasiallinen funktio on itseasiassa kokoomapisteen pitäminen paikoillaan, mutta koska kokoomapiste sinällään on olemassa ajattelusta riippumattakin ja kokoomapiste on eräs ihmisen kaikkien kokemuksellisten sisältöjen edellytyksistä, joista suurin osa *ei* edellytä ajattelua, niin tuo Descartes'n väite on antropologisesti hyvin lattea.
"Kuka tahansa voi väittää ajattelevansa. Ei tuommoisen väitteen esittämistä ole kielletty edes Olli S:ltä. On tosin aivan selvää, että Olli S ei mitään ajattele vaan suoltaa pelkkää jumalpaskaa, mutta se on aivan eri juttu."
Itse en siis tosiaan *kutsuisi* *pelkkää* sekavien väitteiden esittämistä filosofiaksi, vaikka sekavien väitteiden esittäminen sinällään ei tosiaan olekaan kiellettyä edes (:D) filosofia-palstallakaan, vaan lisäksi tarvittaisiin *mm.* niitä perusteluita...
Kerrohan nimeltä edes yksi 1900 luvun filosofi, joka käsittelee kirjoituksissaan Saatanaa ja Jumalaa pitäen niitä tärkeinä.
Saatana ja Jumala ovat sinun ihan ikiomassa "filosofiassasi", tärkeitä, mutta länsimainen filosofia on hylännyt aiheen jo kauan sitten.
Kaikki teologit ovat samalla filosofeja. Esa Saarinen.
Onhan BB:kin uskomus, vaikka onkin luonteeltaan ja sisällöltään erilainen. Ei BB:stäkään ole mitään näyttöä. Vain tulkintoja. BB-teoria on olemassa vain kirjoitettuna, sekä muunlaisena ilmaisutapana. Silti näiden aiheiden tutkimuksessa on myös filosofinen näkökulmansa. Filosofia mm. tutkii todellisuutta.
Taitaa olla melko pieni rooli länsimaisessa filosofiassa kyseisillä entiteeteillä. Ainakaan 1900 luvun alun jälkeen kukaan itseään kunnioittava filosofi ei ole noita korkealle sijalle nostanut, jos on maininnut mitenkään.
BB teoriasta on niin vahvat näytöt, että esimerksiksi Lawrence Krauss pitää BB teoriaa jo niin vahvasti toteen näytettynä, ettei sitä käytännösä voi enää kumota. Jos tulee täydentävä teoria, sen on sisällyettävä kaikki, mikä jo on BB teoriassa.
Hassu juttu. Lainaan toista kertaa saman päivän aikana Syksy Räsäsen tuoretta blogia URSA:n sivustolta. Tässä sama asia kosmologin sanomana:
"Fyysikoilla on tapana muistaa vain ne teoriat, jotka pitävät paikkansa. Tämä on mahdollista, koska fysiikka on historiaton tiede siinä mielessä, että uudet teoriat sisältävät edeltäjänsä. "
BB-teoriaan ei ole mitään näyttöjä, vaan tulkintoja. Tulkintojen myötä BB-teoriaa pidetään joukkovoimalla "totuutena". Ts. vahva joukkovoimainen usko kohdistuu itse teoriaan ja sen luomaan todellisuuden korvikkeeseen. Vaikka uskoo ideaan, ei se tarkoita sitä, että idean asiat on konkreettisesti olemassa. Uskotaanhan jumaliinkin, vaikka niistä ei ole mitään näyttöä.
Se on valitettavasti totta. Toivottavasti tulee heilahdus taas toiseen suuntaan. Nyt luullaan, että tuo muoti samalla osoittaisi jotain todellisuudesta. Että olisi vain tämä aineellinen maailma. Ei Jumalan maailmaa, ei henkimaailmaa.
Kyllä se kuitenkin tiedetään, että ne saattavat olla olemassa. Tonttujen ja keijujen paluu, renessanssi saattaa tulla. Onhan se muualla, vaikkei maallistuneessa maailmassa, tieduskoisessa maailmassa.
