Teille Veitsiluotolaisille. Ansaittu päiväraha ei juokse montaa vuotta eikä ole tie eläkkeelle!
Muutaman vuoden jälkeen koittaa aika, jolloin alkaa juoksemaan pelkkää työmarkkinatukea.
Ei ansiosidonnainen päiväraha ole tie eläkkeeseen!! Palvelus työelämässä on jatkuttava. Muidenkin hyvin tienaavien ohessa, kuten paperimiehet, ei heillä/teillä tänäpäivänä, ole mitään erityisasemaa liiton palkoissa.
Tietyn määräajan puitteissa ja päättyessä, kaikki alkaa hakemaan työmarkkinatukea tmv.
Liiton päivärahat eivät juokse elämän loppuun asti!!
Muutaman vuoden jälkeen koittaa aika, jolloin alkaa juoksemaan pelkkää työmarkkinatukea.
Ei ansiosidonnainen päiväraha ole tie eläkkeeseen!! Palvelus työelämässä on jatkuttava. Muidenkin hyvin tienaavien ohessa, kuten paperimiehet, ei heillä/teillä tänäpäivänä, ole mitään erityisasemaa liiton palkoissa.
Tietyn määräajan puitteissa ja päättyessä, kaikki alkaa hakemaan työmarkkinatukea tmv.
Liiton päivärahat eivät juokse elämän loppuun asti!!
Vastaukset 66
Vanhimmat
Ja tämän niin yllätyksellisen tiedon halusit kertoa koska...?🤣
Paperimiehen päivärahan riittävyys ei ole ongelma numero yksi. Elinmahdollisuudet katoavat yli tuhannelta ihmiseltä, joka vaikuttaa palveluihin, muihin yrityksiin ja perheisiin.
Toivottavasti pian selviää mitä tehdaskompleksille tulee tapahtumaan jotta sinne saataisiin uutta toimintaa.
Veitsiluodon loppuminen voi olla Kemille hyväkin juttu. Luova tuho on aina mahdollisuus.
Kemi on nojannut metsäteollisuuteen koko historiansa ajan ja koko kaupunki on elänyt metsäteollisuuden suhdanteiden sekä tahdon mukaan.
Viimeiset 30 vuotta on vain sopeuduttu metsäteollisuuden vähenevään työntekijämäärään ja suostuttu kaikkiin metsäteollisuuskonsernien vaatimuksiin, eikä ole haluttu tunnustaa tosiasioita. Nyt on mahdollisuus monipuolistaa kaupungin elinkeinorakennetta pois metsäteollisuuden ikeestä.
Se mahdollisuus on toki olemassa, mutta sille pitäisi löytyä rahoitusta, idea, suunnitelma, toimeenpano ja jakelu. Valmistavan teollisuuden tie on aika loppuunkuljettu, ellei joku saa ajatuksen kehittää uusia tuotteita.
Akkutehtaalle sijainti olisi erinomainen, monet prosessitkin olisivat melko valmiina ja raaka-ainetta löytyy hyvien yhteyksien päästä.
Kemin kaupungilta löytyi helposti 70 miljoonaa Metsä Groupin vaatimaan infraan, joten tuskin tämäkään jää rahasta kiinni jos vaan tahtoa ja luovuutta löytyy.
Infran rakentaminen on eri asia kuin sijoittaa vaikkapa akkuteollisuuteen.
Mutta eihän sitä voi kaikkea tietää.
No jos verrataan vaikka investointeja satamaan tai akkuteollisuuteen, niin molemmat ovat kunnan perustoimintojen ulkopuolisia asioita. Ei kuntaa mikään velvoita rakentamaan satamaa tai antamaan rahaa johonkin projektiin. Myös tieinfran rakentaminen ja kaavoitus on kunnan päätäntävallassa olevia asiota.
Jos elinkeinorakennetta halutaan monipuolistaa, niin resurssit kannattaa suunnata uusille aloille. Jos taas halutaan pysyä vanhassa, eli metsäteollisuuden talutusnuorassa niin resurssit kannattaa käyttää siihen.
