Mitkä fysiikan lait määräävät sen että metallinen suojakotelointi toimisi/voisi olla käynnissä olevassa mikroaaltouunissa? Siis ilman että se kipinöisi tai kuumenisi.
Ideana olisi askarrella karvalakkimallin mikroon jousivetoinen pyörivä lämmitysalusta.
Mikroaaltouuni
Anonyymi
20
349
Vastaukset
- Anonyymi
Täsmällinen vastaus joka on todennäköisesti hyödytön: Maxwellin yhtälöt määräävät mitä tilanteessa tapahtuu.
Yrität ilmeisesti koteloida metallista kierrejousta siten ettei se altistu uunin sisällä vaikuttavalle sähkömagneettiselle kentälle.Voisi olla helpompaa ratkaista ongelma tuomalla mekaaninen liike uunin sisälle esimerkiksi hihnan ja muovisen hihnapyörän avulla. Hihnaksi ohut sähköä johtamaton lanka, jota varten uunin seinään on porattu kaksi pientä reikää.
Omassa mikroaaltouunissa on ovessa suojana verkkoa, jonka silmäkoko on 1 mm joten yksittäinen reikä voi olla tuotakin suurempi. Muistettava toki, että dielektrinen aine reiän sisällä saa reiän näyttämään sitä suuremmalta mitä suurempi on aineen permittiivisyys.
Yksi tapa varmistaa reiän turvallisuus on se, että reikään on seinän päässä huolellisesti juotettu kiinni pätkä ohutta putkea, jonka halkaisija estää 2.4 GHz aallon etenemisen, Avainsana tässä on "waveguide below cutoff" eli putkenpätkän halkaisija ja pituus vaikuttavat siihen mitä siitä pääsee lävitse.
Periaatteet ovat samat kuin rakennettaessa sähköisesti suojattua huonetta eli Faradayn häkkiä mikroaaltotaajuuksille. Ohjeitakin löytynee netistä.- Anonyymi
Siis pääsisikö mikroaallot vaikkapa sentin reiästä, jos valonnopeus "reiän" aineessa olisi luokkaa 1/25 valon nopeudestä tyhjiössä?
- Anonyymi
Kaikissa mikroaaltouuneissa on metallinen suojakotelointi ja kaikkein halvimmissakin mikroaaltouuneissa on pyörivä alusta.
Mikä on ongelmana? Sähkömoottori on helppo korvata vedettävällä jousella.- Anonyymi
Arvatenkin tässä etsitään uutta elämää vanhalle mikroaaltouunille.
Itse haluaisin sellaisen uunin jossa tehon säätö toimisi nykyistä järkevämmin. En tiedä onko nykyisissä uuneissa lyhennetty tehonsäädössä käytetyn pulssinleveysmodulaation (PWM) jakson pituutta vai onko siiinä edelleen esteenä jonkun mekaanisen suurjännitekytkimen kontaktien kuluminen. Jos PWM jakson saisi lyhennettyä esimerkiksi sekunnin tai kahden pituiseksi niin se vähentäisi paikallisten huippulämpötilojen muodostumista ja sitä myöten parantaisi uunin käytettävyyttä.
Pitänee kokeilla tuota jollakin vanhalla uunilla. Magnetronin anodijännitettähän siellä kai pätkitään jolloin HV puolella tarvitaan muutaman kilovoltin jännitteen ja luokkaa 1A virran kestävä kytkentäelementti jota sitten ohjaisi vaikkapa adruinolla tai vastaavalla. Onnistunee myös muuntajan ensiöpuolelta nollapistekytkimellä mikäli syöksyvirta tasasuuntauksen konkkaan ei liikaa rasita tasurin diodeita ja muuntajan induktiivinen takaisinpotku ei tapa kytkintä. - Anonyymi
Et tainnut lukea aloitusta :)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et tainnut lukea aloitusta :)
Palstan häirikkö taas vauhdissa.
Ja sinä et ymmärtänyt (eikä kukaan mukaan) mitä aloittaja oikeasti yritti kysyä etkä sinä ymmärtänyt asiallista vastausta.
Aloittajalla on pallo täysin hukassa. Mikroja on joka lähtöön. Toimivan saa 40 eurolla. Paljon paremmin toimivan saa 300 eurolla. Tehoa säädetään halvoissa mikroissa täysin eri tavoin kuin paremmissa ja tehokkaimmissa malleissa. Ei tietystikään vaikuta lopputulokseen pätkääkään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Palstan häirikkö taas vauhdissa.
