Noja-tuoli ( 24 )

Silmät avattuani, katselin kirkasta taivasta, joku harsopilvi leijailija ja siitähän sitten olikin hyvä aloittaa pohdiskelu mikä onkaan tämän päivä ohjelma.
Mattojani mietin, vieläkö yhden uuden hankkisin, ajatuksia toppuutelin olisiko viisasta ollenkaan, no sitten muita melkein yhtä hassuja ajatuksia mieleen sinkoili, aamu on paras aika suunnittelulle.
Tulipa mieleen yhden huoneen siivouskin, saapa nähdä mihin sitten ryhdyn.

Uusi ketju kuitenkin aluilleen ja toivomus, että viestien laittajia riittää aivan kuin tähän astikin on ollut.
En tiedä olisiko aivan kauheaa, jos ei ketään ketjussa kävisi, loppuisi se kylläkin, yksin en kuitenkaan rupea päiväkirjaa pitämään.
Lukijoiden määrää katsoessa varmaan pieni pettymys monelle olisi, jos kaikki viestien kirjoittelun lopettaisi.
Pieni vaiva, mutta isompi ilo lukea tekemisiänne päivän mittaan.
Sairaudetkin helpottuu, kun kohtalotovereita näin viestien välityksellä löytyy, jaettu huoli helpottaa ja ilo mieliä virkistää;)

Tänään yhden huolieni aiheen luin lehdestä, harrastajasukeltaja jäänyt louhokseen, kaveri ylös pääsi, mutta liian nopeaan ylös nousi ja sairaalaan Turkuun vietiin.
Tuo huoli mieleni pohjalla aina vainoaa, vaikka tiedän, että varotoimenpiteet on työtä tekevillä monen kertaiset.
Kädet ristin ja varjelusta toivon kaikille noissakin olosuhteissa toimiville.

Vanhoista satukirjoista kerroitte edellisessä ketjussa, katsoin Marttojen kirpputoritilan ikkunaan asetetut vanhat satukirjat, pitäisikö perinnöksi lapsille ostaa.
Näin ne tavarat minuakin innostaa, vaikka yritän keräilyä vähentää.
Samoja aatoksia mietit demeter, ollaanko liian herkkiä tämän maailman seuraamiseen, no ollaanpa mitä ollaan, kuitenkin hyvä tahto päällimmäisenä.

Tuo kävijä määrä ei niinkään mieltäni askarruta, mieluummin sopuisia kirjoittajia kaipaan, määrä ei niinkään vaan" laatu" ;)) näin leikkisästi ajatellen.
Yhden rivin kysymys ihan hyvä, mutta vastaus kysymykseen ei useinkaan yhdellä lauseella selväksi tule ja siksi tykkään pitkistä viesteistä, missä jo lukemistakin reilusti on.
Tietysti joskus naseva vastauskin yhteen lauseeseen sopii.
Vanhojen asioiden kaivelu pahalla mielellä ja tarkoituksella ei mitään hyvää aikaan saa.
Muistoja myöskin ikäviä on jokaisella ja toki niistä kertominen on paikallaan, mutta esimerkkinä voisin kertoa 70 :lla aikoinaan oli hajupoika nikki, joka aina jotain ikävää mainitsi palstan naisista, varsinkin pirtin kanalaumasta puhui, mutta koskaan ei mennyt sen ikävämpään sävyyn ja näin sivuutettiin huomiotta.
Ei huonoja muistoja hänestäkään minulla ole, hän kertoili omiaan ja minä pulputin ja pulputan edelleen omiani.;)
Hyvin sovimme palstalle kaikki tänäkin päivänä.
Jatketaan omien tapaustemme, vaivojemme ja ilojemme kanssa edelleen, näin toivon;)

Päätös siivoamiseen rupeamisesta taitaa vahvistua ja nousenkin koneen äärestä ja alan touhuilemaan, vain yksi huone tänään, helppo homma, vai onko, illalla sen sitten tiedän;)
Tulkaa viestejä laittamaan jos aikanne sallii, toivon että sama aurinko lämpöä jakaa ympäri suomea;)

207

2413

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Melina tässä:

      Aution maan runoilija T.S. Eliotin kirjoittama Huhtikuu on kuukausista julmin. tuli mieleeni pitkän kävelyni aikana, runo alkaa näin:

      "»Huhtikuu on kuukausista julmin, se työntää
      sireenejä kuolleesta maasta, sekoittaa
      muiston ja pyyteen, kiihoittaa
      uneliaita juuria kevätsateella.
      Talvi piti meidät lämpiminä, kietomalla
      maan lumeen ja unohdukseen, kätkemällä
      elämän hivenen kuiviin juurikyhmyihin»

      Nythän olemme jo puolessa välissä huhtikuutakin, ja kevät on todellakin tulossa.

      Kävin tänä aamuna varhain HUS-labrassa, syömättä ja juomatta. :)
      Palattuani hain vielä eiliset kuivuneet pyykit kotiin kuivaushuoneesta talon alakerrasta, illalla oli kuivauskone päällä muutaman tunnin, ja siihen yö sitten lisänä, niin täysin kuivia olivat kaikki vaatekappaleet lakanoista puhumattakaan. 🙂

      .

    • Kesäpaikkamme on Montolan kaivoksen lähellä. Minulla oli tilaisuus käydä siihen tutustumassakin sen viimeisenä käyttövuonna. Kaivoksen isäntä vei meidät pohjalle asti huimalla hissillä muistaakseni 300 m syvyyteen. Siellä oli upeat onkalot, korkeat kuin kirkon laivat, koska niissä kulki suuria työkoneita. Osa onkaloista oli vasta työn alla, ja oppaamme varoitteli lohkeavista kivistä. Yksi onkalo oli tukittu puoleen väliin tiiliseinällä, sinne syöksyi pohjavettä. Jonkun onnettoman kaivo varman tyhjeni!
      Otin muistoksi muutaman kalkkikiven. Ne ovat kauniita valkeita kiviä, joissa on hienoja värillisiä raitoja.
      Kun kaivos täyttyi, sukeltajat alkoivat käydä siellä. Luullakseni tämä nyt menehtynyt sukeltaja on jo neljäs sinne jäänyt.
      Sää suosii reippailijaa. Ylös ulos ja lenkille.

      • Anonyymi

        Aurinkoinen on ollut tämä päivä ja vielä näin illallakin paistaa ja lämmittää ja kuivaa pyykitkin hyväntuoksuisiksi.
        Koronarokotteista puhuttiin, että mihin niitä eniten nyt pitäisi saada.
        Kyllä kait se niin on, että missä eniten tautia esiintyy, sinne täytyy myös rokotteita saada!
        Eipä niistä paljoa hyödy sellaiset seudut, joissa on 1,5 ihmistä neliökilometrillä.
        Tahti vain saisi olla nopeampi!

        Jäniksiä näyttää olevan oikein kosolti, neljä juoksi ihan kilpaa, kun katsoin ulos
        vainiolle. Oliko heillä nyt keväkarkelot!

        Minä olen aina inhonnut noita kaivoksia, joissa on vettä ja onkaloita.
        Rohkeita ovat, jotka sinne menee suketelemaan. Onko siinä se jännitys, vai mikä.

        Omeanapuita pitäisi leikata, pian varmaan puhkeaa silmut, sitten on liian myöhäistä.
        Leikataanhan niitä kesälläkin satokauden lopussa, ellei ennemmin ehdi.

        Kiitos Skillan kun kerrot siivoamisestasi, minäkin sain siitä intoa, tänään alottelin jo ja
        huomenna jatkan!

        Voidaan hyvin,
        Neeasa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aurinkoinen on ollut tämä päivä ja vielä näin illallakin paistaa ja lämmittää ja kuivaa pyykitkin hyväntuoksuisiksi.
        Koronarokotteista puhuttiin, että mihin niitä eniten nyt pitäisi saada.
        Kyllä kait se niin on, että missä eniten tautia esiintyy, sinne täytyy myös rokotteita saada!
        Eipä niistä paljoa hyödy sellaiset seudut, joissa on 1,5 ihmistä neliökilometrillä.
        Tahti vain saisi olla nopeampi!

        Jäniksiä näyttää olevan oikein kosolti, neljä juoksi ihan kilpaa, kun katsoin ulos
        vainiolle. Oliko heillä nyt keväkarkelot!

        Minä olen aina inhonnut noita kaivoksia, joissa on vettä ja onkaloita.
        Rohkeita ovat, jotka sinne menee suketelemaan. Onko siinä se jännitys, vai mikä.

        Omeanapuita pitäisi leikata, pian varmaan puhkeaa silmut, sitten on liian myöhäistä.
        Leikataanhan niitä kesälläkin satokauden lopussa, ellei ennemmin ehdi.

        Kiitos Skillan kun kerrot siivoamisestasi, minäkin sain siitä intoa, tänään alottelin jo ja
        huomenna jatkan!

        Voidaan hyvin,
        Neeasa

        Ulkomailta tulijoiden paljoudesta korona-viruksen ilmaantuvuusluvut nousevat aina räjähtäen ylöspäin.

        Nythän kai alkaa se raja-kontrolli, se on myös tärkeä. Samoin kuin rokotukset.
        A-Z-rokotteeseen tai sen aiheuttamaan veritulppaan on Suomessa jo yksi kuollut, kaksi muuta ovat myös saaneet sen veritulpan.

        Toivottavasti meillä kaikilla on hyvä onni rokotteen suhteen.

        Hyvää oloa kaikille!
        Melina.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ulkomailta tulijoiden paljoudesta korona-viruksen ilmaantuvuusluvut nousevat aina räjähtäen ylöspäin.

        Nythän kai alkaa se raja-kontrolli, se on myös tärkeä. Samoin kuin rokotukset.
        A-Z-rokotteeseen tai sen aiheuttamaan veritulppaan on Suomessa jo yksi kuollut, kaksi muuta ovat myös saaneet sen veritulpan.

        Toivottavasti meillä kaikilla on hyvä onni rokotteen suhteen.

        Hyvää oloa kaikille!
        Melina.

        Kaunis aamu ja kai se päivälläkin kauniina pysyy, eilen katselin pohjoisen taivasta, pilvinen oli ja niinpä jäi ikkunan pesu sikseen ja toisaalta pitäisi malttaa tuohon katujen pesuun asti.
        Radiosta kuuluu Taavitsaisen laulama Andre, yksi minun lemppareitani;)
        Hyvä tuuli kasvaa, kun jotain tuollaista kuulee, musiikki antaa monella tapaa mielenlohtua, iloon ja suruun.
        Lehdessä kerrottiin, että menehtynyt sukeltaja jäi kiinni happipullostaan, murheellisen mielen tuo aiheuttaa, mutta elämä jatkuu ja vahinkoja tulee.
        Asiantuntija sanoi, että sukellusta pidetään vaarallisena ja kuitenkin maasto ratsastuksessa enemmän vahinkoja sattuu.
        Näin se on, ei taida urheilun puolellakaan vammoitta säilyä.

        Nuo rokotukset myös puhuttavat ja niiden saatavuus takkuilee, näin on annettu ymmärtää, että esimerkiksi E-pillerit enemmän veritulppia aiheuttaa kuin tämä kyseinen rokote,
        Mihin sitä voikaan uskoa, puhetta ja palturia monella suulla.

        Noiden rokotusten oikeaan kohdistuva juttukin on vaikea ja mikä vielä tautia lisää, on nuo tottelemattomat mitkä pääkaupunki seudulla vähättelevät koko tautia ja siltä suojautumista.
        Kun nyt pientä taantumista on nähtävissä, pitäisi suuremmalla syyllä hoitaa oma osuutensa taudin loppuun saamisesta.

        Minä varmaankaan en uskaltautuisi kaivokseen menemään, se että tunnen jo ahdistusta pienissä tiloissa estää jo maan sisälle menoa, myös korkeat paikat ei houkuta.
        Olen toki käynyt kaupungin vesitornin katolla ihailemassa maisemia, mutta siellä oli turvallisen tuntuista ja kahvila mikä sai unohtumaan korkean paikan pelon.
        Näkymätkin oli mahtavat, joten pelko unohtui;)
        Reippailemaan tästä on lähdettävä, kauppakärrin kanssa, jääkaappi on niin tyhjä, että enpä muista aiemmin olleenkaan, joten raskas voi kärri olla takaisin kotimatkalla.

        Kevät on raskasta aikaa monelle joka herkkyydestä ylen määrin kärsii, itsemurhia keväällä paljon tapahtuu, mikä on syy?
        Olen jostakin lukenut, että keväisen luonnon suuri muutos, kasvun voimakas esiin tuleminen on joillekin liikaa, mene ja tiedä, ihmismielen saloja ei kai kukaan täysin hallitse.
        Tämä korona aikakin on joillekin ylipääsemätön , tunne siitä, että mikään ei muutu aiheuttaa ahdistusta.
        Tavan arkinen ja tavallinen ihminen ei helpolla sorru, sitä vaan ponnistelee elämänhalun yllä pitämisessä ja ohittaa koronankin uhkat.
        Seuraa ja tapahtumia kaipaavalle tämä aika on raskas, näin melkein kaiken kokenut jaksaa katsoa tulevaisuuteenkin uteliaana ja elämä jatkuu.

        Nyt on aamu saatu koneen kanssa seurusteltua, luettua ja höpötellen omiaan ja jotain muuta on aikaan saatava;)
        Siispä nuttu päälle ja tepsuttelemaan kauppaan, maski mukaan ja sitten puuskutellen ostokset kärriin;)
        Pidemmän kierroksen kautta kauppaan suuntaan, tulee lenkki samalla tehtyä.
        Lokit ovat saapuneet ja kova meteli tuolla järven päällä kuuluu, no kevään ääniä, eipä pidä siitä hermostua;)
        Muita lintuja vähemmän, toki nämä pihalinnut varis, naakka ja harakka;)
        Varpuset piha aidassa tirskuvat, siinäpä ne tällä hetkellä, kunhan peippo ja muut muuttolinnut saapuvat ja kun pääskyt ilmaantuu, silloin on kesä, sitä odottamaan, hei vaan!


    • Ihana kevät, olen kevään ja etenkin kesän lapsi. Kevät keikkuen tulevi, niin minäkin 😊

      Kevät on edennyt ja päiväni kuluneet mökillä puuhastellessa. Enpä ole ennen näin pitkälle kevään maatöissä edennyr kuin tänä keväänä. Mökkirantani on etelä-länsi suuntainen, jonne aurinko paistaa läpi päivän, joten se on jo täysin lumesta vapaa.

      Näillä leveysasteilla on suuria eroja lumen määrissä. Tuttavallani on mökki Puolangan suunnalla ja hän postasi faceen kuvan, jossa hänen mökkinsä oli vielä räystäitä myöten lumen peitossa.

      Syksyllä ostamani lehtipuhallin oli hyvä hankinta sillä nyt lumen alta paljastussa pihani on lehdistä vapaa.

      Eilen huolsin ja lannoitin marjapensaat ja  kivikkopuutarhat. Tänään istutan siklia isoon puulaatikkoon, jonka "timpuroin" varhaisperunoille. Laatikko on aikoinaan toiminut entisen mökin omistajan  kirjakaupassa kirjamyyntihyllynä.

      Aloitan myös tomaatin taimien ulkoiluttamisen ja jos jaksan istutan iiriksiä kivikkopuutarhaan.

      Tiistaina alkuviikon pilvisenä ja tuulisena päivänä laitoin marjaviinin käymään. Annoin sille työnimen Pfizerin Rosee. Pikkutarkkojen ohjeiden mukaan puolukoista ja mustikoista tehty. Puolukka näet on vastiva marja saada hyvin käymään, mutta onnistuin ja nyt kylppärissä pulputtaa.

      Nyt aamupalalle.

    • "Aurinko suuteli meitä, André..." kuuma kesä Provencen auringon alla, nuoruuden unelmat, kyllähän tuo laulu on haikeansuloinen. Tuosta Eliotin runosta aikoinaan juttelimme palstalla Melinankin kanssa , siinä on erityistä tunnelatausta. Tulee mieleen vielä Portugalin huhtikuu, niin monta kertaa täälläkin esiin nostettu kappale muistoineen, varsinkin Olavi Virran tulkintana lähellä suomalaisten sielua. "Coimbra unelmoi, sen kattoin yllä soi tää sävel, joka mulle kevään rintaan toi. "

      https://www.youtube.com/watch?v=93M-ukSoGzw

      Kevättyöt ovat täällä etelärannikolla jo vauhdissa, haravointikin onnistuu kuivahtaneilla nurmikoilla. Levitin rakeista kalkkia jo ennen sateita, nurmikko tahtoo varsinkin varjopaikoissa sammaloitua ilman kalkitusta, ilmastusreikiäkin pitää talikon piikeillä pistellä. Kevälannoitteet ovat kohta ajankohtaiset, pensaita ja omenapuita on jo leikattu. Luumu- ja kirsikkapuut eivät ole niin vaativia, mutta omenapuissa on aikamoinen työ pitää ne matalina ja ilmavina. Joka tapauksessa on odotettavissa ihanat kukkapilvet toukokuun lopulla ja kesäkuun alussa, toivottavasti pölyttäjiäkin on liikkeellä. Lehdissä on näkynyt kuvia Keski-Euroopan puistojen kirsikankukkapilvistä, ja onhan Helsingin Roihuvuoressa oma kirsikkapuisto, jota ollaan laajentamassa ja noin kuukauden päästä se on loistossaan.

      Ymmärrettävästi Skillan olet ottanut tuon sukellusonnettomuuden erityisesti sydämellesi. Täälläkin satamassa sukeltajat keväisin tekevät huoltotöitä, korjaavat laitureita ja poijuja, pelastustöihin joutuu myös. Vapaasukelluskin on ihana harrastuksena kirkkaissa lämpimissä vesissä, meidän nuoriso on siihen tosi innostunutta ja ovat ollet harmissaan, kun matkat ovat olleet jäissä. Veneen nosto on jo tilattu ja vappuretki saadaan tehdä merelle ja ehkä saareen, vene onkin hyvä pakopaikka koronalta. Tänne pääkaupunkiseudulle mahtuu tietenkin monenlaista väkeä, kyllä meistäkin valtaosa kyvin kuuliaista määräyksille ja suosituksille on. Nuortenkin harmin voi ymmärtää, kun on jo toinen vappu rajoitettuna. Muistoissa on omat iloisen riehakkaat vappuni heilana teekkaripojan kainalossa , ja onhan siinä kainalossa kohta 50 vuotta viihdytty.

      Ikkunat näyttävät kirkkaassa auringossa kaipaavan pesua, mutta ulkonaolo voittaa nyt siivousinnon, puuhaa on pihallakin.

      Aurinkoisin terveisin!

      • Anonyymi

        Minkä ihanan tekstin annoitkaan meidän lukea, Ramoona, ja kuunnella tuon kappaleen,
        "joka mulle kevään rintan toi", danke schön , teit päiväni aurinkoiseksi. Myös Andree on laulu, joka tuo kevät- ja kesämuistoja mieleeni. - Onneksi ovat muistot!
        - Hyvää päivänjatkoa! :) Melina.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minkä ihanan tekstin annoitkaan meidän lukea, Ramoona, ja kuunnella tuon kappaleen,
        "joka mulle kevään rintan toi", danke schön , teit päiväni aurinkoiseksi. Myös Andree on laulu, joka tuo kevät- ja kesämuistoja mieleeni. - Onneksi ovat muistot!
        - Hyvää päivänjatkoa! :) Melina.

        Kiitos Ramoona tuosta linkistä! Koetin sitä jo ennemmin tänne istuttaa, mutta eipä suostunut.
        Olavi Virran äänessä on sitä kauneutta, jota lauluissa pitääkin olla.

        Hommelit ovat vähän kesken, jatketaan,
        Neeasa


    • Ihan tässä ´´pakkohulaamista´´ nyt, että saa taas voimat palautettua, viime aikojen touhuista.
      Viimeinen isompi touhuni oli tiistaina.
      Tuolla parinkymmenen kilometrin päässä, talvikodin tienoilla oli lumet sulaneet aurausvalleja lukuunottamatta.
      Kun sitten tulin tänne mökille, en silmiäni meinannut uskoa, kun 50cm aurusvalli, joka jatkui 10-20 cm lumena eteenpäin pellolle.
      Siitä 30 metriä ylämäkeä savusaunan nurkalle. Sitten puolitietä parikymmentämetriä sulaa, että pääsi kottikärryillä.
      Tuumin siinä, että palaanko takaisin, no ei sisu antanut periksi.
      Mietin miten saan mökkiin kaikki 15 kassia.
      Tein betonilapiolla polun ja isosta presussa muotoilin ´´ahkion.´´
      Sillähän ne mukavasti liukui perässä saunan nurkalle.
      Otin mukaan vähän talousvettä. vessan huuhteluun sulamisvettä. Pesuun kaivosta.
      Kun vähän sulaa menen sitten vasta avaamaan veden putkistoon.
      Ensimmäisen vuorokauden pidän sähkölämmitystä päällä, sitten riittä jo uuni ja takka.
      Joutsenkin kävi kurkkaamassa, mutta järvi on vielä jäässä.
      Huhuilua kuuluu iltaisin metsästä. Pikkulinnutkin jo viritteelee laulujaan.
      Vallan hämmästyin, kun pojantytär laittoi videon vauvasta.
      8kk ja kaksi päivää, niin siellä tuo kävellen lykkää leikkirattaita lattian poikki.
      Portin joutuivat ostamaan yläkerran rapun päähän, kun on niin kerkeäväinen kiipeämään.
      Ihanaa kun aurinko paistaa. 10 astetta lämmintä.
      Kevään ja kesän odotuksen iloa kaikille.

      • Ihanan keväisiä viestejä lukee ihan hurmaantuneena, enkä voi kieltää itsekin olevani innostunut aurinkoisesta säästä.
        Perheen kanssa suunnittelimme pihatapaamista, täällä on hauskasti karheat pirttipöydät, grillit ja keinut vehmaiden pensaiden ympäröimänä.

        Maanantaiksi tilasin parvekkeen perustellisen siivouksen, ja iltapäiväkahvit nautin siellä.

        Tänään jahtasin kevyttä kaftaania verkkokaupoista, monta mieluisaa löysinkin, kunhan valitsen huomenna. Kaftan on mukava ja väljä asu, joka ei vaadi rintsikoitakaan helteellä, ja käy katuasunakin valkoisten housujen kanssa.

        🌿🌸 " Aurinko suuteli meitä André "🍀🌺 soi nyt täälläkin 😋,...


        Ihanaa kevätmieltä edelleen!


    • Päiväni kuluvat nyt kaikkien kaappien ja laatikoiden tyhjennyksellä ja poisheitettävää keräten. Kun tässä kaikkea valitsee, niin osuu käteen aika mukaviakin säästettyjä. Esimerkiksi lasten-suusta. kooste-
      Olen saanut sen sähköpostina kauan sitten, mutta säästänyt ilon pisarana.
      Esimerkiksi:

      Jos ei olisi luita, olisimme matelijoita. Ja silloin kenkäkaupoissa ei myytäisi mitään.

      Jos Jumala pitäisi lupauksensa, että kaikki lapset saavat mennä hänen luokseen, ei tarvittaisi päiväkoteja.

      Eläimen ruumis on yleensä pään takana ja tassut riippuvat alapuolella.

      Muistan myös oman tyttöni vastauksen neuvolan lääkärille, joka kysyi, osaako lapsi avata napit.
      Tyttö vastasi äänellä, joka selvästi ilmaisi, mitä mieltä hän on lääkärin järjenjuoksusta: "Kyllä osaan, mutta enhän mä voi."
      "Mikset", kysyi lääkäri.
      "Mä olen NAKUNA".
      Ja paljonpuhuva katse minuun.

      Jahas, ja sitten taas pakertamaan!

      • Sää mitä ihanin ja näin luvattiin säätiedotuksessa jatkuvankin, kesä sieltä jo kurkistelee;)
        Tänään olen jo sen verran saanut aikaan, että siivous voisi alkaa, puhdistan kodin muuten, mutta ikkunat edelleen jää pesemättä.
        Katsoin eilen, kun puhdistusauto ajoi katuja, aivan valtava pölypilvi seurasi,, näin ollen olisi aivan turhaa hommaa tuokin peseminen, odotellaan, vaikka vielähän se siitepölykin harmaaksi ikkunat vetää, mutta kyllä vapuksi on saatava lasit kirkkaiksi.
        Sepä taas kerran tuosta ikkunan pesusta;(

        Lasten sanonnat ovat joskus hyvinkin osuvia, minultakin löytyy kirja mistä joskus esitin kerhossa juuri lasten tokaisuja.
        Vähän ehkä hidastaa tuota keräyksen sujumista ja pois heitettävien tavaroiden haaliminen, kun aina noita muistoja sieltä löytyy;)

        Minulla jää viimeiseksi tuo parveke ja itse aion vakaasti sen siivota, kokemuksen mukaan kukaan ei minun makuun sitä tee;)
        Pakkohan on joskus tyytyä vaikka mihin, kun minä itse en jaksa, no se aika ei ole tänään.

        Kova urakkasi oli Eliaana, mutta voimahan se on millä vaikeudet hoituu ja helppohan on vetämällä saada tavarat lumihankeakin myöden.
        Hätä keinot keksii ja nyt olen hyvilläsi pääsystäsi mökille;)

        Kuuntelin Ramoonan laittaman linkin, minulta löytyy Olavi Virran cd- levyjä melkoinen kasa ja niitä aina kuuntelen, kun mieli herkäksi vetää, Reijo Taipale myös lempilaulajiani on ja hänenkin levyt usein soi.
        Tapani Kansa vielä joukkoon, Hopeinen kuu hänen parhaitaan mielestäni ja laulajia paljon lisää, mutta nämä on kuunneltujani useimmin.
        Janne Tulkki tätä nuorempaa suosikkisarjaani monen muun kanssa täydentää.
        Miehiä kaikki, no on toki naisiakin Lea Laven ainakin.
        Katselin Kotilieden puutarhanumeroa ja ikävä tuli noita puuhia, onnistumisia ja joskus epäonnikin seurasi kasvien kasvamisissa.
        Kaupungin satama ja laiturit on myös poikani hoidossa, tai siis miesten jotka niitä hänen töissään tekee.
        Itse ei taida moneen asiaan keretä edes vilkaisemaan, onni , että luottomiehiä löytyy.

        Kainuussakin kesä etenee ja kevään puuhat aikaa vie, kohta katiskat järveen ja tuore suomalainen kala syötäväksi, voiko parempaa olla, kuin iso paistettu ahven;)

        Tositoimiin tässä on ruvettava, ruokaa on taas jääkaappi täysi ja viikon pitäisi selvitä.
        Muutama tunti ja paikatkin on siistitty ja saa auringon ottoon parvekkeelle istahtaa ja vaikka torkut ottaa;)
        Elämä melkoiseen hymyyn suun vetää, mitään ei suoranaisesti kolota, mitä nyt pieni hankaluus liikkuvuudessa, mutta eipä pienistä huolita, ahkeruus olkoon ilomme vielä nyt, kun se onnistuu;)
        Lupahan meillä on vaikka jouten oloon, jos siltä tuntuu ja näin yksin eläen, ei kukaan edes paheksu toimiani.
        Tehkää päivästänne onnistunut, mikäli mahdollisuudet siihen löytyy.


      • SkillaN kirjoitti:

        Sää mitä ihanin ja näin luvattiin säätiedotuksessa jatkuvankin, kesä sieltä jo kurkistelee;)
        Tänään olen jo sen verran saanut aikaan, että siivous voisi alkaa, puhdistan kodin muuten, mutta ikkunat edelleen jää pesemättä.
        Katsoin eilen, kun puhdistusauto ajoi katuja, aivan valtava pölypilvi seurasi,, näin ollen olisi aivan turhaa hommaa tuokin peseminen, odotellaan, vaikka vielähän se siitepölykin harmaaksi ikkunat vetää, mutta kyllä vapuksi on saatava lasit kirkkaiksi.
        Sepä taas kerran tuosta ikkunan pesusta;(

        Lasten sanonnat ovat joskus hyvinkin osuvia, minultakin löytyy kirja mistä joskus esitin kerhossa juuri lasten tokaisuja.
        Vähän ehkä hidastaa tuota keräyksen sujumista ja pois heitettävien tavaroiden haaliminen, kun aina noita muistoja sieltä löytyy;)

        Minulla jää viimeiseksi tuo parveke ja itse aion vakaasti sen siivota, kokemuksen mukaan kukaan ei minun makuun sitä tee;)
        Pakkohan on joskus tyytyä vaikka mihin, kun minä itse en jaksa, no se aika ei ole tänään.

        Kova urakkasi oli Eliaana, mutta voimahan se on millä vaikeudet hoituu ja helppohan on vetämällä saada tavarat lumihankeakin myöden.
        Hätä keinot keksii ja nyt olen hyvilläsi pääsystäsi mökille;)

        Kuuntelin Ramoonan laittaman linkin, minulta löytyy Olavi Virran cd- levyjä melkoinen kasa ja niitä aina kuuntelen, kun mieli herkäksi vetää, Reijo Taipale myös lempilaulajiani on ja hänenkin levyt usein soi.
        Tapani Kansa vielä joukkoon, Hopeinen kuu hänen parhaitaan mielestäni ja laulajia paljon lisää, mutta nämä on kuunneltujani useimmin.
        Janne Tulkki tätä nuorempaa suosikkisarjaani monen muun kanssa täydentää.
        Miehiä kaikki, no on toki naisiakin Lea Laven ainakin.
        Katselin Kotilieden puutarhanumeroa ja ikävä tuli noita puuhia, onnistumisia ja joskus epäonnikin seurasi kasvien kasvamisissa.
        Kaupungin satama ja laiturit on myös poikani hoidossa, tai siis miesten jotka niitä hänen töissään tekee.
        Itse ei taida moneen asiaan keretä edes vilkaisemaan, onni , että luottomiehiä löytyy.

        Kainuussakin kesä etenee ja kevään puuhat aikaa vie, kohta katiskat järveen ja tuore suomalainen kala syötäväksi, voiko parempaa olla, kuin iso paistettu ahven;)

        Tositoimiin tässä on ruvettava, ruokaa on taas jääkaappi täysi ja viikon pitäisi selvitä.
        Muutama tunti ja paikatkin on siistitty ja saa auringon ottoon parvekkeelle istahtaa ja vaikka torkut ottaa;)
        Elämä melkoiseen hymyyn suun vetää, mitään ei suoranaisesti kolota, mitä nyt pieni hankaluus liikkuvuudessa, mutta eipä pienistä huolita, ahkeruus olkoon ilomme vielä nyt, kun se onnistuu;)
        Lupahan meillä on vaikka jouten oloon, jos siltä tuntuu ja näin yksin eläen, ei kukaan edes paheksu toimiani.
        Tehkää päivästänne onnistunut, mikäli mahdollisuudet siihen löytyy.

        Täällä metsän keskellä järven rannalla ei tuota katupölyä ole.
        Ilma raikasta, kuusissakin naava kasvaa.
        Tänään kävin avaamassa vesiputkiston hanan.
        Tuo pahuksen boileri vuotaa, ei ole ensi kerta.
        No saan kylmää vettä kuitenkin. Poika tulee viikon päästä, saa katsoa mitä sen kanssa tehdään.
        Lämmittelen hellalla, minkä lämmintä tarvin.
        Kyllä on hieno päivä. 12 astetta lämmintä, tyyntä ja aurinko paistaa.
        Kissakin nauttii, kun saa olla ulkona. Väistelee lumisia paikkoja.
        Minullakin on noita vanhoja cd- levyjä, talvella tulee joskun kuunneltua niitäkin.
        Sitten toisinaan kuuntelen you tubesta. Sieltä kun voi valita mitä vaan.
        Lumet sulaa, kevät etenee.


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Täällä metsän keskellä järven rannalla ei tuota katupölyä ole.
        Ilma raikasta, kuusissakin naava kasvaa.
        Tänään kävin avaamassa vesiputkiston hanan.
        Tuo pahuksen boileri vuotaa, ei ole ensi kerta.
        No saan kylmää vettä kuitenkin. Poika tulee viikon päästä, saa katsoa mitä sen kanssa tehdään.
        Lämmittelen hellalla, minkä lämmintä tarvin.
        Kyllä on hieno päivä. 12 astetta lämmintä, tyyntä ja aurinko paistaa.
        Kissakin nauttii, kun saa olla ulkona. Väistelee lumisia paikkoja.
        Minullakin on noita vanhoja cd- levyjä, talvella tulee joskun kuunneltua niitäkin.
        Sitten toisinaan kuuntelen you tubesta. Sieltä kun voi valita mitä vaan.
        Lumet sulaa, kevät etenee.

        Kissa siellä ulkona ja metsästysvietti valloillaan. Kyllä saa pienet linnut ja muut pikkueläimet kyytiä! Sinä vaan et sitä taida itse uskoa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kissa siellä ulkona ja metsästysvietti valloillaan. Kyllä saa pienet linnut ja muut pikkueläimet kyytiä! Sinä vaan et sitä taida itse uskoa.

        Jyrsijöitä pyydystää. Kissa on kesäisin aina pihalla, ei näy höyhenkasoja missään.
        Kun ei ole villikissa.
        Ei ole uskon asia, ihan näen mitä ympärillä tapahtuu.
        Oravia on, ne kyllä linnunpesistä pitää huolen.
        Olen enempi huolissani näistä pääskysenpesien ja pikkulintujen syöjistä, joita asuu tuolla etelänmailla.


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Jyrsijöitä pyydystää. Kissa on kesäisin aina pihalla, ei näy höyhenkasoja missään.
        Kun ei ole villikissa.
        Ei ole uskon asia, ihan näen mitä ympärillä tapahtuu.
        Oravia on, ne kyllä linnunpesistä pitää huolen.
        Olen enempi huolissani näistä pääskysenpesien ja pikkulintujen syöjistä, joita asuu tuolla etelänmailla.

        Enemmän olen huolissani siitä ennen vaaleja luvatusta verottomasta vappusatasesta, joka luvataan kaikille demareita äänestäville, vai oliko se taas aprillipilaa, kuten taannoinen viisikymppinenkin?


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Jyrsijöitä pyydystää. Kissa on kesäisin aina pihalla, ei näy höyhenkasoja missään.
        Kun ei ole villikissa.
        Ei ole uskon asia, ihan näen mitä ympärillä tapahtuu.
        Oravia on, ne kyllä linnunpesistä pitää huolen.
        Olen enempi huolissani näistä pääskysenpesien ja pikkulintujen syöjistä, joita asuu tuolla etelänmailla.

        Juuri niin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Enemmän olen huolissani siitä ennen vaaleja luvatusta verottomasta vappusatasesta, joka luvataan kaikille demareita äänestäville, vai oliko se taas aprillipilaa, kuten taannoinen viisikymppinenkin?

        Kaunista lauantaipäivää ja viikonloppua.
        Yöpakkasia vielä pitää, hidastaa kesän tuloa, mutta samalla kuivattaa luontoa liiasta vedestä.
        Urakoinut olen kaiken muun, ikkunat odottaa sopivaa säätä.
        Kohta puutarhalle menokin edessä vapulta kai aukaisevat.

        Vappusataset on menneen talven lumia, joten sitä tikulla silmään joka vanhoja muistaa, nyt suurempi huoli minun mielestä, että selvittäisiin tästä ajasta ja ihmiset pääsisivät elämään ja töitä tekemään.
        Olin oikein ylpeä kun katsoin kaupassa miten kaikilla oli maski kasvoilla, no vähän noita tartuntoja on ollutkin täällä meidän seudulla, varmaan osana myös tämä kuuliaisuus.

        Luonnossa on niin monenlaista petoa, tai sanottaisiinko elinehtoja toteuttavia, että kissa jää melko osattomaksi ja kaupunki kissana elävä ei noita niksejäkään tiedä miten pyydystetään.
        Muistan mökillä miten pääskyset kiusasivat kissaani, syöksyivät kohti ja kissa hölmö ei saalista osannut ottaa;)
        En muista yhtään lintua kissan suussa nähneeni, ei minun kissani liioin hiiriäkään löytänyt.
        Asiasta huolissaan on Eliaana, kyllä noita lintujen syöjiä on ihmisissäkin, verkoilla pyytävät.
        Rapun vieressä tässä kotini pihassa näin höyhenkasan, tuhon aikaan sai haukka, joka nähtiin naapurin katolla, se oli rastaan loppu, liikenne oravia tappaa, nuoret oravat eivät vaaraa ymmärrä tien yli juostessaan.
        Peto se on kissakin, mutta villinä juoksevat niitä tuhoja tekee, elääkseen ja se miksi villikissoja on, sekin syy ihmisissä, kesäkissat hylätään luontoon ja siellä sitten lisääntyvät.
        Suurin peto ihminen on.

        Tässä lueskellessani kuuntelen You Tubea, siellä tarjontaa joka lähtöön, minun huushollissa aina soi;)

        Nyt rupean ristimämekkoa somistamaan, virkkasin pieniä vaaleanpunaisia kukkia, niitä helmaan ompelen ruusukkeen lisäksi, mikä kauluksesta alta nauhoineen riippuu.
        Jos äiti ei tykkää, voi ne pois sitten ottaa, minusta on herttaisen näköinen.
        Helmaan sitten nimen annon jälkeen merkkaan syntymävuoden ja uuden tulokkaan nimen.
        Kaksitoista nimeä sinne helmaan on kertynyt.

        Iltapäivällä taas hemmotellen auringon paisteella tovin, hieman pitää säännöstellä, että ei liikaa tule, kevät aurinko on voimakassäteinen, näin olen kuullut.
        Viettäkää ihan päivä, kaunista varmaan ympäri suomea;)


    • Anonyymi

      Hyvää huomenta!
      Kyllä on kaunista. Sinivuokot ja leskenlehdet kukkivat isoina mattoina. Pörriäiset surraa ja linnut sirkuttaa. Mikä onkaan ollessa.

      Noista eläimistä puheenollen, tunnustan vajavaisuuteni. Muistelen taannoin nähneeni harvinaisen "hopeaketun". Nyttemmin olen samoilla paikoilla nähnyt usein pulskan isokokoisen supikoiran. Siinä on vanha metsästäjien tähystyspaikka, jonne joku tuo edelleen ruokaa eläimille. Lienee siis tuo "hopeakettu" ollut tarkemmin katsottuna supikoira 😊

      Minun vaatimattomat kevätkylvöt on tehty. Siivouksetkin ikkunanpesua lukuunottamatta. Torstaille luvattu ikkunanpesukeliä 😊

      Enimmän osaa kaupungeissa eläneenä ihmettelin Eliaanan neuvokkuutta pressulla vetää kamoja. Tuskin olisin keksinyt. Varmaan käynyt ostamassa pulkan jollei mökillä olisi ollut.

      Vilkaisin edellisen tuolin hännystä. Siellä puhuitte nuorisokirjoista. Minä luin iltalukemiseksi "Salaisen puutarhan". Vuodenaikaankin sopiva.
      Ihanaa lukea noita nuoruuden lempikirjoja.

      Piknikille olen lähdössä tällä kertaa järven rannalle.
      Ynnämuulle terveisiä, jos luet. Kaipaan ytimekkäitä kirjoituksiasi.

      Aurinkoista viikonloppua!

      brinkkala

      • Anonyymi

        Salainen puutarha on tullut lapsena luettua, mutta vain yhden kerran,
        kaikesta siinä en niin kovin pitänyt.
        Vihervaaran Anna on ollut mieluisin kymmenvuotiaan lukemana, M-e.
        Jänis Vemmelsäären luin 5- tai 6-vuotiaaana, kiva, hauska kirja, sen kanssa opin lukemaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Salainen puutarha on tullut lapsena luettua, mutta vain yhden kerran,
        kaikesta siinä en niin kovin pitänyt.
        Vihervaaran Anna on ollut mieluisin kymmenvuotiaan lukemana, M-e.
        Jänis Vemmelsäären luin 5- tai 6-vuotiaaana, kiva, hauska kirja, sen kanssa opin lukemaan.

        "Otetaan vastaan lämpö ja ihana kevät."
        Melina.