Aika moni paikkakunta kuitenkin investoi satamiin ja infraan yhdessä valtiovallan kanssa hyödyntämällä esimerkiksi rakennerahastoja.
Siihen lienee syynsä.
Moni investoi, kaikki ei.
Investointi pitäisi olla aina tuottava, eikä kuluttava.
Nyt Kemi on laittamassa satamaansa selvitystilaan yli-investoimalla yhden toimialan ja yhden yrityksen varaan.
Sataman investointia vaatii nimenomaan Metsä Group, joka tarvitsee isoja laivoja bulkkisellun laivaamiseen Kiinaan. Ei Kemi hyödy siitä lyhyellä aikavälillä mitään.
Ihan mielenkiinnosta, miten se satamainvestointi pitäisi rahoittaa käytännössä, jos ei noin?
Voisivatko paperimiehet aloittaa työt Webcam esiintyjänä? Töitä on koko ajan tarjolla. Tarvitsee vain olla alasti webcamissa
Jos paperimies kirjoittaa että on työtön työnhakija, mutta ei ota webcam esiintyjän työtä vastaan, hän on syyllistynyt tukihuijaukseen
Paperimies Lindström sai kansanedustajan ansiosidonnaista 500 vrk.
Hän valehteli TE-toimitolle olevansa työtön työnhakija, vaikka esim puhelinmyyntityötä oli tarjolla
Ai, siis silloin vain voi olla työtön työnhakija, jos ei yhtään työpaikkaa ole missään tarjolla?
Ootsie kyllä melekonen veijari:D
E Lindström hakenut näitä töitä aktiivisesti, pummi vain tukirahat
Olisi kyllä saanut provikka palkalla puhelinmyyjän töitä, mutta eipä kiinnostanut nämä työt
Mistäpä sen tietää vaikka olisikin hakenut?
Työnhakija voi esittää palkkavaatimuksensa. Jos siihen ei suostuta, niin työpaikasta ei päästä sopimukseen ja työpaikka ei täyty.
Eiköhän tuo ole yhteiskunnan resurssien tuhlaamista, että sittemmin koulutusta ja kokemusta saanut ex-ministeri laitettaisiin tekemään puhelinmyyntiä. Täyttäisikö jokin henkilö jolla on kelpoisuus puhelinmyyntiin sellaiset hommat, mitä ex-ministeri pystyy tekemään? Eipä taida.
Melkoista tuhlaamista, jossa ei ole muuta kuin pahansuopuus mielessä.
Itse asiassa puhelinmyyjällä ja paperimiehellä voi olla sama pätevyys. Molemmat voivat hoitaa hommiaan peruskoulupohjalta.
Tietenkin teoriassa näin.
Puhelinmyyjänä menestyminen taitaa olla enemmän persoonasta ja puhelahjoista kiinni. Tosin jokin myyntialan koulutus auttaa tässäkin.
Paperimiehiä ei varsinaisesti valmistu mistään koulusta. Koulutus tapahtuu aina työssä ja jokainen tehdas on hieman erilainen. Kaikilla on pohjakoulutuksena vähintään jokin toisen asteen tutkin. Pelkällä peruskoulupohjalla paperitehtaaseen ei ole päässyt vuosikymmeniin.
Eikö+tuo+päde+aika+moneenkin+ammattiin?
Insinöörit ovat harvemmin operatiivissa tehtävissä, koska heidän koulutuksensa liittyy suunnittelu-, menetelmä- ja kehittämisosaamiseen. Myös päällikkötasolle monesti päädytään.
En sillä tavalla viitsisi kehua taidolla, jossa saa suljettua ja käynnistettyä koneita. Sitten kun mennään sen ulkopuolelle, niin mihin siitä sitten?
Paperiteollisuuden+oppeja+voi+hyödyntää+monissa+muissa+ammateissa.
Jep, ihmisillä on melko ohut tietämys nykytehtaiden toimintamallista ja osaamisvaatimuksista.
Koko tehtaan prosessin ohjauksen oppiminen vie vuosia, sen lisäksi pitää osata mekaaniset ja sä/automaatiohommat, ainakin tietylle tasolle saakka.
Noiden lisäksi esim hydrauliikkahommat, sekä laboratoriotyöt.
