Rakastuminen on kemiaa
Tiedätkö sen tunteen, kun hurmaava henkilö suutelee sinua ja tuntuu kuin nousisit lentoon? Tunne johtuu siitä, että välillänne vaihtuu koko joukko feromoneja eli kemiallisia viestiaineita. Ne lisäävät seksuaalista halua.
Kun ihminen ihastuu, aivoissa myrskyää. Noradrenaliini saa sydämen tykyttämään ja kädet hikoilemaan. Endorfiinit, dopamiini ja oksitosiini aiheuttavat mielihyvää. Serotoniini aiheuttaa pakkomielteisyyttä, jota tunteen kohde herättää.
Rakastumisen alkuvaihe on elimistölle stressin kaltainen tila. Rakastunut on valpas, sillä stressihormoni kortisolin määrä kasvaa voimakkaasti.
“Ihastumiseen liittyvä kemiallinen myrsky vaikuttaa aivoissa samoin kuin kokaiini”, evoluutiobiologi Markus J. Rantala sanoo.
Emme halua suudella ketä hyvänsä. Evoluutiopsykologian tutkimuksissa on selvinnyt, että naisilla parinvalintaan vaikuttaa eniten haju. Haju on ainut ominaisuus, jota ei pysty kompensoimaan muilla ominaisuuksilla. Lyhyt mies voi olla älykäs tai varakas ja herättää siksi naisen kiinnostuksen. Mutta pahalta haiseva mies ei ole naiselle mieluisa lisääntymiskumppani.
Perimältään erilaisten ihmisten ominaistuoksut vetävät toisiaan puoleensa. Tämän takia sama henkilö voi haista yhden mielestä pahalta ja toisen nenään miellyttävältä.
Miehen mielestä nainen tuoksuu tavallista vetoavammalta ovulaation aikaan. Rantalan mukaan silloin on ihmisnaaraan juoksuaika.
Pelkkaa kemiaa?
Eläinmaailmassa yksiavioisuutta on paljon linnuilla. Nisäkkäiden keskuudessa vallitsevaa on moniavioisuus, mutta myös jotkin kädelliset, kuten ihmisapina gibbonit rakastuvat ja sitoutuvat yhteen kumppaniin.
Evoluutiobiologi Markus J. Rantala kertoo preeriamyyrien tutkimuksesta. Kun koirasmyyrien aivoihin ruiskutettiin oksitosiini- ja vasopressiinihormoneja, koiras muodosti elinikäisen parisuhteen viereisen naaraan kanssa, vaikka ne eivät olleet vielä paritelleet.
Vasopressiini ja oksitosiini ovat pitkäkestoisen rakkauden hormoneja.
Edellinen liittyy luottamukseen, jälkimmäinen kiintymyksen tunteisiin, myös ihmisillä.
Mikäli naisen elimistössä ei synny riittävästi oksitosiinia, hänellä on ongelmia kiintyä kumppaniinsa. Sitoutumiskammoisilla miehillä taas on alhaiset vasopressiinitasot.
Mutta kaikki ei ole pelkkää kemiaa, eihän? Ihminen ei ole vain biologinen otus, vaan myös kulttuurinen olento. Ainoa eläin, joka on siirtänyt kulttuuria ja käsityksiään rakkaudesta laajassa mitassa jälkipolville.
No?
Tiedätkö sen tunteen, kun hurmaava henkilö suutelee sinua ja tuntuu kuin nousisit lentoon? Tunne johtuu siitä, että välillänne vaihtuu koko joukko feromoneja eli kemiallisia viestiaineita. Ne lisäävät seksuaalista halua.
Kun ihminen ihastuu, aivoissa myrskyää. Noradrenaliini saa sydämen tykyttämään ja kädet hikoilemaan. Endorfiinit, dopamiini ja oksitosiini aiheuttavat mielihyvää. Serotoniini aiheuttaa pakkomielteisyyttä, jota tunteen kohde herättää.
Rakastumisen alkuvaihe on elimistölle stressin kaltainen tila. Rakastunut on valpas, sillä stressihormoni kortisolin määrä kasvaa voimakkaasti.