    • Minun v. 1902 syntynyt äitini oli "naisasianainen". Feminismistä ei vielä hänen aikanaan puhuttu. Hän mm. korosti aina, että naisten pitää äänestää naisia. Hän oli sitä mieltä, että naisten osuutta ei ole koskaan aidosti arvostettu. Hän oli onnellinen, kun naispappeus vihdoin hyväksyttiin. Hän korosti aina, että tyttärillä pitää olla koulutus ja ammatti.
      Käteeni osui hänen aikoinaan koostamansa kansio, jossa on leikkeitä Runebergin elämästä, vaimo Fredrikasta, ja tilaisuuksista, joita järjestettiin Porvoossa perinteisenä Runebergin päivänä. Hän oli tuohtunut Fredrika Runebergin kohtalosta kotihengettärenä ja taloudenhoitajana, vaikka hän kodinhoidon lisäksi työskenteli miehensä sihteerinä ja avustajana. V. 1858 hän julkaisi romaanin "Fru Katrina Boije och hennes döttrar". ja myöhemmin useita novelleja. Hänen työnsä suomalaisena naiskirjailijana oli uraauurtava, mutta hänen kohtalonsa oli jäädä miehensä varjoon, sillä kahta kirjailijaa ei samaan talouteen mahtunut.
      Äiti tutki "Vänrikki Stoolin" naiset, eikä juuri löytänyt ketään naispuolista sankaritarta Suomen sodan ajoilta, vain surevia morsiamia ja "Lotta Svärdin, joka palveli sotureitaan ainoalla tavalla, mihin pystyi: tarjoili sotilaille ryyppyjä", kirjoittaa äiti. Hän oli äkämystynyt siitä, että Sven Tuuvalla kyllä oli isä, samoin sotilaspojalla, jonka isä astui jo 15-vuotiaana rivihin, mutta äitejä ei mainita.

      No niin, tässä taas otos komeroiden pohjilta, joiden löytöjen kanssa menee taas hommat lukemiseksi ja pläräilyksi!

      • Mielenkiintoinen kommenttisi sai minutkin ajatuksiin.
        Olen lukenut historiallista kirjallisuutta ja myös romaaneja, jotka käsittevät elämää naisen näkökulmasta.
        Virallinen historia, kun on enimmäkseen miesten.
        Tuon Fredrikan kirjan olen lulenut kauan sitten.
        Hiljan luin kirjan, Rahvaan rakkaus: Kietäväinen-Siren Hanna. Siinä on myös naisnäkökulmaa.
        Asiat joita meidän maailmassamme ei edes rikoksiksi enää katsota, saattoivat 1600-luvulla johtaa jopa kuolemantuomioon.


      • Eliaana kirjoitti:

        Mielenkiintoinen kommenttisi sai minutkin ajatuksiin.
        Olen lukenut historiallista kirjallisuutta ja myös romaaneja, jotka käsittevät elämää naisen näkökulmasta.
        Virallinen historia, kun on enimmäkseen miesten.
        Tuon Fredrikan kirjan olen lulenut kauan sitten.
        Hiljan luin kirjan, Rahvaan rakkaus: Kietäväinen-Siren Hanna. Siinä on myös naisnäkökulmaa.
        Asiat joita meidän maailmassamme ei edes rikoksiksi enää katsota, saattoivat 1600-luvulla johtaa jopa kuolemantuomioon.

        Sunnuntaiaamua, rauhaa ja hiljaisuutta, kadut tyhjinä, ihmiset varmaan mökeillä, mikäs ollessa, sää suosii.
        Radio taustaäänenä keittiöstä kantaa musiikkia ja puhetta. luonto asioita näin aamusta sieltä tulee sunnuntaisin.
        Vielä on muutamia likaisia lumikasoja näköpiirissä, mutta melkoisen keväinen on maisema.
        Lehdestä luin, että eilinen päivä oli lämpimin ja tänä päivänä vain paranee, no tunsin sen itsekin, kun hiki tuli auringon otossa, piti sisätiloihin siirtyä
        Eilen pesin VC:n ja voi miten hankalaa se taas olikin, lattiakaivo pesulavuaarin alla, mahallani jouduin könyämään ja taas korkeimmat paikat tikkaiden päälle nousten, arvaatte, tuskan hiki siinä tuli, mutta puhdasta kuitenkin sain aikaan.
        Hyvä mielihän uurastuksesta tuli, vaikka ei tuon kummempi saavutus ollutkaan.

        Naisasianainen tunnustan olevani, en miehiä kuitenkaan vihaa, mutta sitä tasa-arvoa kaiken suhteen haluaisin ja paljonhan on aikaan saatu, mutta vieläkin on taloudellinen tasa-arvo hakusissa, naisen euro on kahdeksankymmentä senttiä.
        Sama palkka samasta työstä.
        Nykynuoret aika hyvin jo kodissa toimivat molempien panoksien voimin.
        Miehet tekevät ruokaa, siivoavat ja hoitavat lapsia, se on jo aikamoinen edistys entiseen minunkin avioliiton alkuaikoihin.
        Fredrikan jalan painautuman olen nähnyt heidän kotonaan ja hellan ääressä tietysti;)

        Mak-Ris kirjoitit äitisi kannanottoja Fredrikan olemisesta ja elämästä, hän varmaan oli rakastava ja ymmärtävä vaimo miehelleen ja sanotaanhan, että jokaisen miehen takana vaikuttaa nainen.
        Hän unohti itsensä ja tuki miestään menestykseen ja kuuluisuuteen, se oli naisen osa silloin, nyt naiset osaa jo pitää puoliaan, joskus ehkä liiankin kanssa.
        Paheksun naisia jotka kaikesta ikävästäkin miesten tavoista mallia ottavat, kunnioitus naiseutta kohtaan siinä usein kärsii.
        Sanotaan että nainen on perheen selkäranka, siksi toivoisi että myös arvot pysyisivät naisten hallinnassa, mallina lapsille, kiroilun voisi ainakin unohtaa.
        Kiroileva nainen on kauhistus, tietysti mies myös.

        Noista luonnon tuholaisista supikoira on myös yksi pannaan julistettu, tappaa ja tuhoaa ja on vielä vieras laji suomen luonnossa.
        Ikkunanpesu minullakin painajaisena, muuten hommat hoidettu.
        Katsoin Annan uudelleen ja muistelen joskus nähneeni tai lukeneeni Annan aikuisena olon, untako olen nähnyt.
        Ynnämuuta kaipailen minä myös, toivottavasti kaikki hyvin hänen kohdallaan.

        Miaelina otetaan vaan kevät ja sen ihanuus vastaan tänäänkin, ilolla tervehdin säätä, kuin myös Noja-tuoliin kurkkaavia;)


      • SkillaN kirjoitti:

        Sunnuntaiaamua, rauhaa ja hiljaisuutta, kadut tyhjinä, ihmiset varmaan mökeillä, mikäs ollessa, sää suosii.
        Radio taustaäänenä keittiöstä kantaa musiikkia ja puhetta. luonto asioita näin aamusta sieltä tulee sunnuntaisin.
        Vielä on muutamia likaisia lumikasoja näköpiirissä, mutta melkoisen keväinen on maisema.
        Lehdestä luin, että eilinen päivä oli lämpimin ja tänä päivänä vain paranee, no tunsin sen itsekin, kun hiki tuli auringon otossa, piti sisätiloihin siirtyä
        Eilen pesin VC:n ja voi miten hankalaa se taas olikin, lattiakaivo pesulavuaarin alla, mahallani jouduin könyämään ja taas korkeimmat paikat tikkaiden päälle nousten, arvaatte, tuskan hiki siinä tuli, mutta puhdasta kuitenkin sain aikaan.
        Hyvä mielihän uurastuksesta tuli, vaikka ei tuon kummempi saavutus ollutkaan.

        Naisasianainen tunnustan olevani, en miehiä kuitenkaan vihaa, mutta sitä tasa-arvoa kaiken suhteen haluaisin ja paljonhan on aikaan saatu, mutta vieläkin on taloudellinen tasa-arvo hakusissa, naisen euro on kahdeksankymmentä senttiä.
        Sama palkka samasta työstä.
        Nykynuoret aika hyvin jo kodissa toimivat molempien panoksien voimin.
        Miehet tekevät ruokaa, siivoavat ja hoitavat lapsia, se on jo aikamoinen edistys entiseen minunkin avioliiton alkuaikoihin.
        Fredrikan jalan painautuman olen nähnyt heidän kotonaan ja hellan ääressä tietysti;)

        Mak-Ris kirjoitit äitisi kannanottoja Fredrikan olemisesta ja elämästä, hän varmaan oli rakastava ja ymmärtävä vaimo miehelleen ja sanotaanhan, että jokaisen miehen takana vaikuttaa nainen.
        Hän unohti itsensä ja tuki miestään menestykseen ja kuuluisuuteen, se oli naisen osa silloin, nyt naiset osaa jo pitää puoliaan, joskus ehkä liiankin kanssa.
        Paheksun naisia jotka kaikesta ikävästäkin miesten tavoista mallia ottavat, kunnioitus naiseutta kohtaan siinä usein kärsii.
        Sanotaan että nainen on perheen selkäranka, siksi toivoisi että myös arvot pysyisivät naisten hallinnassa, mallina lapsille, kiroilun voisi ainakin unohtaa.
        Kiroileva nainen on kauhistus, tietysti mies myös.

        Noista luonnon tuholaisista supikoira on myös yksi pannaan julistettu, tappaa ja tuhoaa ja on vielä vieras laji suomen luonnossa.
        Ikkunanpesu minullakin painajaisena, muuten hommat hoidettu.
        Katsoin Annan uudelleen ja muistelen joskus nähneeni tai lukeneeni Annan aikuisena olon, untako olen nähnyt.
        Ynnämuuta kaipailen minä myös, toivottavasti kaikki hyvin hänen kohdallaan.

        Miaelina otetaan vaan kevät ja sen ihanuus vastaan tänäänkin, ilolla tervehdin säätä, kuin myös Noja-tuoliin kurkkaavia;)

        Skillan uurasti VC:n pesussa. Minä innostuin kiillottamaan tiskipöydän, kun luin ohjeen netistä. Siinä kehotettiin liottamaan astianpesukoneen tabletti veteen ja jynssäämällä sitten tiskipöydän pinta. Tein työtä käskettyä, ja ihan totta, nyt se hohtaa kuin uutena. Tunsinpa itseni voittajaksi, kuten varmasti Skillankin, kun sai paljon isomman työnsä tehtyä.
        Nyt on nautittava keväisestä sunnuntaista.


    • April does what it wants, näin se menee. Katselin vanhoja valokuvia kevään etenemisestä mökillä. Huhtikuussa v. 2018 kaivoin lumeen "kolon" mökin laiturille. Sinne kannoin kaksi rottinkituolia ja pöydän, jossa istuimme aurinkoisina päivänä piknikillä.

      Eilen pidin lepopäivää aurinkotuolissa kahviterassilla. Koko piha on sula ja kukkapenkit ja pensaat huollettu, orvokkikukka-amppelit houkuttelivat kimalaisia kaverikseni.

      Eliaana kertoi pressuista ja niiden käytöstä erilaisina apulaisina. Niille löytyy monenlaista käyttöä mökillä. Syksyn lehtikasojen poisviennistä aitan katon korjaamiseen ja suojapeitteinä puutarhakalusteille yms.

      Nytkin olen koonnut puulaattoja, jotka peitin pressulla pihan aurinkoiseen paikkaan klappeja varten kun tulis nyt se työntekijä, jonka tilasin pilkehommiin.

      No, lämmintä on luvattu pitkälle ensi viikkoon.

      Kaupunkiasuntoni pihakin on siistitty. Tänään kumoan multaa kukkapenkkiin ja istutan orvokkeja pihalaatikkoon. Krokuksia eri värisiä pukkaa jo pintaan ja Isotkevättähdet ovat ilmestymässä kukkapenkkiin pieninä ryppäinä.

      Veden kun vielä rantaan saan niin voin saunankin lämmittää. Nyt olen tuonut kaikki käyttövedet kaupungista.

      Olen ollut huolissani autostani, maaliskuun lopun mökkimäen sohjossa tunnin kamppailun jälkeen, uskoin jotain menneen rikki koska tietokonetaulu alkoi sekoilemaan.
      Eilen auto jätti minut Prisman parkkihalliin.

      Soitin 24-h autopalveluun ja auttajat tulivatkin nopeasti ja mikä kivinta toinen oli vanha ystäväni vuosien takaa. Ystäväni totesi akun olevan loppu, sain apulaitteesta virtaa ja pääsin kotiin. Nyt heti alkuviikosta ostan uuden akun ja huollatan koko auton samalla kun vaihdatan renkaat.

      Asioilla on tapana järjestyä.

      Naisen asema työelämässä on sitten vuosisadan alun muuttunut suuresti.

      En ole kokenut, että työelämässä ollessani euroni olisivat olleet miesten euroja vähäisempiä. Ansiot lie sidoksissa minkä uran on valinnut. Aluksi prosenttipalkkaisena tarjoilijana tilipussini koostui omasta työpanoksestani kuin yrittäjäurallanikin. Esimies-ja opetustehtävissä olin myös samalla viivalla miesten kanssa. 😊

      Nautitaan kevään pienistä ihanista asioista, lintujen laulusta ja heräävistä ötököistä.

      • Poikani ja miniäni vierailun jälkeen tein maisemakierroksen kevääseen täällä etelärannikolla.
        Miten kaunista alkaa olla,... Saunalahdella ihastelin koivujen herkkyyttä aamupäivän auringossa. Vielä kierros merinäkymissä, niin mökittömänkin sielu on tulvillaan ihastumista.

        Poikani grillituliaiset onkin nyt mielenkiintoni kohteena,..ihanat parsanvarret kiedottuina baconiin tuoksutvat houkuttelevina.

        Ihanaa sunnuntain viettoa!


    • Anonyymi

      Iltapäivää ! Kun Noja-tuoli tuli taas palstalla noteeratuksi ja osallistujien sivistys punnituksi niin ihan pakko tänne on tulla omiaan sopottamaan..))

      Ilma houkuttaisi nyt metsälenkille mutta rampa ei voi.
      Olipa se melkoinen viritys, se selkäterapeutin tapaaminen. Nuori, ehkä vasta valmistunut "ammattilainen", joka sovitti hänelle tutun sabluunan minuun ja esitti sellaisia kysymyksiä, että menin vähintäinkin ymmälle. "Minkä itse katsot aiheuttaneen selän kipuilun?", "Mikä on tavoitteesi , mitä korjausta haet tilanteeseesi"? Ikäänkuin näin rammalla voisi olla muita tavoitteita kuin se, että pystyy taas liikkumaan, mieluummin kivutta...

      Sen verran tuli nyt kuitenkin uutta tietoa, että vaiva ei välttämättä ole piriformis, iskias- hermon joutuminen puristukseen, kyseessä ei ole lainkaan selkävaiva, koska selkä taipuu hyvin eteen, taakse ja sivulle. Nyt on kyse enempi lihas- tai jännepuolen haitasta, joka ei ole vaarallinen vaan kiusallinen. Aloin melkein tuntea itseni luulotautiseksi, jollaisiksi selkäpotilaat kuulemma usein leimataankin.
      No. Kolme täsmäliikettä kotiläksyksi ja kontrollitapaaminen neljän viikon päähän.
      Kipulääkitystä tarpeen mukaan.
      "Kärsimys lisää kärsivällisyyttä"lupasi joku Raamatun miehistä, Paavaliko ? Näkis vaan...

      Kevättä ilmassa, noja-tuolissa, viestien perusteella. Kyllähän lämpö ja valo hyvää tekevät, oli kunto mikä hyvänsä. Aamulla jo minäkin linkutin tuolla pihamaalla, roskareissulla ja kompostihommissa. Viikolla pyydän vähän apua isompiin töihin, ehkä pensaitakin täytyy vielä vähän siistiä. Lapsille olen luvannut trampoliinin pihamaalle, siinä menee
      sulkapallokenttä, mutta ehkä sen voi tarvittaessa sijoittaa muualle.

      Ai niin, nyt on myös kirjojen karsinta hyvässä alussa. Antikvariaatista tuli tuttu mies
      asialle. Olikin mielenkiintoinen sessio. Hän omistaa useita aktikvariaatteja ja on myös asuntosijoittaja, asuttanut maahanmuuttajia, kuten minäkin, satunnaisesti, pienimuotoisesti. Äkkiä siinä tuli elämäntarinat vaihdettua puolin ja toisin, myös meidän yhteisen tutun, joka oli edesmennyt kuten arvelinkin.
      Muutenkin, kun olen joutunut asioinnissa käyttämään taksia, on tullut kuunneltua näitä yrittäjätarinoita ja etenkin taksien ahdinko on aikamoinen tällä hetkellä.

      Onneksi meidän ikäisten ei enää tarvitse kamppailla toimeentulon kanssa, jos siis tyytyy vähään, perustarpeisiin.
      Kiitos Mak-Ris tuosta tiskipöydän putsausvinkistä. Enpä olisi arvannut. Kyllä te ahkeria olette tuon kodin hoidon kanssa. Minä olen jo kahden vaiheilla kutsuako ammatti-ihmisen tekemään kevätsiivouksen, kun nuoremmatkin siivouspalvelua käyttävät. Voihan sitä sitten siivota heidän jälkeensä kuten jotkut ovat joutuneet tekemään...))
      Hyvää sunnuntaipäivän loppua ja alkavaa viikkoa,
      demeter1

      • Anonyymi

        Niin,ihmetellä täytyy,miten ajatukset täällä liikkuu lähes suorittamisen ja arkisten töiden kertomisessa tai suunnittelussa.
        Kulumia,niska ja polvikipuja valitetaan,mutta yhteyksiä ei tajuta!
        Ei uskoisi lukevansa 80 palstaa.


      • Iltapäivää!
        Huomasin Skillanin huomanneen, että en ole kirjoitellut Noja-tuoliin. Niin
        se on jäänyt tekemettä, jonkun verran olen känyt lukasemassa. Hyvinhän
        ja sopuisasti keskustelut näyttää käyvän.
        Onhan minulla ollut vähän ongelmia niin terveyden kuin asioiden kanssa.
        Ylläyksiä on tullut, myös tietokoneen kanssa.
        Kyllä hengissä hyvinkin olen, tosin kaikenlaisten sattumien summana, aloitekykyni
        on lannistunut. Pitää vain keskittyä hoitamaan ongelmia, joita en laajemmin
        kerro. Se menisi "ruikutuksen" puolelle.
        Ehkä palaan myöhemmin tännekin. Teille hyvää jatkoa!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin,ihmetellä täytyy,miten ajatukset täällä liikkuu lähes suorittamisen ja arkisten töiden kertomisessa tai suunnittelussa.
        Kulumia,niska ja polvikipuja valitetaan,mutta yhteyksiä ei tajuta!
        Ei uskoisi lukevansa 80 palstaa.

        Totta kai noilla asioilla (yli)suorittamisella ja erilaisilla krempoilla on yhteys, Ano 17.15, mutta kun ei aina voi tietää mitä kroppa kestää mitä ei. Sen tietää vasta sitten, kun kroppa siitä kertoo.
        Kovasti meitä myös kannustetaan ylläpitämään kuntoamme, liikkumaan monipuolisesti, välttämään istumista ja haastamaan itseämme erilaiseen suorittamiseen.
        Maallikkona emme tietenkään voi tietää, mikä on se toimi tai liike, joka ei meille sopinut, jos se sattuu sopimaan vaikka tutulle ikätoverille.

        Niin, että sanoisin, että meidän krempoissa ei välttämättä ole kyse tiedon tai harkinnan puutteesta vaan yksinkertaisesti vain huonosta tuurista.

        demeter1


      • Anonyymi kirjoitti:

        Totta kai noilla asioilla (yli)suorittamisella ja erilaisilla krempoilla on yhteys, Ano 17.15, mutta kun ei aina voi tietää mitä kroppa kestää mitä ei. Sen tietää vasta sitten, kun kroppa siitä kertoo.
        Kovasti meitä myös kannustetaan ylläpitämään kuntoamme, liikkumaan monipuolisesti, välttämään istumista ja haastamaan itseämme erilaiseen suorittamiseen.
        Maallikkona emme tietenkään voi tietää, mikä on se toimi tai liike, joka ei meille sopinut, jos se sattuu sopimaan vaikka tutulle ikätoverille.

        Niin, että sanoisin, että meidän krempoissa ei välttämättä ole kyse tiedon tai harkinnan puutteesta vaan yksinkertaisesti vain huonosta tuurista.

        demeter1

        Hyvää viikonalkua ja aurinkoista päivää.
        Kevät mieli tässä tuppaa olemaan, vaikka vanhana ei kai pitäisi sellaistakaan tuntea, pitäisi vaan olla raihnainen hapan naama.
        Vai eikö, uskon monen mielessään sanovan, ei ollenkaan, samaa mieltä minä myös.
        Keho voi raihnainen olla, mutta mieli nuoruuden tuntein elää;)
        Sallitaan valitus, se helpotta kummasti, senkin olen kokenut;)

        Noista selkävaivoista taitaa loppujen lopuksi olla niin monta mieltä, kuin miestäkin, issiaksen, pullistuman ja ahtautuman olen omalla kohdallani saanut kuulla, leikkaukseen monta kymmentä vuotta määrättiin, tässä vaan kompuroin ilman leikkausta.
        Olkoonpa selän kipu mitä tahansa, vaikeuksia ne aiheuttaa, onneksi vaivani on pysynyt melko hyvänä, en syö edes pillereitä.
        Liike on lääke, kuulemma, mutta jos suoritus vaikeuksia tulee, ei pitäisi syyllistää, minkä sille ihminen mahtaa, kun apua ei osaa lääkäritkään kaikin ajoin antaa.
        Uskonkin, että jokainen jossain määrin vanhenemisenkehossaan joutuu kokemaan,, nekin joilla hyviä neuvoja on tarjolla joka asiaan.

        Voiton tunteita ne perussiivouksetkin antaa Mak-Ris, minulla tuota tiskipöytää ei tarvitse kirkastaa, mutta allas ja keraamisen hellan taso työtä antavat.
        Vartta vasten hellalle tarkoitettu pesuaine on, mutta ei meinaa tepsiä, lienee huonoa ainesta tuo pinta hellassa.
        Minä olen käyttänyt konetiskiainetta, syömävälineiden kirkastamiseen, koneessa pesten jäävät kirjaviksi, liuotan tabletin ja siihen veteen laitan välineet likoamaan, pesen ja kuivaan, kirkkaampia vähän aikaa ovat.
        Tiskikoneenikin pitäisi uusia, ei oikein tyydyttävästi toimi.

        Mukava nähdä ynnämuun ilmestyminen, sitä aina tulee ajatus kaikenlaisesta näillä kymmenillä.
        Ymmärrän, että suuri into hiipuu, mutta kiva jos joskus merkkejä jätät, kuitenkin kauan on tämän koneen tiimoilta tutuiksi tulleet monet kirjoittajat.

        Tuommoiseen mieheen haluaisin tutustua ja kauppaa ruveta tekemään noista kirja sarjoista demeter, eivät oikein lämpene ostopuuhiin nämä antikvariaattien omistajat.
        Joskus olen soitellut, mutta ei onnistu kauppaaminen.
        Olisi huomattavasti helpompi siirtää kirjahyllyä, jos nuo sarjat olisi poissa;)

        Eilen kävelimme kälyni kanssa ja istahdimme puiston penkille, totesimme molemmat, miten hyvin asiat voikaan olla, ei kiirettä ja tilaisuus vaikka seurustelemaan tuntemattomien kanssa, nauttia kauniista säästä, ei siihen onnen tunteeseen kummempaa tarvitse.

        Valinnan mahdollisuuksia noiden töiden suhteen ei aina kaikilla ole ollut, on pitänyt ottaa se mikä eteen on tullut ja se ei useinkaan onnistunut olemaan se halutuin ja ei ainakaan palkkauksessa miesten tasoa.
        Toivottavasti parannusta tämä asia myös joskus tavoittaa, joskin siitäkään ei varmaan voi mitään hyvää sanoa, ne huonommat työt ei nuorille kelpaa, onhan korvauksia saatavana ilman työ tekemistäkin.
        Paljon ehdit korpikirjailija tekemään, joka paikkaan osaat tarttua ja aikakin riittää, ei ole kuin minulla, työt hidastuu ja siirtyy useinkin toiseen päivään.

        Lueskelin palstan ketjuja eilen ja huomasin taas "hampaissa" olevamme ja tuo kirjoitusten virheellisyys mainittu.
        Pitää sanoa, että koneeni oikeinkirjoituksentaso taitaa olla samaa mitä kirjoittajalla, aika vähän punakynää käyttää, toki joskus esiin tulee ja yritän korjata.
        Minusta aika pienestä maine menee jos nyt ei osaa kaikkien mielestä oikein kirjoitusta, osoittaa se arvostelu jotain muuta, ehkä pieni kateus sieltä takaa kuultaa;)
        Tuo kaiken arkisen karsiminen, voi sentään, mitä aiheita enää löytyykään, kerrommehan kulttuurista kirjojen osalta ainakin, ja teatteri ja konsertit myös usein kirjoitus aiheita.
        Mitä jääkään näille vaativille kirjoittajille kirjoitettavaksi, jos nämä viestit ei miellytä, köyhäksi anti jää, jos pitää pohtia yhtä aihetta, kuten "sielunvaellusta" esimerkkinä.
        No lupahan on keksiä fiiniä ja filmaattista, kyllä palstalle sopii;)

        Jospa palstan ulkopuolisia hommia lähden suorittamaan ja onnekseni ei arvostelijoita täällä näy, itsekin olen täysin tyytyväinen olooni, samaa toivon teidän kaikkien kokevan;)


      • SkillaN kirjoitti:

        Hyvää viikonalkua ja aurinkoista päivää.
        Kevät mieli tässä tuppaa olemaan, vaikka vanhana ei kai pitäisi sellaistakaan tuntea, pitäisi vaan olla raihnainen hapan naama.
        Vai eikö, uskon monen mielessään sanovan, ei ollenkaan, samaa mieltä minä myös.
        Keho voi raihnainen olla, mutta mieli nuoruuden tuntein elää;)
        Sallitaan valitus, se helpotta kummasti, senkin olen kokenut;)

        Noista selkävaivoista taitaa loppujen lopuksi olla niin monta mieltä, kuin miestäkin, issiaksen, pullistuman ja ahtautuman olen omalla kohdallani saanut kuulla, leikkaukseen monta kymmentä vuotta määrättiin, tässä vaan kompuroin ilman leikkausta.
        Olkoonpa selän kipu mitä tahansa, vaikeuksia ne aiheuttaa, onneksi vaivani on pysynyt melko hyvänä, en syö edes pillereitä.
        Liike on lääke, kuulemma, mutta jos suoritus vaikeuksia tulee, ei pitäisi syyllistää, minkä sille ihminen mahtaa, kun apua ei osaa lääkäritkään kaikin ajoin antaa.
        Uskonkin, että jokainen jossain määrin vanhenemisenkehossaan joutuu kokemaan,, nekin joilla hyviä neuvoja on tarjolla joka asiaan.

        Voiton tunteita ne perussiivouksetkin antaa Mak-Ris, minulla tuota tiskipöytää ei tarvitse kirkastaa, mutta allas ja keraamisen hellan taso työtä antavat.
        Vartta vasten hellalle tarkoitettu pesuaine on, mutta ei meinaa tepsiä, lienee huonoa ainesta tuo pinta hellassa.
        Minä olen käyttänyt konetiskiainetta, syömävälineiden kirkastamiseen, koneessa pesten jäävät kirjaviksi, liuotan tabletin ja siihen veteen laitan välineet likoamaan, pesen ja kuivaan, kirkkaampia vähän aikaa ovat.
        Tiskikoneenikin pitäisi uusia, ei oikein tyydyttävästi toimi.

        Mukava nähdä ynnämuun ilmestyminen, sitä aina tulee ajatus kaikenlaisesta näillä kymmenillä.
        Ymmärrän, että suuri into hiipuu, mutta kiva jos joskus merkkejä jätät, kuitenkin kauan on tämän koneen tiimoilta tutuiksi tulleet monet kirjoittajat.

        Tuommoiseen mieheen haluaisin tutustua ja kauppaa ruveta tekemään noista kirja sarjoista demeter, eivät oikein lämpene ostopuuhiin nämä antikvariaattien omistajat.
        Joskus olen soitellut, mutta ei onnistu kauppaaminen.
        Olisi huomattavasti helpompi siirtää kirjahyllyä, jos nuo sarjat olisi poissa;)

        Eilen kävelimme kälyni kanssa ja istahdimme puiston penkille, totesimme molemmat, miten hyvin asiat voikaan olla, ei kiirettä ja tilaisuus vaikka seurustelemaan tuntemattomien kanssa, nauttia kauniista säästä, ei siihen onnen tunteeseen kummempaa tarvitse.

        Valinnan mahdollisuuksia noiden töiden suhteen ei aina kaikilla ole ollut, on pitänyt ottaa se mikä eteen on tullut ja se ei useinkaan onnistunut olemaan se halutuin ja ei ainakaan palkkauksessa miesten tasoa.
        Toivottavasti parannusta tämä asia myös joskus tavoittaa, joskin siitäkään ei varmaan voi mitään hyvää sanoa, ne huonommat työt ei nuorille kelpaa, onhan korvauksia saatavana ilman työ tekemistäkin.
        Paljon ehdit korpikirjailija tekemään, joka paikkaan osaat tarttua ja aikakin riittää, ei ole kuin minulla, työt hidastuu ja siirtyy useinkin toiseen päivään.

        Lueskelin palstan ketjuja eilen ja huomasin taas "hampaissa" olevamme ja tuo kirjoitusten virheellisyys mainittu.
        Pitää sanoa, että koneeni oikeinkirjoituksentaso taitaa olla samaa mitä kirjoittajalla, aika vähän punakynää käyttää, toki joskus esiin tulee ja yritän korjata.
        Minusta aika pienestä maine menee jos nyt ei osaa kaikkien mielestä oikein kirjoitusta, osoittaa se arvostelu jotain muuta, ehkä pieni kateus sieltä takaa kuultaa;)
        Tuo kaiken arkisen karsiminen, voi sentään, mitä aiheita enää löytyykään, kerrommehan kulttuurista kirjojen osalta ainakin, ja teatteri ja konsertit myös usein kirjoitus aiheita.
        Mitä jääkään näille vaativille kirjoittajille kirjoitettavaksi, jos nämä viestit ei miellytä, köyhäksi anti jää, jos pitää pohtia yhtä aihetta, kuten "sielunvaellusta" esimerkkinä.
        No lupahan on keksiä fiiniä ja filmaattista, kyllä palstalle sopii;)

        Jospa palstan ulkopuolisia hommia lähden suorittamaan ja onnekseni ei arvostelijoita täällä näy, itsekin olen täysin tyytyväinen olooni, samaa toivon teidän kaikkien kokevan;)

        Olihan mukavaa Ynnämuun pistäytyminen, mielellään on kannaottojaan luettu, ja kaipaamaan niitä jäi.
        Samaa kaliiperiä noudatan itsekin mitä tulee tauteihin, ja niistä kertomisiin,...toki mainitsen nyt poteneeni keuhkokuumeen, jonka vuoksi en avoparvekettani itse siivoa. Cp arvot on jo laskeneet, mutta toipuminen vie kuulemma viikkoja.

        Se siitä, muuten on tämä yhteisömme juuri sitä mistä Tommi Hellsten eilen puhui Arto Nyberg'ín ohjelmassa.
        Yksinäisillä ihmisillä ei kotonaan ole sitä palautteen antajaa, joten tarve täyttyy hauskasti samankaltaisten kesken.

        Arjestahan valtaosa elämästä koostuu, mutta mielestäni pilkahtaa usein tähtihetkiäkin kertomassamme 😊))
        Ainakin hyväntahtoisuus on ollut tyypillistä Noja-tuoliin normaalisti kuuluville!

        Jatketaan iloiten sovusta ja hyväntuulisuudesta delleenkin. 🌷


      • sinisiru kirjoitti:

        Olihan mukavaa Ynnämuun pistäytyminen, mielellään on kannaottojaan luettu, ja kaipaamaan niitä jäi.
        Samaa kaliiperiä noudatan itsekin mitä tulee tauteihin, ja niistä kertomisiin,...toki mainitsen nyt poteneeni keuhkokuumeen, jonka vuoksi en avoparvekettani itse siivoa. Cp arvot on jo laskeneet, mutta toipuminen vie kuulemma viikkoja.

        Se siitä, muuten on tämä yhteisömme juuri sitä mistä Tommi Hellsten eilen puhui Arto Nyberg'ín ohjelmassa.
        Yksinäisillä ihmisillä ei kotonaan ole sitä palautteen antajaa, joten tarve täyttyy hauskasti samankaltaisten kesken.

        Arjestahan valtaosa elämästä koostuu, mutta mielestäni pilkahtaa usein tähtihetkiäkin kertomassamme 😊))
        Ainakin hyväntahtoisuus on ollut tyypillistä Noja-tuoliin normaalisti kuuluville!

        Jatketaan iloiten sovusta ja hyväntuulisuudesta delleenkin. 🌷

        Ihminen on laumaeläin, ja on siitäkin syystä hyvin tärkeää, ettei kanssakulkijoita jätetä oman onnensa nojaan.
        Toiselta kantilta katsottuna on huomattava, että moni meistä pitää tarkoituksella etäisyyttä muihin. Kukin luonteensa mukaisesti, tottakai.
        Ihmisen ei kuitenkaan ole hyvä jäädä yksin, sanotaan jossakin arvokkaassa teoksessa, sanasta sanaan en rupea sanailemaan, koska voinkin muistaa ja ymmärtää väärin. Kaveria ei kuitenkaan ole syytä jättää.

        Sen vuoksi tämä korona-aika on aiheuttanut monissa mielenterveydellisiä ongelmia, kun kaikki kontaktit ovat katkenneet. Lääkärit ja terapeutit ovat tavoittamattomissa.
        Apua ongelmiin on vaikea saada.
        Luin juuri epätoivoisten vanhempien kirjoituksen lapsensa ongelmista, joihin yhteiskunta ei pysty antamaan apua. Viidellä luukulla on käyty, saatu pilleripurkki ja kehotus seurata nettipalstaa, jossa annetaan neuvoja itseään viilteleville nuorille.
        Me emme viiltele itseämme, mutta yksinäisyys painaa varmasti monia, vaikka korostammekin, että läheiset pitävät yhteyttä ja käyvät pikakahvilla terassilla. Rokotukset kuitenkin tuovat valoa tilanteeseen.

        On lohduttava istahtaa nojatuoliin ja jutella vaikka tiskaamisesta, pitää yhteyttä samoihin, tuttuihin ihmisiin, joista on tullut mukavia juttukavereita vuosien myötä. Yhteydenpito on näinä aikoina tärkeää. Vaikkapa vain näin virtuaalisestikin.

        Lämmintä huhtikuun päivää palstalaisille.


      • Anonyymi
        Mak-Ris kirjoitti:

        Ihminen on laumaeläin, ja on siitäkin syystä hyvin tärkeää, ettei kanssakulkijoita jätetä oman onnensa nojaan.
        Toiselta kantilta katsottuna on huomattava, että moni meistä pitää tarkoituksella etäisyyttä muihin. Kukin luonteensa mukaisesti, tottakai.
        Ihmisen ei kuitenkaan ole hyvä jäädä yksin, sanotaan jossakin arvokkaassa teoksessa, sanasta sanaan en rupea sanailemaan, koska voinkin muistaa ja ymmärtää väärin. Kaveria ei kuitenkaan ole syytä jättää.

        Sen vuoksi tämä korona-aika on aiheuttanut monissa mielenterveydellisiä ongelmia, kun kaikki kontaktit ovat katkenneet. Lääkärit ja terapeutit ovat tavoittamattomissa.
        Apua ongelmiin on vaikea saada.
        Luin juuri epätoivoisten vanhempien kirjoituksen lapsensa ongelmista, joihin yhteiskunta ei pysty antamaan apua. Viidellä luukulla on käyty, saatu pilleripurkki ja kehotus seurata nettipalstaa, jossa annetaan neuvoja itseään viilteleville nuorille.
        Me emme viiltele itseämme, mutta yksinäisyys painaa varmasti monia, vaikka korostammekin, että läheiset pitävät yhteyttä ja käyvät pikakahvilla terassilla. Rokotukset kuitenkin tuovat valoa tilanteeseen.

        On lohduttava istahtaa nojatuoliin ja jutella vaikka tiskaamisesta, pitää yhteyttä samoihin, tuttuihin ihmisiin, joista on tullut mukavia juttukavereita vuosien myötä. Yhteydenpito on näinä aikoina tärkeää. Vaikkapa vain näin virtuaalisestikin.

        Lämmintä huhtikuun päivää palstalaisille.

        "Vanha konsti parempi, kuin pussillinen uusia!" Sen totesin taas, kun ruokasoodalla kahvinkeittimeni pesin.
        Soodaveden antaa mennä keittimen läpi ja tyhjää veden altaaseen, siinä pesee muut välineet ja lopuksi keittimen läpi pari kertaa vielä vesi.
        Kirkkaaksi tuli, lisäksi samalla soodavedellä voi tiskata aamun ruokalautaset ja muut välineet. Taloudellistakin!
        Pyykit heiluu hijaa pikkutuulessa, nopeasti kevätsää kuivaa.
        Rodorendolle vein vettä ja suihkutin, kukkanuppuja on paljon, saakohan juuret kosteutta maasta jo, vai onko routaa, täytyy avittaa hieman.

        "Oi toukokuu, oi toivon kuu,
        te päivät kesän koissa,
        kun kaikki suveen valmistuu,
        mut suvi viel on poissa.
        Kun päättyy talven pitkä yö
        ja alkaa valon aika,
        kun kitaraansa kiuru lyö, vaan viel ei pääskyn aika".

        Niin, se on vuoden parasta aikaa, ja kyllä tämä huhtikuu on myös sitä,
        ihminen oikein hämmästyy tätä valoa talven pimeyden jälkeen.

        Voidaan hyvin ,
        Neeasa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Vanha konsti parempi, kuin pussillinen uusia!" Sen totesin taas, kun ruokasoodalla kahvinkeittimeni pesin.
        Soodaveden antaa mennä keittimen läpi ja tyhjää veden altaaseen, siinä pesee muut välineet ja lopuksi keittimen läpi pari kertaa vielä vesi.
        Kirkkaaksi tuli, lisäksi samalla soodavedellä voi tiskata aamun ruokalautaset ja muut välineet. Taloudellistakin!
        Pyykit heiluu hijaa pikkutuulessa, nopeasti kevätsää kuivaa.
        Rodorendolle vein vettä ja suihkutin, kukkanuppuja on paljon, saakohan juuret kosteutta maasta jo, vai onko routaa, täytyy avittaa hieman.

        "Oi toukokuu, oi toivon kuu,
        te päivät kesän koissa,
        kun kaikki suveen valmistuu,
        mut suvi viel on poissa.
        Kun päättyy talven pitkä yö
        ja alkaa valon aika,
        kun kitaraansa kiuru lyö, vaan viel ei pääskyn aika".

        Niin, se on vuoden parasta aikaa, ja kyllä tämä huhtikuu on myös sitä,
        ihminen oikein hämmästyy tätä valoa talven pimeyden jälkeen.

        Voidaan hyvin ,
        Neeasa

        Hyvä, Neeasa, sinä sen sanoit!
        Tulin juuri ulkoa. Voidaan hyvin! Melina.


    • Kesä on korvessa 🌞

      Että ei saisi kertoa rutiineista, no en kerrokaan kun päiviini kuuluu ylläreitä ja extemporejutskoja.

      Yllärin koin kun aamulla mökille menin, mökkirenki oli tullut ja hakkasi kirveellä pölkkyjä.

      "Eikö sinulla ole klapikonetta?
      On, vaan en löytänyt virtapistoketta. No, voi herranjestas, kerroin pomollesi, että saunankuistilta löytyy pistoke."

      Hajamielinen pomo oli unohtanut kertoa. No, renki nautti silminnähden kesäisestä päivästä ihanteellisissa työolosuhteissa eikä hänellä näyttänyt kiireet painavan. T-paitasillaan rannalla puita pilkekonella pieni.