Tottakai Saatana ja Jumala voivat olla filosofian tutkimuskohteita. Se on naturalismi, ei filosofía sinänsä, mikä rankkaa ne pois.
Jossakin vallitseva filosofia ei ole koko filosofía eikä koko tiede, sellainen vie tieteen heti pseudotieteen puolelle, kuten psykoanalyysi tai antroposofia tai BBT. Sitä ei heti huomaa, kun ne esiintyvät ikäänkuin alueensa oikeana tieteenä, oikeana teoriana. Naturalismi oikeana tieteen filosofiana.
Nyt sinulta unohtui jumalpaskan tuottaminen.
"Tottakai Saatana ja Jumala voivat olla filosofian tutkimuskohteita."
Koska tunnut esim. Lutherin tavoin olevan kiinnostunut noista jutuista, niin ilmoittanet, siis jos itsellesikin käy kehnosti, niin hälytämme palstan päivystävän filosofin ja tutkivan psykiatrin luoksesi.
Mitä väliä. Minäkin yritän selvittää sitä, mitä eroa on jos vannoo kossupullo kädesään totisesti jumalan nimeen tai sitten juo jallua ja kiroaa kaikki saatanat. Lopputulos on vielä hiukan epäselvä.
Ai juu, Jeesus on Herra! Kiitos kun huomautit. Suomessa on uskonvapaus, saan sanoa tuon vaikka bussissa. Miksei sitten filosofiassa? Aina se ei liity aiheeseen, silloin sitä on turha sanoa.
Minun mielestä Jumala on olemassa, eikä siinä ole mitään sairasta ajatella niin.
Ikuinen universumi taas on materialistinen ajatus, ei ollenkaan uskonnollinen ajatus. Ikuinen Jumala on uskonnollinen ajatus, ja Jumalan olemattomuus on materialistinen ajatus.
"Minun mielestä Jumala on olemassa, eikä siinä ole mitään sairasta ajatella niin."
Psykiatriseksi ongelmaksi tuollainen ajattelutapa muodostuukin tyypillisesti vasta silloin, jos niitä kuvitelmiansa ei enää pidäkään pelkkinä teoreettisina tai filosofisina ajatusleikkeinä, vaan alkaa oikeasti tulkita havaintojaan ja ajatuksiaan noiden toimijoiden aikaansaamiksi.
Syy noihin ongelmiin on se, että sen kuvitellun Jumalan väistämätön "kääntöpuoli" tosiaan on se kuviteltu Saatana ja esim. Luther koki tulevansa vainotuksi mm. "Saatanan takapuolia" sisältävillä näyillä... Myös esim. Paavalilla oli Raamatun mukaan kuvittelemansa Saatanan demonien toimintaa koskevia vainoharhaisia kokemuksia ja hän ilmeisesti tulkitsi lopulta fyysiset vaivansakin niiden tuottamiksi.
Jumalpaskan tuottaminen kuuluu aiheeseen kuin aiheeseen. Sitä voi tuottaa ihan hyvin niin filosofia- kuin ilmastonlämmityspalstalla. Jotkut tuottavat sitä jopa fysiikkapalstalla.
Ei tuokaan ole vielä sairasta. Kyllä Jumalan voi olettaa täysin terveesti.
Vihapuhetta on puhua jumalpaskasta.
Sua Olli harmittais, jos joku filosofia-palstalla kirjoittaisi jatkuvasti hindulaisesta teologiasta ja jumalista.
Ei harmittaisi. Hindulaisessa filosofiassa ei eroteta tiedettä ja uskontoa ja politiikkaa ja moraalia ja maapalloa ja universumia ja aineellista maailmaa ja henkimaailmaa, vaan kaikkea käsitellään myös suurena kokonaisuutena kuten kuuluukin.
Siitä olisi meillä paljon oppimista, kun meidän tiede ja filosofia paloittelee ja analysoi kaiken ja kokonaisuus unohtuu.
