Tänä vuonna tulee yhden laskun maksaminen olemaan tavallista vaikeampaa: Juoksija -lehden vuositilaus saattaa jäädä uudistamatta.
Syy on selvä: lehden taso on laskenut pohjamutiin. Ei niin, etteikö juttujen aiheet sinänsä olisi hyödyllisiä, mutta kun ne toistuvat lähes sellaisenaan numerosta toiseen: maratonille valmistautumisohjeet, lihasvenyttelykuvat - mannekiinina lähes aina nuori nainen tietoa terveellisestä ravinnosta. Mielenkiintoisia aiheita tulee keskimäärin puoli tusinaa vuodessa.
Juoksija oli alkujaan kestävyysjuoksupainotteinen lehti ja onhan niin, jos kestävyysjuoksu Suomessa ja Euroopassa on taantunut kv. kilpailumenestystä mitaten, niin kai taantuman on lupa näkyä juoksulehdessäkin. Silti ei voi kuin ihmetellä, miten 70- ja 80-luvulla kerrassaan mahtava, kattavasti ja innostuneesti toimitettu lehti on lähes täysin vajonnut sunnuntaikuntoilun latteuksiin.
Ottakaapa vertailukohteeksi esim. Yleisurheilun kuvalehti - ei kovin laajalevikkinen, mutta laadukas yleisurheilujulkaisu, missä käsitellään juoksumaailman tapahtumia paljon laajemmin ja laadukkaammin kuvin.
Juoksija -kortti on oiva keino pitää tilaajat. Ilman sitä Juoksija olisi kuilun partaalla, sillä varsinkaan vanhemman polven tilaajilta menee lehden lukemiseen nykyään alle 10 minuuttia/numero.
Syy on selvä: lehden taso on laskenut pohjamutiin. Ei niin, etteikö juttujen aiheet sinänsä olisi hyödyllisiä, mutta kun ne toistuvat lähes sellaisenaan numerosta toiseen: maratonille valmistautumisohjeet, lihasvenyttelykuvat - mannekiinina lähes aina nuori nainen tietoa terveellisestä ravinnosta. Mielenkiintoisia aiheita tulee keskimäärin puoli tusinaa vuodessa.
Juoksija oli alkujaan kestävyysjuoksupainotteinen lehti ja onhan niin, jos kestävyysjuoksu Suomessa ja Euroopassa on taantunut kv. kilpailumenestystä mitaten, niin kai taantuman on lupa näkyä juoksulehdessäkin. Silti ei voi kuin ihmetellä, miten 70- ja 80-luvulla kerrassaan mahtava, kattavasti ja innostuneesti toimitettu lehti on lähes täysin vajonnut sunnuntaikuntoilun latteuksiin.
Ottakaapa vertailukohteeksi esim. Yleisurheilun kuvalehti - ei kovin laajalevikkinen, mutta laadukas yleisurheilujulkaisu, missä käsitellään juoksumaailman tapahtumia paljon laajemmin ja laadukkaammin kuvin.
Juoksija -kortti on oiva keino pitää tilaajat. Ilman sitä Juoksija olisi kuilun partaalla, sillä varsinkaan vanhemman polven tilaajilta menee lehden lukemiseen nykyään alle 10 minuuttia/numero.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Nykyään meininki pitää olla rentoo ja sillettii kevyt raapaisu! Kuka nyt jaksais lukee otsa kurtus jotain pitkii juttui? Ja seksi myy ja muutenki pinnallisuutta pitää suosii!
miksi pitää olla rentoo?
Itelle ei koskaan avaudu mistä lähtien rankka reeni pitää olla rentoo ja kevyttä raapasuu.
Rankka treeni ei kehitä eikä ole hauskaa. Kysy vaikka Kua-prolta.
hauskinta on istua huussissa. Kysy mämmiroposen jälkeen
Sama paistanut silmään, vaikka en ole lehteä lukenutkaan kuin vasta muutaman kuukauden. Samat jutut toistuu jatkuvasti, ja loppulehti täynnä yhdentekeviä "Lapuan laukka" tuloksia. Tietenkin voi olla mahtavaa jos oma nimi on joskus lehdessä tuloslistalla.
Minua on vasta juoksuharrastuksen aloittaneena alkanut tympimään eritoten se tapa, millä juoksusta on tehty ihmeellistä tiedettä. Vai mitä sanotte VH(kevyt)30min, VH45, intervalli, plaa plaa..
Käyn juoksemassa 5-6 kertaa viikossa ja tasan tarkkaan juoksen sitä vauhtia miltä milloinkin tuntuu. Jaksaako noita treeniohelmia noudattaa kukaan?
Parhaita juttuja ovat historiamuistelot, missä kovat miehet kertovat miten aikoinaan on juostu.
juoksija-lehdestä on tullut enemmän meidän tavallisten kuntoilijoiden lehti ja minusta se on hyvä juttu. jos haluaa seurata kilpailutuloksia, voi toki lukea urheilulehteä tai vastaavaa. minua kiinnostaa lähinnä oma kehitykseni juoksijana. minusta lehdessä on hyviä ja ajankohtaisia juttuja eikä liikaa höpinää huippu-urheilijoista.