      En ilennyt nakuilemaan heittäytyä vaikka auringon porotus kutsuikin leelian lepotuoliin.
      Aloin ripsuta mökkiä. Kaikki ovet selekosilleen ja matot pihalle. Nyt se alko, mutta luutuukset saa vielä odottaa järviveden saapumista rantaa. Ripustelin verhokappoja, viime kesä mentiin ilman verhoja. Olin niin onnellinen uusista ikkunoista ja niiden valkeista pielistä, jotta en raskinut verhoilla näkyä pilata. Nyt halusin taas väriä ja vaihtelua.

      Rutiinia ei lie sekään, että hain Motonetista uuden akun autooni, auto menee huomenna huoltoon. Ajelen P.n autolla kun en uskalla omallani, ettei jätä taas pulaan.

      Nyt rutiininomaisesti kirjoitan samalla kun selkääni oijon "murresana" 😊.

      • Tervehdys tähän tiistaiaamuun, kauniina sää jatkuu, koivujen vihertävä sävy vahvistuu, toki vielä menee joku aika ennen hiirenkorva aikaa.
        Ajelimme eilen kälyni ja kummityttöni kanssa maalle, heidän vanhaan kotiin, katselin maisemia, kovasti olisi töitä ohi kiitäneissä metsissä, risusavottaa ja puunkaatoa, mistä on kiinni ettei työttömiä ohjata näihin hommiin, no kai se rahasta sekin vai eikö työhaluisia löydy?
        Haikea tehtävä oli meilläkin kodin irtaimistoa keräilimme kälyni uuteen kotiin ja voi kauhistus sitä tavaran määrää mikä siellä oli.
        65- vuotta avioliittoa, johan siihen aikaan tavaraa kertyy, kun mistään ei ole haluttu luopua.
        Nyt sitten aika rajusti syrjään siirtyi tavaraa, jäi perikunnan tehtäväksi sopia mitä niille tehdään.
        Luin lehdestä miten nuorison liikkuminen olematonta, kuitenkin näen monen pyöräilevän kouluun, johan siinäkin pieni osuus liikuntaan tulee.
        Ennen tuokin asia hoitui, kun ilmaisia kyytejä ei järjestetty, hyvästä tarkoituksestakin joskus harmia syntyy.

        Tuo keuhkokuume on aika vaarallinen vanhenevalla ihmisellä, paras on varovainen olla sinisiru.

        Mak-Ris asiaa puhut, kyllä näitä kanavia pitäisi olla mihin huoliaan ja vaivojaan voisi kertoilla, yksinäisyys tai se tunne on vaarallinen myöskin, kun pahaksi pääsee.
        Kaikilla ei tuo lapsien yhteydenottokaan oikein suju, kokevat useatikin rasitteena vanhempansa.
        Onhan totta jos paljon apua joutuu pyytämään rasitehan sitä on, työssä käyvät lapset nääntyvät jo omien velvoitteiden kanssa, siihen ei lisää huolia monikaan halua.
        Kuitenkin velvollisuuden tunteen kokien, yrittävät sinnitellä ja huomioida vanhukset.
        Olen ollut siinä onnellisessa asemassa, että tänne asti olen melko hyvin selvinnyt ilman lapsien vaivaamista ja näin toivoisin jatkuvan.
        Yhteiskunnan apu on hyvä, mutta maksut saattaa tiukkaa tehdä pieni tuloisille eläkeläisille.
        Miten paljon onkaan näitä nuoriakin jotka avun tarpeen joutuvat yhteiskunnalta hakemaan ja aina ei edes tavoita kaikkia vaikeuksien kanssa painivia.
        Parantamista asioiden suhteen löytyy joka puolelta.

        Tuo soodavesi on hyvä puhdistus aine juuri kahvipannun sisuksiin. ja kirkastaa myös altaan, kun vähän pesintä heiluttaa.
        Nuo vanhat konstit moneen avun antaa, etikka toinen ja soodaan yhdistettynä monen lian lääke.

        Tuo klapien teko sillä koneella on kivaa, ihan sitä nautti kun puun kohdalleen laittoi ja ei mahtanut mitään, pieniksi meni.
        Hyvä keksintö kerrassaan, kiva että senkin asian sain kokeilla, selkäänkään ei ottanut, kun seisoen pystyi työn tekemään.
        Kirveen kanssakin heiluin ja kiva kokemus myöskin, vaikka pelkäsinkin lyöväni jalkaan, mutta oppi sitä siinäkin varotoimenpiteet.
        Voipa olla jos työkseen tekisi, ei niin kivalta enää tuntuisikaan;)
        Kaikki keväisin tehtävät hommat oli minusta mieluisia, kylvöt ja istutukset ja sitten kaiken kruunasi se maan anti, nyt vain kukkaruukkuja melko huonolla menestyksellä laittelen.

        Hyvältä näyttää kesän tulo, nyt jo lämmintä vesisadetta alkaa luonto kaipaamaan ja sitten räjähdys ja kaikki valmiina kesään, vajaa kuukausi ja sitten jo pääskytkin ilonamme liitelee;)
        Hyvillä mielin eloamme jatkamme ja lopulta taittuu niska myös tuolta meitä vaivaavalta taudiltakin, näin pitää uskoa;)


    • Aurinkoista aamupäivää! Lämpö on hellinyt ilmeisesti kautta koko Suomen, nautitaan nyt niin kauan kuin tätä ihanuutta kestää. Vesisadekin olisi tervetullut, saisi viherrys vauhtia ja katupölyt kyytiä. Täällä meren äärellä meri tasaa lämpöä, tuulten voimakkuudet ja suunnat myös vaikuttavat enemmän kuin mantereisessa ilmanalassa.

      Saimme kutsun sukuloimaan Turkuun, pinikille Ruissaloon ja Aurajoen rantakävelylle, kun porukallamme alkoi olla ensimmäisen rokotuksen suoja, ja yllättävän lämmintä siellä lounaassa olikin. Tammimetsät ovat upeita missä asussa tahansa, saavat lehtensä myöhään. Sinivuokot värittävät nyt metsää, valkovuokotkin aloittavat. Kunhan kevät vielä hiukan etenee, Lohjan Karkalin lehto on vuorossa, samoin valkovuokkojen täyttämä Tammisaaren Ramsholmen. Helsingin Roihuvuoren kirsikkapuisto kukkii pilvinä toukokuun puolivälin maissa, mutta siellä on aina valtaisa tungos.

      Aika kova myrkky siivoukseen tuo tiskikoneaine on, en käyttäisi muualla ilman silmäsuojaimia ja kunnon käsineitä. Josku olen pohjaanpalaneen kattilan puhdistanut keittämällä siinä tiskitablettia, mutta se höyrykin tunti pökerryttävältä. Tiskipöydän teräsaltaat puhdistan välillä sitruunalla, jää usein puristettuja sitruunanpuolikkaita ja niillä hankaamalla näkee tuloksen. Sitruuna maustaa kalan, ja sillä lähtee kalan haju käsistä. Nyt parsa-aikaan teen voi-sitruunakastiketta ja salaattiinkin sitä puristan. Kahvinkeittimeen sopii etikka, se poistaa hyvin kalkkia, soodalla lähtee rasva. Aika paljon käytän yleissiivouksessa tavallista käsitiskiainetta, sitä on aina veden kanssa laimennettuna suihkupullossakin. Martta-osastolle mentiin taas, mutta onhan täällä vastapainona herkkiä runoja ja luontokuvausta.

      Meillä vanhan tavaran paljoutta hillitsi rakennusvaihe. Ennen uuden rakentamista myytiin entinen talo ja muutettiin väliaikaisesti kerrostalokolmioon. Siinä jyvät eroteltiin akanoista, eikä kukaan ole edes tarjonnut omiaan säilytettäväksi. Eri asia on omien lasten lapsuusajan tavarat, joilla on muistoarvoa, kuten parhaat lelut ja kirjat. Aika mukavasti niitä ovat vieneet omiinkin koteihinsa ja ensimmäinen opiskelemaan lähtenyt lapsenlapsikin kelpuutti joitain astioita. Kirjahyllyt ovat lasioviset, samoin muukin esineistö paljolti lasi- ja puuovien takana kaapeissaan ja komeroissaan. Aika vähällä pääsen siivouksessa, pidän selkeydestä, sisään tulviva luonnonvalo on oikeastaan kaunein sisustuselementti.

      Viipyillään ihanissa huhtikuun keväänedistymishavainnoissa ja valoisasti kohti toukokuuta, voikaatte hyvin!

      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muistatteko vielä tätä lasten toivomusketjua, joka liikutti aikoinaan meitä
        Melinaa ja puolisoaan - ja varmaan kaikkia sen nähneitä.
        Samaalla voidaan huomata luonteiden eroavaisuudet jo pieninä:

        https://www.facebook.com/elavaarkisto/videos/217102729384794

        Meistä autoilevista aikuisista johtuu, että lasten unelmat voivat toteutua.
        Viime aikoinakin on kaksi ikävää uutista näistä asioista kuulunut.
        Ollaan tarkkana myös kääntyessämme.

        Kevään tullessa vauhdit pyrkivät lsääntymään, mutta tarkkuus silloinkin pelastaa!
        Voidaan hyvin!


      • Herttainen video lapsien urahaaveista vuosien takaa!
        Miten minusta tuntuu, että lapset olivat enemmän lapsia ennen muinoin. Vähän ujoja ja arkoja puhumaan vieraalle aikuiselle. Tietoisku sanoo, että lapsia jäi autojen alle 150 vuodessa. Se määrä on varmasti vähentynyt. Enää ei koulun alkamispäivän iltauutisissa kerrota auton alle jääneistä koululaisista.
        Suomessa lapset kuitenkin osaavat kulkea tänäkin päivänä itse ja yksin koulumatkansa, mikä ihmetyttää monia ulkomaalaisia turisteja. Monissa maissa lapset viedään ja tuodaan autolla, vaikka matka olisi lyhytkin.
        Ehkä meillä ei vieläkään ole niin kiire kuin suuressa maailmassa.


    • Iltapäivää ! Kiva lukea teidän kevätkuulumisia, iloa ja ihmetystä ! Ja ynnämuun "ilmoittautuminen" oli huojentava tapahtuma..))

      Itse olen ollut pari päivää niin mörtsi, etten ole ilennyt edes nojatuoliin istahtaa, tai linkuttaa..)) Kun tuntuu, että eksperttien neuvot ja käsittely vain huonontavat tilannettani. No. En nyt jatka siitä...

      Onhan tässä mukavaakin tapahtumista ollut. Poika tarjosi kodissaan sunnuntailounaan ja sain tavata pikkumiehenkin taas. Hänestä on hyvää vauhtia tulossa todellinen luontoaktivisti, joten yhteistä keskusteltavaa ja harrastuneisuutta riittää,,))
      Pinaattivohveleita oli hänen toivomuslistallaan, joten niiden sorvaamiseen on ryhdyttävä pian.
      Kyllä vain nuo pilkatut marttavinkit kelpaavat minulle muistutuksena ellei muuta.
      Minkähän vuoksi niitä halveksitaan ? Osataanko kaikki jo, vai koetaanko ne jotenkin rahvaanomaisiksi ?
      Oli miten oli, kyllähän arkiset askareet pitävät elämässä kiinni ja niiden suorittaminen voi palkita yhtä lailla kuin korkealentoiset keskustelut, vaikka siitä sielunvaelluksesta..))
      Hyvää, aurinkoista kevätpäivää vain kaikille. "Kyllä se tästä vielä huononee", siteeraus tutultani jota hän viljelee aina kun kertoo/kuulee hyviä uutisia,,))
      demeter1

      • Anonyymi

        Huumori on minun mielestäni aina paikallaan, kellä siihen vain on taitoa.
        Lisää vain sitä lajia, toivoo Melina.

        Ja paikallaan oli myös ottaa taas esiin tiskipöydän teräsosan kiillotuksen palauttaminen,
        kiitos siitä Mak-Risille, Neeasalle ja Ramoonalle, sillä aina aika ajoinhan se on tehtävä.
        Käytin nestemäistä Omo-pyykinpesuainetta, kuten tapaan tehdä.
        Ja koska se on väkevää kuin myrkky, huuhdeltuani sen pois, niin pesen aina pöydän kaksine lavuaareineen vielä astianpesuaine Fairilla.

        Kyllä nyt taas siellä ollaan niin puhtaita, että!

        Ei muuta kuin hyvää päivänjatkoa kaikille! t. Melina.


    • Anonyymi

      Hyvää päivää!
      Melkein hellettä, kun ei tuule :)

      Kyllä ne valkovuokot jo kukkivat, sini- ja keltavuokkojen kanssa kilpaa.

      Lauantaina tapasin perhettä mökkipiknikillä. Sattui lämmin päivä. Rantasaunan kuistilla mittari hipoi 30. Teini heitti talviturvin. Näytti tyttöystävänsä kuvan, söpö oli.
      Antoisa oli päivä. Ehdottivat josko haluaisin viettää pidempiä aikoja mökillä. Ei kiitos, jos "maailma aukee", niin tämä mummo ei mökkihöperöidy tulevana kesänä :)

      Tyttärellä oli alkuvuodesta piriformisvaivaa. Kipeytyi pitkällä lenkillä. Fysikaalisella hoidolla, sitkeydellä ja pienillä lenkeillä nyt on vaivastaan päässyt. Viiltävää kipua kuulemma joka askeleella pahimmillaan.

      Ynnämuu bongattu :)

      Jaa'a potut taitaa olla kypsät. Vähän myöhäinen lounas, hain Hotakaisen kirjastosta, vihdoinkin.

      Aurinkoisia kevätpäiviä!

      brinkkala

      • Anonyymi

        Tänä kesänä ajan useammin mökille kuin viime vuonna. Matka sinne on noin 1 tunti ja hyvää tietä. M-e.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tänä kesänä ajan useammin mökille kuin viime vuonna. Matka sinne on noin 1 tunti ja hyvää tietä. M-e.

        "Meidän" mökki on luovutettu seuraavalle sukupolvelle jo muutama vuosi sitten. Tulevana kesänä aion "paikata" sosiaalisia suhteitani, tavata sukulaisia ja ystäviä. Nauttia kulttuurista, kesäteattereista, museoista, näyttelyistä jne. jos elämme vapaampia aikoja. Viime keväänä ja kesänä tunsin itseni aika orvoksi.

        Mukavia mökkireissuja, Melina!

        brinkkala


      • Anonyymi

        "Kiva" kuulla brinkkala, että muillakin on ollut tuota vaivaa. Ikäänkuin se omaa oloa helpottaisi..))
        Tai helpottaahan se senvuoksi, että kuulee jonkun siitä selvinneen.
        Terveisiä vain kohtalotoverille. Vaiva saattaa kuulemma uusiakin. En pelottele tietenkään..))
        t. demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kiva" kuulla brinkkala, että muillakin on ollut tuota vaivaa. Ikäänkuin se omaa oloa helpottaisi..))
        Tai helpottaahan se senvuoksi, että kuulee jonkun siitä selvinneen.
        Terveisiä vain kohtalotoverille. Vaiva saattaa kuulemma uusiakin. En pelottele tietenkään..))
        t. demeter1

        Älä huoli, demeter, et pelotellut. Tytär lukioaikanaan "joutui" muutaman keran käymään OMT-fyssärillä kireitten faskioiden takia manipulaatiohoidoissa. Pohdimme viikonloppuna, että olisiko noilla yhteyttä. Nyttemmin hän harjoittaa venyttävää jin-joogaa. Sanoo siitä olevan apua kireyksiin.
        Muistelen, että sinä olet joogaope, demeter. Oletko vielä harrastanut?
        Minua vähän harmittaa, kun olin viime alkukeväänä pääsemässä sisään ryhmäliikuntaan, niin ne suljettiin. Toivotaan, että saadaan ovia auki vähän joka suuntaan.

        Koitahan lenkkeillä maltillisesti :)

        brinkkala


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä huoli, demeter, et pelotellut. Tytär lukioaikanaan "joutui" muutaman keran käymään OMT-fyssärillä kireitten faskioiden takia manipulaatiohoidoissa. Pohdimme viikonloppuna, että olisiko noilla yhteyttä. Nyttemmin hän harjoittaa venyttävää jin-joogaa. Sanoo siitä olevan apua kireyksiin.
        Muistelen, että sinä olet joogaope, demeter. Oletko vielä harrastanut?
        Minua vähän harmittaa, kun olin viime alkukeväänä pääsemässä sisään ryhmäliikuntaan, niin ne suljettiin. Toivotaan, että saadaan ovia auki vähän joka suuntaan.

        Koitahan lenkkeillä maltillisesti :)

        brinkkala

        Siis yin-joogaa ;)

        b


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä huoli, demeter, et pelotellut. Tytär lukioaikanaan "joutui" muutaman keran käymään OMT-fyssärillä kireitten faskioiden takia manipulaatiohoidoissa. Pohdimme viikonloppuna, että olisiko noilla yhteyttä. Nyttemmin hän harjoittaa venyttävää jin-joogaa. Sanoo siitä olevan apua kireyksiin.
        Muistelen, että sinä olet joogaope, demeter. Oletko vielä harrastanut?
        Minua vähän harmittaa, kun olin viime alkukeväänä pääsemässä sisään ryhmäliikuntaan, niin ne suljettiin. Toivotaan, että saadaan ovia auki vähän joka suuntaan.

        Koitahan lenkkeillä maltillisesti :)

        brinkkala

        Niinhän minä olin, brinkkala, jooganohjaaja. Ja tässä sitä sllti ollaan, kankeana ja raihnaisena..))

        Mutta on joogasta se hyöty ollut, että edelleen kroppa liikkuu hyvin, kunhan ensin venyttelee sen kankeuden pois. Ja nämä oireet ovat yleisiä myös paljon liikkuvilla ja nuorilla niin että itseään paremmassa seurassa ollaan taas..))


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinhän minä olin, brinkkala, jooganohjaaja. Ja tässä sitä sllti ollaan, kankeana ja raihnaisena..))

        Mutta on joogasta se hyöty ollut, että edelleen kroppa liikkuu hyvin, kunhan ensin venyttelee sen kankeuden pois. Ja nämä oireet ovat yleisiä myös paljon liikkuvilla ja nuorilla niin että itseään paremmassa seurassa ollaan taas..))

        Keskiviikko aluillaan ja päättyy kohdallani lenkkisaunaan, minkä voin nykyisin jopa lenkintehneenä nautiskella;)
        Eilen teinkin yli kaksikilometriä pitkän matkana tallustellen, sujui kohtalaisen hyvin, lähtiessä puhalsin avaavaa ja polvin "hevosgeeliä" nämäkö lie helpottaneet kulkuani.
        Löysin kaapista tosiaan tuon geelin, mitä hevosten vaivoissa käytetään ja ajattelin taas sitäkin kokeilla.
        Jos hevosia helpottaa, kai minunkin "kaviot" apua saa.
        Nyt koen pilvisyyden syyksi, että edelleen siirrän ikkunan pesua, ei tarvitse pelkästään laiskuutta syyttää.

        Joogasta olette puhuneet ja sen tehosta, vuosia sitten minäkin sitä harrastin, lähinnä rentoutusharjoituksia ja siellä opin unen saantiin tarvittavan rentoutuksen, uni tulee hyvän nukkuma asennon ja täydellisen kehon rentoutumisen kautta.
        Pää tyynyyn ja muutama minuutti, uni on vienyt mukanaan, unista en kyllä ole päässyt, niitä näen paljon ja outoja nekin.

        Ramoona puhuit noista vahvoista pesuaineista, tottahan se on, mutta oikein tarkkana saa olla jopa ruuan suhteen, säilöntä aineita niissäkin, esimerkiksi leipä säilyy pitkät ajat, ei homehdu niin kuin ennen pienen ajan perästä teki.
        Näitä myynnissä olevia valmisruokia mitkä säilyvät ja säilyvät, no onhan niissä se parasta oleva päiväys, joka viitteitä antaa.
        Minä köytän noita Marttojen suosittelemia niksejä aika paljon, tehokkaita ovat, en koe olevani sen rahvaanomaisempi siltä osin mitä jo muutenkin olen.
        Olen elämäni elänyt kai koko ajan, jotenkin rahvaanosaisena, tarkoittanee se nyt mitä tahansa, enkä edes pahana koe.
        Ehkä sodan jälkeinen aika jo nuorena opetti sitä tiukkuutta mitä olen monessa asiassa toteuttanut ja nykyiset keksinnöt jää kokeilematta.

        Tuo tavaran haaliminen on myös asia, jota olen pyrkinyt toppuuttelemaan.
        Nyt olen huomannut, kun kotia ystäväni vaihtaa, miten mittavaa säilömistä heillä onkaan ollut.
        Varastona toiminut rakennus, sinne joutavana olevia kalusteita kannettu, autojakin taisi olla tuunaamista kaipaavina jokunen, sinne lopulta unohtuen.
        Koko suvun ylijäämä tavarat sinne on kerääntynyt ja nyt melkein käyttökelvottomina, koska eihän lämmittämätön tila tavaroita sääli.
        Onnekseni minulla ei ole tiloja minkään laiseen säilytykseen ja niitä ylimääräisiä pyrin heti jonnekin kiikuttamaan. no kyllä jää vielä selvitettävää, kun minun kotini tyhjennetään.
        Tapana on kai se, että lava-auto pihaan ja siihen säälimättä tavarat, jotka meille vanhoille ehkä on olleet aarteita.

        Tuo mökki maailma aina näin kesän tullessa muistoja tuo, mutta olen jo sopeutunut siihen, että minun mökkeilylle ei ole mahdollisuuksia, kadut on kävelyretkieni alustana;)
        Tuo liikenne aiheuttaa monen unelmien lopun, nuorien kuin myös vanhempienkin, ihmetellä täytyy, miten lapset ja nuoret yleensä vilkkaaksi menneessä liikenteessä selviävät pyörineen ja yleensä kulkien, kai enkelit mukana kulkee.
        Selvittiin sitä ennenkin, mutta aivan toisenlainen oli maailma silloin, uhkia oli, mutta liikenteen taholta vähäisempiä.
        Ryhminä liikuimme, toinen toistaan hoivaten, itsenäisiksi opimme toimintojen kanssa.

        Ihania näkymiä siellä etelässä, täällä vähemmän noita luonnonkukkia onkaan näkyvissä, pitkälle metsiin on mentävä, että sinivuokkoja näkee, valkovuokot ei täällä suurina määrinä edes kasva.
        Siirronnaisina niitä mökkini pihaan aikoinaan sain kasvamaan.
        Kaunis päivä vielä tällä hetkellä, mutta taivaanrantaan pilviä kasaantuu, ehkä sade tuloaan tekee, hyväksi se oli, ilma puhdistuisi pölystä.
        Kesän tuloa seurailemaan , kyllä sen tulon kaupungissakin huomaa, vihreyttä puistoihin ja maisemiin ilmestyy, iloa tuottaen.
        Taas meni aika umpeen toteaa skillan;)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinhän minä olin, brinkkala, jooganohjaaja. Ja tässä sitä sllti ollaan, kankeana ja raihnaisena..))

        Mutta on joogasta se hyöty ollut, että edelleen kroppa liikkuu hyvin, kunhan ensin venyttelee sen kankeuden pois. Ja nämä oireet ovat yleisiä myös paljon liikkuvilla ja nuorilla niin että itseään paremmassa seurassa ollaan taas..))

        Tärkeintä ei ole mitä teemme, vaan miten paljon rakkautta teoissamme on.
        - Äiti Teresa-


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tärkeintä ei ole mitä teemme, vaan miten paljon rakkautta teoissamme on.
        - Äiti Teresa-

        Kyllä on tosi rakkautta nämä minun puuhasteluni ja harrastukseni nykyisin.

        Onnea tuovia hetkiä kiireisen työelämän ja lasten aikuisuuteen kasvattamisen ja maailmalle muuton jälkeen.

        Mökkeilyyn, keramiikkaan tai minimaailman tekoon liittyy iloisen tekemisen lataus.

        Rutiinit enempi tuottavat pään vaivaa kun eivät aina menekään totutun kaavan mukaan.

        Eilenkin kun menin rutiinihuoltoon akun ja kesärenkaitten vaihtoon. Akku vaihtui, mutta kesärenkaat eivät sillä ne menee uusiksi ja samalla kolinaa aiheuttanut etujousen rikkoutuminen lisärahanmenoa. Rakkaus touhuilun koetuksella.

        No, eilen toin mökiltä petauspatjojen päälliset pesuun. Kuivuivat ilta-auringossa nopeasti.
        Tänään vuorossa ylisen siivous yöpymiskuntoon. Voi vain kuvitella kuinka rakkauden täyteinen rojahdus se on kun eka kerran vedän itseni ylisille nukkumaan.

        No, mutta en vielä, mutta pikapuolin.

        Huomiseksi ja koko viikonlopiksi luvattu sateita. Pitää laitaa pilkkeet ressun alle. Muuten vesi onkin toivottua, jäät sulaa ja nurmikko saa vihreyttä.

        Jääkin aikaa ompeluhommiin. Kävin eilen kierrätyskeskuksessa. Ostin kankaita, pitää uusia joitakin kaupunkikodin pihakalusteiden tyynyjä.

        Tekojen rakkautta.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Kyllä on tosi rakkautta nämä minun puuhasteluni ja harrastukseni nykyisin.

        Onnea tuovia hetkiä kiireisen työelämän ja lasten aikuisuuteen kasvattamisen ja maailmalle muuton jälkeen.

        Mökkeilyyn, keramiikkaan tai minimaailman tekoon liittyy iloisen tekemisen lataus.

        Rutiinit enempi tuottavat pään vaivaa kun eivät aina menekään totutun kaavan mukaan.

        Eilenkin kun menin rutiinihuoltoon akun ja kesärenkaitten vaihtoon. Akku vaihtui, mutta kesärenkaat eivät sillä ne menee uusiksi ja samalla kolinaa aiheuttanut etujousen rikkoutuminen lisärahanmenoa. Rakkaus touhuilun koetuksella.

        No, eilen toin mökiltä petauspatjojen päälliset pesuun. Kuivuivat ilta-auringossa nopeasti.
        Tänään vuorossa ylisen siivous yöpymiskuntoon. Voi vain kuvitella kuinka rakkauden täyteinen rojahdus se on kun eka kerran vedän itseni ylisille nukkumaan.

        No, mutta en vielä, mutta pikapuolin.

        Huomiseksi ja koko viikonlopiksi luvattu sateita. Pitää laitaa pilkkeet ressun alle. Muuten vesi onkin toivottua, jäät sulaa ja nurmikko saa vihreyttä.

        Jääkin aikaa ompeluhommiin. Kävin eilen kierrätyskeskuksessa. Ostin kankaita, pitää uusia joitakin kaupunkikodin pihakalusteiden tyynyjä.

        Tekojen rakkautta.

        Mieluummin rakkautta tunteiden ja sanojen voimalla. Kyllä ihminen on arvokas ilman koko ajan reuhtomista ja touhotustakin.
        Rakkauden tekoja myös, ennen kaikkea toinen toisemme aitoa kohtaamista ja kuuntelua.
        No, jotkut rakastaa puhua tekemisistään.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mieluummin rakkautta tunteiden ja sanojen voimalla. Kyllä ihminen on arvokas ilman koko ajan reuhtomista ja touhotustakin.
        Rakkauden tekoja myös, ennen kaikkea toinen toisemme aitoa kohtaamista ja kuuntelua.
        No, jotkut rakastaa puhua tekemisistään.

        Kirjoitin tunteiden voimalla rakkaudestani korpeen ja sen antamista mahdollisuuksista elää onnellista turvattua elämää. Rakastan kesän tuloa ja kaikki mitä kesän eteen teen pohjustaa perheemme yhdessäoloa lasten lomakuukausina täällä luonnon helmassa.

        Reuhtomaan ei minusta enää ole. Palkollinen renki kävi puut pilkkomassa. Huusinkin käy jätefirma tyhjentämässä.

        Mieheni kanssa koemme päivittäin aitoja kohtaamisia, tuemme toisiamme kaikessa.
        Kummallakin on myös omaa elämää emmekä rajoita toistemme tekemisiä, päin vastoin kannustamme toisiamme.

        Mieheni on päivittäin puhelinyhteydessä lapsiinsa. Minä silloin kun he tavitsevat kuuntelijaa, kannustusta ja tekemisilleen hyväksyntää ja päin vastoin.

        Sinä luet viisaampien kirjoituksia, käytät niitä ohjeistuksina muille. Kuvittelet, että olet ohjeistuksiesi esikuva Ei, et sinä ole.

        Nyt ulos, aamiainen nautittu ja pyykkikorin kanssa kohti mökkiä.


    • Minä keräsin lapsieni säästyneet lelut ja sijoitin ne lasioviseen kaappiin. Siellä ne nyt nököttävät, nallet ja nuket, komea peltiauto ja moni muut puolen vuosisadan takainen aarre, jossa käytön jälki näkyy.
      Muuta en tiskaamiseltani eilen ehtinyt, tämä keittiö ja taloustyöt kun ovat niin aikaa vieviä. Hammasharjalla kaakelin saumat, ja hellan kiillotus se vasta aikaa viekin! Pitää ihan ottaa yhteys Marttoihin, että saa pikaohjeita näiden äärimmäisen tärkeiden hommien oikeanlaatuiseen hoitoon. Muusta en nyt ehdi puhumaan, kun pitää mennä silittämään eilen pestyjä tiskirättejä.

      • Kuten sinäkin makriina olin minäkin eilen lelujen kimpussa, tuuletin ja järjestelin nallet, nuket ja pehmolelut sievään jonoon ylisen sängyn viereen. Yksi kerrallaan kopsautin ja pyyhkäsin rievulla leluja. "Rakkaita" muistoja, (KIVA-sana ei nyt vain sovi tähän yhyteyteen). Vanhin muisto kuuskytluvulta, perinteinen keltainen nalle. Pokien pehmoleluja vuosien varsilta ja heidän minulle syntymäpäivinäni ostamia keräilynukkeja. Jokaiseen liittyy tarina.

        Nuo ikkunat tuntuvat olevan isoja siivousprojekteja monelle. Inhoooon ikkunan pesua. Siksipä pesen niitä hyvin harvoin. Hyvinhän näistä kaupunkikodinkin ikkunoista vielä ulos näkyy vaikka pesin ne viimeksi kun muutin tänne keväällä 2018 🙄. Mökillä on viime keväänä asennetut uudet ikkunat sekä puhdas luonto ympärillä, eivät kaipaa pesua. Ei niin nöpön nuukaa, siivoominen enää, liekö iän tuoma helpotus pölykammoon.

        Korvessa kirkastuu, yöllä oli satanut vähän vettä, nimeksi vain, mutta josko huomenna saataisiin lisää.

        Tänään ompeluhommia.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Kuten sinäkin makriina olin minäkin eilen lelujen kimpussa, tuuletin ja järjestelin nallet, nuket ja pehmolelut sievään jonoon ylisen sängyn viereen. Yksi kerrallaan kopsautin ja pyyhkäsin rievulla leluja. "Rakkaita" muistoja, (KIVA-sana ei nyt vain sovi tähän yhyteyteen). Vanhin muisto kuuskytluvulta, perinteinen keltainen nalle. Pokien pehmoleluja vuosien varsilta ja heidän minulle syntymäpäivinäni ostamia keräilynukkeja. Jokaiseen liittyy tarina.

        Nuo ikkunat tuntuvat olevan isoja siivousprojekteja monelle. Inhoooon ikkunan pesua. Siksipä pesen niitä hyvin harvoin. Hyvinhän näistä kaupunkikodinkin ikkunoista vielä ulos näkyy vaikka pesin ne viimeksi kun muutin tänne keväällä 2018 🙄. Mökillä on viime keväänä asennetut uudet ikkunat sekä puhdas luonto ympärillä, eivät kaipaa pesua. Ei niin nöpön nuukaa, siivoominen enää, liekö iän tuoma helpotus pölykammoon.

        Korvessa kirkastuu, yöllä oli satanut vähän vettä, nimeksi vain, mutta josko huomenna saataisiin lisää.

        Tänään ompeluhommia.

        Pokien pehmoleluja. Ohoh


      • Anonyymi kirjoitti:

        Pokien pehmoleluja. Ohoh

        Iltaa, eikö sinun pojilla ole ollut pehmoleluja? Kovia pakettejako vain saivat?

        Esikoisen ensimmäinen lelu on vieläkin tallessa. Pieni keltainen kevyt pehmokoira, jolla on pitkät mustat korvat. Kun sitä heilutti sen korvat pyörivät vinhasti ympyrää.

        Kuopuskin tykkäsi samaisesta pehmokoirasta.

        Olihan heillä myös unirätit, joita perässään vetivät kun pystyyn nousivat, nekin olivat pehmeää sideharsoa. Niitä en ole säilyttänyt 🤭 Huvipuistomatkoilta kertyi aina uusia pehmoleluja.

        Onhan heillä erillinen leluvarasto täynnä ns. poikain leluja. Eivät ole antaneet lupaa hävittää, keräilyarvoakin esim. Transformers-leluissa.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Iltaa, eikö sinun pojilla ole ollut pehmoleluja? Kovia pakettejako vain saivat?

        Esikoisen ensimmäinen lelu on vieläkin tallessa. Pieni keltainen kevyt pehmokoira, jolla on pitkät mustat korvat. Kun sitä heilutti sen korvat pyörivät vinhasti ympyrää.

        Kuopuskin tykkäsi samaisesta pehmokoirasta.

        Olihan heillä myös unirätit, joita perässään vetivät kun pystyyn nousivat, nekin olivat pehmeää sideharsoa. Niitä en ole säilyttänyt 🤭 Huvipuistomatkoilta kertyi aina uusia pehmoleluja.

        Onhan heillä erillinen leluvarasto täynnä ns. poikain leluja. Eivät ole antaneet lupaa hävittää, keräilyarvoakin esim. Transformers-leluissa.

        Poka on asiakas tai saalis
        kirjoitat pokista


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Poka on asiakas tai saalis
        kirjoitat pokista

        Ikävää, että et ymmärrä, mitä siinä kirjoitetaan. On myös ikkunanpokat. Unohdit mainita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ikävää, että et ymmärrä, mitä siinä kirjoitetaan. On myös ikkunanpokat. Unohdit mainita.

        Silmälasien pokat.


    • Anonyymi

      🤣 Hulvatonta huumoria!

      • Hyvää huomenta, sateisen yön jälkeen aurinko koettaa löytää rakoa paistaakseen, jotenkin houkuttaa tuo sää ulos nuuskimaan kevään tuoksuja;)
        Harmaa sävyinen tuo taivas on, mutta voipa siitä kehittyä kaunis ilmakin, tai sitten ei.
        Kauppaan aion pitemmän lenkin kautta, jäi eilen lenkki tekemättä, on se niin helppoa vaan istua ja olla tekemättä mitään.
        Kuunetelin eilen rouvien juttelua saunassa ja kas kummaa sairauksista riitti asiaa, aivan kuten Noja-tuolissakin, emme siis poikkea lainkaan live elämästä.
        Näinpä nämä täälläkin puhutut täyttä elämää on ja niistä vaivoista voi puhuen helpotusta saada ja toisekseen onko se joltakin pois, jos niistä kertoo?

        Mak-Ris toi esiin ne vaativat kotityöt, mistä paljon puhetta on ollut, mutta sekin kuuluu myös live elämään, kyllä saunassa kävi selväksi miten ahkerat jo oli ikkunatkin saaneet pestyä, siis jos täälläkin puheet herättävät innon kohentaa paikkoja, eikös se hyväksi ole, ainakin omantunnon saa heräämään.
        No joo, jos lupaa pitäisi kysyä joltakin taholta, aika vaikeaksi kävisi, joten toimikaamme vaan oman innon ja halun purkajina.

        Tuo sana "rakkaus" kuluu liikaa käytettynä, löytyyhän paljon muitakin sanoja joilla voi ilmaista tunteitaan, vaikka ihastella tekemisiään, tai olla vaan tyytyväinen aikaan saannoksiin.
        Kyllähän se rakkautta voi olla pienissä määrin, vaikka tämän kotimaamme ihastelu, mutta rakkaus on kaiken kattava ja ehkä se parhaiten onnistuu kahden ihmisen välillä ja lapsien rakastamiseen, myös eläimet voi tämän tunteen aikaan saada.
        Toisaalta ainakin ennen tuota sanaa hyvin vähän käytettiin, miesten suusta se ani harvoin esiin tuli ja hyväksyttiin se, että suomalainen mies ei puhu, ei pussaa, ei myöskään rakas sanaa ääneen lausu, kyllähän senkin tunteen oppi aistimaan muulla tapaa;)
        Kyllähän on ihanaa tuo sana kuulla, kun se aitona ilmaistaan, mutta tunne katoaa, jos sen aistii keinotekoiseksi.
        No nyt tuli kirjoitettua muustakin,, kuin siivoamisista, hammasharjan rapsutteluista, mitkä nekin joskus ajankohtaisia on. sillä vesi on lian lääke ja sitä on syytä joskus muilla välineillä tehostaa;)

        Tuliko keskustelun aihetta, vai tekeekö mieli jättää sikseen, katsellaan, minä taivallan kuitenkin jääkaappiin tavaraa hakemaan, sekin on asia mitä toistuvasti joutuu tekemään, miten turhaa, mutta jos elossa meinaa olla, pakkohan se on;)
        Pistäytykää viesti laittamassa!


      • SkillaN kirjoitti:

        Hyvää huomenta, sateisen yön jälkeen aurinko koettaa löytää rakoa paistaakseen, jotenkin houkuttaa tuo sää ulos nuuskimaan kevään tuoksuja;)
        Harmaa sävyinen tuo taivas on, mutta voipa siitä kehittyä kaunis ilmakin, tai sitten ei.
        Kauppaan aion pitemmän lenkin kautta, jäi eilen lenkki tekemättä, on se niin helppoa vaan istua ja olla tekemättä mitään.
        Kuunetelin eilen rouvien juttelua saunassa ja kas kummaa sairauksista riitti asiaa, aivan kuten Noja-tuolissakin, emme siis poikkea lainkaan live elämästä.
        Näinpä nämä täälläkin puhutut täyttä elämää on ja niistä vaivoista voi puhuen helpotusta saada ja toisekseen onko se joltakin pois, jos niistä kertoo?

        Mak-Ris toi esiin ne vaativat kotityöt, mistä paljon puhetta on ollut, mutta sekin kuuluu myös live elämään, kyllä saunassa kävi selväksi miten ahkerat jo oli ikkunatkin saaneet pestyä, siis jos täälläkin puheet herättävät innon kohentaa paikkoja, eikös se hyväksi ole, ainakin omantunnon saa heräämään.
        No joo, jos lupaa pitäisi kysyä joltakin taholta, aika vaikeaksi kävisi, joten toimikaamme vaan oman innon ja halun purkajina.

        Tuo sana "rakkaus" kuluu liikaa käytettynä, löytyyhän paljon muitakin sanoja joilla voi ilmaista tunteitaan, vaikka ihastella tekemisiään, tai olla vaan tyytyväinen aikaan saannoksiin.
        Kyllähän se rakkautta voi olla pienissä määrin, vaikka tämän kotimaamme ihastelu, mutta rakkaus on kaiken kattava ja ehkä se parhaiten onnistuu kahden ihmisen välillä ja lapsien rakastamiseen, myös eläimet voi tämän tunteen aikaan saada.
        Toisaalta ainakin ennen tuota sanaa hyvin vähän käytettiin, miesten suusta se ani harvoin esiin tuli ja hyväksyttiin se, että suomalainen mies ei puhu, ei pussaa, ei myöskään rakas sanaa ääneen lausu, kyllähän senkin tunteen oppi aistimaan muulla tapaa;)
        Kyllähän on ihanaa tuo sana kuulla, kun se aitona ilmaistaan, mutta tunne katoaa, jos sen aistii keinotekoiseksi.
        No nyt tuli kirjoitettua muustakin,, kuin siivoamisista, hammasharjan rapsutteluista, mitkä nekin joskus ajankohtaisia on. sillä vesi on lian lääke ja sitä on syytä joskus muilla välineillä tehostaa;)

        Tuliko keskustelun aihetta, vai tekeekö mieli jättää sikseen, katsellaan, minä taivallan kuitenkin jääkaappiin tavaraa hakemaan, sekin on asia mitä toistuvasti joutuu tekemään, miten turhaa, mutta jos elossa meinaa olla, pakkohan se on;)
        Pistäytykää viesti laittamassa!

