Kun ihmiset kuvittelee että ei ole mitään, ne kuvittelee että mitään ei voi syntyä siitä, koska siinä ei ole mitään. Mutta se että siinä ei ole mitään tarkoittaa kans että siinä ei ole mitään rajoituksia, lakeja tai edes logiikkaa. Ja siksi kaikki pystyy syntyä ei mistään, koska siinä ei ole mitään, ei edes ole mitään syytä miksi kaikki EI voisi syntyä.
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Monethan sanoo, että on tyhjyydessä on kvanttifluktuaatioita, joista kaikki syntyi. Eli tyhjyys ei ole koskaan tyhjyys.
Mutta eihän se ole aitoa tyhjyyttä!
Planck-Einstein relaatio: energia riippuu sekä taajuudesta (Planck) että toisaalta massasta eli materiasta (Einstein). Toisen laarin tyhjentyessä toinen täyttyy. Se mistä laarista kulloinkin on kyse (käynnissä olevassa epookissa), määrittelee sille epookille olennaiset lait. Sinänsä ne kaikki ovat olemassa, mutta aineeseen liittyvät lait määräytyvät ja aktualisoituvat vasta siinä vaiheessa, kun aine ilmestyy kuvaan. Ennen ainetta esim. tilavuudella, ajalla, välimatkoilla tai nopeudella ei ole merkitystä, universumi pystyy olemaan ilman ainetta mainittuihin nähden miten vaan, tai sitä voi käsitellä vaikkapa noita mainittuja koskien rajoituksetta.
Näin sitä selitetään:
-Maailmankaikkeuden synty selitetään nykyään ns. alkuräjähdysteorian (”Big Bang”)
avulla. Alkuräjähdysteorian mukaan maailmankaikkeus syntyi tyhjästä tai lähes
tyhjästä äärettömän tiheästä ja kuumasta tilasta (~ 10^32 K), singulariteetista,
kvanttifluktuaationa eli tyhjiöenergiana 13,82 miljardia vuotta sitten.
-Tässä räjähdyksessä syntyi sekä avaruus, materia ja aika sekä jatkuvasti laajeneva
maailmankaikkeus. Kvanttifluktuaatio eli tyhjiöenergia on hiukkasten syntymistä
tyhjiössä, kvanttiheilahteluja.
-Alkuräjähdys ei tapahtunut missään paikassa, vaan joka paikassa yhtä aikaa, koska
avaruus ja aika saivat alkunsa alkuräjähdyksessä. Avaruus ei laajentunut eikä laajene
mihinkään tyhjään tilaan eikä aikaa ennen alkuräjähdystä ole, koska avaruus ja aika
sai syntynsä juuri alkuräjähdyksessä.
Kyllähän tuossa monta kysymystä jää uskon varaan - aiankin maallikolla.
Wiki:
-Kvanttifluktuaatio eli tyhjiöenergia on hiukkasten syntymistä tyhjiössä. Vuonna 1927 fyysikko Werner Heisenberg kehitti epätarkkuusperiaatteen, jonka mukaan hiukkasen liikettä ja sijaintia ei voida mitata äärettömän tarkasti samanaikaisesti. Myöhemmin on todettu, että periaatetta voidaan soveltaa myös aikaan ja energiaan. Siten voi olla mahdollista, että tyhjä tila sisältää energiaa jossain muodossa.
-Uusimmat tähtitieteelliset havainnot viittaavat siihen, että tyhjiön kvanttifluktuaatiot saattavat toimia painovoimaa vastustavana ns pimeän energian aiheuttamana voimana kosmisilla etäisyyksillä maailmankaikkeudessa.[1] On myös esitetty, että maailmankaikkeus on voinut syntyä tilapäisestä kvanttifluktuaatiosta syntyneen korkeamman energiatilan seurauksena.[2]
Ei tuokan paljon lisävalaistusta anna.
Yksi kvanttifysiikan uranuurtajista, nobelilla palkittu Richard Feynman on todennut, että kvanttimailman ilmiöitä ei voi arkijärjellä käsittää.
Kannattaa ensin perehtyä asiaan ja esittää argumentteja puolesta tai vastaan vasta sen jälkeen.