Juoksija -lehden tasoa kehuva henkilö on todennäköisesti uusi tilaaja, lukenut lehteä ehkä alle vuoden.
Kehottaisin tällaista henkilöä hakemaan Juoksijan numeroita ajalta n. 1973-1995, jolloin mikä tahansa numero vastasi monipuolisuudeltaan yhtä lehden 2000-luvun vuosikertaa. Itse asiassa Juoksija oli aikoinaan niin arvostettu lehti, että sitä kehuivat muutkin kuin juoksun harrastajat. Väitän, että Juoksija hyvin toimitettuna lehtenä innosti ihmisiä harrastamaan kestävyysjuoksua ja yleisurheilua.
Nykyään lehdestä lähes puolet on mainoksia ja täysin loppuunkaluttuja aiheita. Lisäksi lehti harrastaa tekstimainontaa aika härskisti.
Kaikkein pahin vaihe lehdessä oli 90-luvun loppu ja 2000-luvun alku, jolloin suomalaiset mieshiihtäjät alkoivat dominoida lehden sivuja, kaikki nämä Lahdessa kärähtäneet huijarit. Yhdestäkään juoksijasta ei ole Juoksijassa ollut niin paljon kuvia kuin Mika Myllylästä oli em. ajanjaksona. Lahden kisojen jälkeen tilanne muuttui täysin, Kirvesniemi sai kenkää kolumnistin paikalta ja nuoremmat huijarit ovat saaneet hakea julkisuutta muista medioista.
Ari Paunonen on lehden päätoimittaja ja hänellä on tietääkseni kaupallinen koulutus. Yhtä ihmistä ei voi syyttää lehden alasajosta, mutta hieman vähempi kaupallisten tunnusten ja tekstimainonnan käyttö toisi lehdelle uskottavuutta.
Itse lopetin tilaamisen kaksi vuotta sitten, koska huomasin lehden jääneen polkemaan paikoilleen. Ilmestymistiheys on tätä nykyä 10 numeroa per vuosi, mutta sen voisi laskea vaikka 6:een, mikäli sillä saisi laadukkaiden juttujen osuuden nousemaan.
olen lukenut lehteä useita vuosia kirjastossa, itselleni en tilaa mitään. minusta lehti on kyllä ihan hyvä.
Enemmän voisi olla valmennuksellista puolta, artikkeleja ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Nyt se on tosiaan ihan naistenlehtitasoa. Venyttelyohjeet kyllä kiinnostaa mua, koska itsellä on aina tapana jämähtää tiettyihin venetyksiin. Sen sijaan noi maratonvalmistautumiset ja sun muut voisi jättää kokonaan pois. Niitä löytyy nykyään kaikista lehdistä. Juoksija-lehdellä olisi nyt tarvetta profiloitua astetta tasokkaammaksi lehdeksi.
YU:n kuvalehtikään ei pahemmin tasollaan häikäise. Ihan mukavaa asiaa on välillä, mutta toimittajien taso ei jotenkin miellytä. Välillä sekin on vartissa selattu läpi, kun asiaa ei aina tunnu löytyvän. Varsinkin näin talvisin.
Jos pistäisitte palautetta suoraan juoksijalehden kotisivuille ja toimitukseen siitä olisi ehkä jotain hyötyäkin.Toimikaa!...jos siihen muka jotain tarvetta on.
Mitä siellä vastaavat?
Kaikki muutus silloin kun se ylen radiotoimittaja rupes kovasti juopottelemaan ,se rillipää.lopeta juokseminen aloita kävely meditaatio
Onko näkyvissä jossakin Juoksijan levikin muutos?
Tilaan juoksijan jos sinne tulee juttuja 5km hupihölkkääjistä. Sub 3h maratoonarit, ultraukot ja jumppatytöt on jo nähty.
Suurin osa juoksijoista ei juokse koskaan maratonia. Puhumattakaan sub 3h:sta tai liivistä. Kiinnostaa hupihölkän syvin olemus.
Juu. Tavallisia työssäkäyviä juoksijoita lehtien palstoille. Ei pelkkiä ammattijuoksijoita ja himohölkkääjiä. Tällä lehden tilaajapotentiaali saadaan eksponentiaaliseen kasvuun.
Tavalliset huoltomiehet, kaupankassat ja lehdenjakajat eivät halua lehden palstoilla profiloitua ammattinsa kautta, joka pitäisi kuitenkin ilmoittaa. Miksei voi keskittyä juoksuun?
JUOKSIJALEHDEN tilaaminen on VELVOLLISUUS, sen sijaan sen lukeminen ei ole.
Kuunnelkaa vaikka Metsäradiota, niin saatte oikeaa tietoa elämäntilanteestanne.
Terveisin Hella Murrik, myöhemmin Tuomiojan upean suvun siittäjä.
Velvollisuus mitä kohtaan?
Hölkkä ei ole mikkää uskonto suomessa.
Hulluja puhut.
Liikeyritys tuoki.
Kuule oliko 70 luvulla voimavideoita?
70 luvulla Bobby Hallin lämäri saavutti 200 km/h nopeuden. Kyllä sitä tuijotettiin betavideolta.
Nykypäivän löysäranteet pääsee tuskin 160 km/h nopeuksiin.
brutto ja nettoajat aiheuttaa toimituksessa parran pärinää.