        Me amerikkalaistumme monella tapaa, mm. tämän "rakkaus"- sanan lisääntymisellä. Aikaisemmin rakkaus liittyi toiseen ihmiseen, isänmaahan ja johonkin muuhun ylevään, nyt "rakastamme" suklaamuroja, urheilua, vaatteita ym. Me emme enää pidä, emmekä tykkää. Rakastumme suoraa päätä.
        Kieli köyhtyy, kun sanontamme muuttuvat jokapäiväisyyksiksi.

        Tämä päivä on minulle vähän poikkeava muista, sillä elämänkumppanini täyttäisi tänään 90 v. jos olisi vielä tässä luonamme. Ja täyttää joka tapauksessa. Ajattelin tarjota simaa ja tippaleipiä kävijöille. kun ei kuohuviini käy autoilevalle jälkikasvulle ja kahvikaan ei maistu illalla.

        Eilen valutin rhododendronille vettä puutarhaletkulla, niin että sen juuret heräävät. Lupailevat huonoa ilmaa loppuviikoksi, ja ajattelin, että rhodo jaksaisi ottaa räntäsateet paremmin vastaan, kun nesteet pääsevät kulkemaan sen varsissa häiriintymättä. Pensas on pahasti auringossa ja saa liikaa valoa koko kevättalven. Ennen sen edessä oli aita, mutta nyt se on ollut poissa jo monta vuotta. Nuppuja on tänä vuonna paljon. Toivottavasti eivät kuivu pois, kuten joskus on käynyt.

        Iloista päivää kaikille. tv. Mkr.


    • Anonyymi

      Hyvää huomenta!
      Kevätsade tuli. Ihanaa. Olin suunnitellut ikkunanpesupäivää, vaan en sateella ala. Eipä täällä kukaan muu ole niistä ja niitä katselemassa.
      Siirrän huomisen siivouspäivän tälle päivälle, ei kai haittaa? Hammasharjasta puheenollen, yksi epämiellyttäviä ja hankalia paikkoja putsata on vesihanojen juuret. Varsinkin seinänvierusta. Josko sillä soodalla.

      Vähän huolestunut olen, kun en ole "hyvän päivän tuttuani", rouvaa nähnyt aikoihin. Ihmettelimme yhdessä kesän hellettä ja tienvarsikasvustojen kukkia. Toivottavasti pian näemme.

      En millään viittis aloittaa, eikä ole suklaata vaudittamaan tai palkkioksi.

      Voikaa hyvin "darlingit" ;))

      brinkkala

      • Jokohan pitäisi nämä karanteeninallet siirtää ikkunalaudalta, tumma isompi köriläs on selvästi haalistunut, pölyssäkin ovat. Keinutuolissa istuu alakoululaisen kokoinen vaalea plyysymäisen pehmeä nalle, jonka sain aikuisena työyhteisöltäni 50-vuotislahjaksi. Omien vauvojen ensimmäiset kengät ovat lasisissa laatikkomaisissa kehyksissä, vauvojen ensiaskeljalkineita on valettu pronssiinkin. Puulelut ovat usein niin kauniita, että käyvät koriste-esineistä tai veistoksista, pelkistettyjä, jotta leikkijän mielikuvitukselle jää tilaa. Oma lapsuusaikainen vedettävä puinen koira on tallessa, oikein luonnikkaan oloinen ja paljon kolhuja saanut. Lasten Brion puujuna, pyörillä kulkeva mäyräkoira ja puukiekoista koottava värikäs ankka ovat ihania, niistähän valmistetaan myös retrotuotteita. Siskoni ompeli esikoistytölle Ebeneser-nuken, oikean vastasyntyneen vauvan kokoisen ja mallisen, jolle sopi vauvan ensipotkupuku, 50-55 -senttinen. Itse olen tehnyt samalla kaavalla muutamille pikkutytöille nuken pehmeästä trikoosta. Meillä leluista iso osa on jo ollut lastenlapsilla uusiokäytössä, rakkaimmat on koetettu säästää, juuri pienten käsien kuluttamina ovat niin muistorikkaita.

        Rhodojeni talvesta selviämistä olen tarkkaillut minäkin. Kunnon lumikerroksen ansiosta routakerros oli matala ja suli nopeasti. Auringolta voi suojata joko levittämällä varsostuskangasta pensaille tai rakentamalla seipäistä ja kankaista suojia eteen auringon puolelle. Rhodolantaa levitin äsken juurille, sama käy hortensioille. Nuppuja onkin azaleoissa ja alppiruusuissa runsaasti, ennen juhannusta ja juhannuksen tienoilla on kukkaloistoa luvassa. Helsingin Haagan rhodopuistossakin kannattaa käydä.

        Rakkaus on tosiaan melko velvoittava sana, sitoutumista, antautumista, uskallustakin. Rakkauden vastakohta ei ole viha, vaan pelko tai välinpitämättömyys. Siitä on tullut yleissana, vaikka olisi kyse ihastuksesta, tykkäämisestä, pitämisestä, mielusesta asiasta. Lempi on vanhahtava, mutta voihan silti puhua lempivaatteesta ja -harrastuksesta. Mieliruoka, mieluinen vaate, mielitietty. Tyttärentytär sanoi ostamistani korviksista, että ne ovat nyt hänen luottokorunsa...ihanasti sanottu.


      • Anonyymi
        Ramoona kirjoitti:

        Jokohan pitäisi nämä karanteeninallet siirtää ikkunalaudalta, tumma isompi köriläs on selvästi haalistunut, pölyssäkin ovat. Keinutuolissa istuu alakoululaisen kokoinen vaalea plyysymäisen pehmeä nalle, jonka sain aikuisena työyhteisöltäni 50-vuotislahjaksi. Omien vauvojen ensimmäiset kengät ovat lasisissa laatikkomaisissa kehyksissä, vauvojen ensiaskeljalkineita on valettu pronssiinkin. Puulelut ovat usein niin kauniita, että käyvät koriste-esineistä tai veistoksista, pelkistettyjä, jotta leikkijän mielikuvitukselle jää tilaa. Oma lapsuusaikainen vedettävä puinen koira on tallessa, oikein luonnikkaan oloinen ja paljon kolhuja saanut. Lasten Brion puujuna, pyörillä kulkeva mäyräkoira ja puukiekoista koottava värikäs ankka ovat ihania, niistähän valmistetaan myös retrotuotteita. Siskoni ompeli esikoistytölle Ebeneser-nuken, oikean vastasyntyneen vauvan kokoisen ja mallisen, jolle sopi vauvan ensipotkupuku, 50-55 -senttinen. Itse olen tehnyt samalla kaavalla muutamille pikkutytöille nuken pehmeästä trikoosta. Meillä leluista iso osa on jo ollut lastenlapsilla uusiokäytössä, rakkaimmat on koetettu säästää, juuri pienten käsien kuluttamina ovat niin muistorikkaita.

        Rhodojeni talvesta selviämistä olen tarkkaillut minäkin. Kunnon lumikerroksen ansiosta routakerros oli matala ja suli nopeasti. Auringolta voi suojata joko levittämällä varsostuskangasta pensaille tai rakentamalla seipäistä ja kankaista suojia eteen auringon puolelle. Rhodolantaa levitin äsken juurille, sama käy hortensioille. Nuppuja onkin azaleoissa ja alppiruusuissa runsaasti, ennen juhannusta ja juhannuksen tienoilla on kukkaloistoa luvassa. Helsingin Haagan rhodopuistossakin kannattaa käydä.

        Rakkaus on tosiaan melko velvoittava sana, sitoutumista, antautumista, uskallustakin. Rakkauden vastakohta ei ole viha, vaan pelko tai välinpitämättömyys. Siitä on tullut yleissana, vaikka olisi kyse ihastuksesta, tykkäämisestä, pitämisestä, mielusesta asiasta. Lempi on vanhahtava, mutta voihan silti puhua lempivaatteesta ja -harrastuksesta. Mieliruoka, mieluinen vaate, mielitietty. Tyttärentytär sanoi ostamistani korviksista, että ne ovat nyt hänen luottokorunsa...ihanasti sanottu.

        Makriinalle ruusuja ja lämmin tervehdys rakkaan elämänkumppanin syntymäpäivänä. 🌹🌹🌹
        Ramoona


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Makriinalle ruusuja ja lämmin tervehdys rakkaan elämänkumppanin syntymäpäivänä. 🌹🌹🌹
        Ramoona

        Ihan tuli tippa silmään onnittelustasi. Kiitos, Ramoona . ☺ - Mkr. -


    • Ei ole vesisadetta näkynyt.
      Sen sijaan järveltä kuului iso toitotus. Istuin rannalla katsomassa, kun neljä joutsensa kisaili.
      Hienoja nämä kotimaan vuodenajat, keväisin kiva seurata, kun joka päivä tulee uusia kevään heräämisiä. Pörriäinenkin löysi tiensä sisään.
      Kalamajan, rannan ja pikkumökin olen duunannut kesäasentoon.
      Pikkuisen tuo toinen polvi muistuttaa olemassaolostaan, mutta välillä huilaan, niin siitä se asettuu.
      Sellaisestakin tutkimusta tehty, että puutkin kommunikoi keskenään juurillaan.
      Esim., jos toinen puu kärsii ravinnepuutetta, toinen voi sitä luovuttaa.
      Itselläni oli 13 erikokoista nukkea, mihin lie kaikki joutuneet. Leikkimökkini on täällä mökillä varastona, se on joskus kymmeniä vuosia sitten tänne traktorin lavalla kotitilalta tuotu.
      💓 Rakkaus, on suurin voima maailmankaikkeudessa.

      • Anonyymi

        Kuten Eliaana sanoi, "💓 Rakkaus, on suurin voima maailmankaikkeudessa".

        Hyvyyden voima on väkevä, se on vertaamaton, siksi maailma on pysynyt ja pysyy.

        "Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt.
        me saamme luottaa uskolliseen Luojaan, yhdessä käydä uuteen aikaan nyt."

        M-e.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kuten Eliaana sanoi, "💓 Rakkaus, on suurin voima maailmankaikkeudessa".

        Hyvyyden voima on väkevä, se on vertaamaton, siksi maailma on pysynyt ja pysyy.

        "Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt.
        me saamme luottaa uskolliseen Luojaan, yhdessä käydä uuteen aikaan nyt."

        M-e.

        Sadesäällä aloitetaan perjantaipäivä, koko viikonloppu kaiketi sateisena menee, se tekee luonnolle hyvää, viimeiset lumenrippeet katoaa.
        Minä pelastuin ikkunan pesulta, sillä tänään sitä suunnittelin, vieläpä noista läpi hyvin näkee.
        Eilen sen verran sain aikaiseksi, että pari mattoa kävin pesemässä, pitkävartisella harjalla huiskin ja hyvä tuli.
        Samettiruusun siemeniä multaan laitoin, kokeilen taas onnistuuko, viime kesä ei kukkia suosinut.

        Mak-Ris muisteloissa miehensä syntymäpäivänä, niin ne mielessä pysyy ja juhlistaa vaikka vierellä ei kulje kuin muistojen avulla. ne muistot kantaa.

        Lastenleluista ollut puhetta, ihana kun niidenkin avulla voi lapsien lapsuutta muistaa, minulla puutos siinäkin, vain yksi vauvanukke on tyttären peruja, pojan leluista en muista mitään, oliko niitä lainkaan?
        Kai pelejä kuitenkin muistan ainakin niitä joskus pelattiin.
        Isompana sähkökitaran kuitenkin ostin ja levyntekoa rahoitin, sen muistan.
        Piano myös tyttärelle hankittiin, balettipukua yritin ommella, tylliä tyllin päälle, eipä noista heillekään jäänyt muuta kuin muistot mieleen.
        Pojalla näkyy kitara nurkassa olevan, kai joskus soittelee, jos aika myöten antaa, tuli uiminen harrastukseksi ja siitä sitten kehittyi loppujen lopuksi työmaakin.
        Kai sitä jotakin yritti kehitellä heidän hyväkseen, mutta pieneksi jäi anti.

        Rakkaus on vaativa sana, kaiken se kestää, on siinä haastetta ihmispololle.
        Lisäisin sanoja, mitkä mielestäni olisi jokaisen tiedettävä, usko, toivo ja luottamus siinä kulmakiviä rakkauden lisäksi.
        Tämän päivän maailma kaipaisi juuri noita kaikkia, että paremmaksi saisimme elämisen mahdollisuudet kaikille.
        Ei hyvältä näytä, mutta toivossa jaksan ajatella, jospa joskus.

        Eliaana saa puuhastella mukavissa töissä, kesän oloa aikaan saaden, sehän se oli minullakin joskus mieleinen hommailu, ei meinannut malttaa odottaa, sitä kesää yritti jouduttaa kaikin tavoin;)
        Tuo sadesääkään ei harmita, se antaa potkua kaiken kasvun alkuun ja ihasteltavaa sitten riittää.
        Katselin eilen tuon lähipuistikon kasvua ja sieltä narsissit työntyvät kohta kukkimaan ja sitten puut ja pensaat vihreyden saavat, voi mikä odotuksen täyttymys se onkaan.

        Brinkkalan huoleen voi yhtyä, useinkin kaipailee kauemmin näkymättömissä olevia, minunkin näköalani noista tutuista naapureista ei aina huolelta säästä, jos pidempään ei näköpiiriin ilmaannu.
        Vielä kaikki on kuitenkin ilmaantuneet ja puhelinkin joskus pirahtelee;)

        Toivoisi pienen tauon tuo sade pitävän, jos sen lenkin yrittäisi kiertää, siitä alkaa jo tapa tulla.
        Mitä muuta tässä nyt keksisikään, kai noissa komeroissa ja kaapeissa aina puuhaa löytyy;)
        Nyt iski virkkauksen puoleen kääntyvä halu, ajattelin jos alkaisi sängynpeittoa tekemään, kaksi olen tehnyt, mutta tytär sai toisen ja miniälle annoin toisen, voisihan se omankin sängyn peittää;)
        Pitkäaikainen urakka se on ja kädet ei ihan kunnossa enää ole miten onnistuukaan, mutta kiirettä ei pakkotahtiin ole, jospa vielä ehtisin valmiiksi saada;)

        Mukavaa viikonlopun odotusta ja iloa kaikesta mahdollisesta;)


    • Anonyymi

      Hyvää huomenta!
      Sateeseen herätty, vaan nyt jo aurinko pilkistelee. Kylmä tuuli oli kauppareissulla.
      Hetken tässä huilin, sitten täytyy lähteä hakemaan tuijille kuoriketta. Aurinko, silloin kun päistaa, porottaa koko päivän ja multa kuivaa.

      Minulla ei leluja ole kuin HKL:n metallinen bussi ja Harlekiininukke. Bussin kylkiin ovat lapset askarrelleet mainoslauseita, hauskoja vuosikymmenten takaa.
      Harlekiini on ollut kovin sairaalloinen. Kipsistä pää, kädet ja jalat, kankainen kroppa muutoin.
      Silmätulehduksia, mahakipuja, luunmurtumia, mitä kaikkea pikku tohtorit ovatkaan löytäneet parannettaviksi. Minä keksin kantoliinan maskista käden murtumaan.
      Lautapelejä ja legojakin tosin on.

      Katselin sillä silmällä ympäristöäni, että mikä noita ikkunoita likaa. En keksinyt muuta kuin ilmansaasteet, lähipuiston siitepölyt, tuulen tuomat katupölyt. Ihan vieressä ei autotietä ole. Kaiketi en ikkunoiden pesusta siksi pidä, koska aina, ihan aina vähintään se yksi rantu jää.

      Sinisirun ruokavinkkejä nyt kaipailen. Toivottavasti olet voimistunut!

      Rakkauden osoituksista ihan parhaita ovat lapsen pulleat kädet jotka kiertyvät kaulaan. Ei haittaa vaikka olisivat lettuhillosta tahmeat.

      Eikun menoksi nyt, roimin itseni liikkeelle.

      Hyvää viikonloppua!

      brinkkala

      • Anonyymi

        Lumisateista päivää!
        Sellainen on keli, tosin on juuri lämpimä puolella, että lumi sulahtaa pois.
        Kun nyt oloni on sellainen, että käyn hitaamalla tempolla. Niinpä luin
        vasta Skillanin viestistä huvittavan kohdan, minusta hyvin asiallisen.
        "Toisaalta ainakin ennen tuota sanaa hyvin vähän käytettiin, miesten suusta se ani harvoin esiin tuli ja hyväksyttiin se, että suomalainen mies ei puhu, ei pussaa, ei myöskään rakas sanaa ääneen lausu, kyllähän senkin tunteen oppi aistimaan muulla tapaa;)"
        Tästä melkeinpä tunnistin nuoren itseni. En todellakaan juuri koskaan "rakkaussanaa"
        käyttänyt, enkä paljon vieläkään. Lässytykseltä nämä äkkirakastuneiden lepertelyt
        kuulosti ja tietysti myös narraamisena. Kyllä se asia hoituu muillakin sanoilla,
        "vähemmän sitovammin" kuin väljähtänyt rakkausilmaus.
        Ilmoittutuu Ynnämuu.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Lumisateista päivää!
        Sellainen on keli, tosin on juuri lämpimä puolella, että lumi sulahtaa pois.
        Kun nyt oloni on sellainen, että käyn hitaamalla tempolla. Niinpä luin
        vasta Skillanin viestistä huvittavan kohdan, minusta hyvin asiallisen.
        "Toisaalta ainakin ennen tuota sanaa hyvin vähän käytettiin, miesten suusta se ani harvoin esiin tuli ja hyväksyttiin se, että suomalainen mies ei puhu, ei pussaa, ei myöskään rakas sanaa ääneen lausu, kyllähän senkin tunteen oppi aistimaan muulla tapaa;)"
        Tästä melkeinpä tunnistin nuoren itseni. En todellakaan juuri koskaan "rakkaussanaa"
        käyttänyt, enkä paljon vieläkään. Lässytykseltä nämä äkkirakastuneiden lepertelyt
        kuulosti ja tietysti myös narraamisena. Kyllä se asia hoituu muillakin sanoilla,
        "vähemmän sitovammin" kuin väljähtänyt rakkausilmaus.
        Ilmoittutuu Ynnämuu.

        "ÄR-AA-KOO-AA-ÄS" ulvaisee Tapani Kansakin kuin ei muuten kehtaa sitä sanaa käyttää.
        Niin se on, ja niin olkoon.
        Kun mies sen sanan lausuu, on siinä tosi kysymyksessä.
        Ei ole puhe suklaamuroista. :)


    • Rakastaa ei rakasta, muistanette kun teineinä hoitte päivänkakkaran kukkia nyppiessänne.

      Rakas sana on luonnollinen niin aikuisten kuin lasten ja aikuisten välillä mm. Alankomaissa.

      Kansainvälistymisen myötä I love you yleistyy puhekieleen se on helppo sanoa, mutta sanoa se suomenkielellä onkin jo eri asia.

      Pääsiäisen tienoilla kun olin lähdässä mökiltä, huusin autolta pojalleni, "Minä rakastan sinua" johon sain vastauksen "Minäkin rakastan sinua."

      Kolme kaunista sanaa lämmittää pitkään eikä niitä tartte alavariinsa hokea 💞 paitsi tuo kumppani 😂

      • Anonyymi

        Luonnollista Suomessa vanhempien ja lasten välinen rakkaus, ei tarvitse hokea kaiken aikaa. Samoin puolisoiden välinen rakkaus. Eikä varsinkaan palstoilla kuulutella. Kyllä nuo asiat on ihan perheen sisäisiä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Luonnollista Suomessa vanhempien ja lasten välinen rakkaus, ei tarvitse hokea kaiken aikaa. Samoin puolisoiden välinen rakkaus. Eikä varsinkaan palstoilla kuulutella. Kyllä nuo asiat on ihan perheen sisäisiä.

        Perheväkivaltakin on perheen sisäinen asia eikä sellaista sovi palstoilla kuulutella. On hyväksyttävä tosiasiat "Kel musta silmä on hän silmän kätkeköön" 🥴


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Perheväkivaltakin on perheen sisäinen asia eikä sellaista sovi palstoilla kuulutella. On hyväksyttävä tosiasiat "Kel musta silmä on hän silmän kätkeköön" 🥴

        Samaa mieltä. Kyllä se on selvä merkki perheväkivallasta, jos ei palstoilla vakuuta rakastavansa perhettään.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Samaa mieltä. Kyllä se on selvä merkki perheväkivallasta, jos ei palstoilla vakuuta rakastavansa perhettään.

        En ole kanssasi samaa mieltä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luonnollista Suomessa vanhempien ja lasten välinen rakkaus, ei tarvitse hokea kaiken aikaa. Samoin puolisoiden välinen rakkaus. Eikä varsinkaan palstoilla kuulutella. Kyllä nuo asiat on ihan perheen sisäisiä.

        Pitäähän sitä tuoda esiin miten ulkomaan elävä liruttelee rakkauttaa. Pilkata samalla suomalaisten jäyhyyttä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Pitäähän sitä tuoda esiin miten ulkomaan elävä liruttelee rakkauttaa. Pilkata samalla suomalaisten jäyhyyttä.

        Ei suomalainen mies ole jäyhä, jäyhäksi miehen, olipa minkä maalainen hyvänsä tekee kykenemättömyys ilmaista itseään, olla avoin. Mutta se on taas aivan eri keskustelun aihe mistä tiukka pidättyväisyys johtuu.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Ei suomalainen mies ole jäyhä, jäyhäksi miehen, olipa minkä maalainen hyvänsä tekee kykenemättömyys ilmaista itseään, olla avoin. Mutta se on taas aivan eri keskustelun aihe mistä tiukka pidättyväisyys johtuu.

        Jäyhä tarkoittaa vakaata ja luotettavaa ja vähäeleistä, se on ihan ok.
        Avoimuus on eri asia kuin asioittensa hölötys yleisillä palstoilla.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jäyhä tarkoittaa vakaata ja luotettavaa ja vähäeleistä, se on ihan ok.
        Avoimuus on eri asia kuin asioittensa hölötys yleisillä palstoilla.

        Vakava ja vähäeleinen 🤔 eipä ole sattunut kohdalleni, joten olen jäävi ottamaan kantaa asiaa. Luotettava taas ei edusta vain vähäeleisiä ja vakavia.

        Hölöttäjiähän me, sinä ja minä kerrotaan itsestämme ja arvomaailmoistamme, hölöttäjien keskustelukulttuuria kunnioittaen noja-tuolissa.🤭

        Avoimuus on vilpitöntä suoruutta vastavuoroisesti, ei itsensä esiintuomista ja paremmuuden osoittelua nurkan takaa huudellen, wikistä opituilla fraaseilla.


    • Rakkauden mainitessani, en pelkästään tarkoita romanttista rakkautta, vaan kaiken kattavaa.
      Hyviä tekoja, sanoja, ajatuksia. Sellaisia, jotka kantavat yli maan piirin, kaikkeen mitä on.

      • Sateisen oloinen sää jatkuu, tällä hetkellä sade pitää taukoa, mutta yön on vettä antanut ja voisi uskoa, että lisää tulee, ukkonen jyrähteli eilen.
        Eilen iltapäivällä paistoi aurinko ja lenkille pääsin, hiki tuli kävellessä vaikka lämpöä ei vielä aivan paljon ole, kuuden asteen paikkeilla näin aamuisin.
        Viikko Vappupäivään, kylläpä hurahti huhtikuukin nopsaan.

        Näin ymmärrän minä myös tuon rakkaus sanan, kuten Eliaana mainitsit, romanttinen rakkaus vaihtaa kohteitaan montakin kertaa, voipa jäljelle jäädä katkeruuskin.
        Rakkaus mikä kestää kolhut ja harmit, on se vahva ja oikea, äidinrakkaus juuri tätä usein on.
        Pitkät avioliitot sen rakkauden on saaneet pysymään, vankalla pohjalla silloin ollaan, on opittu antamaan anteeksi ja sitähän se onkin tämä oikea rakkaus.

        Suomalainen mies on mielestäni uskottava ja tukea antava joka tilanteessa, sekin sen rakkauden osoittaa, on vakaa ja rehellinen.
        Onhan se niinkin, kun kauan yhdessä ollaan, jo pienestä eleestä huomaa sen mitä huomata pitää, ei siinä sanoja tarvita.
        Mak-Ris totesi, turhaan ei mies rakkauttaan hoe, kun kerran on sen sanonut, se riittää ja tämän suomalainen nainen uskoo;)

        Ynnämuu totesit myös asian oikean laidan, tyhjä hokeminen sananhelinää, teoilla ja toimilla rakkauskin hoituu.
        Jotenkin olen aistinut juuri viesteistäsi, että tyypillinen uskottava mies olet kaiken suhteen;)
        Ystävistäkin paljon puhutaan, mutta minulla vahva luulo, että tosi ystäviä on vain muutama, mieluummin voisi puhua tuttavista, kuin ystävistä.

        Noin on, mitä brinkkala kirjoitat, lapsen puhdas, vilpitön halaus on rakkauden tunnustus, sanattomana sekin.
        Sinisiru ei todellakaan ole pitkilleen kirjoittanut, toivottavasti kaikki on hyvin.
        Minulla ei mitään mielikuvaa lasteni leikeistä pienenä, ehkä ulkona kavereiden kanssa leikit sujui, sitten koton omia touhujaan, piirsivät tai lukivat.
        Ikäero on lapsillani kuusi vuotta joten leikit ei välttämättä yksiin menneet, sen muistan poikani kuusivuotiaan, tyttäreni vanhempana, hommasin eka puhelimen, kun illat töissä olin, pystyin kyselemään miten jaksavat.
        Elokuvateatteri oli näköyhteydessä kotiini, joten pian kipaisivat luokseni jos joku harmi sattui ja poikani katsoikin kaikki mahdolliset elokuvat, mihin ikä riitti, ikää saatuaan istuikin kaiket uudet näytökset.
        Voi niitä aikoja, harmi ettei mitään merkittävää mieleen jäänyt.

        Nyt sää kirkastui ja kipasen tuohon lähikauppaan, laitan raparperisiman, lehdestä ohjeen näin ja onhan se kokeiltava, kun pakkasesta raparperejä löytyi.
        Munkkirasvakin uupuu ja perinteiset munkit on vapuksi tehtävä, kiva kun kauppa tuossa nurkan takana.
        Onnea ja iloa taas toivottelen, sitä ei koskaan liiaksi saatavilla;)


      • SkillaN kirjoitti:

        Sateisen oloinen sää jatkuu, tällä hetkellä sade pitää taukoa, mutta yön on vettä antanut ja voisi uskoa, että lisää tulee, ukkonen jyrähteli eilen.
        Eilen iltapäivällä paistoi aurinko ja lenkille pääsin, hiki tuli kävellessä vaikka lämpöä ei vielä aivan paljon ole, kuuden asteen paikkeilla näin aamuisin.
        Viikko Vappupäivään, kylläpä hurahti huhtikuukin nopsaan.

        Näin ymmärrän minä myös tuon rakkaus sanan, kuten Eliaana mainitsit, romanttinen rakkaus vaihtaa kohteitaan montakin kertaa, voipa jäljelle jäädä katkeruuskin.
        Rakkaus mikä kestää kolhut ja harmit, on se vahva ja oikea, äidinrakkaus juuri tätä usein on.
        Pitkät avioliitot sen rakkauden on saaneet pysymään, vankalla pohjalla silloin ollaan, on opittu antamaan anteeksi ja sitähän se onkin tämä oikea rakkaus.

        Suomalainen mies on mielestäni uskottava ja tukea antava joka tilanteessa, sekin sen rakkauden osoittaa, on vakaa ja rehellinen.
        Onhan se niinkin, kun kauan yhdessä ollaan, jo pienestä eleestä huomaa sen mitä huomata pitää, ei siinä sanoja tarvita.
        Mak-Ris totesi, turhaan ei mies rakkauttaan hoe, kun kerran on sen sanonut, se riittää ja tämän suomalainen nainen uskoo;)

        Ynnämuu totesit myös asian oikean laidan, tyhjä hokeminen sananhelinää, teoilla ja toimilla rakkauskin hoituu.
        Jotenkin olen aistinut juuri viesteistäsi, että tyypillinen uskottava mies olet kaiken suhteen;)
        Ystävistäkin paljon puhutaan, mutta minulla vahva luulo, että tosi ystäviä on vain muutama, mieluummin voisi puhua tuttavista, kuin ystävistä.

        Noin on, mitä brinkkala kirjoitat, lapsen puhdas, vilpitön halaus on rakkauden tunnustus, sanattomana sekin.
        Sinisiru ei todellakaan ole pitkilleen kirjoittanut, toivottavasti kaikki on hyvin.
        Minulla ei mitään mielikuvaa lasteni leikeistä pienenä, ehkä ulkona kavereiden kanssa leikit sujui, sitten koton omia touhujaan, piirsivät tai lukivat.
        Ikäero on lapsillani kuusi vuotta joten leikit ei välttämättä yksiin menneet, sen muistan poikani kuusivuotiaan, tyttäreni vanhempana, hommasin eka puhelimen, kun illat töissä olin, pystyin kyselemään miten jaksavat.
        Elokuvateatteri oli näköyhteydessä kotiini, joten pian kipaisivat luokseni jos joku harmi sattui ja poikani katsoikin kaikki mahdolliset elokuvat, mihin ikä riitti, ikää saatuaan istuikin kaiket uudet näytökset.
        Voi niitä aikoja, harmi ettei mitään merkittävää mieleen jäänyt.

        Nyt sää kirkastui ja kipasen tuohon lähikauppaan, laitan raparperisiman, lehdestä ohjeen näin ja onhan se kokeiltava, kun pakkasesta raparperejä löytyi.
        Munkkirasvakin uupuu ja perinteiset munkit on vapuksi tehtävä, kiva kun kauppa tuossa nurkan takana.
        Onnea ja iloa taas toivottelen, sitä ei koskaan liiaksi saatavilla;)

        Sohelsin taas yhden vastauksen kadoksiin. No eipä siinä suurta vahinkoa tainnut tulla, uutta ja kuolematonta viestissä tuskin oli, siis rakkaudesta..))

        Samaa mieltä olen kuitenkin SkillaNin kanssa tuosta rakkaussanan kulumisesta. Tulee jopa mieleen tuttu sananlasku: "siitä puhe, mistä puute". Kun samaan aikaan tämän "runsaan tunneilmaisun" keskellä puhutaan ajan rakkaudettomuudesta.

        Ramoona tuolla aikaisemmin erittelikin hienosti rakkauden ilmenemistä ja myös sen velvoittavuutta: "tahtoa, sitoutumista, antautumista, uskallusta".
        Ja, ankarasti ottaen, ilman niitä olemme vain se "helisevä vaski ja kilisevä kulkunen".

        Ja kuitenkin me olemme kaikki synnyinlahjana saaneet kyvyn rakastaa, brinkkala sitä kuvasi tuolla aikaisemmin. Muistan lapsenlastani ja hänen ihmetystään siitä, kun hän avoimena ja innokkaana tervehti naapureita ja he eivät välttämättä tervehtineet häntä tai sitä, kun hän päiväkodissa "lakastui" vieressä istuvaan tyttöön, kertoi tunteistaan ja hänelle naurettiin...
        Tavallista lasten kokemaahan tämä on, eikä niissä tarvitse olla mukana pahaa tahtoa, ajattelemattomuutta vain, mutta voi niistä silti jäädä jälki, joka saa lapsen tuntemaan luottamattomuutta, häpeääkin... Eli kai se kuuluu ihmisen kasvuun, että oppii suojautumaan, varjelemaan omaa haavoittuvuuttaan jos siinä sitten menettääkin vastaanottamisen kykyään. "Lapset, ainoat enkelimme, emme ansaitse heitä"...

        Ynnämuun näkemys oli taas tuttua ja vakaata puhetta suomalaisen miehen suusta. Jos oma kumppani kovasti vakuuttelisi rakkauttaan, pitäisin häntä lörpöttelijänä..))

        Olen itsekin niitä, jotka tuntevat enemmän kuin ilmaisevat, sanoilla, joilla voi myös manipuloida ja koukuttaa ja mikä sen parempi täky voisi toiselle olla kuin ehdollinen rakkaus.
        Eliaana viittasi universaaliin rakkauteen, rakkauteen elämänasenteena. Se ei ole poissulkevaa ja edellyttää "vain" antautumista, avautumista ja nöyryyttä, liian isolla egolla sitä ei tavoiteta, ymmärtäisin.
        Ehkä se edellyttää myös sitä lastenkaltaisuutta, joille luvataan taivasten valtakunta.

        Sellainen rakkaus olisi minusta hyvinkin mahdollinen meille tässä elämänvaiheessa kun "tekeminen" jää vähemmälle ja "oleminen" astuu tilalle.
        demeter1


    • Aamutervehdys lumi-, räntä- ja vesisateen vierailemalta rannikolta, tyypillistä huhtikuun säätähän tämä ja tuo kaivattua vettä kasvillisuudelle. Postilaatikolla kipaisin ja ihailin naapurin nurmikkoa ja ojanpiennarta, sinisinä mattoina idänsinililjat eli skillat niitä värittävät. Sanoinkin miehelle, että meidän skillanit eivät ole vielä noin levinneet, niin on tuo SkillaN mieleen painunut tuossa muodossa. Luin, että scilla siberica onkin parsakasvi (Asparagaceae), ennen se on luettu liljoihin tai hyasintteihin. Ostin muuten syksyllä hyasintttien sipuleita, siitä on tullut myös kevään kukka, pääsiäisenä oli myynnissä keltaisia hyasintteja. Valkeat lumikellot ovat kukkineet jo pari viikkoa, keltaiset torvinarsissit ovat aloittaneet kukinnan, siniset helmililjat samoin. Muutama vuosi sitten Keukenhofin puistossa Hollanissa käydessä jäi mieleen erityisesti helmilijoista sommiteltu joki, kaiken muun ylenpalttisen sipulikukkaloiston keskellä.

      Rakkauden olemusta olette hienosti kuvanneet eri muodoissaan ja Skillanin taidokas kooste käy ihan esseestä. Rakkaudellinen elämänasenne näkyy, ja kaiken kattaa tuo Melinan valitsema virsi "Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt".

      Kukin kieli kuvastaa näitä rakkauden tuntoja omalla tavallaan, meillä kutsutaan kultaseksi, kultapieneksi ja muruksi, kyllä ne lämpimiä ja läheisiä tuntoja kuvastavat siinä missä darlingit, dearit ja honeyt. Merikannon säveltämä ja Larin-Kyösti sanoittama iki-ihana laulu kertoo, miten kauniita hellittelysanoja kansan parissa on käytetty.

      Tula tuulan tuli tuli tei,
      emme erkane konsaan ei,
      mesimarjani, pulmuni,
      pääskyni mun,
      paras aarteeni oot sinä mun,
      minä sun,
      mitä toivoisin minä muuta?

      On puhetta siitä, miten suomalainen ei kevyesti sano rakastavansa toista, ja eihän se toki kerro tunteiden puutteesta vaan niiden arvostuksesta. Itse käytän usein sanontaa "olet rakas", se kertoo myös, että toinen on tärkeä ja arvostettu.

      Sinisirkkusta minäkin olen kaipaillut, ja mukavaa on kuulla aina Ynnämuusta.

      Hyvää viikonloppua!

      • Anonyymi

        Hienosti oivallettu, Ramoona, tuo, että niukka tunneilmaisu ei kerro tunteiden puutteesta vaan niiden arvostuksesta.
        Myös hiljaisuudessa voi liikkua paljon tunteita. Läsnäolo voi kertoa välittämisestä, eikä siinäkään aina tarvita sanoja, kosketus on voimallinen tunteen ilmaisija.
        Nämä saattavat olla jopa luotettavimpia kuin sanallinen ilmaisu, jos tosissaan tahdotaan olla..))


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hienosti oivallettu, Ramoona, tuo, että niukka tunneilmaisu ei kerro tunteiden puutteesta vaan niiden arvostuksesta.
        Myös hiljaisuudessa voi liikkua paljon tunteita. Läsnäolo voi kertoa välittämisestä, eikä siinäkään aina tarvita sanoja, kosketus on voimallinen tunteen ilmaisija.
        Nämä saattavat olla jopa luotettavimpia kuin sanallinen ilmaisu, jos tosissaan tahdotaan olla..))

        näköjään taas oli kirjautuminen vanhentunut, demeter1 piti oleman...


    • Lisään tähän vielä Erkon sanoittaman ja Merikannon säveltämän Kullanmurusen Tapani Kansan laulamana. Se on ihanin serenadi, joka minulle on laulettu ja muistelen ainakin myös Melinan siitä kovin pitäneen.

      https://www.youtube.com/watch?v=ZKaF3fYGrS0

      Jäin kuuntelemaan levyn muitakin kappaleita, hyvin muistorikkaita ovat.

      • Anonyymi

        Melina tässä:
        Tänä aamuna olen tehnyt vihannes-jauheliha-keiton, joka on terveellisesti valmistettu keittämällä, ei käristämällä, vaikka käristyksenkin hyvät maut olen kokenut. Ne enimmäkseen silloin, kun oli muutkin maistajat paikalla. Käytän kananpojan jauhelihaa, ja siksi lisään rasvan osuutta sitten, kun keitto on valmis.
        Keittäminen vaatii läsnäoloa, sitä ei saa yksikseen jättää, niin neuvoi jo äiti silloin kun lapsena seurasin tarkkaan hänen toimiaan hyvän keiton valmistamiseksi.
        Minkä lapsena oppii, sen vanhempana voi todeksi todeta..

        Erkko, Merikanto ja Tapani Kansa, siinä kolmikko, jotka osaavat luoda kauniin tunteen, pidän tosi paljon tuosta Kullanmurusta. Ramoonan muistankin Tapani Kansan esityksistä pitäneen. Sana oli meilläkin käytössä, ja samoin lastenlastenkin pieninä ollessa.

        .


    • Huomenta.
      Tällaisena harmaana ja viileänä päivänä ei tee mieli minnekään. Lueskelin Noja-tuolin kirjoituksia ja ja hyvillä mielin totean, kuinka meillä kaikilla on hyvä olla omassa kodissamme. Vaikka koronan eristäminä olemme, niin kodin lämpö on jokaisella. Askarrusta riittää, ja jos ei riitä, osaamme vain olla ja viihtyä omissa ympyröissämme kotona. Olemme oppineet olemaan itseksemme. Puhelimet ja netit ovat käytössä, niistä on apua yhteydenpitoon perheenjäsenten kanssa.

      Kun lueskelee noita muita ketjuja, huomaan, että tätä kotona viihtymistä pidetään pahana ja moitittavana. Ylenkatseisesti suhtaudutaan siihen, että eletään tasaista arkea, johon liittyy tavallisia arkisia tehtäviä. Myötätunnolla on pakko ajatella, millainen ahdistus on niillä kirjoittajilla, jotka eivät kotona ja eristyksessä viihdy ja kestä. Katkeruus näkyy nälvimisenä ja kirjoitusvirheiden etsimisenä. Pieni on heillä maailma!

      Minunkin nurmikossani on nyt sininen peite. Vuosi vuodelta se laajenee, mutta en ole onnistunut siirtämään sitä pihan toiselle puolen. Scilla haluaa toimia itsenäisesti. ja siirtyä sinne missä viihtyy.

      Ikä tuo tullessaan kyvyn nauttia tavallisesta, tapahtumaköyhästäkin päivästä. "Joka aamu on armo uus".

      • Anonyymi

        Kärsivällisyyttä oppiaksemme olemme jo vuoden saaneet teho-opetusta,
        ja varmaan siinä suhteessakin on oppimista tapahtunut.
        Tuo on totta, Mak-ris, että: Ikä tuo tullessaan kyvyn nauttia tavallisesta, tapahtumaköyhästäkin päivästä. "Joka aamu on armo uus". Se saa kiitollisuuden tunteen ja hyvän olon lisääntymään.
        Hyvää viikonloppua kaikille! Melina.