Väheksymättä trukki/lastaustöitä, jotka tosin oppii nopeasti.
Vuoroinssejä ei esim omassa tehtaassa ole, joten omineen ratkotaan ongelmat virka-ajan ulkopuolella.
Toisinaan kun tehdas rullaa, voi tuntua kevyeltäkin hommalta, mutta ongelmatilanteissa erittäin pa*kaista ja fyysistä hommaa.
Ylitöiden varassa pyöritään paljon koska porukka vedetty minimiin, 16h päivät eivät mikään harvinaisuus, saati 19h.
Kuten esimerkiksi..?
Tuohan se on suurin ongelma, valmistavan teollisuuden operatiiviset työtehtävät. Mitenkään ammattitaitoa väheksymättä, ne liittyvät suhteellisen tarkkaan rajatulle tehtävätasolle aivan kuten asian toitkin esille. Se on hyödyllinen asia, jos tehtäviä on tarjolla valmistavassa teollisuudessa.
Kenen kanssa sitten nämä paperiteollisuuden prosessiammattilaiset joutuvat kilpailemaan ja mistä lähtökohdista? Insinöörit ja dippa-inssit, joilla on ikää 30-40 vuotta, ja jotka ovat olleet ehkä parissa kolmessa firmassa töissä. Palkkavaatimus ehkä 3500-4500€ euroa kuussa aluksi. Puhuvat erinomaista englantia ja voi olla kansainvälistä kokemusta. Tällaisia hakijoita voi olla 20 yhtä paikkaa kohden.
Kova on kemiläinen paperimies, jos nämä ohittaa.
-prosessiteollisuudessa, minkä vaan alan
-sähkö/automaatioasentajana
-mekaanisen kunnossapidon asentajana
-trukkikuskina
-hydrauliikka-asentajana
Toki mulla ei tutkintoa noista ole kuin neljästä, kouluttamaton paperimies kun olen.
Dippa inssit ja paperimiehet eivät taida kilpailla samoista työpaikoista...
Toki tehtaissa on paljon insinöörikoulutuksen saaneita aivan perusduunarihommissa.
Mä vaihdoin aikanaan ihan eri alan prosessiteollisuudesta paperialalle, melkoinen ero oli työläisten osaamistasossa kuin myös tekemisen meiningissä ja sitoutuneisuudessa.
Palkka tosin tippui hieman.
Veikkaan että paperipuolen prosessin ammattilainen on kovaa valuuttaa ihan mihin muuhun vaan prosessiteollisuuteen.
Inssit ja dippainssit kyllä saattavat kilpailla keskenään, Myös inssit ja duunarit saattavat kilpailla samoista paikoista.
Siinä on vain sellainen homma että valmistavan teollisuuden työpaikat katoavat. Jos meinaa teollisuuden parissa pysytellä niin tuo odottaa vastassa.
Mutta mikäpä pakko siellä on pysytellä, elämää on muuallakin - tosin palkka saattaa olla yllätys.
Aika+näyttää+kuinka+haluttua+porukkaa+ovat+-+toivottavasti+näin+on.++Jos+on+yli+40,+haku+vaikeutuu+melkoisesti+koska+nuoret+ovat+haluttua+porukkaa+markkinoilla.+Eivät+turhia+kysele+ja+eivät+ole+kangistuneita+rutiineihin.
Ihmeellinen+taitaa+olla+käsityksesi+paperialan+palkoista...tuttavapiirissäni+yksikään+ei+tienaa+puolta+vähemmän+kuin+esim+minä,+ja+ihan+duunariporrasta+kaikki,+eri+teollisuuden+aloilla.
Ja sitten nämä insinööriraasut jotka ei osaa omaa työtänsä.miten firmoilla on varaa pitää tällaisia insinöörinyvveröitä
Eihän insinöörien tarvi nykyään mitään tietääkään.
Näinkö tosiaan arvelet, että sinulla olisi kyky arvioida insinöörin osaamista?
Kun läheltä toimintaa katsoo niin voi arvioida.