Ja sinä et ymmärtänyt (eikä kukaan mukaan) mitä aloittaja oikeasti yritti kysyä etkä sinä ymmärtänyt asiallista vastausta.
Aloittajalla on pallo täysin hukassa. Mikroja on joka lähtöön. Toimivan saa 40 eurolla. Paljon paremmin toimivan saa 300 eurolla. Tehoa säädetään halvoissa mikroissa täysin eri tavoin kuin paremmissa ja tehokkaimmissa malleissa. Ei tietystikään vaikuta lopputulokseen pätkääkään.Mikähän noita ymmärtämisvammaisia vetää tänne fysiikkapalstalle, vaikka täällä sitä asioiden tajuamista eniten tarvitaan?
Löytyisi kyllä keskustekualueita joilla ei haittaisi yhtään mitään, vaika ei ymmärtäisi yhtään mitään... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikähän noita ymmärtämisvammaisia vetää tänne fysiikkapalstalle, vaikka täällä sitä asioiden tajuamista eniten tarvitaan?
Löytyisi kyllä keskustekualueita joilla ei haittaisi yhtään mitään, vaika ei ymmärtäisi yhtään mitään...Sama lukutaidoton häirikkö ei osaa edes pysähtyä eikkä tule koskaan tajuamaan, mistä on kysymys. Sähkötekniikka ei ole ihan helppoa, jos on oppinut vain soittamaan suutaan ja syyttämään muita.
- Anonyymi
Mitä siinä tapahtuisi jos mikrossa olisi tiivis metallirasia?
Pitäisikö kokeilla laittaa joku pyöreä pastillirasia lihapiirakkalautasen alle mikroon?- Anonyymi
Tein sitten empiirisen tutkimuksen asiasta.
Laitoin noin kämmenen kokoisen pyöreän kannellisen peltirasian mikroon ja pari ylimääräistä lautasta päälle eristämään lämmitettävästä sapuskasta tulevaa lämpöä. Lopputulema oli että peltirasiassa ei näkynyt mitään kipinöintiä, eikä rasia ollut lämmennytkään yhtään.
Tästä on hyvä alkaa kehittelemään prototyyppiä. Olen kahden vaiheilla, jousi- tai paristo/sähkömoottori käyttöinen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tein sitten empiirisen tutkimuksen asiasta.
Laitoin noin kämmenen kokoisen pyöreän kannellisen peltirasian mikroon ja pari ylimääräistä lautasta päälle eristämään lämmitettävästä sapuskasta tulevaa lämpöä. Lopputulema oli että peltirasiassa ei näkynyt mitään kipinöintiä, eikä rasia ollut lämmennytkään yhtään.
Tästä on hyvä alkaa kehittelemään prototyyppiä. Olen kahden vaiheilla, jousi- tai paristo/sähkömoottori käyttöinen.Projekti etenee, pyöritysmoottori on tulossa, https://www.ebay.com/itm/193128424436
Pitää vain löytää riittävän matala ja laakea peltirasia jostain...
- Anonyymi
Kuten joku tuossa jo mainitsikin, Maxwellin yhtälöt määräävät. Mutta jos et halua ihan tieteellisellä tarkkuudella tutkia asiaa, vaan ennemminkin puuhastella ja kokeilla mikä sattuu toimimaan, niin kannattaa ainakin intuitiivisella tasolla yrittää ymmärtää, mistä tuo kipinöinti johtuu: kulmista ja kärjistä.
Jos laitat mikroon sileän metallipallon, se ei kipinöi.
Jos laitat mikroon rutatun foliopallon, se kipinöi.
Jos laitat mikroon sileän foliopalan, se kipinöi vain reunoilla.
Jos laitat mikroon haarukan, se kipinöi piikkien kärjissä.
Kun johdinkappaleeseen (eli käytännössä metallinpalaan) kohdistetaan sähkökenttä (esimerkiksi mikroaaltojen avulla), vaikutus riippuu luonnollisesti kappaleen muodosta.
Pallossa jokainen pinnalla oleva piste on täysin identtinen kaikkien muiden kanssa, joten sähkökenttäkin tietysti jakautuu mahdollisimman tasaisesti koko pallon pinnalle.- Anonyymi
Nykyisin mikroaaltouuneja on erilaisia. Kannattaa unohtaa 70-luvun tarinat.