    • "Tärkeintä ei ole mitä teemme, vaan miten paljon rakkautta teoissamme on.
      - Äiti Teresa- " ano

      Tällä lainatulla lauseella puhkesi mielenkiintoinen keskustelu sanasta/tunteesta rakkaus.

      "Kyllä on tosi rakkautta nämä minun puuhasteluni ja harrastukseni nykyisin."🧗‍♀️
      kirjoitin.

      "No, jotkut rakastaa puhua tekemisistään."
      Vastasi ano.

      "Tuo sana "rakkaus" kuluu liikaa käytettynä
      funtsaili skillan."

      "Me amerikkalaistumme monella tapaa, mm. tämän "rakkaus"- sanan lisääntymisellä. 
      kirjoitti makriina."

      "Voikaa hyvin "darlingit" ;))" kujeili brinkkala

      "Rakkauden vastakohta ei ole viha, vaan pelko tai välinpitämättömyys," pohti ramoona.

      "Rakkauden osoituksista ihan parhaita ovat lapsen pulleat kädet jotka kiertyvät kaulaan. Ei haittaa vaikka olisivat lettuhillosta tahmeat."
      Ihana kuvaus lapsen ja vanhemman välisestä rakkaudesta, brinkkalan kertomana. 👶

      "Rakkaus, on suurin voima maailmankaikkeudessa." Eliaana leijaili avaruuden tähtisumussa helikeijuna🧚‍♀️


      "Toisaalta ainakin ennen tuota sanaa hyvin vähän käytettiin, miesten suusta se ani harvoin esiin tuli ja hyväksyttiin se, että suomalainen mies ei puhu, ei pussaa, ei myöskään rakas sanaa ääneen lausu, kyllähän senkin tunteen oppi aistimaan muulla tapaa;)" ynnämuu

      Aistien varassako ynnämuun rakkaus?🤫


      "Rakastaa ei rakasta, muistanette kun teineinä hoitte päivänkakkaran kukkia nyppiessänne,"
      kirjoitin kun halusin korostaa nuorena koettuja ihastuksia, joista joillain teistäkin johti elämänmittaiseen rakkausavioliittoon. 👴👵

      "Huusin autolta pojalleni, "Minä rakastan sinua" johon sain vastauksen "Minäkin rakastan sinua." Kolme kaunista sanaa lämmittää pitkään eikä niitä tartte alavariinsa hokea,"👩‍👦‍👦 kirjoitin, äidin ja lapsen välisestä elämänikäisestä rakkaudesta.

      "Rakkauden mainitessani, en pelkästään tarkoita romanttista rakkautta, vaan kaiken kattavaa. Hyviä tekoja, sanoja, ajatuksia. Sellaisia, jotka kantavat yli maan piirin, kaikkeen mitä on." Eliaana jatkoi korkealinjaista filosofiaansa. Tuli humoristinen mielikuva Eliaanasta raivaussaha kädessä huivi tuulessa lepattaen tuijottamassa, rakkauden täyttämien tuntein yli tiluksiensa. 🧗‍♂️

      "Suomalainen mies on mielestäni uskottava ja tukea antava joka tilanteessa, sekin sen rakkauden osoittaa, on vakaa ja rehellinen."👴
      kirjoitti skillaan, kysynpä, miten on, tyttärentyttäresi ulkomaalaistaustainen  mies onko hänkin vakaa, uskottava ja rehellinen?
      💂‍♂️👳‍♂️🧔

      "Samaa mieltä olen kuitenkin SkillaNin kanssa tuosta rakkaussanan kulumisesta. Tulee jopa mieleen tuttu sananlasku: "siitä puhe, mistä puute". sananlaskujen Demeteriä.

      "Ynnämuun näkemys oli taas tuttua ja vakaata puhetta suomalaisen miehen suusta. Jos oma kumppani kovasti vakuuttelisi rakkauttaan, pitäisin häntä lörpöttelijänä..))" 🎅 jatkoi deme.

      No, näinhän me itsekukin kokemuksiimme nojaten rakkauden koemme.

      Niskavuoren Heta ja Loviisa teatterisovitus jonka kävin äskeen katsomassa Kajaanin kaupungin teatterissa, käsitteli kahta tunnettua Hella Wuolijoen klassikko "rakkaustarinaa".

      Akselin ja Loviisan vastarakkaudettomia suhteita Niskavuoren Hetaan ja Juhaniin.

      Vappuaattoillan vietän kaupungin teatterin katsomossa.🎊🎉🎈 Nyt vuorossa näytelmä Melankolia, minä rakastan.

      Rakkautta viikonloppuunne tai höpöhöpöä, ihan miten vain.🎎♥️🎨🧶🧸🥊🎁

      • Noh, olen minä tuota raivaussahaakin käytellyt, enemmän kuitenkin moottorisahaa.
        Itsellänikin on tapana luoda mielikuvia toisten kertomuksista.
        Se mitä minä ´´ajan takaa´´ kenties saa valotusta tästä Fredin kappaleesta.
        https://www.youtube.com/watch?v=zIOre1TXEOo


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Noh, olen minä tuota raivaussahaakin käytellyt, enemmän kuitenkin moottorisahaa.
        Itsellänikin on tapana luoda mielikuvia toisten kertomuksista.
        Se mitä minä ´´ajan takaa´´ kenties saa valotusta tästä Fredin kappaleesta.
        https://www.youtube.com/watch?v=zIOre1TXEOo

        Kiitos Eliaana, kiitos siitä että suhtaudut vilpittömän vakavasti tähän aiheeseen.

        ______________________________________________________________________________________

        (Tuo seuraava viesti on jo sitten kyynistä irvailua, samoin tuolla ennen sinun kirjoitustasi.)


      • Eliaana kirjoitti:

        Noh, olen minä tuota raivaussahaakin käytellyt, enemmän kuitenkin moottorisahaa.
        Itsellänikin on tapana luoda mielikuvia toisten kertomuksista.
        Se mitä minä ´´ajan takaa´´ kenties saa valotusta tästä Fredin kappaleesta.
        https://www.youtube.com/watch?v=zIOre1TXEOo

        Tämä kappale kertokoon kaiken (myös minun) universaalista rakkaudesta elämään, luontoon ja ihmisiin. Huikea tunnelataus joka ei jättäne ketään kylmäksi🧚‍♀️


        Katso USA For Africa - We Are The World (Live Aid 1985) YouTubessa
        https://youtu.be/00OeznNG4hM


        Näihin tunnelmiin, tunteiden täyteläistä lauantai-iltaa.


    • Anonyymi

      Rakkaudesta sanoi joku viisas: Rakkaus on ikuista, vain kohde muuttuu.

      • Anonyymi

        Onhan laajasti käsitelty rakkauden ihmentymiä, välttämätönhän tuo tunne on hyvinvointimme kannalta. Pieni lapsi herättää sen tunteen jo pelkällä avuttomuudellaan, minäkin olen saanut taas kokea lasten kiintymyksen ja huolenpidon niin lämpimänä.

        Vointi kohentuu päivä päivältä ja ruokahalukin lisääntyy. Eihän nuo valmisruuat oikein tyydytä, jotkut poronkäristykset tosin ihan maukkaita. Paneerattuun kalaan lisäsin kyllä anjovisvoita, ja johan maistui!

        Äsken tilasin foodoran kautta sushiannoksen illaksi, onhan sentään lauantai-ilta,...

        Nuo englantia puhuvat lisäävät aina dear sanan puhutteluun, suomeksikin ovat ottaneet tavan sanoa rakas,..mikäpä siinä hyvältähän se tuntuu, vaikka en muuten pidäkään oman kielemme syrjinnästä.
        Oikein hyvää viikonloppua kaikille! 🌷sinisiru


      • Anonyymi kirjoitti:

        Onhan laajasti käsitelty rakkauden ihmentymiä, välttämätönhän tuo tunne on hyvinvointimme kannalta. Pieni lapsi herättää sen tunteen jo pelkällä avuttomuudellaan, minäkin olen saanut taas kokea lasten kiintymyksen ja huolenpidon niin lämpimänä.

        Vointi kohentuu päivä päivältä ja ruokahalukin lisääntyy. Eihän nuo valmisruuat oikein tyydytä, jotkut poronkäristykset tosin ihan maukkaita. Paneerattuun kalaan lisäsin kyllä anjovisvoita, ja johan maistui!

        Äsken tilasin foodoran kautta sushiannoksen illaksi, onhan sentään lauantai-ilta,...

        Nuo englantia puhuvat lisäävät aina dear sanan puhutteluun, suomeksikin ovat ottaneet tavan sanoa rakas,..mikäpä siinä hyvältähän se tuntuu, vaikka en muuten pidäkään oman kielemme syrjinnästä.
        Oikein hyvää viikonloppua kaikille! 🌷sinisiru

        Toivon pikaista paranemista Sinis 💞. Kipasin kaupassa ja koriini löysi tiensä sushipakkaus, jonka nautiskelemme saunan jälkeen illan elokuvaa.. Elizabeth on kadonnut ...katsellessamme.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Onhan laajasti käsitelty rakkauden ihmentymiä, välttämätönhän tuo tunne on hyvinvointimme kannalta. Pieni lapsi herättää sen tunteen jo pelkällä avuttomuudellaan, minäkin olen saanut taas kokea lasten kiintymyksen ja huolenpidon niin lämpimänä.

        Vointi kohentuu päivä päivältä ja ruokahalukin lisääntyy. Eihän nuo valmisruuat oikein tyydytä, jotkut poronkäristykset tosin ihan maukkaita. Paneerattuun kalaan lisäsin kyllä anjovisvoita, ja johan maistui!

        Äsken tilasin foodoran kautta sushiannoksen illaksi, onhan sentään lauantai-ilta,...

        Nuo englantia puhuvat lisäävät aina dear sanan puhutteluun, suomeksikin ovat ottaneet tavan sanoa rakas,..mikäpä siinä hyvältähän se tuntuu, vaikka en muuten pidäkään oman kielemme syrjinnästä.
        Oikein hyvää viikonloppua kaikille! 🌷sinisiru

        Lisää paranemista sinulle, Sinisiru. Jo sinua ehdittiinkin kaivata..)) Ja heti tuli hyvä ruokavinkkikin, kiitos niistä kaikista.


    • Anonyymi

      Hyvää iltaa!
      Tuhruinen ja hyytävä päivä tänään.

      Mukavaa Sinisiru, että voit paremmin. Sinulla on taito saada eineksistäkin gourmeeta, luulen.

      Minä otin urakakseni kuivakaapin siivouksen. Purkitin pusseissa olevat ainekset läpinäkyviin lasipurkkein. Nyt on siistiä.
      Siinä ohessa keittyi 4 litraa hernekeittoa. Sitä ruisleivän kanssa ja kahvin kanssa tuoretta pullaa. Olo on kuin pallokalalla ;)

      Rakkaudesta riittäisi puhetta vaikka kuinka. Rakkaushormoneja pystytään mittaamaan. Rakkauden syvyyttä/määrää/tunnetta ei kai mitkään mittarit pysty arvioimaan. Jokaisen omakohtainen kokemus.
      Rakkauden nimissä on synkkiä tilastoja. Ei niistä yötä vasten, hui olkoon.

      Vapuksi kylmää säätä luvattu. Hillitsee sekin osaltaan jonkin verran kokoontumishaluisia.

      Maadoitan itseni unipuulle ja koetan ajatella sinisiä ajatuksia.

      brinkkala

    • Kiitos lämmittävistä tervehdyksistänne, toipuminen onkin jo hyvässä vauhdissa. Alankin jo tässä kaivata omia reseptejäni. Pari valmiskeittoa tilasin vielä huomiseen, mutta helpoilla uuniruuilla aloitan viikon.

      Pieleen meni sushinautinto eilen illalla, foodora toimitti väärään osoitteeseen, onneksi oli lohikeittoa varastossa sentään. Korvaavat kyllä rahat, mutta mieliteko loheen jäi.
      Aamupäivällä huomenna saan kokonaisen kirjolohen, josta graavaan osan itse, niin saan siitä parissa tunnissa leivälle.

      Viipaloin kalaa foliolle ohuesti vierekkäin, ripottelen hyvin kevyesti hienoa suolaa ja hitusen sokeria, silppuan reilusti tilliä pinnalle ja käärin tiiviisti rullalle folion painon alle jääkaappiin. Nopeaa ja herkullista 😊))
      Heippa taas!

      • Anonyymi

        Pilvistä sunnuntaiaamua, pientä sadettakin näen ja tuuli oksia heiluttaa, mittarissa kolme astetta.
        Näinhän se kevään tulo tapahtuu, vapun seutu usein kylmä ja sateinen, lapsuuden muistoissa kyllä kevätkin oli aina lämmin;)
        Eilen tein munkkeja ja eihän ne kohonneet lupsakoiksi, kuten kuuluisi, pakkasessa ollut hiiva ei tuonut haluttua tulosta.
        Lehdestä otin ohjeen, kermaa ja maitoa, voitakin vähän, taisi olla liian raskas taikina ja hiiva pakkaseen tehonsa jättänyt, no kyllä ne syötyä tulee;)
        Simakin kysymysmerkin takana, raparperin väri ei ollut kirkas, mutta kunhan nyt jääkaapissa seisoo jonkun päivän, jospa maku ja väri yllättää.

        Tuo rakkaus on puhuttanut paljon ja kysymyksen asetit kohdalleni korpikirjailija.
        Pojantytär, kuten monet muutkin nuoret ovat maailmankansalaisia ja ovat nähneet ja kokeneet jo paljon enemmän mitä minä ja ennakkoluulot on kaikonneet.
        Hänen valintaansa en minä voi, en haluakkaan puuttua, aika harvoin keskusteluun asti pääsemmekään, hän asuu muualla ja käy harvoin minun luona.
        Olisin tietenkin toivonut hänelle kotimaasta puolison löytyvän, mutta kun rakkaus syttyi, ei minun toivomuksilla painoarvoa ollut.
        Joka kerta luonani käydessään kysyn oletko onnellinen sanoo olevansa, mikäs minä olen hänen valintaansa ja onneaan epäilemään.
        Suvussani on muutamia epäonnistuneita avioliittoja ulkomaalaisten kanssa, rakkaus kai ollut heillä ohimenevä huuma ja näin päättyivät.
        Nämä minun ajatukset ja mielipiteetkin ovat vain minun päässäni syntyneitä, en erikoisemmin pidä siitä, että jälkeläisteni elämää kuormittaisivat, jokaisella on oma kohtalo, mikä on kestettävä ja toivon että kaikesta selviävät, ja rakkaus kaikissa muodoissaan mukana eläisi.
        Vielä tämä mies, minkä pojantytär valitsi, on minulle vieläkin aika tuntematon, mutta uskon ja toivon, että tytär on oikean valinnan tehnyt, aika näyttää, onneksi kieli on kuitenkin yhteinen;)
        Saitko vastauksen korpikirjailija?
        Oma rakkauteni vaati sodan meidän kohdatessa sodan jälkeisenä aikana, mutta 46 vuotta se kesti, ala ja ylämäkeä, rakkautta ei hoettu, se aistittiin.
        Yksi lempielokuvistani on Päivien kimallus ja sen tunnussävel kertoo tuntemuksiani.
        Rakkaus on ikuista, joku näinkin totesi.

        Olipa mukava huomata sinisirukin Noja-tuolin uumenissa, tuo kraavilohi on herkullista leivän päällä, aina osan suolaan minäkin, puristan sitruunan mehun vielä lisänä noiden sinisirun laittamaan kalaan.
        Siinä se kesän tulo kunnon kohotuksessa avittaa;)

        Vieläkö joku väittää, että vaan arkisia asioita kirjoitamme, miten paljon keskustelua syntyikään tästä rakkaus aiheesta ja varmaan riittäisi lisää, kuten brinkkala totesit.

        Tapani Kanssa saa mielen herkistymään, kun vakuuttaa laulussa kullanmurusestaan, niin uskottava esitys, voin ymmärtää ihastuksesi lauluun Ramoona, kukapa ei pitäisi.
        Scillat leviävät ja ilahduttavat maisema kuvaa, näin Ramoona ja Mak-Ris totesivat, on vielä niin sitkeä laji, että nousee esiin joka kevät, vaikka nurmikot päältä leikataan.
        Ehkä siksi matkin nikilläni niitä, sitkeä olen minäkin;)

        Taidokas olet Eliaana, ei sitä joka nainen noihin puuhiin pystyisi, jo nuo laitteet pelottavat.
        Kyllä Fredi myös toi rakkauden sanoman hyvin esiin tämän tulkinnan avulla.

        Demeter, ehkä tässä vaiheessa ja olotilassa, sopii minuun sanonta," siitä puhe, mistä puute"
        olosuhteet on mitkä on, myös tuo lapsenmielisyys sitoutuu myös aiheeseen, vilpittömyys on se sana.

        No nyt on taas sanoja viljelty ja toteamus joka aamu on armo uus, pätee ketjuummekin, taas huomenna jos Luojamme näin suo;)
        Mesimarjani, pulmuni, pääskyni mun, paras aarteeni mun, minä sun,,,,, rakkautta se on, ei hölynpölyä;)Ajattelee skillan


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pilvistä sunnuntaiaamua, pientä sadettakin näen ja tuuli oksia heiluttaa, mittarissa kolme astetta.
        Näinhän se kevään tulo tapahtuu, vapun seutu usein kylmä ja sateinen, lapsuuden muistoissa kyllä kevätkin oli aina lämmin;)
        Eilen tein munkkeja ja eihän ne kohonneet lupsakoiksi, kuten kuuluisi, pakkasessa ollut hiiva ei tuonut haluttua tulosta.
        Lehdestä otin ohjeen, kermaa ja maitoa, voitakin vähän, taisi olla liian raskas taikina ja hiiva pakkaseen tehonsa jättänyt, no kyllä ne syötyä tulee;)
        Simakin kysymysmerkin takana, raparperin väri ei ollut kirkas, mutta kunhan nyt jääkaapissa seisoo jonkun päivän, jospa maku ja väri yllättää.

        Tuo rakkaus on puhuttanut paljon ja kysymyksen asetit kohdalleni korpikirjailija.
        Pojantytär, kuten monet muutkin nuoret ovat maailmankansalaisia ja ovat nähneet ja kokeneet jo paljon enemmän mitä minä ja ennakkoluulot on kaikonneet.
        Hänen valintaansa en minä voi, en haluakkaan puuttua, aika harvoin keskusteluun asti pääsemmekään, hän asuu muualla ja käy harvoin minun luona.
        Olisin tietenkin toivonut hänelle kotimaasta puolison löytyvän, mutta kun rakkaus syttyi, ei minun toivomuksilla painoarvoa ollut.
        Joka kerta luonani käydessään kysyn oletko onnellinen sanoo olevansa, mikäs minä olen hänen valintaansa ja onneaan epäilemään.
        Suvussani on muutamia epäonnistuneita avioliittoja ulkomaalaisten kanssa, rakkaus kai ollut heillä ohimenevä huuma ja näin päättyivät.
        Nämä minun ajatukset ja mielipiteetkin ovat vain minun päässäni syntyneitä, en erikoisemmin pidä siitä, että jälkeläisteni elämää kuormittaisivat, jokaisella on oma kohtalo, mikä on kestettävä ja toivon että kaikesta selviävät, ja rakkaus kaikissa muodoissaan mukana eläisi.
        Vielä tämä mies, minkä pojantytär valitsi, on minulle vieläkin aika tuntematon, mutta uskon ja toivon, että tytär on oikean valinnan tehnyt, aika näyttää, onneksi kieli on kuitenkin yhteinen;)
        Saitko vastauksen korpikirjailija?
        Oma rakkauteni vaati sodan meidän kohdatessa sodan jälkeisenä aikana, mutta 46 vuotta se kesti, ala ja ylämäkeä, rakkautta ei hoettu, se aistittiin.
        Yksi lempielokuvistani on Päivien kimallus ja sen tunnussävel kertoo tuntemuksiani.
        Rakkaus on ikuista, joku näinkin totesi.

        Olipa mukava huomata sinisirukin Noja-tuolin uumenissa, tuo kraavilohi on herkullista leivän päällä, aina osan suolaan minäkin, puristan sitruunan mehun vielä lisänä noiden sinisirun laittamaan kalaan.
        Siinä se kesän tulo kunnon kohotuksessa avittaa;)

        Vieläkö joku väittää, että vaan arkisia asioita kirjoitamme, miten paljon keskustelua syntyikään tästä rakkaus aiheesta ja varmaan riittäisi lisää, kuten brinkkala totesit.

        Tapani Kanssa saa mielen herkistymään, kun vakuuttaa laulussa kullanmurusestaan, niin uskottava esitys, voin ymmärtää ihastuksesi lauluun Ramoona, kukapa ei pitäisi.
        Scillat leviävät ja ilahduttavat maisema kuvaa, näin Ramoona ja Mak-Ris totesivat, on vielä niin sitkeä laji, että nousee esiin joka kevät, vaikka nurmikot päältä leikataan.
        Ehkä siksi matkin nikilläni niitä, sitkeä olen minäkin;)

        Taidokas olet Eliaana, ei sitä joka nainen noihin puuhiin pystyisi, jo nuo laitteet pelottavat.
        Kyllä Fredi myös toi rakkauden sanoman hyvin esiin tämän tulkinnan avulla.

        Demeter, ehkä tässä vaiheessa ja olotilassa, sopii minuun sanonta," siitä puhe, mistä puute"
        olosuhteet on mitkä on, myös tuo lapsenmielisyys sitoutuu myös aiheeseen, vilpittömyys on se sana.

        No nyt on taas sanoja viljelty ja toteamus joka aamu on armo uus, pätee ketjuummekin, taas huomenna jos Luojamme näin suo;)
        Mesimarjani, pulmuni, pääskyni mun, paras aarteeni mun, minä sun,,,,, rakkautta se on, ei hölynpölyä;)Ajattelee skillan

        Romanttisissa tunnelmissa ollaan, mikäs on ollessa.
        Näistä ulkomaalaisista puolisoista mietin minäkin, että eri kulttuureista kotoisin olevilla nuorilla on monilla vaikeuksia sovittaa elämänsä yhteen, jos monessa arjen asiassa on aina eri tavoin toimittu. Olen seurannut TV:ssä tositv-ohjelmaa TLC:ltä. Siinä tuodaan amerikoihin puolisoehdokas 90 päiväksi, ja on joko mentävä avioon, tai ehdokas lähtee takaisin. Vaikeaa se on. On varmaan valittukin mahdollisimman hankalat pariskunnat taistelemaan avioliitostaan. Monilla pareilla on näissä jaksoissa jo lapsia, joita kyllä tulee surku.
        Toivottavasti nojatuolilaisten läheisten avioliitot onnistuvat ja onni kukoistaa. Tsemppiä.
        Tytär ja vävy käväisivät mökillä. Se on sen verran kaukana, että luntakin vielä oli notkelmissa ja järvi jäässä. Hyvin oli kuitenkin talvi mennyt ilman vaurioita, panivat lämmöt päälle, koska menevät kevätlomalle viikon kuluttua.
        Niin se mökkikausi taas on avattu. Minä en taida sinne enää lähteä. Viime vuonnakaan en monta kertaa käynyt. Nyt alkaa mukavuuden tavoittelu viedä voiton mökkielämästä.
        Voihan olla, että jonkun viikonlopun siellä vietän, mutta kaupunkiolot ovat kyllä jo houkuttelevammat.
        - Mkr. -


      • Anonyymi kirjoitti:

        Romanttisissa tunnelmissa ollaan, mikäs on ollessa.
        Näistä ulkomaalaisista puolisoista mietin minäkin, että eri kulttuureista kotoisin olevilla nuorilla on monilla vaikeuksia sovittaa elämänsä yhteen, jos monessa arjen asiassa on aina eri tavoin toimittu. Olen seurannut TV:ssä tositv-ohjelmaa TLC:ltä. Siinä tuodaan amerikoihin puolisoehdokas 90 päiväksi, ja on joko mentävä avioon, tai ehdokas lähtee takaisin. Vaikeaa se on. On varmaan valittukin mahdollisimman hankalat pariskunnat taistelemaan avioliitostaan. Monilla pareilla on näissä jaksoissa jo lapsia, joita kyllä tulee surku.
        Toivottavasti nojatuolilaisten läheisten avioliitot onnistuvat ja onni kukoistaa. Tsemppiä.
        Tytär ja vävy käväisivät mökillä. Se on sen verran kaukana, että luntakin vielä oli notkelmissa ja järvi jäässä. Hyvin oli kuitenkin talvi mennyt ilman vaurioita, panivat lämmöt päälle, koska menevät kevätlomalle viikon kuluttua.
        Niin se mökkikausi taas on avattu. Minä en taida sinne enää lähteä. Viime vuonnakaan en monta kertaa käynyt. Nyt alkaa mukavuuden tavoittelu viedä voiton mökkielämästä.
        Voihan olla, että jonkun viikonlopun siellä vietän, mutta kaupunkiolot ovat kyllä jo houkuttelevammat.
        - Mkr. -

        Osuva toteamus Mak-Ris, että kaupunkiolot houkuttavat enemmän. Koskee minuakin.
        Ei kiirettä "mökille" kun tietää mitä on vastassa: kylmät seinät, savuttavat tulisijat ja mahdollisesti muita murheita, kun talo on talvehtinut yksinään.
        Vaikka vesi tulee (jos sitä kaivossa on) ja menee, WC ja suihku on tarjolla, silti talon asuttavaksi saaminen vie aikaa kun se "kotilieden lämpö" on hakusessa.

        Mutta kiva, että teidän mökillä on käyttöä ja käyttäjiä. Meillä on toisin ja luopumispakkoa taitaa olla edessä. Sitäkin täytyy alkaa työstää.


    • Anonyymi

      Hyvää huomenta!
      Kevyttä lumisadetta aamulla. Ei jäänyt maahan.

      Pitkästä aikaa oli vähäuninen yö. Itseäni syyttäminen. Illansuussa katsoin liian tuntoihin menevän suoratoistoleffan. Sitten avasin vielä läppärin, kun en muistanut olinko laskut hyväksynyt.
      Koronan paras, ellei ainoa, tuo älytv. Ennen pyöritin läppäristä kaapelin kautta leffoja. Usein jumittui. Siitä hyvä siis, että näkee sellaisten maiden tuotantoa, jota ei Suomen tv-kanavilla näytetä.

      Taitaa nykyisin joka suvussa tai ainakin naapurin suvussa nykyisin olla ulkomaalainen vävy tai miniä. Sen Amerikan tädin lisäksi ;)
      Jääkööt rakkaudet tällä erää sikseen mun osalta.

      Tuo folioon graavaaminen oli mulle taas uus juttu. Kiitti vaan. En ole vieläkään oppinut isoja kaloja perkaamaan. Suosiolla pyydän kalamestaria fileoimaan ja otan kalalientä varten perkeet.

      Kevyesti suollan usein tätä tekstiä, silti aina jotain mielen päällä. Nyt olen kauppareissuilla usein nähnyt nuoria perheitä taaperoiden kanssa. Surettaa että näkevät ympärillään vain maskinaamaisia aikuisia. Onneksi isovanhempia skypen ja muiden ruutujen kautta.
      Askarruttanut myöskin se, että koronaan menehtyneistä suurin osa on vanhempia ihmisiä. Miten lesket ovat surunsa kanssa jaksaneet, kun karanteenissa on pitänyt olla.
      Onneksi nyt rokotukset ovat vauhdittuneet ja sitä myöten tapaamisia voi lisätä.

      Kevennyksenä kerron, että orvokkien lisäksi ostin pari kaunista pelargoniaa. En henno niitä vielä terassille kylmettymään laittaan.

      Tuosta aamun uudesta armosta tuli mieleeni:
      "Anna armon käydä oikeudessa". Sen alkuperää on nyt selvittämään lähdettävä.

      Hyvää alkuviikkoa!

      brinkkala

      • Näin se menee brinkkala, kansainvälisyys on tämän päivän sana, siellä suhdekuvioissakin.
        Toiset liitot kestävät, toiset eivät. Eikä nuorena ja rakastuneena voi ennakoida kaikkia niitä vaikeuksia mitä nämä liitot ehkä tuovat tullessaan. Kuten ei tietysti voi ennakoida kotimaistenkaan liittojen kohdalla.

        Jos "joka aamu on armo uus" tuntuu, että joka aamu on myös murhe uus..))

        Tuntuu, että ainakin minulla tuo korona on herkistänyt mieltä entisestään ja aina tuntuisi jotakin tilitettävää löytyvän..)) Kun en täällä ilkeä tuota omaa sairaskertomustani ja muita raskaita kuvioita esitellä niin kyllä sitä puhetta piisaa kun pääsen kuvaamaan kärsimyksiäni lähipiirille, jolla tietysti on itselläkin tilitettävää..))

        No. "Elämä on" - vai miten se DNA:n kaikenkattava viisaus kuuluikaan ?

        Armo se onkin mielenkiintoinen pohdinnan aihe ?


    • Huomentapäivää ! Äläs nyt SkillaN sovita itseesi tuota "siitä puhe, mistä puute"..))
      Kaikkihan sinusta tykkäävät ja elleivät tykkää, "vika" on heissä...))

      Tänään on taas sellainen "siteerauspäivä", minulla. Muistuu tuostakin mieleen Tsehovin toteamus: "Mitä siitä, jos minua ei rakasteta, minä rakastan"...
      Olisko tuossa nyt kyse Eliaanan mainitsemasta universaalisesta rakkaudesta?
      Miaelina siteerasi tuota ihanaa virttä "Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan, olemme kaikki hiljaa kätketyt... " Ja eikö tuossakin ole kyse samasta asiasta ?

      SkillaNin kuvaus lapsista/lastenlapsista ja suhteesta heihin tuntuu minullekin tutulta. Kovin paljon ja vahvasti en minäkään halua puuttua kenenkään elämään enkä valintoihin silloinkaan kun ne omasta mielestäni menisivät metsään. Jokaisella on oma elämänpolkunsa kuljettavana ja siinä voi olla mukana jos pyydetään tai sitten vain hiljaisena todistajana.
      Suruahan se joskus aiheuttaa, että lapset tai ainakin lastenlapset elävät jo toista aikaa, josta itse on vieraantunut eikä senvuoksi pysty jakamaan paljonkaan heidän elämänsisällöstään. Silti toivoisi, että se vähäinenkin osallistuminen, oma olemassaolo auttaisi heitä edes pieneltä osin elämän rakentumisessa.
      Ja saahan siitä välillä todistettakin..)) Tänäänkin pikkuneiti ilostui kun suunniteltiin "päivää mummon luona" kun korona hellittää ja kevät tulee koko voimallaan.

      Juu. Kyllähän täällä nojatuolissa puhutaan muutakin kuin niitä arkisia juttuja ja ainakaan sinä SkillaN et ole koskaan estettä asettanut muillekaan aiheille kuten et ole portinvartijanakaan täällä toiminut...
      Että taas kerran, kiitos sinulle SkillaN ansiokkaasta emännyydestäsi täällä ja kiitos kaikille mukaville kanssakirjoittajille ja kiitos myös meidän kriitikoille ja meihin pettyneille, jotka laittoivat kritiikkinsä ihan omaan ketjuun, ei tänne..))

      Hyvää sunnuntaipäivää kaikille, tasapuolisesti,

      demeter1

      • Anonyymi

        Hyvä , sini.siru, että alat jo tervehtymään! Saman huomion tein minäkin, noista valmisruuista,
        kun niitä jouduin tilaamaan, kun leikkauksesta toivuin, että mielelläni itse taas teen!
        Mutta hyvä apu silloin, kun ei itse jaksa.

        Lunta on satanut yöllä, nyt jo lämpöasteita, että alkaa sulamaan nopeasti pois.

        Aika menee niin nopeasti, taas jo kuukauden viimeinen viikko käsillä ja sitten
        se eräs kevään juhla Vappu!
        Ennen lapset juoksi vappuviuhkojensa kanssa pitkin teitä ja raitteja,
        silloin ei vielä ilmapalloja niin paljon ollut, mutta iloa oli ja naurua!

        Voidaan hyvin,
        Neeasa


    • Keskustelu teemasta rakkaus oli hyvä ja herätti varmaan monenlaisia mietteitä ehkä siksikin, että rakkaus yhdistetään nuoriin ja me olemme jo ikäihmisiä, mutta se sama minä joka tunteilee, kulkee tiiviisti mukanamme.

      Sinisirkku pikagraavasi lohta. Selvä merkki toipumisesta, ruokahalun kasvaminen ; )

      Graavaan lohta noin joka kolmas päivä. Merisuolaa, sokeria, musta- ja valkopippuria, sitruunan mehua (limeä) ja tuoretta tilliä. Hetkeksi huoneen lämpöön painon alle ja yöksi jääkaappiin, jonka jälkeen siivutan  puolifilettä loput seuraavana päivänä.

      Meillä menee tosi paljon lohta joten ostan useimiten valmiin lohifileen jonka graavaan.  Jos kaupassa on lohitarjous ostan ison kokonaisen lohen, josta graavaan puolet ja puolet teen annospaloiksi pakkaseen, roippeiden keitinliemen siivilöin ja pakastan pieniin annosrasioihin, ruodot puhdistan lohihyveen raaka-aineeksi. Biojätteisiin menee vain tarkkaan kaluttu ruoto ja pää.

      Skillan kysyin tyttärentyttärestäsi koska tunnen hyvin monta suomalaista, jotka ovat parisuhteessa ulkomaalaisen kanssa. Kieli on eri, mutta muutoin elämä kulkee juurikin samoja latuja kuin suomalaisissa parisuhteissa. Kulttuurieroja toki on, mutta rikkautena ne voi ottaa.

      Itse olen elänyt nyt viistoistavuotta ulkomaalaistaustaisen Suomessa pääsääntöisesti asuvan ja Suomen omaksi maakseen tuntevan kanssa. Itse olen välillä viettänyt kuukausia Hollannissa eikä se elo siellä poikkea suomalaisesta arjesta. Ehkä erona olen kokenut vilkkaamman seuraelän, tiiviimpää kanssakäymistä suvun ja ystävien kanssa.

      Olen elänyt kahden suomalaisen miehen kanssa yhteiselämää useampia vuosia joten vertailupohjaa ulkomaalaistaustaan on. Erilaisia kaikki, mutta kaikki ovat olleet tasa-arvoa kunnioittavia. Jokainen on osannut kotitöitä tehdä. No, ei minun kanssani pikkuhitlerit olisi pärjänneetkään ; ))

      Mielestäni skillan annoit realistisen kuvan suhteestasi lapsenlapseesi. Itselläni ei ole vielä lapsenlapsia joten en tiedä minkälaisia tunnekuohuja pikkuiset, omat jatkumot aikaan saavat. No, pienet varpaat ovat suloisia, mutta usein ne varpaat erkanevat mummin elämästä niiden kasvaessa.

      Olen joskus kirjoittanut, että vaimon suku vie miehen ja heidän yhteidet lapset. Näin ollen mummi, ukki miehen puolelta jää lapsenlapsille vieraammiksi.

      Muistan, kuinka lapsena ollessani oli jatkuvaa kanssakäymistä sukulaisten kanssa,
      ehkäpä siksikin kun asuttiin samoilla seuduilla. Tunnettiin sisarusten jälkikasvut, serkut, mummit ja ukit. Nyt en tunne veljeni en sisareni lapsia, saati lapsenlapsia juuri lainkaan. No, kaikki asuvat eri puolilla Suomea ja lapsenlapsille ukin, mummin sisko ei taida juurikaan kiinnostaa.

      Täällä korvessa asuvat serkkuni ovat minulle  läheisiä. Heidän jälkikasvu on jo pääosin tuntematonta, mutta serkkujen ja lapsuuden kavereiden kanssa tapailemme säännöllisesti. Oljenkorsi menneeseen säilyy vahvana.

      Katsoiko kukaan lauantai-illan elokuvan Elizabeth on kadonnut?

      Tykkäsin, mielenkiintoinen kuvaus muistin matkasta nuoruuteen ja nykypäivän muistikuvien hämärtymisestä, alzheimerin taudin etenemisestä ja erikoisesta salapoliisityöstä, joka johti 70-vuotta vanhan rikoksen ratkaisuun.


      Tällaisia sunnuntaipäivän mietteitä räntäsateisesta korvesta.

      • Minä olen ollut vuosikausia kiinnostunut sukututkimuksesta. Omassa suvussani ovat sukulaiset ainakin nimeltä tuttuja, joten on täytynyt aika kauas hakeutua ennen kuin täysin vieraita nimiä on tullut esiin. Siksi aina hämmästyn, kun joku mainitsee, ettei tiedä isovanhempiensa nimiä tai serkkujensa lukumäärää.
        Meille kuitenkin ilmaantui muutama vuosi sitten uusi serkku, josta kukaan suvusta ei mitään tiennyt. Poikamiehenä elänyt setä asui ulkomailla, ja vasta hänen kuoltuaan tämä hänen lapsensa ilmaantui perheineen näkyviin. Hieno tapaaminen!
        Edellisten sukupolvien elämä ja asuinpaikat ovat minua aina kiinnostaneet. Oman sukuni ihmiset ovat olleet käsityöläisiä ja virkamiehiä, joten he ovat liikkuneet eri puolilla Suomea, mutta mieheni suku on juurevaa talonpoikaissukua, joka on elänyt 1600-luvulta asti samassa pitäjässä, eri puolilla, ja eri taloissa, mutta kuitenkin toistensa lähellä.
        Muilta mailta ei sukuumme tulleita ei ole sukuihimme liittynyt, samaa alkuperäiskansaa tässä ollaan, paitsi se uusi serkku, jonka äiti on vierasmaalainen.
        Pieni on Suomemme, sillä monien mutkien kautta löytyy samaan sukuun kuluvia julkisuuden henkilöitäkin, vaikka yhteys onkin monen polven takaa. Ilahduin eräästä ketjusta, joka päätyi Karl Fazeriin!


      • Mak-Ris kirjoitti:

        Minä olen ollut vuosikausia kiinnostunut sukututkimuksesta. Omassa suvussani ovat sukulaiset ainakin nimeltä tuttuja, joten on täytynyt aika kauas hakeutua ennen kuin täysin vieraita nimiä on tullut esiin. Siksi aina hämmästyn, kun joku mainitsee, ettei tiedä isovanhempiensa nimiä tai serkkujensa lukumäärää.
        Meille kuitenkin ilmaantui muutama vuosi sitten uusi serkku, josta kukaan suvusta ei mitään tiennyt. Poikamiehenä elänyt setä asui ulkomailla, ja vasta hänen kuoltuaan tämä hänen lapsensa ilmaantui perheineen näkyviin. Hieno tapaaminen!
        Edellisten sukupolvien elämä ja asuinpaikat ovat minua aina kiinnostaneet. Oman sukuni ihmiset ovat olleet käsityöläisiä ja virkamiehiä, joten he ovat liikkuneet eri puolilla Suomea, mutta mieheni suku on juurevaa talonpoikaissukua, joka on elänyt 1600-luvulta asti samassa pitäjässä, eri puolilla, ja eri taloissa, mutta kuitenkin toistensa lähellä.
        Muilta mailta ei sukuumme tulleita ei ole sukuihimme liittynyt, samaa alkuperäiskansaa tässä ollaan, paitsi se uusi serkku, jonka äiti on vierasmaalainen.
        Pieni on Suomemme, sillä monien mutkien kautta löytyy samaan sukuun kuluvia julkisuuden henkilöitäkin, vaikka yhteys onkin monen polven takaa. Ilahduin eräästä ketjusta, joka päätyi Karl Fazeriin!

        Olen varmaan kertonutkin, että isäni teki sukututkimusta, mutta 70-luvulla tietojen keruu oli hankalaa.

        Olen kuitenkin tietoinen juuristani ja yhteydessä mm. amerikan pikkuserkkuihini, ukin siskon jälkeläisiin.

        Isäni suvusta on sukuseuran tekemä kirja. Tunnen siis isäni sukua pitkälle. Äitini sukuakin tunnen jonkin verran. Äitini vanhempia en koskaan tavannut kuolivat äitini ollessa alle kakskymppinen. Äitini suvusta löytyi kaukainen yhteys isäni sukuun.