"Olla insinööri" ei ole mikään autuaaksi tekevä seikka. Insinöörejä valmistuu kouluista kuin liukuhihnalta ja sekaan mahtuu monenlaista pyrkyriä. Kyllä noilla tehtailla näkee paljon insinöörejä, joilla ei ole mitään käsitystä käytännön asioista ja toteutustavoista.
Toki on myös paljon todella ammattitaitoisia ja käytännönläheisiä insinöörejä. Heidän kanssa yhteistyötä sujuu ja tulosta tulee.
45 vuotta seurasin heidän toimintaa ja kyllähän viimiset 10 vuotta oli tosi onnetonta.
Jos puhutaan Veitsiluodosta, niin kyllä tuollaiset kuolemaa tekevät tehtaat keräävät insinööreistäkin sen pohjasakan. Se valitettavasti vain pahentaa kuolemankierrettä.
Ja johtajiksi sellaisia jotka uskaltavat rahalla lopettaa silmää räpäyttämättä tehtaan.
Eli olet ottanut muutaman henkilön, joiden toimintaa arvioit perstuntumalta ja sen perusteella kyseenalaistat koko ammattikunnan.
Hämmästyttäviä lahjoja sinulla!
Miksi tappiollista toimintaa pitäisi ylläpitää?
Ei insinöörin tarvitse olla käytännön töiden tekijä. Koulutus ei pyri tekemään insinööristä liukuhihnatyöläistä. Lähtökohtaisesti se tarjoaa menetelmäosaamisella tehdä ja suunnitella asioita. Lisäksi jos kilpailutetaan projekteja, niin asiakkaat kyllä katsovat kuka on käynyt koulunsa ja saanut tutkintonsa loppuun.
Tuo on huvittavaa, että oman tontin perusteella arvioidaan kokonaista tutkintoa ja sen suorittaneiden henkilöiden ammattitaitoja. Ei oikein vakuuta.
Kyllä tekevälle töitä löytyy, eipä tämä mikään maailmanloppu ole.
Lounais-Lappikin hakee jatkuvasti lehen jakajia.
Oletko ajatellut hakea?
Jos paikka kiinnostaa, hae jakajaksi Minä elän säästöilläni.
No sehän onkin ratkaisu.
Kaippa saarelle joku firma löytyy tekemään Kemijärvet? Otetaan kaikki tukirahat ja avustukset liiveihin ja sitten konkka pystyyn. Ja Stora Enso pesee kätensä kaikista jälkivastuista.
Nesteen Naantalin öljynjalostamon ja Stora Enson Veitsiluodon sellu- ja paperitehtaan sulkemiset ovat seurausta valtionyhtiöiden yksityistämisestä ja pörssiin viemisestä. Valtio menettää ja Marinin viiden puolueen hallitus seuraa toimettomana kapitalistien temmellystä ja keinottelua.
Yksityistämisen alku ajoittuu 1980-lukuun ja Suomen EU-jäsenyyden valmisteluun. Ensin käytiin valtion suurien omistusten kimppuun ja myöhemmin yksityistäminen vietiin julkisen sektorin palvelutuotantoon. Tätä porvaripolitiikan vyörytystä perusteltiin kansankapitalismilla, joka on harhaa ja keinotteluun perustuvaa toiveajattelua.
Stora Enson ja Veitsiluodon tapaus kertoo kaiken Suomen valtion ja yksityisen pääoman yhteen kietoutumisesta. Valtiolla on suurin omistusosuus ja äänivalta, mutta ruotsalainen Wallenbergien suku määrää pienemmällä osuudella.
Mitä hallitus tekee ministereineen? Vetoaa yhtiön itsenäiseen päätösvaltaan ja pörssin sääntöihin. Ja lasku maksatetaan tälläkin kertaa työläisillä.
Kansankapitalismilla on markkinoitu myös erilaisia sijoitustilejä. Nyt on käynyt ilmi, että iso osa tileistä on tyhjiä. Vielä suurempi isku on vielä edessä, sillä uusi pörssiromahdus kolkuttaa jo ”kansansijoittajien” ovella.
Hyvää Työväenvappua 2021
Tämänkin vuoden toukokuun 1. päivää vietetään poikkeuksellisissa oloissa. Eduskunnan ja hallituksen rajoitus- ja kokoontumispäätökset estävät vappumarssit ja juhlat.