- Anonyymi
Aloittaja oli täysin väärässä. Jos joku "vastaaja" ei tätä heti alusta alkaen tajunnut, ei ymmärrä asiasta yhtikäs mitään. Pitää osata lukea rivien välistä ja unohtaa kaikki puppu.
Jos aloittajalla on mikro, jossa ei ole (toimivaa) pyörivää alustaa, siinä on lähes varmasti tulpattu reikä akselia varten. Jos ei ole, niin sitten pitää vaan porata keskelle reikä ja asentaa joku pyöritysmekanismi mikron alapuolelle. Siellä on lähes varmasti tilaa ja jos ei ole, niin siten pitää hiukan korottaa puupalikoilla tms.
Mikron sisätila on tarkoin mitoitettu tai ainakin oli silloin joskus vuosikymmeniä sitten kun asiaa viimeksi opiskelin. Sisätilan dimensioita ei saa lähteä muuttamaan, ellei ymmärrä edes perusasioita. Eikä luukun turvakatkaisijoita saa lähteä edes tilapäisesti ohittamaan edes "kokeilujen" ajaksi. Jos vielä lamppukin on rikki eikä tuulettaja toimi, niin joku tuhoaa huomaamattaan sormensa ja kämmenensä. Ehkä joku ulkopuolinen. Esim. murtovaras tai perikunnan jäsen.
Mikrojen ja pesukoneiden toimintaa kannattaa opetella purkamalla rikkimenneitä laitteita ja laittamalla kaikki metalliosat metallinkeräykseen tai johonkin hyötykäyttöön. Joskus vain laitteen sisällä oleva lasiputkisulake on palanut, jolloin vanhan romun voi saada toimivaksi vielä kymmeneksi vuodeksi.- Anonyymi
Tälle vastaajalle voisi myöntää nämä tunnukset. 🌻🎩👒🤗 ... 😆
- Anonyymi
Mikroaaltouunin sisus on periaatteessa onteloresonaattori, jossa syntyy seisova aalto. Jännitteen nollakohdat osuvat seinämiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikroaaltouunin sisus on periaatteessa onteloresonaattori, jossa syntyy seisova aalto. Jännitteen nollakohdat osuvat seinämiin.
Näin on. Eli lisäämällä metallia satunnaiseen kohtaan mikrossa saa aikaan heijastimen joka heijastaa mikroaallot hiukan eri kohtaan ja näin ollen myös maksimikohdat siirtyvät. Hätää ei taida olla, kunhan maksimia ei muodostu synkrotroniin heijastuneesta aallosta, mikä voisi nostaa sen lämpötilaa tai saada sen muuten rikki nostamalla jännitettä mahdollisesti diodissa? Taitaa olla estetty paluuaallon pääsy takaisin?
Maksalaatikko lämpiää ihan kivasti metalliastiassaan myös mikrossa :)
- Anonyymi
Projekti on nyt edennyt vaiheeseen että on toimiva prototyyppi valmiina.
Matala suklaakonvehtirasia jonka kansi pyörii. Kuvasta voi bongata mm. puoliautomaattisen virtakytkimen. 😄😄
https://aijaa.com/dIqNT3- Anonyymi
Harmi että aijaa on taas nurin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Harmi että aijaa on taas nurin.
No niinpä onkin, tässä linkki toiseen kuvan jakoon https://ibb.co/GQNcFZc
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Oletko kertonut jo muille tunteistasi?
Ystävillesi esimerkiksi? Minä en ole vielä kertonut kenellekään tästä meidän jutusta.733614Kesä, kesä!
Veikkaan, ettet juuri nyt ikävöi minua, ehket enää koskaan? Näkemättömyys on laimentanut tunteet, ja katselet iloisena k91971Miksi sanotaan että Suomella on suuri armeija, tykistö jne.
Asioita tarkemmin seuranneet tietävät että tuolla Ukrainassa palaa kuukaudessa sen verran mitä Suomella on kokonaisuudes2251315- 1341186
- 1001063
- 1081036
Miksi nuori ottaa hatkat? Rajut seuraukset: seksuaalinen hyväksikäyttö, väkivalta, huumeet...
Lastensuojelu on kriisissä ja nuorten ongelmat kasvussa Suomessa. Hatkaaminen tarkoittaa nuoren luvatta poistumista omil681001- 60974
Shokki! Suuri seikkailu -kisassa todellinen jättiyllätys - Tämä muutos järkyttää varmasti monia!
No nyt on kyllä aikamoinen ylläri, peli todellakin kovenee…! Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde/shokki-suuri-seik6965- 35876