        Esikoiseni on kirjanut isänsä äidin suvun vaiheita mummilta ja vierailemalla mummin sisaren luona Kaakkois Suomessa. Lasteni mummi tuli siis korpeen Etelä Suomesta. Mummin suku oli katoamassa poikien tietoisuudesta joten esikoinen halusi tallentaa tietoja. Poikieni isän isän suku on junan tuomina levittäytynyt laajalti korpeen. Tietoa siitä sukuhaarasta löytyy riittävästi.

        Sukua tutkineet vanhempamme joutuivat kaivamaan tietoja kirkonkirjojen arkistoista. Nyt DNA-testein voidaan päästä hyvinkin nopeasti kadonneiden sukujuurien jäljille.

        Mielenkiintoinen aihe.


    • Noista rakkaussitaateista tuli mieleeni lause jonka luin kauan, kauan sitten, en tiedä enkä muista enää oliko se joku aforismi, laulun tekstistä lainattu, jossain ohjelmassa tai filmissä kuultua, mutta se on jäänyt mielleni ikuiseksi dilemmaksi:'
      Kumpi on parempi rakastaa vai olla rakastettu?
      Ensimmäiseksi tulee mieleen että sekä että. Rakastaa ja saada vastarakkautta.
      Toiseksi tulee mieleen että rakkauden kiintiö ei ole juuri koskaan tasapuolinen. Usein rakastaa jotain toista ihmistä, ja jos saa vastarakkautta niin se ei ole yhtä voimakasta tai voi olla eri syistä.
      Etenkään nuorena. Vanhempana on ikään kuin helpompaa kohdistaa rakkaudentarpeensa realistisesti ja iloita saamastaan vastarakkaudesta pienemmillä ehdoilla, pienimillä odotuksilla. Minä olen kokenut tämän myöhään elämässäni löytäneen rakkauteni lahjana. Ei mitenkään ansaittuna tai edes odotettuna.
      ***
      Näistä romantiikan kukkasista sitten toiseen asiaan: kukahan kirjoitti jossain ketjussa, siteeraten T.S. Eliotia ja yhtä suosikkirunoani: "April is the cruellest month" ja kyllä se tulee mieleen kun käväisee pihalla ja katsoo miten kevään kukat kamppailevat räntäsateessa ja pohjoinen puhaltaa jäämeren kylmää vihuria ja narsissit ovat miettineet jo viikon että avaako nuput vai ei. Paljon uskoa kevääseen on oltava että jaksaa taistella . Kavihuoneessa tulppaanit ovat nyt avaamassa nuppunsa tuulelta suojassa suurissa ruukuissa. Verannan ja keittiön pöydän ovat valloittaneet taimenostokseni; yleensä pidän niitä lasitetulla verannalla totuttautumassa ilmastoon, mutta nyt en ole hennonut altistaa niitä yöpakkasille.
      ***
      Katselemme kolmatta sesonkia Margaret Atwoodin kirjan pohjalta tehtyä sarjaa muutaman vuoden takaa. "Orjattaren tarina" on riipaiseva, musta, vavahduttava ja ajatuksia herättävä. Ei huonounisille.

      • Anonyymi

        Onko "Orjattaren tarina" sama, jota on täälläkin esitetty. Se kertoo maailmanlopun jälkeisetä ajasta, jolloin parempi väki on lisääntymiskyvytön, ja orjattaret ovat synnytyskoneita ja isäntien palveluksessa lapsia tekemässä ja muutenkin kaikkea huushollia hoitamassa, kauhean rääkin alaisina. Minä katsoin ensimmäiset jaksot, mutta en jaksanut sitten enempää. Luullakseni sitä esitetään yhä meidänkin televisiossa. Lieneekö paljonkaan katsojia.

        Sää on täälläkin ns. todennäköinen! Lämpöasteita jokunen, kylmää ja koleaa. Skillakin on supistanut terälehtensä suppuun. Tuhkapensaassa on lehtien alut, mahtavatko jaksaa. Vihreinä näkyvät olen vielä. Ei tuule. Lintuja on alkanut näkyä enemmän, mistähän varikset ja harakatkin ovat ilmaantuneet. Metsäkyyhky kujertaa, kai se aikoo pesän tehdä ja luottaa aurinkoon, Kai se joskus ilmestyy. Mustarastaat ovat taas pihassa.
        Leppoisaa sunnuntaita. - Mkr. -


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko "Orjattaren tarina" sama, jota on täälläkin esitetty. Se kertoo maailmanlopun jälkeisetä ajasta, jolloin parempi väki on lisääntymiskyvytön, ja orjattaret ovat synnytyskoneita ja isäntien palveluksessa lapsia tekemässä ja muutenkin kaikkea huushollia hoitamassa, kauhean rääkin alaisina. Minä katsoin ensimmäiset jaksot, mutta en jaksanut sitten enempää. Luullakseni sitä esitetään yhä meidänkin televisiossa. Lieneekö paljonkaan katsojia.

        Sää on täälläkin ns. todennäköinen! Lämpöasteita jokunen, kylmää ja koleaa. Skillakin on supistanut terälehtensä suppuun. Tuhkapensaassa on lehtien alut, mahtavatko jaksaa. Vihreinä näkyvät olen vielä. Ei tuule. Lintuja on alkanut näkyä enemmän, mistähän varikset ja harakatkin ovat ilmaantuneet. Metsäkyyhky kujertaa, kai se aikoo pesän tehdä ja luottaa aurinkoon, Kai se joskus ilmestyy. Mustarastaat ovat taas pihassa.
        Leppoisaa sunnuntaita. - Mkr. -

        Melina tässä: minä en ole vielä kuullut täällä metsäkyyhkysen kujerrusta,
        tosin metsäretket ovat minulta nyt jääneet nyt, kun aina mieluummin ihmisten ilmoille retkeni suuntaan.
        Täällä lähimetsässä eli Keskuspuistossa niitä asustelee paljonkin, se ääni on tosi tuttua.

        Lounasvieraani lähtivät juuri, ihania ihmisiä! Kuinka onnellisia olemmekaan, kun meillä on lähimmäisemme ja lähipiirimme. Yhdessä syöminen ja juttelu on terapiaa sielulle.

        Kiva että Sinis on taas parantunut, rokotuksethan sinulla jo ovatkin.

        Aurinkoisuus on taas voittanut harmauden, siitä reippautta ja hyvää oloa kaikille! Melina.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Onko "Orjattaren tarina" sama, jota on täälläkin esitetty. Se kertoo maailmanlopun jälkeisetä ajasta, jolloin parempi väki on lisääntymiskyvytön, ja orjattaret ovat synnytyskoneita ja isäntien palveluksessa lapsia tekemässä ja muutenkin kaikkea huushollia hoitamassa, kauhean rääkin alaisina. Minä katsoin ensimmäiset jaksot, mutta en jaksanut sitten enempää. Luullakseni sitä esitetään yhä meidänkin televisiossa. Lieneekö paljonkaan katsojia.

        Sää on täälläkin ns. todennäköinen! Lämpöasteita jokunen, kylmää ja koleaa. Skillakin on supistanut terälehtensä suppuun. Tuhkapensaassa on lehtien alut, mahtavatko jaksaa. Vihreinä näkyvät olen vielä. Ei tuule. Lintuja on alkanut näkyä enemmän, mistähän varikset ja harakatkin ovat ilmaantuneet. Metsäkyyhky kujertaa, kai se aikoo pesän tehdä ja luottaa aurinkoon, Kai se joskus ilmestyy. Mustarastaat ovat taas pihassa.
        Leppoisaa sunnuntaita. - Mkr. -

        Sama sarja, katsomme kolme osaa illassa, koska kohta alkaa neljäs sesonki. Ne on kai suunnitelleet kymmenen sesonkia etukäteen, paljon sarjalla on katsojia ympäri maailmaa, mutta kai eniten anglosaksisessa maailmassa. Painostava, masentava dystopia-maa, jossa fundamentalistinen uskonlahko "Jaakobin pojat" ovat ottaneet vallan ja tuhonneet sisällissodassa USA:n ja perustaneet tilalle hirmuvallan nimeltään Gilead. Tarina on kaikessa kaameudessaan mielenkiintoinen ja ottaa kantaa moniin yhteiskunnallisiin virtauksiin USA:ssa ja Kanadassa.


      • Paloma01 kirjoitti:

        Sama sarja, katsomme kolme osaa illassa, koska kohta alkaa neljäs sesonki. Ne on kai suunnitelleet kymmenen sesonkia etukäteen, paljon sarjalla on katsojia ympäri maailmaa, mutta kai eniten anglosaksisessa maailmassa. Painostava, masentava dystopia-maa, jossa fundamentalistinen uskonlahko "Jaakobin pojat" ovat ottaneet vallan ja tuhonneet sisällissodassa USA:n ja perustaneet tilalle hirmuvallan nimeltään Gilead. Tarina on kaikessa kaameudessaan mielenkiintoinen ja ottaa kantaa moniin yhteiskunnallisiin virtauksiin USA:ssa ja Kanadassa.

        Lisään vielä että sarja tulee täällä HBO Nordicissa. Olen melko varma että ensimmäinen sesonki tuli jollain tv-kanavalla kolmisen vuotta sitten.


      • Anonyymi
        Paloma01 kirjoitti:

        Lisään vielä että sarja tulee täällä HBO Nordicissa. Olen melko varma että ensimmäinen sesonki tuli jollain tv-kanavalla kolmisen vuotta sitten.

        En ymmärrä miksi Suomeen tuodaa ulkolaisia työntekijöitä ja itsellä on paljon reservissä tekijöitä!
        Onko liian hyvät korvaukset, ettei tarvi töihin mennä ollenkaan?


      • Anonyymi kirjoitti:

        En ymmärrä miksi Suomeen tuodaa ulkolaisia työntekijöitä ja itsellä on paljon reservissä tekijöitä!
        Onko liian hyvät korvaukset, ettei tarvi töihin mennä ollenkaan?

        Kylmää on sää ja kostealta näyttää tänäkin aamuna, ainahan takapakkia kevät ottaa, mutta aina myös kesäkin tulee;)
        Viikko aluillaan ja vappuun se lopetellaan, aika poikkeuksellinen vappu tuleekin.
        Perinteinen vappulounas on kuitenkin tarjolla teatterilla, kai osaavat turvalliseksi sen tehdä.
        Olen viikon päivät ollut melkoisen saamaton, istun ja katson telkkaria, jotakin pientä omantunnon rauhoitukseksi puuhastelen, nyt eilen otin puikot käsiin ja sukkaa yritän aikaan saada.
        Aika nopsaan sitä oppisi laistamaan kaikki hommat;)

        Suomalaisia ei saa näihin töihin, mitä tarjolla on, näin apua muualta pitää haalia, onko kysymyksessä työnarvostamattomuus, pieni palkka, vai reilusti laiskuus?
        Toista oli ennen, piti ottaa töitä vastaan, kun elatus kuului itse hankkia, hyvä on, että on päästy tämän päivän oloihin, turvataan elanto kaikille, mutta aina siihen joukkoon sitten tulee niitäkin, jotka osaavat asiasta hyödyn ottaa.
        Pitäisi työn arvostaminen nähdä niin, että kaikki työ on arvokasta ja kelpaa tehtäväksi.

        Tulee joskus itsesäälin puuskia, kun tämä korona estää tuttujen tapaamisen ja kotona ei ole ketään jolle sitä paljon puhuttua rakkautta osoittaisi.
        Kiitos vaan kannustuksesta demeter;)
        Olen ymmärtänyt, että oven aukaisu on joka aamu tarpeen, voisi käydä niin, ettei joka aamu monikaan jaksaisi huolta kantaa ja lopahtaisi into siihen, minulle tämä aamuinen sessio on tarpeen;)

        Suvun tutkiminen on myös monelle henkireikä tarvittavaan puuhasteluun, minulta puuttuu siihen tarvittava kärsivällisyys.
        Aika siinä kyllä kuluisi ja mielenkiintoistakin olisi, mutta muu elämä pitäisi unohtaa, jos aloittaisi suvun tutkinnan, koneen ääressä aika hupenisi.
        Jos alkuun pääsisi, ei osaisi lopettaa ja tietoa menneisyydestä kertyisi, kuten Mak-Rik kertoo.

        Pojantyttären kumppani on harmissaan, kun korona estää sukuaan tapaamasta, mutta onhan toisaalta hyväkin, aika riittää suomenkielen opiskeluun ja kun opettaja kotona tenttaa hyvin on sujunutkin.
        Voi kuvitella, että hänestä melko hyvä suomalainen vielä tulee;)
        Hieman harmissani ollen pienen neidin kahden kielen opinnoista, näinkö siinä sekoilussa jotain selvää hän saa, mutta äiti on optimistinen, onnistuu.
        Tuosta suomalaisesta miehestä vielä, yhteiset kokemukset, surut ja ilot sitovat luonteita jollakin tapaa yhteen, sitä hyväksyy sen jurouden (mahdollisen) ja tavan millä asioihin suhtaudumme ja se antaa turvallisen ja vakaan tuntemuksen.

        Paloman kertomasta Orjattaresta olen katsonut jonkun osan, mutta ei innostanut, katselen paljon noita kansainvälisiä sarjoja maksullisilta kanavilta, sieltä löytyy moneen makuun ja vielä jää näkemättäkin paljon.
        Olen suurkuluttaja Tv:n katsomisessa.

        Tuo mökille menokin alkaa pikkuhiljaa unohtumaan, kauan haikailin joskus vieläkin, mutta nyt olen sopeutunut tänne omaan kotiin, kovin vaikealta tuntuu lähteä mihinkään.
        Onnellinen tästä tunteesta olen, olisi kamala jos pitäisi pakkomielteisesti kotia asuttaa.
        Tyytyväinen olen, en kaipaa kuin pieniä ilmeiden vaihtoja kodissa ja taas kaikki hyvin;)
        Ikävä on painolasti sydämelle, tuskaa tuottaa, sen olen kyllä minäkin kokenut, mutta elämä tapaa järjestymään itse kullekin sopivaksi.

        Odottelen sään selkenemistä ja lenkille pääsyä, eilen jäi tekemättä, kun sateinen sää ei innosta.
        Pieni painon pudotus intoa lisää ja kun väittävät, että liike on lääke, tätä toivon polvienikin uskovan;)
        Jaksetaan iloita, kyllä se aurinko kohta lämpöään jakaa, sekin kokemus on monta kertaa nähty;)


      • SkillaN kirjoitti:

        Kylmää on sää ja kostealta näyttää tänäkin aamuna, ainahan takapakkia kevät ottaa, mutta aina myös kesäkin tulee;)
        Viikko aluillaan ja vappuun se lopetellaan, aika poikkeuksellinen vappu tuleekin.
        Perinteinen vappulounas on kuitenkin tarjolla teatterilla, kai osaavat turvalliseksi sen tehdä.
        Olen viikon päivät ollut melkoisen saamaton, istun ja katson telkkaria, jotakin pientä omantunnon rauhoitukseksi puuhastelen, nyt eilen otin puikot käsiin ja sukkaa yritän aikaan saada.
        Aika nopsaan sitä oppisi laistamaan kaikki hommat;)

        Suomalaisia ei saa näihin töihin, mitä tarjolla on, näin apua muualta pitää haalia, onko kysymyksessä työnarvostamattomuus, pieni palkka, vai reilusti laiskuus?
        Toista oli ennen, piti ottaa töitä vastaan, kun elatus kuului itse hankkia, hyvä on, että on päästy tämän päivän oloihin, turvataan elanto kaikille, mutta aina siihen joukkoon sitten tulee niitäkin, jotka osaavat asiasta hyödyn ottaa.
        Pitäisi työn arvostaminen nähdä niin, että kaikki työ on arvokasta ja kelpaa tehtäväksi.

        Tulee joskus itsesäälin puuskia, kun tämä korona estää tuttujen tapaamisen ja kotona ei ole ketään jolle sitä paljon puhuttua rakkautta osoittaisi.
        Kiitos vaan kannustuksesta demeter;)
        Olen ymmärtänyt, että oven aukaisu on joka aamu tarpeen, voisi käydä niin, ettei joka aamu monikaan jaksaisi huolta kantaa ja lopahtaisi into siihen, minulle tämä aamuinen sessio on tarpeen;)

        Suvun tutkiminen on myös monelle henkireikä tarvittavaan puuhasteluun, minulta puuttuu siihen tarvittava kärsivällisyys.
        Aika siinä kyllä kuluisi ja mielenkiintoistakin olisi, mutta muu elämä pitäisi unohtaa, jos aloittaisi suvun tutkinnan, koneen ääressä aika hupenisi.
        Jos alkuun pääsisi, ei osaisi lopettaa ja tietoa menneisyydestä kertyisi, kuten Mak-Rik kertoo.

        Pojantyttären kumppani on harmissaan, kun korona estää sukuaan tapaamasta, mutta onhan toisaalta hyväkin, aika riittää suomenkielen opiskeluun ja kun opettaja kotona tenttaa hyvin on sujunutkin.
        Voi kuvitella, että hänestä melko hyvä suomalainen vielä tulee;)
        Hieman harmissani ollen pienen neidin kahden kielen opinnoista, näinkö siinä sekoilussa jotain selvää hän saa, mutta äiti on optimistinen, onnistuu.
        Tuosta suomalaisesta miehestä vielä, yhteiset kokemukset, surut ja ilot sitovat luonteita jollakin tapaa yhteen, sitä hyväksyy sen jurouden (mahdollisen) ja tavan millä asioihin suhtaudumme ja se antaa turvallisen ja vakaan tuntemuksen.

        Paloman kertomasta Orjattaresta olen katsonut jonkun osan, mutta ei innostanut, katselen paljon noita kansainvälisiä sarjoja maksullisilta kanavilta, sieltä löytyy moneen makuun ja vielä jää näkemättäkin paljon.
        Olen suurkuluttaja Tv:n katsomisessa.

        Tuo mökille menokin alkaa pikkuhiljaa unohtumaan, kauan haikailin joskus vieläkin, mutta nyt olen sopeutunut tänne omaan kotiin, kovin vaikealta tuntuu lähteä mihinkään.
        Onnellinen tästä tunteesta olen, olisi kamala jos pitäisi pakkomielteisesti kotia asuttaa.
        Tyytyväinen olen, en kaipaa kuin pieniä ilmeiden vaihtoja kodissa ja taas kaikki hyvin;)
        Ikävä on painolasti sydämelle, tuskaa tuottaa, sen olen kyllä minäkin kokenut, mutta elämä tapaa järjestymään itse kullekin sopivaksi.

        Odottelen sään selkenemistä ja lenkille pääsyä, eilen jäi tekemättä, kun sateinen sää ei innosta.
        Pieni painon pudotus intoa lisää ja kun väittävät, että liike on lääke, tätä toivon polvienikin uskovan;)
        Jaksetaan iloita, kyllä se aurinko kohta lämpöään jakaa, sekin kokemus on monta kertaa nähty;)

        Toimettomana oloa kuvaa SkillaN hieman alakuloisesti, tuttua itellenikin nyt toipilaana.
        Pahimmillaan potiessani olin vain kiitollinen kun en vaatinut itseltäni kuin puhtauden, vuoteen sijainnin aamulla, ja illalla astioiden pesun.

        Tuo valmisruokien tilaaminenkin oli helpotus, mutta eilen tein pienen pellillisen lihapiirakkaa iltapalaksi. Viimeisen rahkapiirakan otin esille, joten ohjelmaa ruuan parissa löytyy taas voimien palatessa.

        Hallituksen kehysriihen puiminen on kovan takana,...kuuntelin Orpoa, Halla-ahoa ja Harkimoa aamu tv:ssä.

        Tällä kertaa olen samaa mieltä Halla-ahon kanssa ilmastotavoitteen
        liiasta kunnianhimosta, pienen maan ponnistelu on kohtuuton tavoitteen maailmanlaajuiseen hyötyyn nähden.

        Maailman onnellisin kansa ei kaikessa tarvitse näyttäytyä ykkösenä.
        Työllistäminen on kaikkein tärkeintä tulevaisuuteen nähden, suokoon Luoja päättäjille järkeä siinä!

        Kolea sää ei houkuta ulkoilemaan, odotan kauppatilaustani, että pääsen graavaamaan kirjolohen.

        Vielä se lämpö palaa, ja pääsee vaikka pihalle istumaan ja tapaamaan muitakin ihmisiä taas, puhumattakaan kimaltelevan meren rannalle nauttimaan 😊))

        🎼" Siihen asti mä kuitenkin taivallan ",...🌷


      • sinisiru kirjoitti:

        Toimettomana oloa kuvaa SkillaN hieman alakuloisesti, tuttua itellenikin nyt toipilaana.
        Pahimmillaan potiessani olin vain kiitollinen kun en vaatinut itseltäni kuin puhtauden, vuoteen sijainnin aamulla, ja illalla astioiden pesun.

        Tuo valmisruokien tilaaminenkin oli helpotus, mutta eilen tein pienen pellillisen lihapiirakkaa iltapalaksi. Viimeisen rahkapiirakan otin esille, joten ohjelmaa ruuan parissa löytyy taas voimien palatessa.

        Hallituksen kehysriihen puiminen on kovan takana,...kuuntelin Orpoa, Halla-ahoa ja Harkimoa aamu tv:ssä.

        Tällä kertaa olen samaa mieltä Halla-ahon kanssa ilmastotavoitteen
        liiasta kunnianhimosta, pienen maan ponnistelu on kohtuuton tavoitteen maailmanlaajuiseen hyötyyn nähden.

        Maailman onnellisin kansa ei kaikessa tarvitse näyttäytyä ykkösenä.
        Työllistäminen on kaikkein tärkeintä tulevaisuuteen nähden, suokoon Luoja päättäjille järkeä siinä!

        Kolea sää ei houkuta ulkoilemaan, odotan kauppatilaustani, että pääsen graavaamaan kirjolohen.

        Vielä se lämpö palaa, ja pääsee vaikka pihalle istumaan ja tapaamaan muitakin ihmisiä taas, puhumattakaan kimaltelevan meren rannalle nauttimaan 😊))

        🎼" Siihen asti mä kuitenkin taivallan ",...🌷

        Toivottavasti et sentään koronan kanssa kamppaillut, toivoo makriina.
        Mukavaa, että voimasi palaavat.
        Nyt onkin hyvä lepäillä kodin lämmössä, ei tee mieli ulos koleaan säähän.
        Minuun on iskenyt unitauti, joka aamu herään yhä myöhemmin, tänään riitti unta klo 10 asti. Täytyy olla tyytyväinen, että ei ole pelkoa yllätysvieraasta aamutuimaan, kun korona estää tuttaviin poikkeamiset aamulenkillä.
        Pitääkö meidän jännittää hallituksen riihen puintia? Kovin erimielisinä siellä istuvat Säätytalolla. Onko onnen aika viisikkorouvilta ohi? Vanhas-Matti siellä joukon jatkona. Miten mahtaa selviytyä.


    • Työ, työ ja myö 🥴

      Ennen oli toisin sanotaan usein, niin olikin, mutta työtäkin oli ja tekijöitä vähempi. Eräs eläkkeelle siirtynyt toimittaja kirjoitti, että hänen nuoruudessa löytyi töitä kun yrityksen oven avasi, näin muistan itsekin löytäneeni.

      Kuuskytluvun puolivälissä muutin työn perässä Ruotsiin. Onneksi älysin palata muutaman Korpin oppivuoden jälkeen takaisin Suomeen. Moni tuttu sinne jäi, liekö kaipuuta juurilleen.

      Nyt nuoret joutuvat hakemalla hakemaan töitä. Työnantajien ennakkoluuloja ihonvärin tai sukupuolen suhteen on ruvettu karsimaan nimettömillä työnhaulla, sukupuolta eikä nimeä mainita hakemuksissa vain esittely ja ansioluettelo.

      Ei hoivatyö ole monenkaan unelmissa. Heistä kai on suurin pula. Sairaanhoitajantyö on luonnetta vaativaa ei siihen kaikki pysty.

      Kieliasiaakin pohti skillan

      Monikielisiin perheisiin syntynyt lapsi saa ikäänkuin etuaseman opiskelu- ja työelämässä. Pienelle  lapselle useamman kielen oppiminen monikielisessä perheessä on luonnollista ja helppoa.

      Salaliittoteorioista.

      Olen keskustellut eilen ja tänään netin kautta nuoren naisen kanssa. Korona- sekä rokotus ja siihen liittyvän passin kieltäjien mielipiteet ovat iskostuneet nuoren naisen päähän voimakkaina.

      Muistan toki itsekin nuorena olleeni jyrkkä kantainen mm. ammattiliitossa työntekijöiden etuaja ajaessani. Nyt ei enää nousta parrikaadeille eikä politiikkakaan ole silleen maata kaatava asia.
      Nämä koronan kieltäjät kyllä ihmetyttää.

      Politikasta.

      Viisikon Saarikkoa olen alkanut karsastamaan, tavoitteenaan näyttää olevan Marinin kamppaaminen. Ohisalokin naamakin syvällä turpeessa.

      En ota kantaa kuinka käy, mutta hyviä koronakriisijohtajia kaikki, nyt ovat palaamassa politikoiksi ja yhteinen etu on oman puolueen tiukka kanta.

      Kylmän kolea maanantai, laiskana olen vötkyillyt minäkin kuten te muutkin. Liekö tuo harmaus ja koleus joka vie puuhastelemisen innon. No, selkä tykkää.

      Nousuviikko, jospa se tästä kiireeksi muuttuu.

      • Ikä tuo tullessaan sen seikan, että osaamme nähdä jyrkkien mielipiteiden ohi. Koronarokotuksen kammoaminen ei meikäläistä juuri hetkauta, sillä osaamme laskea, kuinka todennäköistä on, että veritulppa on juuri rokotuksen aiheuttama. Kautta aikojen on veritulppia ollut, niistä selvitty, ja niistä kuoltu, rokotuksia tai ei.
        Kohtalo tuo tullessaan yhtä ja toista, ja pelko rinnassa eläminen tekee ihmisestä vaikean ja ahdistuneen, joka ei näe mitään hyvää menneessä eikä tulevassa. Onko elettävä tarkkojen rajoitusten varassa ja pelättävä kaikkea hyvää ja onnellisuutta tuovaa, koska sen mukana voi tulla jokin ikävä seuraus.
        En nyt tarkoita, että koronarokotus tuo onnellisen olon, mutta helpottaa kuitenkin liikkumista ja laimentaa tartunnan pelkoa.
        Politiikka on aina arvaamatonta, ja meille asian ulkopuolella eläville ei ikinä selviä, kuinka vaikeaa yhteen hiileen puhaltaminen on. Nyt siitä saadaan taas häivähdys, kun puolueet palaveeraavat tulevaisuudestamme.
        Ikä on tuonut minulle senkin vakaumuksen, että luotan siihen, että jokainen puolue kuitenkin ajattelee isänmaan parasta. Meillä vain on niin erilaisia toiveita tulevaisuudestamme, että tavoitteet eivät pysy samana kaikilla.


      • Anonyymi
        Mak-Ris kirjoitti:

        Ikä tuo tullessaan sen seikan, että osaamme nähdä jyrkkien mielipiteiden ohi. Koronarokotuksen kammoaminen ei meikäläistä juuri hetkauta, sillä osaamme laskea, kuinka todennäköistä on, että veritulppa on juuri rokotuksen aiheuttama. Kautta aikojen on veritulppia ollut, niistä selvitty, ja niistä kuoltu, rokotuksia tai ei.
        Kohtalo tuo tullessaan yhtä ja toista, ja pelko rinnassa eläminen tekee ihmisestä vaikean ja ahdistuneen, joka ei näe mitään hyvää menneessä eikä tulevassa. Onko elettävä tarkkojen rajoitusten varassa ja pelättävä kaikkea hyvää ja onnellisuutta tuovaa, koska sen mukana voi tulla jokin ikävä seuraus.
        En nyt tarkoita, että koronarokotus tuo onnellisen olon, mutta helpottaa kuitenkin liikkumista ja laimentaa tartunnan pelkoa.
        Politiikka on aina arvaamatonta, ja meille asian ulkopuolella eläville ei ikinä selviä, kuinka vaikeaa yhteen hiileen puhaltaminen on. Nyt siitä saadaan taas häivähdys, kun puolueet palaveeraavat tulevaisuudestamme.
        Ikä on tuonut minulle senkin vakaumuksen, että luotan siihen, että jokainen puolue kuitenkin ajattelee isänmaan parasta. Meillä vain on niin erilaisia toiveita tulevaisuudestamme, että tavoitteet eivät pysy samana kaikilla.

        Mahtaakohan kaikki puolueet edes isänmaata mainita, kun uhrataan oma pieni maa gobaaleille pyrkimyksille. Vihreät tekee Suomesta kalliin ja rajoitetun, metsätkin pitää lahjoittaa maailman hiilinieluksi. Itse ei saisi mökin mummo edes puita polttaa piisissä mutta lämpimien maiden asukkeja lennätetään sosiaaliturvaan lämpimiin uusiin kerrostalo asuntoihin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mahtaakohan kaikki puolueet edes isänmaata mainita, kun uhrataan oma pieni maa gobaaleille pyrkimyksille. Vihreät tekee Suomesta kalliin ja rajoitetun, metsätkin pitää lahjoittaa maailman hiilinieluksi. Itse ei saisi mökin mummo edes puita polttaa piisissä mutta lämpimien maiden asukkeja lennätetään sosiaaliturvaan lämpimiin uusiin kerrostalo asuntoihin.

        Pysytäänpä asiassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mahtaakohan kaikki puolueet edes isänmaata mainita, kun uhrataan oma pieni maa gobaaleille pyrkimyksille. Vihreät tekee Suomesta kalliin ja rajoitetun, metsätkin pitää lahjoittaa maailman hiilinieluksi. Itse ei saisi mökin mummo edes puita polttaa piisissä mutta lämpimien maiden asukkeja lennätetään sosiaaliturvaan lämpimiin uusiin kerrostalo asuntoihin.

        Isänmaa on heille tuntematon käsite, isänmaanrakkaus samoin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Isänmaa on heille tuntematon käsite, isänmaanrakkaus samoin.

        Meille jo sodan aikana taapertaneille isänmaanrakkaus on pyhä sana.


    • Anonyymi

      Hyvähän se on, että kansa tajuaa jokaisen puolueen omaan paremmuuteensa pelaamiseen, onhan meitä kansalaisiakin jokaiseen puolueeseen. Mutta kaikkea ei pidä uskoa, mitä poliitikot suoltavat, omaan pussiin ne aina haluavat eniten.
      Politiikka on yksi viheliäisimmistä kansakunnan jakajista. On oltava tarkkana, ketä äänestää, ettei vääryyttä äänestä.

      • Politiikka on yhteisten asioiden hoitoa. Niitä on hoidettava, muuten olemme anarkiassa.
        Äänestämme edustajat asioitamme hoitamaan.
        Ei politiikassa ole vikaa, vaan ihmisissä, jotka asioita hoitavat.
        Äänestäjillä on valta, mutta meillä ei ole täyttä tietoa äänestämistämme ihmisistä. Tekevätkö niin kuin lupaavat, vai ajavatko omaa etuaan. Mistä sen tiedoin voisimme tarkistaa? Ovatko he tehtäviänsä tasalla?


      • Anonyymi
        Mak-Ris kirjoitti:

        Politiikka on yhteisten asioiden hoitoa. Niitä on hoidettava, muuten olemme anarkiassa.
        Äänestämme edustajat asioitamme hoitamaan.
        Ei politiikassa ole vikaa, vaan ihmisissä, jotka asioita hoitavat.
        Äänestäjillä on valta, mutta meillä ei ole täyttä tietoa äänestämistämme ihmisistä. Tekevätkö niin kuin lupaavat, vai ajavatko omaa etuaan. Mistä sen tiedoin voisimme tarkistaa? Ovatko he tehtäviänsä tasalla?

        Hyvä kysymys. Meidän on vain luotettava tulevan uuden poliitikon puheeseen. Harva meistä tuntee äänestämäänsä henkilöä, toivottava vain, että ko. henkilöön voi luottaa. Aika sitten näyttää, miten hyvin tai harhaan osuimme. Pirullista peliä, jos huonosti käy.


    • Sepä se,. Nyt ollaan kriisissä parhaillaan, ja puolueilla on suuret näkemyserot. Naisvaltainen hallituksemme on kovan koitoksen edessä. Uskon ihan oikeasti, että he ajavat puolueensa mukaisia asioita tässä kriisissä, unohtaen omat etunsa ja tavoitteensa.
      Ja kun näin vaikeaa on, pelkäänpä sitä, että on tulos sitten mikä tahansa, kaikki saavat haukut niskaansa.
      Tsemppiä' heille tasapuolisesti.

      • Anonyymi

        Kovalta tuntuu tuo politiikka.

        Viisikko-hallitus on hoitanut kuitenkin koronan mielestäni hyvin.

        Talousasiat olisi pitänyt antaa hoidettavaksi ekonomisteille.
        Tuntuu liian kovalta senkin hoito yht-aikaa pandemian kanssa.


    • Anonyymi

      Nyt koetellaan poliittista kanttia. Tähän saakka on hehkuteltu hyvää koronan hoitoa. Mites sitten suu pannaan, kun taloudenpito sakkaa ja yhteistä ymmärrystä ei saada.
      Pahaan paikkaan tulisi uudet vaalit. Toivottavasti ei niin käy ja ymmärtävät tämän ajan raadollisuuden.

      • Anonyymi

        Miten niin pahaan paikkaan? Pelottaako, kun perussuomalaiset on uusi pääministeripuolue? Loppuu rahan hassaus ulkomaille ja ulkomaalaisille.


    • Miksi perussuomalaiset uhkaavat vaalivoitolla? Tuleeko muiden valmiiksi pelätä tulevaa hallitusta?
      Tulevatko persut kostamaan muille kaikki kärsimänsä vääryydet, kun tulevat valtaan?

      • Anonyymi

        Sellasia pelottaa, joiden sossutuet pienenee.


    • Kylmä sää jatkuu, kylmää on myös hallituksella.
      Tuntuu kohtuuttomalta, että arvostellaan hallitusta, joka on koville joutunut, tavallisen hallitustyön lisäksi ja melkein kaiken ajan vievä korona tauti paineena.
      Eipä ole monella hallituksella tämmöistä taakkaa ollut ja mielestäni hyvin ovat selvinneet, tämä olkoon politiikka osuus.
      Toivon, että poliittiset kiistelyt voisi laittaa omaan ketjuun.

      Tänään menen kälyni kanssa hänen entiseen kotiin, mehuja keitämme, kun marjat pitää käyttöön saada, pakkaset tyhjennettyä, kun talo jää tyhjilleen, tulevaisuus tuntematon.
      Ymmärrän kälyni haikeuden yli kuusikymmentä vuotta talossa asunut ja nyt kaupunkilaiseksi siirtyy, yksin ei halua talossa asustaa.
      Hänen uusi kotinsa on kaikilta oloiltaan sopiva iäkkään ihmisen kodiksi,

      Kun nyt hyppäsin tänne aloituksen alle, en muista mistä kaikesta olikaan puhuttu, mutta olkoon joskus viestini lyhyt, kuten toivottukin on;)
      Meillä on tänään vesikatkos ja juuri muistin, että vettä on talteen otettava, koko päivän epäilevät puutteen olevan, turhaa sitä hanaa taas kääntelee, huomio sen miten tärkeä ja ihana asia onkaan tuo veden tulo hanaa kääntäen.
      Mistä kaikesta voimmekaan nauttia, mistä vanhempamme ei tiennyt mitään.
      Nyt toivoisi jo jarruja tuolle kehitykselle, tai ohjausta siihen suuntaan, että olosuhteet kaikille samanarvoisia.

      Lopetan nyt ja huomenissa palaillaan, jos näin on sallittu, voikaa hyvin;)

    • Kovin on nykyihminen luonnosta etääntynyt. Sitä voi vain ihmetellä, mitä kaikkea meille ikäihmisille päivänselvyyksiä nuoret mökin omistajat kysyvätkään mökkiläisten faceryhmässä. Kuten miten hoidatte astianpesun mökillä?

      Uskon, että mainostajat ovat löytäneet mökkiläisten facepalstalta hyvän alustan mainostaa jos jonkinmoista härveliä kuten vedettömälle mökille pienen pöytäastianpesukoneen.

      Monet uudet kevään ns. hittituotteet osoittautuvat usein yhden kesän kestäviksi ja kun taas palataan talven jälkeen mökille taivastellaan, se on rikki nyt.

      No, helppo kait minun on hymyillä näille härpäkkeille koska mökkini on tuossa kiven heiton päässä.

      Vein aamulla autoni huoltoon, iso lovi tulossa eläkeläisen kukkaroon. Kesärenkaat ja etujouset uusiksi. No, auto on minulle välttämätön joten valitukset sikseen.

      Serkkutyttö kyseli voisinko alkaa myymään netin välityksellä hänen sisarensa jäämistöä. No, katsotaan, rahat menisivät hyväntekeväisyyteen.


      Kaunis päivä Korvessa. Jahka saan autoni huollosta, ajelen mökille. Perunamaan voisin kääntää. Laatikkopotut muhivat jo harson alla.

      Jotain tällaista ; )

    • Anonyymi

      Hyvää huomenta Noja-tuoliin!
      Harmaata ikkunasta, vettäkin ripottelee, hieman ankealta näyttää ulkona. Kevättä odotellaan innokkaana, kuten kaikki.
      Kirjoituksianne lukiessa tuli huono omatunto, kuinka vähän saankaan aikaiseksi. Mökilläkään en ole kuin haravointia, sitä mukaa, kuin lumi sulanut. Lunta on ollut valtavasti, aurauksen jälkeiset lumikasat sulavat viimeisenä. Haravoinnin jälkeen uusi nurmikko nousee vihreänä peittona, siistijän iloksi. Olette melkoisia monitaitureita, Itse olen antanut jälkipolvelle avaimet, osaavat paremmin ja jaksavat. Mielelläni autan, missä osaan ja voin. Mukava tietää, että ovat ottaneet huollot ja velvollisuudet, tehden suunnitelmansa viihtyvyyden ja tulevaisuuden huomioiden. Hyvin sovitellaan tapaamiset ja vuorokäynnit, saan taaperoiden kanssa puuhastaa. Ikävä vuosi on takana päin, viruksen vuoksi ja sen aiheuttamien karanteenien, pitkä oli talvi.
      Päivän askareet odottavat, talvivaatteita tuulettumaan, nuhraantuneet vaativat pesun ennen pussitusta. Ikkunoiden pesusta sai lykkäystä, takatalven vuoksi, taidan hypätä siitepölykauden ylitse. Käsitöille ja lukemiselle ei ole koskaan liikaa aikaa, semmoista tämä eläkeläisen tavallinen elämä.
      Iloista mieltä kullekin omista puuhailuistaan t. M-leena

      • Anonyymi

        Huomenta M-leena, oletko uusi nojatuolilainen?
        Vai oletko kirjoitellut aiemmin?
        Tervetuloa tänne!


    • Huomenta.
      Yhdet päiväunet on jo ohitettu, kun heräsin jo ennen viittä, enkä osannut enää nukkua kun oli jo valoisaa. Hercule Poirotin ääreen kuitenkin on helppo uinahtaa, valoisaa tai ei.
      Tälle päivälle ei ole mitään erityistä luvassa, en lähde töitäni luettelemaan, mikään niistä ei olisi yllätys yhdellekään lukijalle.
      Hallituksen vääntö kiinnostaa seurata, Kun hallitus muodostettiin monen naisen voimalla, ei arvattu, millainen koitos oli edessä. Olisi varmaan mietitty uudelleen osallistuminen. Koskaan ei tällaista pandemiaa ole koettu. Kaikki kunnia viisikolle sen hoidosta.
      Nyt tavalliset hallitustehtävät aiheuttavat erimielisyyttä. Saa nähdä kuinka käy.
      Miniäni muuttaa asunnosta toiseen, yksikseen. Myötätuntoa vain minun taholtani. Ei minun kannata sinne mennä apua antamaan, en osaisi enkä jaksaisi mihinkään puuttua. Muuttokuorma lähtee puolelta päivin. Tsemppaan täällä.