“Ihastumiseen liittyvä kemiallinen myrsky vaikuttaa aivoissa samoin kuin kokaiini”, evoluutiobiologi Markus J. Rantala sanoo.
Emme halua suudella ketä hyvänsä. Evoluutiopsykologian tutkimuksissa on selvinnyt, että naisilla parinvalintaan vaikuttaa eniten haju. Haju on ainut ominaisuus, jota ei pysty kompensoimaan muilla ominaisuuksilla. Lyhyt mies voi olla älykäs tai varakas ja herättää siksi naisen kiinnostuksen. Mutta pahalta haiseva mies ei ole naiselle mieluisa lisääntymiskumppani.
Perimältään erilaisten ihmisten ominaistuoksut vetävät toisiaan puoleensa. Tämän takia sama henkilö voi haista yhden mielestä pahalta ja toisen nenään miellyttävältä.
Miehen mielestä nainen tuoksuu tavallista vetoavammalta ovulaation aikaan. Rantalan mukaan silloin on ihmisnaaraan juoksuaika.
Pelkkaa kemiaa?
Eläinmaailmassa yksiavioisuutta on paljon linnuilla. Nisäkkäiden keskuudessa vallitsevaa on moniavioisuus, mutta myös jotkin kädelliset, kuten ihmisapina gibbonit rakastuvat ja sitoutuvat yhteen kumppaniin.
Evoluutiobiologi Markus J. Rantala kertoo preeriamyyrien tutkimuksesta. Kun koirasmyyrien aivoihin ruiskutettiin oksitosiini- ja vasopressiinihormoneja, koiras muodosti elinikäisen parisuhteen viereisen naaraan kanssa, vaikka ne eivät olleet vielä paritelleet.
Vasopressiini ja oksitosiini ovat pitkäkestoisen rakkauden hormoneja.
Edellinen liittyy luottamukseen, jälkimmäinen kiintymyksen tunteisiin, myös ihmisillä.
Mikäli naisen elimistössä ei synny riittävästi oksitosiinia, hänellä on ongelmia kiintyä kumppaniinsa. Sitoutumiskammoisilla miehillä taas on alhaiset vasopressiinitasot.
Mutta kaikki ei ole pelkkää kemiaa, eihän? Ihminen ei ole vain biologinen otus, vaan myös kulttuurinen olento. Ainoa eläin, joka on siirtänyt kulttuuria ja käsityksiään rakkaudesta laajassa mitassa jälkipolville.
No?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Hyvä veto. Tosin ihmisellä on valinnan vapaus. Vapaus toteuttaa tai olla toteuttamatta viettejään. Mutta asiasta mitään tietämättömänä sanoisin että kuullostaa kovin oikealta. Kemiaa - sitä se on.
"Lyhyt mies voi olla älykäs tai varakas ja herättää siksi naisen kiinnostuksen."
Varakkuus on kemiaa, se puree naisiin parhaiten, on sitä parasta kemiaa.
No mitä? Nuoren ja seksikkään, lisääntymisikäisen naisen kanssa arkinen keskustelu saa aikaan perhosia vatsassa, kun taas vanhemman naisen kanssa se on ihan yksi lysti.
Kokaiiniriippuvuutta yhteiskunta yrittää ehkäistä kieltämällä aineen kaupan, käytön jne. Tämä ihan vaan ihmisen suojelemiseksi itseltään. Ja kaikki vanhat ja viisaat ihmiset osaa varoittaa ettei tuollainen doping ole terveellistä tai muutenkaan hyväksi.
Suosittelen pitämään mukana taulukkolaskentapohjaa, johon voi syöttää arvion naaraan (tai minkä tahansa sukupuolen) aiheuttaman hormonihäiriön määrästä ja laadusta. Ja muille riveille sitten riskiarviot muista omanaisuuksista: niiden määrästä ja laadusta. Ja sitten katsoa mitä kone ynnäilee. Ja sitten vielä tunnustella, että oikeasti lennätkö vai ovatko jalat vai jopa perse maassa.
Vai kaatuuko turvalleen.. niinkin voi käydä suhteillessa.
