Tällä palstalla (kuten myös monella muullakin nettipalstalla) olen huomannut tuon (yleensä miesten) esittämän huomauttelun -voisipa sanoa jopa valittamisen- siitä, että naiset kuulemma etsivät itseään korkeampitasoista miestä.
Nyt sitten kiinnostaisi tietää, että mikä tämän oman tason sitten ratkaisee, ja mistäs sen sitten tietää että se mies, josta kiinnostuu on sitä omaa tasoa.
Jokaisella ihmisellä on kuitenkin omat yksilölliset mielipiteensä siitä, mitä pitää viehättävänä ja houkuttelevana vastakkaisessa -ja miksei myös omassa- sukupuolessa. Minulla on ainakin kokemusta siitä, että olen välillä ihastunut miehiin, joita ystäväni ovat pitäneet aivan kamalina, tai sitten päinvastoin.
Vai valitseeko joku todellakin ihastuksensa/rakkautensa kohteet sen perusteella, mitä mieltä muut ovat;
ihmetteleepi hän.
Nyt sitten kiinnostaisi tietää, että mikä tämän oman tason sitten ratkaisee, ja mistäs sen sitten tietää että se mies, josta kiinnostuu on sitä omaa tasoa.
Jokaisella ihmisellä on kuitenkin omat yksilölliset mielipiteensä siitä, mitä pitää viehättävänä ja houkuttelevana vastakkaisessa -ja miksei myös omassa- sukupuolessa. Minulla on ainakin kokemusta siitä, että olen välillä ihastunut miehiin, joita ystäväni ovat pitäneet aivan kamalina, tai sitten päinvastoin.
Vai valitseeko joku todellakin ihastuksensa/rakkautensa kohteet sen perusteella, mitä mieltä muut ovat;
ihmetteleepi hän.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Samaa olen minä ihmetellyt ja taitaapi asia olla näin, että muitten mielipiteiden varassa elää moni. Kuulin kyseisen "omaa tasoa-jutun" ensimmäisen kerran vanhalta koulukaveriltani, joka oli jättänyt tyttönsä. Se jäi mieleeni, koska poika oli vielä pari vuotta sitten ollut varsinainen peräkammarinpoika, sellainen joka pukeutui gollage-vaatteisiin, jotka äiti oli tälle hiemn yli parikymppiselle pojalleen ostanut.
Tuntui, että hänelle oli "normaaliksi" aikuiseksi kasvaminen noussut kummalla tavalla päähän. Ehkä tämä on sama kuin äkkirikkailla, että nörtit ja muut ex-lusmut tajuavat olevansa myös ihmisiä ja se nousee hattuun kuin tuore pissi. Silloin kun hän alkoi seurustella pidin paria muuten ihan sopivana. Nyt pidän poikaa idioottina.
Kyllä tasolla tarkoitetaan sivistystä eli koulutustasoa etupäässä! Akateeminen taitaa harvoin huolia duunaria ja päinvastoin..
Kyllä tietty kaunis valitsee mieluummin komean, kuin ruman eli tasokysymyshän sekin tavallaan on.
eli olisiko "oma taso" sama kuin "itsen kanssa samankaltainen"? Jos ajatellaan sitä koulutustasoa, ulkonäköä, älykkyyttä, kiinnostuksen kohteita...
Suoritusyhteiskunnassa ei ole ihme, että puhutaan tasosta, jolle jonkun on yllettävä. Nähtävästi ominaisuudetkin ovat suoritusasioita. Ja kyllähän tätä kuulee: "se on mulle liian huonosti koulutettu/ tuntuu, että se on liian älykäs/ se on liian hyvä mulle"
Ehkä itse kunkin kannattaa uhrata muutama ajatus sille, miten korkealla rimaa pitää.
Tulee ainakin mieleen muutama tapaus. 3-kymppiset sinkku-uranaiset etsivät korkeastikoulutettua samanikäistä miestä. Eivät tajua, että korkeastikoulutetut kolmekymppiset miehet etsivät kauniita ja naisellisia alle 25-vuotiaita naisia. Miesmäisillä uranaisilla ei ole mitään mahdollisuuksia saada itselleen työelämässä hyvin menestynyttä samanikäistä miestä.
Kolmekymppiset sinkku-uranaiset ovat varsin kovaa kamaa täällä.
Tavallisin tilanne lienee 35-vuotias "opiskelija" jolla on pari lasta ja joka etsii rikasta ja koulutettua miestä. huoh.
Ymmärsinköhän nyt oikein ?
Kolmikymppiset uranaiset ja -miehet ovat siis toistensa kopioita, joilla on kaikilla samanlaiset toiveet ja odotukset parisuhteensa ja kumppaninsa suhteen ???
Sellaisen vaikutelman ainakin viestistäsi sai.
"Vai valitseeko joku todellakin ihastuksensa/rakkautensa kohteet sen perusteella, mitä mieltä muut ovat"
Ohjaako maailma ihmistä vaiko ihminen maailmaansa?