    • Anonyymi

      On ollut pahempiakin pandemioita, muistan aasialaisen jolloin melkein koko luokka oli sairaana pois koulusta ja vanhuksia kuoli keuhkokuumeeseen. Polio 50-luvun lopulla tappoi ja halvaannutti paljon lapsia. Nyt ei kestetä kuolemaa. Hallitus ei ole koronaa hoitanut , teki heti alkuun huonoja päätöksiä. Terveysviranomaisten asiaperustelut ovat tepsineet, suomalaiset ovat kuuliaisia. Hallitus tuhlasi heti alkuun 100 000 avustuksia kaiken maailman huitokauppakeisareille ja julkimoille,joilla menee hyvin kaiken aikaa, somessa kuvia ökyelämästä. Maskipakkp olisi pitänyt elinkeinoelämän pyörimässä, mutta eihän lallushallitus sitäkään aikaansaanut. Koko ajan saa lampsia kuka vaan maahan kunhan sanoo asylum.

    • En nyt rupea väittelemään siitä, mikä pandemia siis on ollut pahin, mutta ensi kertaa maailmassa kaikki maat ovat sulkeutuneet kuka mitenkin, Suomen ohjeet ovat jokaiselle kansalaisellemme tutut.
      Viime vuosisadan alussa oli espanjantauti, joka varmaan oli yhtä raju kuin korona, mutta en ole kuullut, että silloinkaan olisi toimittu näin perusteellisesti. Ei varmaan ymmärretty, että maiden sulkeutuminen olisi auttanut tilannetta. Pandemia jylläsi varmaan pari vuotta ja tappoi suuret joukot ihmisiä kaikkialla.
      Aikaisemmat hallitukset eivät ole tällaiseen joutuneet, elämä elettiin kuten ennenkin, ihmisten annettiin sitten vaan sairastua, eikä me kaikki kuoltu.

    • Minusta on aika halpamaista tehdä politiikkaa maailmanlaajuisen pandemian kustannuksella, etenkin kun koskaan aikaisemmin emme (meidän sukupolvemme) olleet vastaanvanlaisessa tilanteessa. Vetää tähän mukaan kaikki valitusvirret pakolaisista jne. joilla ei ole osaa eikä arpaa pandemian leviämiseen ja paljon kunniaa ja kiitosta saanut Suomen hallitus: missä muualla on pandemiatilannetta hoidettu paremmin ja tasapuolisemmin kuin Suomessa? Ehkä Uusi Seelanti, jossa on myös nainen vallan kahvassa? USA:ssa rokotukset pitkällä, nelikymppiset ovat nyt jo rokotettu toiseen kertaan monilla alueilla ja Israel, jossa hoidettiin oma väestö nopeasti rokotuspaikoille, mutta palestiinalainen vähemmistö? Sanna Marinille ja hallitusviisikolle kiitokset ja he eivät todellakaan tarvitse nyt mitään hallituksenkaatoyritystä Keskustan toimesta.
      Katselin suorana ministerien haastattelut kun he saapuivat Säätytalolle ja kaikki muut olivat varovaisesti optimisteja, paitsi Saarikko joka vaati että ellei hänen linjaansa suostuta niin hän vaatii epäluottamuslausetta hallituksella eikä katso hallitusta toimintakykyiseksi! Taisi olla vain uhittelua vaalien alla, kun kepulla taisi mennä aika heikosti viime vaaleissa ja ovat mukana hallituksessa lähinnä armosta.
      (En seuraa kovinkaan paljon Suomen politiikkaa, mutta tällaisia asioita tuli mieleen lähetystä katsoessa)
      ***
      Kolea mutta aurinkoinen aamu täällä. Olen suunnitellut kesäkukkien kylvöä ja laittanutkin hiemansiemeniä multaan suojaisiin paikkoihin. Keittiön pöytä elikkä sisäpuutarhani kukoistaa taimtarhana.
      ***
      Mies lähti hakemaan muuttoautoa ja sitten he tulevatkin poikansa kanssa illalla muuttokuorman kanssa tänne. Uusi ajanjakso alkaa tänään: miehen aikuinen opiskelijapoika muuttaa nyt tyhjään yläkerran makuuhuoneeseen ja jatkaa opintojaan täältä käsin Uppsalassa. Minä näen tilanteen osittain haasteellisena mutta se tarjoaa myös mahdollisuuksia isän ja pojan välisen suhteen lähentymisestä ja pojan sosiaalisten valmiuksien kehittymiestä. Olen siivonnut, sijannut vuoteen ja tuonut kukkakimpun hänen huoneensa että hän tuntisi itsensä tervetulleeksi. Välimme eivät ole läheiset, mutta ei myöskään huonot. Hän on introvertti ja viihtyy omissa oloissaan eikä ole helpolla lähestyttävä.

      • Minun oli painettava älä seuraa nappia facessa yhdelle kaverille. Syy erilaisten koronaa mitätöivien julkaisujen postauksesta.

        Ovat nyt keräämässä porukkaa allekirjoittamaan rikossyytettä Suomen hallitusta ja terveysviranomaisia vastaan ihmisoikeuksien rajoittamisesta koronan nimissä. Valituksen aikovat lähettää EU.n rikostuomioistuimeen.

        Pakko todeta, onko porukan vetäjä täysjärkinen. Monessa Euroopan maassa on tiukempia yhteiskunnan sulkuja kuin meillä joten tuskinpa kanteelle tulee tukea.

        Maailma sekoaa, kauhistuttavia salaliittoteorioita leviää ja heikoimmat lähtevät mukaan hysterian lietsontaan.

        Tämä päivä meni harakoille. Aikainen herätys, aamupala ja uudestaan nukkumaan ja kuhan tässä vökälehdän, no pyykkiä pesi kone ; )) Auto vielä huollossa.


    • https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007944025.html?fbclid=IwAR1pg_7MKAy3u-RNf_AhET1ocujAEpm3fqJYV7HWNEhbU-KmF-hb2c0R0Pw
      Poikkeusolot ovat päättyneet ja valmiuslain soveltaminen lakkaa.

      Poikkeuksellisina aikoina jostain sikiää poikkeuksellisen suuri määrä kahjoja jotka uskovat kaikkeen huuhaahan ja ihan vain huvikseen änkyröivät todistettuja tosiasioita vastaan. Saisimme olla kaikki iloisia ja kiitollisia siitä että meillä täällä sivistyneessä ja valistuneessa Pohjolassa on sekä ihmisoikeudet että toimiva terveydenhuolto; ilmaiset rokotukset ja transparentti informaatio.

      • Anonyymi

        Hohhoijjaa. Pidä huolta omasta maastasi, joka on yhä koronahelvetti, Pysy siellä!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hohhoijjaa. Pidä huolta omasta maastasi, joka on yhä koronahelvetti, Pysy siellä!

        Tupla hohhoijjaa. Trollihyökkäys oli odotettavissa. Eikö sinua hävetä tulla torpedoimaan hyvä keskustelu?


      • Minä muistan takavuosina huolen lintuinfluenssasta, jonka kerrottiin leviävän lintujen mukana. Suomi24-letkassa joku intomieli alkoi kantaa huolta lapsista, jotka saavat influenssan, kun lintu lentää heidän ylitseen. Seurasin pitkään sitä inttämistä. Hän ymmärsi, ettei lasta voi enää viedä hiekkalaatikolle, koska lapsi voi syödä hiekkaa, jossa on linnun jättämiä flunssaviruksia. Lasta ei voinut päästää nurmikolle, ei sallia hänelle mitään, mikä oli ollut ulkoilmassa. Kirjoittaja kirjoitti yhä laajemmin kaikenlaisista uhkista ja muut yrittivät kumota hänen väitteitään.
        Samaa nytkin varmaan yritetään, kun rokotuksista ja ihmisoikeuksista metakoidaan. Halutaan saada aikaan tyhjänpäiväinen väittely mahdollisimman laajojen ihmisjoukkojen kesken.


      • Mak-Ris kirjoitti:

        Minä muistan takavuosina huolen lintuinfluenssasta, jonka kerrottiin leviävän lintujen mukana. Suomi24-letkassa joku intomieli alkoi kantaa huolta lapsista, jotka saavat influenssan, kun lintu lentää heidän ylitseen. Seurasin pitkään sitä inttämistä. Hän ymmärsi, ettei lasta voi enää viedä hiekkalaatikolle, koska lapsi voi syödä hiekkaa, jossa on linnun jättämiä flunssaviruksia. Lasta ei voinut päästää nurmikolle, ei sallia hänelle mitään, mikä oli ollut ulkoilmassa. Kirjoittaja kirjoitti yhä laajemmin kaikenlaisista uhkista ja muut yrittivät kumota hänen väitteitään.
        Samaa nytkin varmaan yritetään, kun rokotuksista ja ihmisoikeuksista metakoidaan. Halutaan saada aikaan tyhjänpäiväinen väittely mahdollisimman laajojen ihmisjoukkojen kesken.

        Kauniina alkaa päivä, mutta aamurusko ennusti sadetta tällekin päivälle, asia mihin olen oppinut uskomaan.

        Minunkaan muistoissa ei ole yhtä pahaa tautia miten korona nyt mekastaa.
        Mielestäni asiaa ei pitäisi vähätellä onhan kasvanut koko maailmaa koskevaksi ja me täällä suomessa olemme säilyneet melko pienin vaurioin, kiitos hallituksen toimille kuin myös kuuliaisille kansalaisille.
        Hallitus joutui heti taudin hoidon kouriin ja tavan hallitukselle kuuluvat asiat jäi taka alalle, ja noita avustus rahoja joutuivat myöntämään.
        Niiden jakamisista on turha hallitusta syyttää, korvamerkittyjä ovat, ministeriöiden ja virkamiesten päätöksellä niitä annetaan.

        Syntyy ajatuksia Paloman tapaan, miten ihmiset asiat ymmärtävät, vai eivätkö ollenkaan,
        Suureen ääneen aina valitus, moitteita jaetaan, miettimättä miten vaikeita asiat on kaikkien mieleiseksi hoitaa.
        Olen oikein ylpeänä seurannut hallituksen toimia, nyt vaan Saarikko toimii puolueensa kannatuksen nostamisessa täysin ilman yhteisymmärrystä ja halua saada asiat toimimaan.
        Suuren vastuun ottaa tuosta vastaan hankaamisesta tässä olevassa tilanteessa.
        Velan otto puhuttaa, no totta kai, mutta on ne velat maksettu ennenkin, yhteiseen hiileen puhaltaen.
        Eihän tälläisiin taudin tuomiin haasteisiin ole osattu varautua ja kuitenkin pahempaan hätään joutuneita on autettava.
        Se henki mikä oli silloin, kun puhuttiin "kaveria ei jätetä" pitäisi saada yhteiseksi tahdoksi.

        Oli mukava nähdä uusi nikki Noja-tuolissa, tervetuloa M-leena, olet saattanut kirjoitella aiemminkin, mutta anonyymeinä ei tutustuta;)
        Saman suuntaisi on sinunkin puuhat, mitä meillä toisillakin tänne kymmenille ehtineillä, kiva on jatkossakin käydä mielipiteiden vaihtoa ja kuulla elämäsi kiemuroita;)

        Joutavilla jotakin puuhaa, kuin nyt listojen kierrätys, huomion saaminen on tärkeää ja kun ei muuta osata, huudetaan ja melutaan, kyllähän se näkyvyyttä antaa, millaista se on taas eri juttu.

        Sain bonuspisteitä 13 vuoden asiakas uskollisuudesta nettikaupasta, en mainosta, mutta olen silloin tällöin tilannut vaatteita tästä yrityksestä ja totta kai kiitosta siitä saan, nyt aion tilata jotain uutta kesää varten, tottahan se kesä kohta on edessä, lämpimänä ja kauniina.
        Tarvetta ei olisi, vanhoja vaatteita on kaapissa, mutta vanhakin haluaa joskus virkistyä jollakin uudella vaatteella.
        On tuo mieli niin nuori, että pitää vähän jarrutella, liian nuorekasta ei kuitenkaan, vaikka mieli halaa;)
        Toisaalta mitäs siitä jos farkkutakissa vanhempikin seilaa;)

        Lumihiutaleita leijailee, se sade on jo alkamassa, toivon kuitenkin että tämän kylän ohittaisi. lenkki jäi eilen tekemättä, tänään se pitäisi voida tehdä.
        Hyvää ja rikasta päivää, mielen kohotusta kaiken tylsänkin keskelle;)


    • Anonyymi

      Onko tämä se vanha demarien pirtti, kun emännyys puolustaa vihervasemmistohallitusta noin kiihkeästi ja kaikki eriävät mielipiteet saa huutia? Kansasta on erittäin huomattava osa oppositiossa, ja sellainen osa nimenomaan, jonka työstä ja verorahoista tämä kaikki velan otto ja rahan vastikkeetta jako maksetaan. Ei siihen maksamiseen pienet eläkkeet riitä, kun aikanaan eläkekassaan maksetut eläkerahatkin on aikaa sitten syöty. Kyllä se on tämä nykypolvi, joka teidän eläkkeet ja hoidon maksaa, varsinkin kun elinikä on venynyt niin pitkäksi. Tämä hallitus panee Suomen teollisuuden ahtaalle ja myöntää höylisti rahaa suuriin eurooppalaisiin maihin, jotka ovat taloutensa sössineet jo ennen koronaa. Suomi avustaa vihervasemmiston johdolla maita, joissa on paljon kevyempi verotus. Miksei tuollainen hassaajahallitus saisi hajota? Kyllä meillä terveysviranomaiset koronan hoitaa, on hoitanut tähänkin asti. Rahanjako ei ole taudin hoitoa.

      • Mihin perustuu tämä väittämä, että omat maksetut eläkemaksut eivät riitä eläkkeeseemme, sillä ainakin minun eläkkeeni maksaa eläkevakuutusyhtiö, ei mikään valtion rahakassa. Eläkeyhtiöiden tehtävä on sijoittaa maksetut eläkevakuutusmaksut tuottoisasti ja käyttää tuotto eläkkeisiin. Vakuutusyhtiöt ovat tunnetusti vakavaraisia.
        Tämä periaate olisi hyvä selvittää meille eläkkeen saajille.

        Hercule Poirot kuoli pari päivää esitetyssä jaksossa, mutta äkkiä hän heräsi henkiin ja setvii parhaillaan uutta murhaa. Nyt taisi tulla minulle stoppi vastaan, kuten on aikanaan tullut muidenkin ikiaikaisten jatkokertomusten kohdalla. Kuppi vaan täyttyy. . Vähän harmittaa, sillä hyvin tehtyjä sarjoja on mukava seurata. Olen yrittänyt urhoollisesti katsoa sosiaalivirkailijoiden vaikeuksi suomalaisessa sarjassa, Pala sydämestä, muistaakseni, mutta en millään jaksa. Pimeässä filmattu, mutisten puhuttu, täysin täkeröitä henkilöhahmoja, väärin ymmärretty päähenkilö jne. Viime kerta oli viimeinen yritys.
        Onneksi on tuo Areena ja muut maksukanavat.
        Ja nyt on taas snookerkausi!

        Taloustoimista ei muuta kerrottavaa ole kuin ne tiskit, joista seuraajamme ovat huolissaan. Kyllä ne tiskatuiksi tulevat, pelko pois.
        Hyvää päivänjatkoa, Viileää, mutta aurinkoista näillä nurkilla.


      • Anonyymi
        Mak-Ris kirjoitti:

        Mihin perustuu tämä väittämä, että omat maksetut eläkemaksut eivät riitä eläkkeeseemme, sillä ainakin minun eläkkeeni maksaa eläkevakuutusyhtiö, ei mikään valtion rahakassa. Eläkeyhtiöiden tehtävä on sijoittaa maksetut eläkevakuutusmaksut tuottoisasti ja käyttää tuotto eläkkeisiin. Vakuutusyhtiöt ovat tunnetusti vakavaraisia.
        Tämä periaate olisi hyvä selvittää meille eläkkeen saajille.

        Hercule Poirot kuoli pari päivää esitetyssä jaksossa, mutta äkkiä hän heräsi henkiin ja setvii parhaillaan uutta murhaa. Nyt taisi tulla minulle stoppi vastaan, kuten on aikanaan tullut muidenkin ikiaikaisten jatkokertomusten kohdalla. Kuppi vaan täyttyy. . Vähän harmittaa, sillä hyvin tehtyjä sarjoja on mukava seurata. Olen yrittänyt urhoollisesti katsoa sosiaalivirkailijoiden vaikeuksi suomalaisessa sarjassa, Pala sydämestä, muistaakseni, mutta en millään jaksa. Pimeässä filmattu, mutisten puhuttu, täysin täkeröitä henkilöhahmoja, väärin ymmärretty päähenkilö jne. Viime kerta oli viimeinen yritys.
        Onneksi on tuo Areena ja muut maksukanavat.
        Ja nyt on taas snookerkausi!

        Taloustoimista ei muuta kerrottavaa ole kuin ne tiskit, joista seuraajamme ovat huolissaan. Kyllä ne tiskatuiksi tulevat, pelko pois.
        Hyvää päivänjatkoa, Viileää, mutta aurinkoista näillä nurkilla.

        Epäluuloista ennakointia. Työntekijä itse, työnantaja ja valtio yhdessä hoitavat eläkemaksut vakuutusyhtiölle.
        70-luvun lopulla alkoivat epäluulomme heräämään järjestelmämme kestävyyden suhteen.
        Olimme hieman etuaikaisia koska järjestelmä on kerran heikentynyt rakennemuutoksen vuoksi ja ostovoima hupenee palkkaindeksiin verrattuna.
        Epäluulomme johti kuitenkin siihen, että 55v ikämme kahden puolen lähtien on ollut yks hailee vaikka emme olisi saaneet mitään eläkettä. Elintapamme ovat siinä määrin vaatimattomat. että varautumat olisivat riittäneet ilman tottumustemme muutostakin. Olemme nyt 75v kahden puolen.


    • Sikainfluenssaa vastaan minut rokotettiin duunissa, ei tarjottu vaihtoehtoja eikä kulkenut listoja mitä allekirjoittaa että voivoi mun kansalaisoikeuksia on nyt loukattu kun työnantajan puolesta rokotetaan. Tämä aika on haasteita täynnä, niin yksityisellä kuin myös julkisella tasolla.

      Kyllä talouden hoito on yhtä lailla tärkeää pandemian aikana, ei vain säännöt ja rajoitukset. Velkataakka kasvaa kaikissa maissa, vaikka se meillä täällä Ruotsissa on vielä vain noin puolet per kapita kuin Suomessa, mtta taloutta on suunniteltava tulevaisuutta varten ja mielestäni molemmat hallitukset ovat olleet ajan tasalla.

      Koronapassi tulee ajankohtaiseksi jo kesäkuussa ja todennäköisesti rajat aukeavat rokotetuille ja/tai testatuille. Pandemia ei ole vielä ohi ja nyt vaaditaan johtajiltamme vastuun ottamista ja yhteistyötä että saamme talouselämä'n kuntoon ja pandemian kuriin. Ei siinä auta nyt syyttelyt eikä niskottelut. Ruminta mitä tiedän on yrittää kerätä poliittisia pisteitä hätätilanteessa.

    • Anonyymi

      Hyvää puoltapäivää!
      Aurinko muutaman pilvihattaran seurana kirkkaan sinisellä taivaalla.

      Me vietiin ensimmäinen tiskikone, oma vanha, mökille, kun lasten kaverit alkoivat viihtyä pitempiä aikoja. Viime kesänä, kun tyttären perhe muuttiva, veivät taas oman vanhansa mökille. Kierrätystä.

      Minä ilahduin eilen, kun Riikka Uosukainen oli A-studiossa kommentoimassa hallituksen erimielisyyksiä. Saisi olla useammin niin minäkin jotain ymmärtäisin.

      Voi sitä farkkutakkia pitää, SkillaN. Asusteet ja kantaja muu vaatetus minusta määrittää näyttääkö mauttomalta.
      Polvista revittyjä farkkuja en laittais ;))

      Mikähän mättää, kun äänitys usein on pielessä suomalaisissa filmeissä. Mainetta niittäneen Sorjosen pääosan esittäjän Ville Virtasen mutinasta en millään välillä saanut selvää.
      Nyt kuiten Oscareissa nimenoman äänitekniikassa kolme suomalaista mainittiin.

      Innostuin muotivillitykseen ja istutin maissia isoihin ruukkuihin terassille. En niistä popcornia odota saavani, mutta kauniita olivat kuvissa vihreät kasvit.

      Kivaa pikkulauantain jatkoa!

      brinkkala

      • Anonyymi

        Laitoitko istuttaessa popcornin vai maissinjyvän multaan? Siitä kai se riippuu tuleeko sitten poppiksia vai maisseja kun kasvavat ;))


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laitoitko istuttaessa popcornin vai maissinjyvän multaan? Siitä kai se riippuu tuleeko sitten poppiksia vai maisseja kun kasvavat ;))

        Maissinjyviä laitoin. Saas nähdä tuleeko tähkäpäitä. Popcornit olisivat kyllä hauskoja ;))


    • Minulla on jäänyt istutuksista jäljelle vain yrtit ja valkosipuliversot.
      Parvekkeelle en välitä kuin kesäkukista, ja niitä tuppaa tulemaan äitienpäivän tienoilla 🤣))
      Basiliikka on kiitollinen juurtuja, leikatut latvat versoo juuria viikossa.
      Pakkasessa on pussitettuna vielä syksyn satoa, mutta valkosipulia kasvatan jatkuvasti.

      Vappusiivous on tehty, eipä silti ketään ole tulossa kyläilemään, mutta hauskaa nuuhkia on raikas "husholli" silti.

      Aamun tiedekeskustelu oli huvittava: Kasvit ja virukset pystyvät sieppaamaan toisiltaan tarvitsemansa geenin,...jospa mekin osaamme? Siinäpä tuo Spinozan hellimä luontojumala aina suosii elämän jatkuvuutta!

      Hyvää jatkoa ! ❤️

      • Anonyymi

        Hauskoja esimerkkejä siitä kertoivat tieteilijät. Heh.
        Geenimuuntelu on aina ollut vastustuksen alainen, mutta ans' kattoo tulevaisuudessa? Pärjäillään! toivottaa Miaelina.

        P.S. tulin juuri kotiin, ja täytyy katsella vähän ympärilleen nyt.
        Muuten siivosin jo, mutta ikkunat! Niihin otan apua taas myöhemmin, kunhan siitepöly- ja katupölyhiukkasten määrät ilmassa vähentyvät.

        Sanna Marinin toivon jaksavan, hyvin hän on työnsä tehnyt, kiitokset ansaitssee viisikko-hallitus koronapandemian hoidosta!


      • Anonyymi

        Ihana maalaus, sinisiru 🌹
        Tulin oikein ihailemaan 😊

        Tiedeosio oli mukava, iloisia osallistujia.
        Minä alan ainakin maapallon varjoa tähyilemään mahdollisuuksien mukaan.

        Hyvää illanjatkoa!

        brinkkala


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ihana maalaus, sinisiru 🌹
        Tulin oikein ihailemaan 😊

        Tiedeosio oli mukava, iloisia osallistujia.
        Minä alan ainakin maapallon varjoa tähyilemään mahdollisuuksien mukaan.

        Hyvää illanjatkoa!

        brinkkala

        Kauniina päivä alkaa ja voisi kuvitella samana jatkuvankin, ei ruskottanut tänä aamuna,
        mittari nollaa näyttää, joten ei vielä napasillaan aurinkoa voi ottaa;)
        Olen hyvin tyytyväinen, että selvisi tuo uhka hallituksen kaatumisesta, ei tähän enää tuota olisi kestetty, kun korona vielä vaan jyllää.
        Heikompikin sopu oli suotavaa ja jokainen kai hieman periksi antoi.
        Nyt on pikkuhiljaa saatava pyörät entisen lailla pyörimään ja sitten suu säkkiä myöten, kyllä selvitään.

        Olen hieman kielteinen noihin geenimuunnoksiin, jotenkin ei tunnu oikealta, mutta olen varmaan vain ennakkoluuloinen ja vanhanaikainen.
        Epävarmuus kaiken muuttamiseen keinotekoisesti hirvittää, mutta tiedä vaikka joudun senkin näkemään.

        Tuo puheen epäselvyys ärsyttää minuakin, vaikka ääntä koventaisi ei selvää saa, onhan muitakin ärsyttäviä asioita, muun muassa suoraan kameraan tuijotus, Jaakko Saariluoma yksi esimerkki.
        Pienestä se ärtyminen alkaa;)
        No farkkutakin tilasin, kun minusta oli kaunis, sopiiko käyttää kaikkien mielestä, minulla kuitenkin nuori mieli ja halu näin toimia;)
        En minäkään mitään valmiiksi rikkinäistä halua, hullua se on muutenkin.

        Eihän korona suinkaan ohi ole ja vähän pelottaa, kun noita sääntöjä aletaan purkamaan, ollaanko vielä valmiita, mutta ymmärrän halun normaali oloisesta elämästä painavan päälle.

        Noita ulkolaisia sarjoja katsoessa, minua hermostuttaa ne toistot, ymmärrän kyllä, että jaksoja ovat ja tarkoitettu pätkissä katsottavaksi ja myös se totuudellisuus on hyvin hataraa, aina huomaa miten mahdottomia todellisuuden puutteita onkaan, mielikuviahan suurelta osin onkin, mutta silti suorat epäkohdat ärsyttää.
        Paljon kun telkkaria tuijottaa, alkaa kaikki kiusaamaan ja monasti ei muista ettei niillä katsottavilla ole totuuden kanssa mitään tekemistä.
        Tappelukohtauksetkin, vaikka kuinka hakataan, pystyyn vaan noustaan;)

        Sama vanhan pirtin jäännöshän tämä on, mutta ei mikään demareiden kuin muidenkaan puolue kiistojen tanner, mielipiteitä hyväksytään, mutta kiistely politiikasta ei ole hyväksi katsottua.

        No nyt jotain tärkeää tekemistä lähden suunnittelemaan, sää mitä parhainta näyttää, kunhan lämpöä vähän saisi lisää, olisi mieli hyvä.
        Suurempia vapun valmisteluja ei tarvita, kyllä se toukokuu on jo riemastuttava asia siltäänkin, lähellä jo onkin, sitä odottelemaan;)


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ihana maalaus, sinisiru 🌹
        Tulin oikein ihailemaan 😊

        Tiedeosio oli mukava, iloisia osallistujia.
        Minä alan ainakin maapallon varjoa tähyilemään mahdollisuuksien mukaan.

        Hyvää illanjatkoa!

        brinkkala

        Kiitos brinkkala, lastenlapsi Minnahan siinä on mallina kesämökillä.
        On nuo tiedeuutiset joskus kiehtovia, pidän Esko Valtaojankin ihastuksesta ympäröivästä maailmasta,
        yhtä paljon kuin David Attenburough'in äänen innostuksesta. 😍


    • Missä sinun tauluihisi voi tutustua, Sinisiru? Niistä on monta kertaa ollut puhetta.
      Monilla palstalaisilla on luovuus tallella. Ikä ei ole joukkoamme väsyttänyt. Maalauksia, keramiikkaa, kirjoittamista, kodinhoitoa ja liikuntaa - aika virkeää joukkoa yli 80-vuotiaiksi.
      Vähän harmittaa, kun meidät kaikki niputetaan hauraiksi vanhuksiksi, joiden eloa ja oloa pitää lain voimalla ja kunnan silmälläpidolla hoitaa.

      Lukaisin uutisotsikoita ja huomasin, että salolainen joukkue oli voittanut koripallomestaruuden. Siitä riemu on niin noussut Salossa, että kirkonkellojakin oli soitettu joukkueen kunniaksi, ja se kyllä ällistytti tässä vanhoillisen makriinankin. Joku salolainen poliitikkokin on nyt suivaantunut perusteellisesti ja ilmoittanut vihaavansa urheilua. Samainen valtuutettu nosti talvella äläkän, koska oli joutunut vesiryöpyn kohteeksi uimahallissa.
      Äkäinen valtuutettu! - Ehkä hän saa uudistuksia aikaan, kun jaksaa kimmastua milloin mistäkin!

    • Vappu sinänsä ei ole kummoisiakaan intohimoja herättänyt vuosikausiin tai oikeastaan vuosikymmeniin, mutta nouskoon lippu salkoon ja nostetaan malja toukokuun alkajaisiksi. Venekansa on jo elementissään, kilvan lasketaan veneitä kimmeltäville vesille, satamassa käy iloinen hyörinä. Paistan munkkeja huomenna aamupäivällä ja viedään lämpimäisiä nuorille perheille, heillä on omat rientonsa, tietenkin vielä rajallisina. Viimekin yönä laski pakkaselle, mutta päivän pitkä valon aika ja auringon ilmaantuminen nostavat kevään tunnelmaa, ja johan "viidakotkin kaikavat kevätvirsiä", onneksi duurissa. Meidän alakoululainen keksi senkin hyvän puolen, että kylmänä keväänä ehtii kiireisempikin tarkkailemaan hiirenkorvien ja kukkien puhkeamista, kun se ei tapahdu parissa lämpimässä päivässä.

      Sinisiru on meidän kuvataiteen mestari ja monta vinkkiä myös tieteen alalta olen häneltä vuosien varrella saanut, itse ei aina tule niin sitä sarkaa seurattua. Kansantajuiset kirjat ja ohjelmat innostavat joskus enemmänkin tutkimaan. Tulee nyt mieleen Peter Wohlleben, joka on kertonut puiden salaperäisistä taidoista. Puut kommunikoivat keskenään, suhtautuvat suojelevasti jälkikasvuunsa ja vanhempiin puihin. Puilla on tunteet ja muisti, ne tunnistavat hyönteisten myrkyn ja saattavat varoittaa toisia puita siitä. Tunnettuahan on ennestäänkin esimerkiksi puiden ja sienten välinen symbioosi.

      Uutta kevätilmettä kaipaan minäkin olemukseeni, kampaaja on tilattu. Tekisi mieli uutta juhlaleninkiä, kun on lakkiaset ja konfirmaatio tulossa, mutta netistä en uskalla tilata, kaipa kerran rokotettukin uskaltautuu pian kauppoihin sovittelemaan. Farkkutakki on ihan perusvaate, minulla on valkoisena, jota olen käyttänyt myös mekkojen kanssa. Se on hyvin leikattu ja ryhdikäs, korvaa bleiserin mutta on paljon rennompi ja sopii moneen asuun ja menoon.

      Mukavaa vappuviikonloppua ja pysytään turvassa!

    • Minäkin haluaisin tutustua sinisirun taiteeseen.

      Toukokussa otan osaa keramiikan rakukurssiin.
      Ihana taas päästä tekemään savitöitä. Tarkoituksenani on tehdä kukkia, kasvollisia kukkapurkkeja ja pihatonttuja. Katsotaan kuinka paljon ehdin. Pinterestistä olen jo etsinyt malleja.
      Lisäksi instagrammissa ja facessa on runsaasti kuvia ystävieni taiteista.

      Aivan järkky päivän sää täällä korvessa, välillä aurinkoa ja yhtä äkkiä sakeaa lumisadetta. Nytkin, pitänee hakea orvokit sisään.

      Tänään on taas marjatäydennyspäivä lähituottajien suoramyynnistä, puolukkaa ja punaherukkaa.

      Nukuin viime yön paplarit päässä. Pitäisi nyt jossain vaiheessa yrittää väkertää vapuksi lettikampaus. Suunniteltu kyllä hyvin, mutta tiedä häntä onnistuuko suunnitelmien toteutus ))

    • Nyt en voi kuin hirmustua, kun luin otsakkeista, että valtakunnansyyttäjä nostaa oikeusjutun Päivi Räsästä kohtaan hänen lausuntojensa takia, jotka ovat hänen mielestään omiaan aiheuttamaan halveksuntaa ja ylenkatsetta jotakin ihmisryhmää kohtaan.
      En minä Räsäsen mielipiteisiin yhdy, mutta hänellä on mielestäni oikeus pitää päänsä. Jokainen voi olla asioista mitä mieltä vaan, mutta Räsänen joutuu silmätikuksi asemansa vuoksi. Hän on kansanedustaja ja julkisuuden henkilö.
      Oolrait.
      Miksi valta kunnansyyttäjä ei sitten nosta oikeusjuttuja niitä poliitikkoja vastaan, jotka julkisesti arvostelevat maahanmuuttajia, maahanmuuttoa, islaminuskoa jne. kohtaan? Onko se hyväksyttävämpää kuin arvostella homoseksuaalisuutta?

      Mikä oikeus kenelläkään on tuomita toisen näkemys? Asioista voidaan väitellä. kuten on tehtykin ja tehdään yhä, mutta itse periaate on jokaiselle oikeutettu. Väittelijät voivat olla kiihkeitä oman aatteensa puolustajia, mutta onhan merkilliseksi elämä mennyt, kun näin rajuja käänteitä syntyy.

      Älkää nyt hermostuko. Mua vaan niin otti kaaliin.

      • Anonyymi

        Mielipide täytyy voida pelkäämättä esittää, se on minunkin kantani tähän asiaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mielipide täytyy voida pelkäämättä esittää, se on minunkin kantani tähän asiaan.

        Mietin mistä johtuu Räsäsen homofopia. Onko siellä Päivin sielunsyövereissä ollut joskus tunteita naisia kohtaan ja se on aiheuttanut hänelle perversion häpeää.

        Päivin suusta on lentänyt sammakoita.....

        "Homoseksuaalisuus on psykoseksuaalisen kehityksen psykopatologinen häiriö ja homoseksuaalisuudessa on kyse perversioista".

        Olen valtakunnansyyttäjän puolella.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Mietin mistä johtuu Räsäsen homofopia. Onko siellä Päivin sielunsyövereissä ollut joskus tunteita naisia kohtaan ja se on aiheuttanut hänelle perversion häpeää.

        Päivin suusta on lentänyt sammakoita.....

        "Homoseksuaalisuus on psykoseksuaalisen kehityksen psykopatologinen häiriö ja homoseksuaalisuudessa on kyse perversioista".

        Olen valtakunnansyyttäjän puolella.

        Kyllä Raamatun sanat homoista on selkeät ja niitä Räsänen käytti. Pitääkö aina tuota omaa likaista mielikuvitusta tyrkyttää? Räsäsellä on komea aviomies ja paljon yhteisiä lapsia hänen kanssa ja myös useita lastenlapsia. Ei se lesbon elämää ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mielipide täytyy voida pelkäämättä esittää, se on minunkin kantani tähän asiaan.

        15:34 on Miaelinan
        viesti , se on jäänyt näköjään allekirjoittamatta Vapun järjestely-kiireissä. Moi1 Huomenna on ihana päivä. Voikaa hyvin!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä Raamatun sanat homoista on selkeät ja niitä Räsänen käytti. Pitääkö aina tuota omaa likaista mielikuvitusta tyrkyttää? Räsäsellä on komea aviomies ja paljon yhteisiä lapsia hänen kanssa ja myös useita lastenlapsia. Ei se lesbon elämää ole.

        Ei nuo mitä kirjoitin ja mitä Räsänen on sanonut homoista liity mitenkään raamattuun. Liekö tosiaan likainen mielikuvitus Päivillä.

        Komea mies ja paljon lapsia hänen kanssaan
        ; )) sehän vielä puuttuisi jos ne lapset olisivat tehty jonkun toisen kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä Raamatun sanat homoista on selkeät ja niitä Räsänen käytti. Pitääkö aina tuota omaa likaista mielikuvitusta tyrkyttää? Räsäsellä on komea aviomies ja paljon yhteisiä lapsia hänen kanssa ja myös useita lastenlapsia. Ei se lesbon elämää ole.

        Kenellä on likainen mielikuvitus? Taitaa olla itselläsi.


      • korpikirjailija kirjoitti:

        Mietin mistä johtuu Räsäsen homofopia. Onko siellä Päivin sielunsyövereissä ollut joskus tunteita naisia kohtaan ja se on aiheuttanut hänelle perversion häpeää.

        Päivin suusta on lentänyt sammakoita.....

        "Homoseksuaalisuus on psykoseksuaalisen kehityksen psykopatologinen häiriö ja homoseksuaalisuudessa on kyse perversioista".

        Olen valtakunnansyyttäjän puolella.

        Ei kannata tällaisessa asiassa valita puolta. Mielipide on jokaisella ja se sallittakoon. Aina ei tarvitse olla juu ja aamen joka mielipiteeseen. Oman voi ilmaista jos viitsii.


      • korpikirjailija kirjoitti:

        Mietin mistä johtuu Räsäsen homofopia. Onko siellä Päivin sielunsyövereissä ollut joskus tunteita naisia kohtaan ja se on aiheuttanut hänelle perversion häpeää.

        Päivin suusta on lentänyt sammakoita.....

        "Homoseksuaalisuus on psykoseksuaalisen kehityksen psykopatologinen häiriö ja homoseksuaalisuudessa on kyse perversioista".

        Olen valtakunnansyyttäjän puolella.

        Oikeassahan Päivi on siinä, että "Homoseksuaalisuus on psykoseksuaalisen kehityksen psykopatologinen häiriö ja homoseksuaalisuudessa on kyse perversioista".

        Vai mitä tykkäät muista seksuaalisista poikkeavaisuuksista, "ominaisuuksista", niinkuin nätimmin sanotaan; lapsiin tai eläimiin sekautujista ...


      • Tellukka kirjoitti:

        Oikeassahan Päivi on siinä, että "Homoseksuaalisuus on psykoseksuaalisen kehityksen psykopatologinen häiriö ja homoseksuaalisuudessa on kyse perversioista".

        Vai mitä tykkäät muista seksuaalisista poikkeavaisuuksista, "ominaisuuksista", niinkuin nätimmin sanotaan; lapsiin tai eläimiin sekautujista ...

        Olet hyvin perillä raamatun "totuuksista", ihannoit nykyajan salaliittoteorioita ja rakastat vihapuheita ja ihmisarvon maahan polkemista.

        Löysin sinulle johdattajan totuuteen, kaikki mitä hän sanoo, on totta, hänellä on seuraajia, liity hänen opetuslapsekseen.


        https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=1615127328876886&id=100011389044151&sfnsn=mo


      • korpikirjailija kirjoitti:

        Olet hyvin perillä raamatun "totuuksista", ihannoit nykyajan salaliittoteorioita ja rakastat vihapuheita ja ihmisarvon maahan polkemista.

        Löysin sinulle johdattajan totuuteen, kaikki mitä hän sanoo, on totta, hänellä on seuraajia, liity hänen opetuslapsekseen.


        https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=1615127328876886&id=100011389044151&sfnsn=mo

        Mites, saitko rokotteesta muita sivuvaikutuksia kuin psyykkisiä oireita/sekavuutta?
        Oletko hakenut korvauksia?


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Olet hyvin perillä raamatun "totuuksista", ihannoit nykyajan salaliittoteorioita ja rakastat vihapuheita ja ihmisarvon maahan polkemista.

        Löysin sinulle johdattajan totuuteen, kaikki mitä hän sanoo, on totta, hänellä on seuraajia, liity hänen opetuslapsekseen.


        https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=1615127328876886&id=100011389044151&sfnsn=mo

        Sinä et osaa kommentoida asiaan, taaskaan. Et kommentoinut Tellukan tekstiä vaan aloit tehdä analyysiä Tellukasta.
        Koitas nyt vähän opetella olethan jo sen ikäinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinä et osaa kommentoida asiaan, taaskaan. Et kommentoinut Tellukan tekstiä vaan aloit tehdä analyysiä Tellukasta.
        Koitas nyt vähän opetella olethan jo sen ikäinen.

        Enkö?
        Sittenhän meitä on kolme. Vai liekö kaksi. Hyvää nousuviikkoa kaikille ihmisarvon mitätöijille Savon pääkaupungista Kuopiosta ; ))

        Niin mistä teitä sikiää?

        Korppis


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Enkö?
        Sittenhän meitä on kolme. Vai liekö kaksi. Hyvää nousuviikkoa kaikille ihmisarvon mitätöijille Savon pääkaupungista Kuopiosta ; ))

        Niin mistä teitä sikiää?