Vihapuhetta on väittää tosiasioiden toteamisen väittäminen vihapuheeksi.
Tai sivistymättömyyden ja häpeämättömyyden kuulumista sananvapauteen.
Varmaan sinun on syytä mennä jonnekin häpeämään ja sivistymään niin ettet enää julista julkisesti jumalpaskaa.
Tuo on loukkaus minua kohtaan, siis vihapuhe.
Tosiasioiden julkituominen on vihapuhetta. Tuon me kaikki tiedämme.
Hyvä yritys.
Mitä mieltä olet siitä, että filosofiassa alettaisiin tutkia myös yksisarvisia, maahisia, näkkejä, ja Kyöpelinvuoren noitasapattia?
Mahtaisiko se siivittää filosofian tieteellisyyden aivan uusiin sfääreihin.
Ei mielikuvitusolentojen tutkiminen ole filosofiaa.
Jumala ei kuulu noihin. Se on ateistin spagettihirvö- kehäpäätelmä. Jokaisen noista voi erikseen nostaa päydälle ja tutkia sen mahdollista olemassaoloa erikseen ja sitten ryhmitellä niitä eri tavoin ja katsoa mitkä ovat verrannollisia ja millä tavoin.
Esko Valtaoja, Esa Saarinen ja Pekka Himanen kun luennoi, niin ne asettaa sanoja peräkkäin ilman mitään järjellistä tarkoitusta. Se on niinku jotakin viihdettä ateisteille.
Mutta kun kuuntelee Tapio Puolimatkan luentoja niin huomaa, että hän on oikeassa:
https://www.youtube.com/watch?v=o9Fsv5XdPus&t=1797s
Puolimatka on vetänyt koko akateemisen uransa lokaan sekoittaessaan tutkijana annettuihin lausuntoihin uskontoaan. Puolimatkan jutuista on yliopistokin joutunut ihan rehtorinsa arvovallalla sanoutumaan irti ja Puolimatkan selvitystä eduskunnalle tutkittiin jopa tieteellisenä väärennyksenä.
Meillä on erilaisia näkemyksiä ja uskomuksia, mikä on "jumala" ja mikä on "saatana". Jos ajatellaan bisneksen pimeää puolta, ja vaikka "baabelin tornien" rakentamisia (esim EU) ja katsellaan vaikka vartti Crazy Shit ja Kaotic sivustoja, niin näemme sellaista, jopa äärimmäistä pahuutta, jota ei ole vaikea nähdä Saatanan töinä. Se on oma lukunsa, onko ihmisen hyvyys ja pahuus vain saanut jumalallisen ja pahuuden ruumiillistumat ihmisen kaltaiseen ulkoasuun. Jos taas muodostetaan suurta mielikuvaa koko planeetasta, niin voimme nähdä sen helvettinäkin... pahuutta, kuolemaa, perversioita, tauteja, kipua, kitumista, kärsimystä, kauhuja... jopa jokaista hyvää asiaa varjostaa monenlainen paha. Rakkautta seuraa pettymys, iloa seuraa suru, onnea seuraa epäonni ja päin vastoin... jatkuvasti. Entä jos uskonnotkin ovat Saatanan temppu antaa meille turhaa toivoa, jotta Saatanalla olisi jotain mitä ottaa meiltä pois?
Onhan niitä pakanauskontoja jotka ovat suoraan "belsebuubista".
Kommunismi ja Natziusko jne.. Nyt uskotaan jälleen Baabelintorniin.
Niin ja kristinusko ja mormonien uskonto ja mitä kaikkea niitä pakanauskontoja onkaan. Hindulaisuus ja islam ja muut pakanat noita uskontoja keksii.
Tuo baabelin torniin uskominen on varmaan järkevää. Ihan niinkuin uskoisi Eiffelin torniin tai Näsinneulaan tai Vapaudenpatsaaseen. Silloin ei ainakaan ole mkään pakana.