Alkuräjähdysteoria ei ota mitään kantaa siihen, mitä ennen alkuräjähdystä oli (jos mitään), eikä itseasiassa edes alkuräjähdyksestä vaikka yleensä se malli laajennetaan jatkumaan tuohon ”nollahetkeen” asti.
Koska ei ole edes teoriassa mahdollista havaita mitään alle Plankin mitan kokoista, Alkuräjähdysteoria selittää universumin suuren mittakaavan kehitystä vain siitä hetkestä eteenpäin kun (havaittava) universumi oli halkaisijaltaan yli Plankin mitan suuruinen.
On siis täysin naurettava olkiukko väittää, että Alkuräjähdysteorian mukaan kaikki olisi syntynyt ei-mistään. Alkuräjähdystä saattoi edeltää (kausaalisessa mielessä, ei ajallisessa) jokin aiempi universumi, Jumala, yksisarvinen, alkumuna tai täydellinen olemattomuus, ja kaikki nuo ovat täysin yhteensopivia Alkuräjähdysteorian kanssa.
"Alkuräjähdysteoria selittää universumin suuren mittakaavan kehitystä vain siitä hetkestä eteenpäin kun (havaittava) universumi oli halkaisijaltaan yli Plankin mitan suuruinen".
Tuohon kai päädytään "kelaamalla nauhaa takaperin". Eniten asiassa arveluttaa, että tarvitaan inflaatio, pimeä aine ja pimeä energia, jotta teoriat saadaan täsmämään.
Alku ei ollut kuuma, mutta muuten kerroit olennaisen asiasta.
Ne on niitä "yksisarvisia". Nimi vain muutettu kalskahtamaan tieteeltä.
Kun asiat vielä linkatan ilmastomuutokseen, niin apurahahakemuksen läpimeno on taattu.
Kaikki syntyi laajenevan tyhjyyden tihentymästä. Tämä on Savossa tiedetty jo pitkään.
Niin, ja meillä Savossa on sanonta: "Saattoi olla syntymättäkin."
Unohdit työntävän voiman!
Koko asian perustana on 'me emme tiedä'. Sen päälle voidaan rakentaa lähes mitä tahansa ja siitä sitten vähitellen muodostuu "minusta tämä tuntuu loogisimmalta" -valtavirta.
Mielenkiintoisia ovat kuitenkin kaikki teoriat, havainnot, tulkinnat, päätelmät jne. Mielenkiintoisia lähinnä siksi, että yksikään teoria, koe, tutkimus jne. ei selitä universumia, vaan niillä luodaan itselle "järkeenkäypä" todellisuuskuvajainen. Vaikka Plankin, Einsteinin, Hawkingin, NASAn jne tarinat, sekä erinäiset teknologiset härpäkkeet kuulostavat uskottavilta, ne eivät kuitenkaan anna selityksiä universumista. Se on, kuten sanoin, omanlaisen todellisuuskuvan rakentamista, sekä asioiden yhteensovittamista, josta muodostuu 'hei tämä tuntuu loogiselta' mielikuva. Me emme siis pysty tutkimaan universumia, vaan tutkimme omien aivojemme luomaa versiota siitä.
Kun käytät sanoja "siitä' ja "siinä" kuvittelet niiden viittaavan johonkin, mutta tässä tapauksessa ne eivät viittaa mihinkään.
Ihmisen ajatusmaailma on siinä mielessä kummallinen, että jos jonkin olemassaoloa ei pysty tietämään ja selittämään, siihen keksitään jokin tyhjyyttä täyttävä "konkretisointi". Kun asialle on luotu perusta, sitä vahvistetaan perustaan sopivilla ideoilla. Näitä ideoita tutkitaan ja jos jokin menetelmä tuottaa ideaan sopivan tuloksen, se siirretään perustaan. Ihminen on käytännössä kehäpäättelijäpersoona.
Kehäpäättelijäpersoona, jossa on henki ja ruumis, ja joka on tietoinen olemassaolostaan, on juurikin kehästä tai elämänpyörästä syntynyt. Ihminen on kuitenkin ihmisen muotoon tiivistynyttä energiaa, jonka vaivoihin tarvitaan väilllä lääketieteenkin apua, eli olemme konkretisoituneet.