        Korppis

        Mikäs se sinun sikiämisen alkuperäsi mahtaa olla, tuollainen itsestään liikoja luuleva kainuun elätti vailla käytöstapoja. Taas alkoi saastua tämäkin kahvituoli kainuun kateellisuudedta.


    • Eihän minulla museota ole töilleni, näyttelyistä olen myynyt osan, nythän en enää jaksa järjestää näyttelyitä. Muutama kunta, ja Sanoma Oy:llä on töitäni, yksityisten lisäksi. Noin 120 taulua on maailmalla.

      Olen teettänyt kirjan jälkipolvilleni, jossa useimmat työni ovat kuvattuina, olen pyrkinyt valokuvaamaan, jotta itselle jäisi edes muisto.

      Eräs riemastuttava työ jäi kuvaamatta, missä 4 hevosta soittavat eri instrumenttiä, joku pieni kunta osti sen näyttelystä koulunsa musiikkiluokkaan. 😊))
      Vanhalla Lastenklinikalla oli muutama isokokoinen työni,...esim. Aamu Sumerissa oli kahvilassa,..Kivelän sairaalassa samoin .

      • Anonyymi

        Kaunista vapunaatonaamua, pakkasen puolella taas yöllä, mutta siitäpä se hiukan lämpenee.
        Viimeinen kevätkuukausi huomenna alkaa ja sillä on tapana hyvin kesäisiä ihmeitä aikaan saada;)
        Neljä tuntia uurastin eilen ikkunoiden kanssa, nyt se on tehty, parveke vielä mielenrauhaa häiritsee, ehkä ensi viikolla sekin.
        Tekemällä ne hommat hoituu, olipa mummo kyllä uuvuksissa urakan jälkeen.

        Jätän mielipiteeni kertomatta tuossa Räsäsen asiassa ja muutenkin pyrin olemaan niin, etten jyrkästi mitään kantaa ole, minusta uskonto, politiikka kuin muutkin erilaiset suuntautumat ovat jokaisella omansa ja seurauksista itse vastaa.
        Olen tullut siihen ajatukseen, että minun kannanottoni ei vaikuta mihinkään, joten hyväksyn asian tai olen hyväksymättä aivan omien ajatusteni kanssa.
        Sen verran kuitenkin, julkisuuden henkilöillä pitäisi olla raja mihin asti asiat saa mennä, mutta itse puhumisensa viime kädessä vastaavat.

        Mak-Ris kantaasi yhdyn, miksi kaikki ei syytettyjen penkille joudu, kun lausahduksiaan julki tuovat.
        Tuokin on totta, että meitä vanhempia pidetään kyvyttöminä normaaliin elämään, kuitenkin melkein kaikkeen keskusteluun, kuin arkisiin ja vaativiinkin asioihin kantaa pystymme ottamaan, hyvin järkevästi vielä.

        Pukeutuminen minulle joskus pohtimista aiheuttaa, kun mieleltäni olen melkoisen nuori ja tykkään muodista, ainakin ajan tasolla yritän olla, joskus kuitenkin mietin ikääni ja vaatepartta minkä en usko kaikkien mielestä yli 80:selle sopivan;)
        Tilasin farkkutakin ja aion siinä ärsyttää heitä, joihin tämä asia antaa aihetta, onhan minulla jo ollut kauan farkkupusakka ja olen sen kanssa herrastellut, ei kukaan ole tullut mitään sanomaan;)
        Tämä tilaamani on pidempi helmainen ja kirjottu kukkasin, selkäpuolelta.

        Sinisirun taide on oikeaa taidetta, ihastelen facessa taiteilijan tekemiä taideteoksia, varmaan sinisirun taide saman tasoista.
        Niin monessa asiassa on tullut ilmi tuo taiteellisuus kuin myös ajatusten lento, osaat ja tiedät niin paljon.

        Taitajia löytyy muitakin, ihanaa että niin rikkaasti saamme tekemisiänne täällä lukea ja ihastella, tosin mielikuvitusten katseluissa;)
        Onhan meissä osalla kykyjä vaikka mihin, ihmetellen saa lukea sitä osaamisen määrä, harmitellen omia kykyjään.
        Hyväksyttävä on, että erilaisin lahjoin olemme siunattuja ja tyytyminen omaan osaansa.

        Minun vappuni menee samaa rataa miten on päivät nykyään menneet, meinasin lounaalle mennä teatterille, mutta mukavuuden halu ja kotona itse tehdyn aterian tekeminen voitti ajatuksen.
        Iloitaan nyt kuitenkin niin hyvin kuin se on mahdollista, koronasta huolimatta, huomenna on Vappu!


    • Anonyymi

      Hyvää huomenta!
      Aurinkoista, mutta koleaa.

      Ole huoleti, SkillaN, varmaan olet tyylikkään näköinen farkkutakissasi. Kuvailemasi perusteella kaunis. Pääasiahan on, että itse viihtyy vaatteissaan. Se näkyy sitten muillekin.
      Hassua, että farkut, denim, mielletään vieläkin usein nuorten vaatteeksi. Työhousuiksi vahva kangas on alunperin ideoitu ja taipunut siitä vaikka mihin.

      Saattaahan ne sanomiset loukata, jos tuntee itseensä kohdistuvan. Sananvapaus on kaikilla ja en huomannut P.R:n sanomisten kohdistuvan suoraan kehenkään henkilöön.

      Minulla on ilo viettää vappua 8-vuotiaan pojanvesselin kanssa. Tänään varmaan pyörälenkille menemme, kun tuo sää näyttää hyvältä. Menen hänen kotiinsa, joten vaihtelua minullekin. Ruoat ovat kuulemma esivalmistettu. Turvavälit on helppo pitää, kun kahdestaan olemme. Simaakin on.

      Hyvää vappua 🌻

      brinkkala

      • Anonyymi

        Kyytiäni odotellessa selvennön, että en huomannut Räsäsen loukkaavan ketään henkilökohtaisesti. Monet arvostelijat kuitenkin suorastaan solvaavat Räsästä itseään eikä hänen sanomisiaan.

        b


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyytiäni odotellessa selvennön, että en huomannut Räsäsen loukkaavan ketään henkilökohtaisesti. Monet arvostelijat kuitenkin suorastaan solvaavat Räsästä itseään eikä hänen sanomisiaan.

        b

        Sepä hyvä, että kaikki ei ole yleisen syyttäjän puolella. Eihän se homous normaalia missään tapauksessa ole ja sen saa sanoa. Ei ole kauan kun sitä pidettiin rikollisena ja monessa maassa pidetään vieläkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sepä hyvä, että kaikki ei ole yleisen syyttäjän puolella. Eihän se homous normaalia missään tapauksessa ole ja sen saa sanoa. Ei ole kauan kun sitä pidettiin rikollisena ja monessa maassa pidetään vieläkin.

        Keskiaikaiset vainot osuivat milloin kehenkin. Punatukkaiset olivat velhojen suosiossa. Noidiksi syytettiin milloin ketäkin epämieluisaa kyläläistä.
        Tänä päivänä Afrikan maissa albiinot ovat vainon kohteena. Monissa yhteisöissä heidät surmataan. Humanitääriset yhteisöt ovat avanneet asuntoloita vainotuille albiinoille. Heidän jäsenillään tehdään taikoja.
        Vasenkätisyys on ollut kielletty ominaisuus vielä viime vuosisadan puolivälissäkin, minkä moni ikäihminen muistaa kouluvuosiltaan.
        Ihmiset leimattiin mitä kummallisimmista syistä oudoiksi ja syrjittäviksi. Vanhempien epäsuhtainen liitto saattoi leimata lapsen koko elämän. Vammaisuutta kartettiin ja vammainen lapsi saatettiin piilottaa takahuoneisiin muiden katseilta pois.

        Homoseksuaalisuus oli kauhistuttava ilmiö. Siihen on etsitty syitä mm. kasvatuksesta. Äiti todettiin vaativaksi, liikaa huolehtivaksi, rakkaudettomaksi kasvattajaksi, josta syystä pojan seksuaalisuus kääntyi väärään suuntaan. Tässä varmasti on yksi syy siihen, että homous tuomittiin valinnaksi, jonka ihminen vapaaehtoisesti suorittaa.
        Huomattava, että lesboudesta ei puhuttu takavuosina mitään. Lesbot osasivat kätkeä suuntauksensa paremmin. Tai sitten se oli hyväksyttävämpää kuin miesten suhteet.

        Kirkon patavanhoillinen asenne on lisännyt homojen eriarvoisuutta ja kärsimystä. Ei ollu lainkaan harvinaista, että seksuaalisuuden perusteella erotettiin työntekijä virastaan, vaikka työssä ei ollut huomauttamista.

        Kun homot nyt on hyväksytty yhteiskuntakelpoisiksi, tuntuu kornilta, että he korostavat suuntaustaan aina tilaisuuden tullen. Pridekulkue on siitä hyvä esimerkki. Enää ei tarvittaisi mielenosoituksia heidän oikeuksiensa puolesta. Mutta on nyt muotia olla mukana kulkuetta järjestämässä ja tukea sitä.

        Koska heterot alkavat marssia oman suuntauksensa merkeissä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyytiäni odotellessa selvennön, että en huomannut Räsäsen loukkaavan ketään henkilökohtaisesti. Monet arvostelijat kuitenkin suorastaan solvaavat Räsästä itseään eikä hänen sanomisiaan.

        b

        Brinkkala, sanoit minunkin ajatukseni jo , allekirjoittaisin, mutta uskallanko?

        Vai joudunko oikeuteen?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Keskiaikaiset vainot osuivat milloin kehenkin. Punatukkaiset olivat velhojen suosiossa. Noidiksi syytettiin milloin ketäkin epämieluisaa kyläläistä.
        Tänä päivänä Afrikan maissa albiinot ovat vainon kohteena. Monissa yhteisöissä heidät surmataan. Humanitääriset yhteisöt ovat avanneet asuntoloita vainotuille albiinoille. Heidän jäsenillään tehdään taikoja.
        Vasenkätisyys on ollut kielletty ominaisuus vielä viime vuosisadan puolivälissäkin, minkä moni ikäihminen muistaa kouluvuosiltaan.
        Ihmiset leimattiin mitä kummallisimmista syistä oudoiksi ja syrjittäviksi. Vanhempien epäsuhtainen liitto saattoi leimata lapsen koko elämän. Vammaisuutta kartettiin ja vammainen lapsi saatettiin piilottaa takahuoneisiin muiden katseilta pois.

        Homoseksuaalisuus oli kauhistuttava ilmiö. Siihen on etsitty syitä mm. kasvatuksesta. Äiti todettiin vaativaksi, liikaa huolehtivaksi, rakkaudettomaksi kasvattajaksi, josta syystä pojan seksuaalisuus kääntyi väärään suuntaan. Tässä varmasti on yksi syy siihen, että homous tuomittiin valinnaksi, jonka ihminen vapaaehtoisesti suorittaa.
        Huomattava, että lesboudesta ei puhuttu takavuosina mitään. Lesbot osasivat kätkeä suuntauksensa paremmin. Tai sitten se oli hyväksyttävämpää kuin miesten suhteet.

        Kirkon patavanhoillinen asenne on lisännyt homojen eriarvoisuutta ja kärsimystä. Ei ollu lainkaan harvinaista, että seksuaalisuuden perusteella erotettiin työntekijä virastaan, vaikka työssä ei ollut huomauttamista.

        Kun homot nyt on hyväksytty yhteiskuntakelpoisiksi, tuntuu kornilta, että he korostavat suuntaustaan aina tilaisuuden tullen. Pridekulkue on siitä hyvä esimerkki. Enää ei tarvittaisi mielenosoituksia heidän oikeuksiensa puolesta. Mutta on nyt muotia olla mukana kulkuetta järjestämässä ja tukea sitä.

        Koska heterot alkavat marssia oman suuntauksensa merkeissä!

        Hyvä kommentti@

        Tosin minua kiellettiin valitsemasta puolta, eli olematta mitään mieltä.

        Alustavasti olen valinnut puoleni, odotan mikä tulee olemaan oikeuden päätös ja tyydyn luonnollisesti maallisen oikeuden päätökseen.

        Niin tämä on mielipiteeni.

        Huhtikuu johon totuin Hollannissa sataa/paistaa, sillä erolla, että korvessa sataa rakeita ja on kylmääkin.

        Vappua kaikille, etenkin Vapulle ; ))


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sepä hyvä, että kaikki ei ole yleisen syyttäjän puolella. Eihän se homous normaalia missään tapauksessa ole ja sen saa sanoa. Ei ole kauan kun sitä pidettiin rikollisena ja monessa maassa pidetään vieläkin.

        Ihan hyvää tekee sanoa, että homous on epäluonnollinen suhde.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan hyvää tekee sanoa, että homous on epäluonnollinen suhde.

        Ihan hyvää tekee sanoa, että jokaisella on oikeus omaan itseensä. Kukaan ei ole parempi kuin toinen, eikä aina niinkään hyvä.
        - Mkr. -


    • Hauskaa Vappua koko nojatuolikansalle. Ei leivokset ilmassa leikkiä lyö, on vähän kylmä sää, mutta aurinko sentään paistaa. Koivut ovat melkein vihreät, silmut ovat puhkeamaisillaan.
      Minä poden polveani, kun rasitin sitä eilen liikaa. Käppäilin edestakaisin ja etsin mm. yhtä kirjaa, joka on tietysti piiloutunut silmiltäni. Muistan elävästi, että se on havunvihreä, pienikokoinen, ja ollut TUOSSA paikassa hyllyssä, mutta ei ole enää. Poikakin muisti sen. Sanoi lukeneensa. Synkästi ajattelen, että on pannut kirjan väärään paikkaan.
      Jälkikasvu avaa mökkikauden .Menevät viikoksi. Toivottavasti lämpöä riittää Keski-Suomeen asti, säätiedotus vähän pelotteli yöpakkasilla ja muulla. Sellainen kyllä Vappusään tulee ollakin. Suomalainen juhla tulee viettää villamyssyssä ja kurasaappaissa, niinhän se on juhannuksen ja joulunkin kanssa.
      Siili otti eilen aurinkoa talon kulmalla. Nukkui kerällä. Katosi vajan alle, kun sitä häiritsin pihassa liikkuessani. Mukavaa, että se on selviytynyt talvesta.

      Hyvää päivänjatkoa.

    • Anonyymi

      Mak-Risk, meniköhän oikein, mutta aika paljon olen samaistun sinun ajatuksiisi ja laitan aina sen vihreän peukun sinulle.

      Minulle tuli lievä paniikki, kun lapsen lupasi tulla "järjestelemään" asuntoni ja eihän hän ymmärrä mitä haluan säästää?, Kuten en minäkään hänen toiveista, joten aikamoinen homma meille tulee.

      Aivan uskomattomia asioita sieltä löytyi, kun kävin alustavana tutkielmaa, mitä sieltä löytyy? Tietenkin minun vanhat päiväkirjat, jotka haluan upottaa menneisyyden suohon, joita lapseni haluisi lukea, mutta nehän ovat vain pieni roska.

      • Taas leivoset ilmassa leikkiä lyö, tuskin kuitenkaan pakkasella on yöllä ollut, mutta aurinko paistaa ja antaa Vapputunnelmaa edes jotenkin;)
        Peipposten laulun olen kyllä kuullut.
        Jospa ensi Vappuna saisimme jo perinteistä Vappua viettää.
        Ei minulla harmi mieltä paina, ikkunat puhtaat, hyvin kauniin ilman näen ja liikenteen kadulla, tosin hiljaista vielä on.

        Noinhan se menee, minun aarre ja perillisille rihkamaa, minä olen katsellut valokuvia ja paljon olisi poistettavaa.
        Pitäisi ehkä siltä oin helpottaa lapsien selvittelyä tulevaisuudessa.

        Kyllä se rasituksesta käy tuo etsiminenkin, minä olen ajatellut mennä muistitestiin, kun usein tuota etsimistä ja muistamista saa pohtia, jospa lääkkeet antaisivat ja ne auttaisi.

        On niitä ollut vaikka minkälaisia vainoja kaikkea kohtaan, muun muassa äitini vasenkätisenä pakotettiin kirjoittamaan oikealla kädellä ja kaunista jälkeä syntyikin.
        Tyttäreni sai pitää vasenkätisyytensä ja luontevalta häneltä sujuu kirjoittaminen silläkin.
        Onneksi nuo erovaisuudet on hyväksytty ja ei enää vainoja tunneta, ehkä kuitenkin piilosellaista.
        Ihminen kuitenkin ilman omaa tahtoa suuntautuu sille mikä on hänelle omansa tuntuinen, mitäpä sanomista siitä onkaan.
        Nykyään kyllä puhutaan liian kanssa noista erovaisuuksista, jospa joskus se muuttuu asennekin ja ollaan ihmisiä toisillemme.
        Tyttärentyttärentytär on punatukkainen, no näinä päivinä väriä voi muuttaa halutessaan;)

        Sananvapaus, kuin ilmaisunvapaus on sallittua, mutta paljon tarkoitusperä ja äänenpaino siitä tekee joko kielteisen tai hyväksyvän asian.
        Ehkä julkisuudenhenkilön kohdalla varovainen ilmaisu on valttia.
        Tuo pukeutuminen on makuasia, mikä minusta sopivaa, toiselle hirvitys, no olen aika itsellinen ja toimin sopivuuksiakin uhmaten;)
        Ikä joidenkin mielestä rajoittaa ja vaatiikin pukeutumiselta jopa mummomaista tyyliä, mummo olen lapsilleni, en silti pukeudu mummomaisesti, en edes madame tyyliin;)
        Sama sääntöjenmäärä määrää paljolti myös sisustuksessa, pitää olla vaaleaa ja huonekalut seinänvieriä kiertäen, minulla värikästä ja sohvakin väliin keskellä lattiaa, aika hurjaa varmaan;)

        Jospa tässä jättäisi koneen ja alkaisi Vappua juhlistamaan, miten, se on arvoitus, illalla kuitenkin saunaan menen;)
        Oikein iloista Vappumieltä ja toiveikkain mielin viimeistä kevätkuukautta viettämään, kesä jo nurkan takana;)


      • Sepä se, että kaupunkioloissa ei ole sitä uunia saunan padan alla. Se on ollut monien turhien papereiden tuho entisaikaan, ja samalla saatu pesuvettä.
        Kyllähän silppurin voi ostaa, mutta siihen ei jaksa kukaan ihminen päiväkirjojaan silputa sivu kerrallaan.
        Katselin Huvilaa ja Huussia aikani kuluksi. Ajattelin mielessäni, että tämän jakson lopputulos olisi saanut minut ainakin raivotilaan. Ensi töikseni olin purkanut hökötykset ja raahannut pois tekstiilit sohvilta ja tuoleilta. Miten Suomen suvessa voi levitellä tyynyjä ja peittoja pitkin poikin, sillä sade voi yllättää milloin tahansa. Ja kuten joku toinenkin jo näillä palstoilla kummasteli, niin mikä into tämän hetken puutarhureilla on levitellä haketta aarikaupalla toisten pihoille! Onneksi ruoho alkaa kasvaa aika pian hakkeen läpi, minkä kokemuksesta tiedän.
        Tv.stä ei enää tule vappuohjelmaa, vai enkö vain löydä. Muistan takavuosina teekkareiden Retuperän torvisoittokunnan musisoinnin, ja kovasti sitä kaipaisin yhä. Onkohan se lakannut toimimasta. Muutenkin teekkarit pitivät riehaa yllä ennen muinoin. Muistan mm. sen Vapun, jolloin ensi vuoden teekkareiden kuntonsa kohottamiseksi tuli hiihtää asemalta Messuhallille, sen vuotisessa räntäsateessa.
        Muuten Vappu on sujunut hyvissä merkeissä. En ole oikeastaan koskaan ollut mikään vappuilija. Takavuosina käytiin naapuriperheen kanssa vappulounaalla muutamia kertoja, mutta tarjoilu oli hidasta, hälinää ja mekastusta, ja ruoka hätäisesti valmistettua. Ehkä kilpailu nyt on laatua parantanut, mutta en ole enää vuosiin ihmisten ilmoilla vappuna kuljeksinut.
        Polvi on taas kuntoutunut, joten tämän päivän aikana on mahdollista taas liikuskella. Otin panadolin ehtoolla, vaikka en juuri kipulääkkeitä käytä. Sain kuitenkin hyvät unet.

        Hauskaa Wappua!


    • Vietin aattoilla teatterissa. Mellankolia, pysähdyttävä esitys. Väliajalla mietin, mikä juttu tää oikein on.

      Toisella puoliajalla tajusin, että oli kysymys maailmanlopusta. Mellankolia meteoriitti syöksyi kohti maata.

      No, katsojalle jätettiin lopun tulkinnasta valinnanvapaus, yön nukuttuani valitsin, että ensimmäinen näytös kuvasi morsiammen pelkoa häiden onnistumisesta. Mikään ei onnistu, samalla kun kaunis tähti taivaalla suureni.

      Toisen näytöksen lopussa morsian heräsi, hääpäivän aamuna, mutta......

      "Lars von Trierin alun perin elokuvaksi kirjoittama Melankolia on lähes käsittämättömän kaunis kuvaus siitä kohtalosta, joka lopulta odottaa meitä kaikkia. Mutta ensin on rakkaus."

      Kauhukuvia, salaliittoteorioita, kaikkea mitä me ihmiset tänä päivänäkin korona-epidemian keskellä pelkäämme....kuolemaamme.

      No, näytelmä oli loistava, se jätti paljon ajatuksia. Lavastus, valot upeaa. Loppuratkaisun pystyi itse kukin tekemään mieleisekseen, joten kauhukuvia se ei ihmiskunnan tulevaisuudesta ainakaan minulle jättänyt.

      Vappu-päivä on alkanut kauniissa koleassa säässä. Ei mitään erikoista ohjelmaa vielä, ehkäpä käymme kävelemässä ja syömme hyvin, kotona.

      Iloista Vappumieltä tästä sangen tummasta tekstikoosteesta huolimatta🎉

      • Luin tekstini myt uudestaan, huvitti, tuli mieleen kansakoulu kun lauloin laulukokeessa...

        Miks leivo lennät Suomehen
        Sä varhain kevähällä,
        Et viihdy, lintu riemuinen,
        Sä maalla lämpimällä?
        Miks äänes soreasti soi
        Vaan Suomen taivaan alla,
        Ja vaikka puut ne vihannoi,
        Sä lennät korkealla?

        Opettaja keskeytti ja sanoi.... lälälläälällää ... matkien ällän pitkää ääntämistäni.

        Melankolia, mellankolia no, mennennee lukihäiriön piikkiin.

        Huomasin myös yhden lauseen vajavaiseksi...
        "pelkäämme....kuolemaamme." Tarkennan...pelkäämme väkivaltaista kuolemaamme".


    • Iloista Valpuria Daljoen alajuoksulta, linnut laulaa, aurinko paistaa ja kevätkukat avaavat nuppujaan sitä mukaa kun päivälämpötilat kohoavat, mutta mitään lämpöaaltoa ei ole luvassa: yöpakkasia ja parhaimmillaan 10 astetta päivällä, jos aurinko paistaa.
      Vapunvietto oli poikkeuksellisen vaisu tänä vuonna ja toisto viime vuoden koronavapusta täällä kylillä: ei vappukokkoa, ei kuorolaulua, ei kokoontumista, ei puheita eikä ilotulitusta. Jokainen vietti vappua lähipiirissä tai parhaioden kavereidensa kanssa. Mesyötiin munkkeja, juotiin simaa ja olin väsännyt perunasalaatin, itsegraavattua lohta ja nakkeja plus hedelmäsalaatin mansikoista, papayasta ja kiwistä. Miehet ottivat parin solmen leveydeltä yksimaltaista skottilaista, minä tyydyin iltakahviin. Orjattaren tarinaa katsoimme Legon kanssa kolmannen sesongin kaksi viimeistä ja uuden sesongin ensimmäinen jakso ja painostava, väkivaltainen ja psykologisesti ahdistava tunnelma jatkui unissamme. Sarja on kuitenkin niin hyvin tehty ja kiinnostava aiheeltaan (perustuu kanadalaisen Margartet Atwoodin klassikkoon "The Handmaid's Tale) että siíhen jää pahasti koukkuun. Pareerasin vielä sitten yöllä lukien parikymmentä sivua "Sankareita ja sankareiden varjoja"-kirjaa, kasvukertomus oman seudun ja veljeni luokkakaverin kirjoittamana, nostalginen trippi nuoruuteeni ja lapsuuden ja nuoruuden maisemiini ja ilmapiiriini.

      • Lämminhenkiseen Mikko Alatalon syntymäpäiväjuhlaan osallistui mielellään aattona. missä monet nostalgiset kappalet toi muistoja mieleen.
        Uutisankkurin onnistunut juonto lisäsi viihtyvyyttä, enkä katunut ollenkaan kotiin jäämistäni.

        Laps,yst. oli nimittäin lähes anellut kylään, oli valmistanut tarjottavaa simasta lähtien, mutta en tuntenut tarvetta lähteä kotoa. Yritin vedota olevani toipilaskin vielä, mikä onkin totta. Suihkun jälkeen oli ihanaa olla vain yöpuvussa ja kylpytakissa-

        Alkuilta meni virtualitapaamisissa, nuorimmainen kesäpaikassaan kuin veljensäkin, siinä ihan riittävästi kontakteja itselleni.

        Hyvää jatkoa kevään edistymiselle, munkkia ja simaa täällä mutustellen! 🍩🍸 🎵


      • SkillaN
        sinisiru kirjoitti:

        Lämminhenkiseen Mikko Alatalon syntymäpäiväjuhlaan osallistui mielellään aattona. missä monet nostalgiset kappalet toi muistoja mieleen.
        Uutisankkurin onnistunut juonto lisäsi viihtyvyyttä, enkä katunut ollenkaan kotiin jäämistäni.

        Laps,yst. oli nimittäin lähes anellut kylään, oli valmistanut tarjottavaa simasta lähtien, mutta en tuntenut tarvetta lähteä kotoa. Yritin vedota olevani toipilaskin vielä, mikä onkin totta. Suihkun jälkeen oli ihanaa olla vain yöpuvussa ja kylpytakissa-

        Alkuilta meni virtualitapaamisissa, nuorimmainen kesäpaikassaan kuin veljensäkin, siinä ihan riittävästi kontakteja itselleni.

        Hyvää jatkoa kevään edistymiselle, munkkia ja simaa täällä mutustellen! 🍩🍸 🎵

        Hyvää ja kaunista, mutta viileää sunnuntaiaamua.
        Eilen lenkillä ollessani tuuli puhalsi hyvin kylmänä ja ei kauan penkeillä lepoa voinut nautiskella.
        Ei lämpimämpää lupaa tällekään päivälle, kaksi astetta lämmön puolella tähän aikaan.
        Kyllä tuolla Mortonin-kontti kahvilassa istujia näkyi olevan, no olihan se kaikesta huolimatta Vappu;)
        Viikon perästä sitten äitienpäivä ja juhlintaa monessa paikassa.
        Siitä se toukokuukin on alkuun saatettu ja hujaus ja kesäkuu ja juhannus vietettävissä.
        Eipä pitkälti jouluunkaan;)

        Tulihan sitä osin Alataloa katsottua ja tuttuja lauluja kuunneltua, hyviä sanoituksia todella, kantaa ottaviakin.
        Juontaja oli miellyttävä, mitä ei kaikista voine sanoa, jotkut niskakarvat saa pystyyn nousemaan.
        Ainakin yksi naisjuontaja, nimeä en muista, osaa ärsyttävästi puhua ja käyttäytyä.

        Paljoa vaille jäi Vappu, ei edes radion ei television anti tilannetta kohottanut, mutta näin mentiin.
        Jospa saisimme seuraavan Vapun entisiin tapoihin sopivaksi kaiken suhteen ja ilo olisi ylimmillään.
        Suomessa ei näitä riehakkaita juhlia juurikaan pidetä, Vapun juhlinta puoltaa paikkaansa vaikka minulle riitti hyvin tämä tämän vuotinenkin;)

        En jaksa kovin raskaisiin aiheisiin esitysten myötä paneutumaan, sitä on kai jo sitä sorttia elämässään tarpeeksi nähnyt, nyt kaipaa kauneutta, ihmisten välistä mukavaa kanssakäymistä, halu peittää silmänsä kaikelta vaikealta, ehkä joskus onnistuukin.
        Teatterissa käyn harvoin, kai sitäkin lajia on tullut tarpeeksi, tunnen itseni joskus aika "ronkeliksi", mikään ei sytytä.
        Ihmettelen meitä vanhojakin, joilla aina riittää intoa joka tilaisuus mennä katsomaan, vaikka vaan kesäkadulle kävelemään, no sitä vartenhan niitä rakennetaan, mutta minä tyhmä en innostu.
        Toki minä myös tavatessani ystäviä jään juttua pitämään, mutta oikein hyvin viihdyn omassa seurassakin, onko se itserakkautta vai mitä;)

        Eihän nykyisissä mökeissä enää mökki tunnelmaa löydä, ihmettelen minäkin niitä pihan täyttäviä laitoksia mitkä alleen peittävät kaiken luonnossa normaalisti olevan.
        Mukavuuksia toki voi olla, mutta luonto, pihapiiri luonnon armoilla., polkuja saunalle, liiteriin, kaivolle, nehän ne tunnelmaa luo, muutama kukkapenkki, hyötykasvinmaa ja laituri, mistä pulahtaa laineiden kelluntaan.
        Linnunpönttöjä puihin, niiden seuranta myös sitä mökin ja kesän touhuilua.
        Muistan mieheni useinkin istahtaneen kuistin rapulle ja siinä mietti suuria ja pieniä asioita, harvoin pöytäryhmän tuoleille istahti, rappunen kelpasi;)
        Liiterin rapullakin viihtyi, vuoleskellen puulastoja tai muuta pientä kivaa nauttien olostaan.
        Kiireettömyys ja rauha, sitä meidän mökillä oli ja siitä nautittiin.
        Ikävä tulee, kun muistoja mieleen tulvii. en viihtyisi katetuilla mökkipihoilla, keinotekoisilta tuntuvat.

        Nyt olisi hyvä päivä koulata samettiruusun taimia, ruoka on valmiina, lämmitystä vaille, ei minun päiväni sunnuntainakaan estä tämän kaltaisia puuhia, eikun hommiin.
        Viettäkää mukava päivä, kukin tavoillaan, kunhan vaan mukava tunnelma syntyy;)


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Hyvää ja kaunista, mutta viileää sunnuntaiaamua.
        Eilen lenkillä ollessani tuuli puhalsi hyvin kylmänä ja ei kauan penkeillä lepoa voinut nautiskella.
        Ei lämpimämpää lupaa tällekään päivälle, kaksi astetta lämmön puolella tähän aikaan.
        Kyllä tuolla Mortonin-kontti kahvilassa istujia näkyi olevan, no olihan se kaikesta huolimatta Vappu;)
        Viikon perästä sitten äitienpäivä ja juhlintaa monessa paikassa.
        Siitä se toukokuukin on alkuun saatettu ja hujaus ja kesäkuu ja juhannus vietettävissä.
        Eipä pitkälti jouluunkaan;)

        Tulihan sitä osin Alataloa katsottua ja tuttuja lauluja kuunneltua, hyviä sanoituksia todella, kantaa ottaviakin.
        Juontaja oli miellyttävä, mitä ei kaikista voine sanoa, jotkut niskakarvat saa pystyyn nousemaan.
        Ainakin yksi naisjuontaja, nimeä en muista, osaa ärsyttävästi puhua ja käyttäytyä.

        Paljoa vaille jäi Vappu, ei edes radion ei television anti tilannetta kohottanut, mutta näin mentiin.
        Jospa saisimme seuraavan Vapun entisiin tapoihin sopivaksi kaiken suhteen ja ilo olisi ylimmillään.
        Suomessa ei näitä riehakkaita juhlia juurikaan pidetä, Vapun juhlinta puoltaa paikkaansa vaikka minulle riitti hyvin tämä tämän vuotinenkin;)

        En jaksa kovin raskaisiin aiheisiin esitysten myötä paneutumaan, sitä on kai jo sitä sorttia elämässään tarpeeksi nähnyt, nyt kaipaa kauneutta, ihmisten välistä mukavaa kanssakäymistä, halu peittää silmänsä kaikelta vaikealta, ehkä joskus onnistuukin.
        Teatterissa käyn harvoin, kai sitäkin lajia on tullut tarpeeksi, tunnen itseni joskus aika "ronkeliksi", mikään ei sytytä.
        Ihmettelen meitä vanhojakin, joilla aina riittää intoa joka tilaisuus mennä katsomaan, vaikka vaan kesäkadulle kävelemään, no sitä vartenhan niitä rakennetaan, mutta minä tyhmä en innostu.
        Toki minä myös tavatessani ystäviä jään juttua pitämään, mutta oikein hyvin viihdyn omassa seurassakin, onko se itserakkautta vai mitä;)

        Eihän nykyisissä mökeissä enää mökki tunnelmaa löydä, ihmettelen minäkin niitä pihan täyttäviä laitoksia mitkä alleen peittävät kaiken luonnossa normaalisti olevan.
        Mukavuuksia toki voi olla, mutta luonto, pihapiiri luonnon armoilla., polkuja saunalle, liiteriin, kaivolle, nehän ne tunnelmaa luo, muutama kukkapenkki, hyötykasvinmaa ja laituri, mistä pulahtaa laineiden kelluntaan.
        Linnunpönttöjä puihin, niiden seuranta myös sitä mökin ja kesän touhuilua.
        Muistan mieheni useinkin istahtaneen kuistin rapulle ja siinä mietti suuria ja pieniä asioita, harvoin pöytäryhmän tuoleille istahti, rappunen kelpasi;)
        Liiterin rapullakin viihtyi, vuoleskellen puulastoja tai muuta pientä kivaa nauttien olostaan.
        Kiireettömyys ja rauha, sitä meidän mökillä oli ja siitä nautittiin.
        Ikävä tulee, kun muistoja mieleen tulvii. en viihtyisi katetuilla mökkipihoilla, keinotekoisilta tuntuvat.

        Nyt olisi hyvä päivä koulata samettiruusun taimia, ruoka on valmiina, lämmitystä vaille, ei minun päiväni sunnuntainakaan estä tämän kaltaisia puuhia, eikun hommiin.
        Viettäkää mukava päivä, kukin tavoillaan, kunhan vaan mukava tunnelma syntyy;)

        Miaelinan mielestä hyvä tunnelma seuraa tämän laulun hyräilystä:

        Murheesi suista,
        ilmasta,puista soi riemuvirsi
        tuoksuu jo maa.
        Kas,virta vielä tanssiipi tiellä
        päin merta mennen, noin vaahtoaa.
        Nyt rintaraukka riemusta lyö
        jäi kauas taakse talvemme yö!
        Murheesi suista,
        ilmasta,puista soi riemuvirsi,tuoksuu jo maa!

        Näillä säkeillä toivotan kaikille riemuisaa vapun jälkeistä sunnuntaita!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miaelinan mielestä hyvä tunnelma seuraa tämän laulun hyräilystä:

        Murheesi suista,
        ilmasta,puista soi riemuvirsi
        tuoksuu jo maa.
        Kas,virta vielä tanssiipi tiellä
        päin merta mennen, noin vaahtoaa.
        Nyt rintaraukka riemusta lyö
        jäi kauas taakse talvemme yö!
        Murheesi suista,
        ilmasta,puista soi riemuvirsi,tuoksuu jo maa!

        Näillä säkeillä toivotan kaikille riemuisaa vapun jälkeistä sunnuntaita!

        Iloisin mielin tässä otetaan toukokuu vastaan.
        Pihatalkoot, haravointia ja muuta pihahommaa. Koivuissa tuntuu olevan jo aika vihreä sävy, raparperit ovat jo saaneet lehtensä auki. Ne ovat nyt näteimmillään. Muutama valkovuokko on juurtunut talon kulmalle. Nurmikko on paikka paikoin sinisen maton alla.
        Syksyllä yritin haravoida pensaitten alustat hyvin, että ruoho pääsisi niissä heti keväällä alkuun. Iso tammi mokoma sitten pudotti syysmyrskyissä viimeisenä lehtensä , jotka eivät maadu miksikään, ja nyt on sitten urakkaa kaapia ne pois puskien juurilta. Joka vuosi ihmettelen, mihin aikaan vuodesta pihat tulisi haravoida, että selviäisi vähimmällä.
        Pihan kulmalle on satu roskalava, jolle saa viedä muutakin kuin puutarhajätettä. Hyvä!
        Puutarhajätteille on oma lavansa. Kierrätystä.
        Nyt talkoisiin!


    • Iltaa nojatuoliin!
      Niin näyttävät täällä monet olevan samoissa hommissa kuin minäkin , elikkä pihan ja puutarhan kunnostustöissä.
      Minä olen ollut niin maalla kuin täällä kaupunkipihoilla , mukavaa hommaa taas pitkästä aikaa, ihan on sormet syyhynneet, että talven jäkeen saa kätensä multaan laittaa. Ilma vaan saisi olla vähän lämpöisempää, välillä kohmeisin käsin täytyy multaa myllertää. Mutta eipäs kannata valittaa, ihanaa nähdä miten maasta uusia versoja työntyy ja puihin ja pensaisiin lehteä pukkaa.

      Olen nyt parin viikon ajan ollut maalla kotimiehenä, kun pikkuhiljaa on sukulaisperheiden koirat ja muutama kissakin totutettu taas maallaoloon. Nopsasti ne vanhat paikat taas kodikseen ottivat, minä komenteeraamassa, jotta taas tavoille oppivat ja toisiansa sietävät.
      Meillä on perheiden kanssa sovittu jo ajat kesäksi kullekin, miten lomansa ja muut vapaansa maalla viettävät, aina on joku täällä, joka elukat ruokkii ja huolehtii, ettei harmeja tule.
      Minullehan siis tuo aloituspesti vanhimpana osui, on vaan sen verran holotnaa, että joka päivä on tupa puilla lämmitettevä, että tarkenee, sähköpatterit eivät riitä vanhaan 1800-luvun taloon tarpeeksi lämpöä tuomaan. Ja turhan kalliiksi se tulisi ainoastaan sähköllä lämmittää, kun tilalla on puita riittävästi pilkottuna ja lämpöä suomaan paleleville.
      Välillä pistäydyn täällä kotona käymässä ja tarkistamassa postin sun muut tarpeelliset, ensi viikko vielä maallaoloa minulla, sitten seuraavan vuoro.
      Hyvää kevään jatkoa kaikille!

      • Anonyymi

        Olitko ent. km?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olitko ent. km?

        Ei, vaan ainoastaan maili!


    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tykkään sinusta ikuisesti

      Olet niin mukava ja ihana ihminen rakas. ❤️
      Ikävä
      17
      4096
    2. Kirjoita yhdellä sanalla

      Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin
      Ikävä
      184
      2459
    3. Olet hyvin erilainen

      Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja
      Ikävä
      73
      1597
    4. Hyvää Joulua mies!

      Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o
      Ikävä
      64
      1167
    5. Onko muita oman polkunsa kulkijoita

      Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella
      Iisalmi
      23
      1137
    6. Hyvää talvipäivänseisausta

      Vuoden lyhyintä päivää. 🌞 Hyvää huomenta. ❄️🎄🌌✨❤️😊
      Ikävä
      171
      894
    7. Toivoisin etten jännittäisi

      niin kauheasti. Hassua tässä on se, että en varmaan olisi niin ihastunut sinuun, jos et olisi niin älykäs, ja henkisesti
      Ikävä
      42
      892
    8. Junan kylkeen autolla

      Miten helevetissä voi ajaa auton junan kylkeen?? Puhelinta hivelöity kenties!!? Koirat vielä kyydissä on käsittämätöntä
      Pyhäjärvi
      74
      863
    9. Mikä älykkäissä naisissa pelottaa?

      Miksei heitä uskalla lähestyä?
      Ikävä
      104
      850
    10. Oletko päättänyt

      Jo varmasti että ensi vuonna keräät rohkeutesi ja sanot tunteesi vai et? Sitä odottaessa ja toivoessa
      Ikävä
      72
      810
    Aihe