Se osa itsestä jota ihminen ei tunne "paikataan" automaattisesti ulkoapäin tulevilla mielikuvilla.
"se mitä itsestäni maailmaan tuon"
vs
"se mitä maailmasta itseeni liitän"
Itse en ole koskaan ymärtänyt tuota oma taso -juttua. Usein entisiltä poikaystäviltä olen kuullut että mä olisin paljn parepi kuin ne. Ne ei ole mun arvoisia. Siis mitä helvettiä? Kai mä ny sen ratkaisen onko ne mun arvoisia vai ei.
Viime kesänä tapasin miehen, joka useapaan otteeseen on sanonut ettei ole mun arvoinen. Että mä olisin kuulemma ulkonäöltä paljon parempi kuin hän. Noh, ei hän mun mielestä (ja muitten!) mikään läheskään ruma ollut, päinvastoin. Noh, tuo kai kertoo tuon kyseisen miehen alhaisesta itsetunnosta...
niin, mikä tekee toisesta paremman kuin toisesta? Usein olen huomannut että koulutus ratkaisee aika paljon. Jopa näinkin nuorten kesken kuin minä (20v). Eli yliopisto-opiskelija ei voi missään tapauksessa seurustella esim. sellaisen kanssa joka on käyny amiksen ja on vaikka töissä. Poikkeuksiakin toki on, en sitä kiellä, mutta puhun nyt yleisellä tasolla. Eli siis se yliopisto-opiskelija tuntee itsensä paljon paremmaksi, viisaammaksi kun käy näinki korkeatasoista oppilaistosta kuin se amislainen. Noh, ei nyt väitellä siitä missä on pareman tasoista ja käytännöllisepää koulutusta :)
Sitten toinen on ilmeisesti tuo ulkonäkö. Eli jos toinen on mallin näköinen ja toinen ihan tavallinen, finninaama, ni sellaisethan eivät missään tapauksessa voi olla yhdessä. Eri tasoa kun kuulemma ovat. Juu juu, poikkeuksia tässäkin on, mut puhun edelleenkin yleisellä tasolla.
Kolmantena olen huomannut olevan taloudellinen tilanne. (siis nämä asiat eivät ole missään paremuus järjestyksessä, numeroin näitä selvyyden vuoksi) Eli jos toinen käy vaikkapa töissä ja ansaitsee ihan hyvin ja toinen on työtön, sekään ei sovi kuulemma yhteen.
Itse tuohon taloudellinen tilanne- kohtaan en ole törmännyt kovinkaan usein. Lähinnä tuohon koulutus- ja ulkonäkökohtaan.
Että sellaista...
Tämä on eräs elämän suurista mysteereistä. Eli millä tavalla pystyn selvittämään oman tasoni? En ole ollut toistaiseksi naisten kanssa tekemisissä (omasta tahdostani), joten mulla ei ole _mitään_ käsitystä, minkälaisena naiset mut näkevät. Ikä on väliltä 20-25, joten ihan teinistä ei ole kysymys. :P
En koskaan käy baareissa/bilettämässä, joten en ole saanut negatiivisia tai positiivisia kommentteja ulkonäöstäni tai olemuksestani. Sen toki tiedän, että en ole epämiellyttävän ruma tai huomattavan komea. Jos olisin jompaa kumpaa, niin olisin aivan varmasti saanut jotain kommentteja arkielämässäkin. :-) Noh, ehkä olen sitten tavis? :D Se vaan, että miten tavis määritellään? Vaikeaa, vaikeaa...
Mene sinne baariin, ota rumin tyttö ja katso saatko sen. Seuraavalla kerralla toiseksi rumin jne. Menet niin kauan sitä kauneinta kohti, kunnes tulee stop.
Luonnollisesti et voi tehdä tätä yhdessä baarissa, tai yhdellä paikkakunnalla, vaan otannan on oltava suuri. Sanoisin, että jos yhdessä baarissa notkuu vaikka pe ja la neljän viikon ajan, sitten sama kaupungin toisessa baarissa, ja tämän vielä suoritat noin kolmessa eri kaupungissa niin tiedät aika hyvin tasosi. Ok, aikaa tähän menee 1*2*3(kk)=6kk. Mutta ajattele: tämän jälkeen sinun ei enään ikinä tarvitse yrittää iskeä väärän tasoisia naisia, ja näin ollen säästät huomattavan määrän aikaa(ja rahaa), kun et vonkaa täysin väärän tasoisia naisia. Luonnollisesti sinun tulee tehdä väliaikakatsaus noin 3:n vuoden välein, jolla tarkastat onko tasosi noussut tai laskenut. Mutta tähän riittää noin puolet pienempi otanta, sillä ääripäät voit keskimäärin karsia suoraan pois.
Toivotan onnea tasotestiin.
Heh, noin sitä varmaan pitäisi toimia, jos haluaisi saada jotain selkoa tähän hommaan. Vaatii vaan liikaa vaivaa, eikä ne baarit tosiaan muutenkaan kiinnosta yhtään. Joten, taidanpa jatkaa masturbointia ja asian itsenäistä pohtimista. :p