Pyrfff....😏
Niinkin voi käydä.
Mitähän mä olinkaan sanomassa. Kai sitä, että kaksi erilaista tavoitetta. Toisaalta tavoitella joskus noita endorfiineja, dopamiineja ym. Ja sitten toisaalta pitää elämänsä tasapainossa, ettei olisi koko ajan turvallaan. Se mikä ei tapa, kun lopulta välttämättä ei vahvista, vaan tekee vaan pelkästään kipeää. Niin että olisi ehkä turvallisempaa saada nuo fiinit ja miinit vaan sillon tällöin purkista kohtuullisina annoksina.
Joo, kannatetaan. Purkista. Helpommalla pääsee sillain. Tosin joskus, aina silloin tällöin tulee myös onnistumisia ja unohtuu että on ollut turvallaan.
Tosin kun on läsähtänyt turvalleen, sieltä pitää nousta eikä jäädä makaamaan ja ruikuttamaan. Ja jatkaa matkaa ihan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Sitten on valmis niihin onnistumisiinkin.
Hyvä kirjoitus!
Elämä ei tosiaan ole pelkkää kemiaa, vaan myös läheisiä ihmissuhteita. Lapsuuden kiintymyssuhteet vaikuttavat vielä aikuisenakin.
Turvalliset kiintymyssuhteet lapsuudessa ja aikuisuudessa edistävät ihmisen henkistä ja fyysistä terveyttä. Turvallisessa parisuhteessa kumppanit voivat riittävästi luottaa toistensa tukeen. He ovat riittävästi toistensa saatavilla ja lähestyttävissä. Suhteessa vallitsee riittävä luottamus siihen, että tulee kuulluksi, ymmärretyksi ja on toiselle tärkeä.
Kiintymyssuhdetyypit:
"Turvallinen kiintymystyyli
Turvallisesti kiintyneen aikuisen on yleensä helppo tukeutua toisiin ja helppo antaa muille tukea. Hänellä ei ole korostuneita pelkoja hylätyksi tulemisesta tai siitä, että muut tulevat liian lähelle. Turvallisesti kiintyneen ihmisen on helppo lähettää selkeitä viestejä omista tarpeista, koska odotukset toista kohtaan ovat lähtökohtaisesti myönteisiä.
Välttelevä kiintymystyyli
Välttelevästi kiintyneen aikuisen on vaikea luottaa muihin ja päästää muita lähelleen. Hän pyrkii säilyttämään suojaavan etäisyyden. Hän pelkää, että toinen tulee liian lähelle. Välttelevä aikuinen on elämässään oppinut selviytymään pärjäämällä yksin ja vetäytymällä.
Ahdistuneen ristiriitainen kiintymystyyli
Ahdistuneen ristiriitaisesti kiintynyt ihminen hakee voimakkaasti läheisyyttä kumppanilta. Hän on taipuvainen protestoimaan, vaatimaan ja miellyttämään. Hän kokee herkästi pelkoa hylätyksi, torjutuksi tai kritisoiduksi tulemisesta. Ihminen voi voimakkaasti hakea muiden hyväksyntää ja pelätä, että karkottaa toiset käyttäytymisellään.
Jäsentymätön kiintymystyyli
Jäsentymätöntä kiintymystyyliä luonnehtii voimakas välttämisen ja lähestymisen ristiriita ihmissuhteissa. Ihminen saattaa viestiä yhtäaikaisesti ”tule tänne, mene pois”. Ihmisen on vaikea säädellä omia tunteitaan. Hän voi kokea ikään kuin putoavansa tunteiden valtaan hallitsemattomasti tai voi menettää yhteyden tunnekokemuksiin."
Ei ole mitään tekemistä kemian kanssa. Ehkä voi olla vähän fysiikkaa, mutta kemiajutut on naisten kuvitelmaa.
Liian pitkiä joilotuksia. Ei jaksa kiinostua. Seuraava.
Tietyt ihmiset vetävät toisiaan puoleensa ja se on vahva kemia, joka vaikuttaa silloin rakastumiseen. Totta. Vain harvoihin ihmisiin rakastuu voimakkaasti.