Rajoitukset eivät kuitenkaan estä pienimuotoisia mielenosoituksia, punaisten lippujen näyttämistä ja kunniakäyntejä punaisten muistomerkeillä.
Kommunistinen työväenpuolue (Ktp) ja puolueen jäsenet järjestävät nytkin monilla paikkakunnilla Työväenvapun tilaisuuksia. Niistä tarkemmin toisaalla tässä lehdessä.
Miten kommunistit lisäisivät paperin kysyntää? Painamalla lisää Tiedonantajia?
Veitsiluodon lopettamisessa kun on kyse puhtaasti paperimarkkinoiden romahtamisesta.
Veitsiluodon tehdas suljetaan – Marinin hallitus seuraa sivusta
Stora Enso ilmoitti 20.4. sulkevansa Kemissä sijaitsevan suuren Veitsiluodon sellu- ja paperitehtaan. Työpaikkansa menettävät kaikki tehtaiden 700 työntekijää. Kemin kaupungin työpaikkakadoksi on arvioitu 1500. Tehtaan lakkautus on kova isku koko Pohjois-Suomelle, sillä tuhannet työpaikat ovat välillisesti nyt vaarassa.
Stora Ensolla on yhteensä 48 tehdasta ja sahaa 13 eri maassa. Tehtaista 13 on sellu- ja paperitehtaita. Näin Veitsiluodon tuotannon korvaajia löytyy ympäri maailmaa. Kyse onkin ylituotannosta ja tuotannon siirtämisestä sinne, missä kustannukset ovat alhaisimmat.
Stora Enso on tuottanut viime vuosina miljardien eurojen voittoja. Yhtiön tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden voitto on yli 300 miljoonaa. Se mahdollistaa reilusti yli miljardin voitot vuoden loppuun mennessä.
Sora Enso ei ole köyhä ja tappiollinen yhtiö. Paperin kulutuksen lievä lasku on korvattu kartongin ja pakkausmateriaalien tuotantoa kasvattamalla. Veitsiluodon sulkeminen on vain raakaa voiton maksimointia. Kärsijöinä ovat työläiset, kuntayhteisö ja valtio.
Suomen valtio on sijoitusyhtiö Solidiumin ja Kelan osakkeilla Stora Enson suurin omistaja. Niillä on yhtiöstä yhteensä 13,8 prosentin osuus. Äänivallasta ne käyttävät vieläkin suurempaa 37,4 prosentin siivua. Toinen suuromistaja on ruotsalainen Wallenbergien suku 10,2 prosentin osuudella ja 27,3 prosentin äänivallalla.
Valtio ja Marinin hallitus olisivat voineet estää Stora Enson iskun Kemissä ja Veitsiluodossa. Niin ei tehty. Hallitus seurasi sivusta tätäkin alasajoa. Sama toimettomuus nähtiin vain muutamaa kuukautta aikaisemmin, kun Neste sulki Naantalin jalostamon ja siirsi suurinvestointinsa Hollantiin.
Stora Enson, Nesteen ja monen muun valtionyhtiön yksityistäminen on aiheuttanut Suomelle ja suomalaiselle työväestölle mittavia menetyksiä. Yksityistäjät on saatava vastuuseen teoistaan.
Turha itkeä. Paperi ei mene kaupaksi ja Stora Ensolla tiedetään parhaiten mitä silloin pitää tehdä.
Miten hallitus olisi voinut estää Veitsiluodon tehtaan alasajon jos paperi ei mene kaupaksi?
Ei hallituksen tehtävänä ole pyörittää tappiollisia paperibusineksia. Todella itsekästä ajatella sillä tavalla, että muut veronmaksajat maksaisivat paperimiesten ylläpidon.
Suomen valtio Stora Enson suurin yksityinen omistaja mutta kaikkia toimintoja ohjaillaan täysin Ruotsista. Suomessa hallitus seuraa suu ymmyrkäisenä ja katsoo mitä siellä touhutaan.
Mitä sinun mielestäsi hallituksen olisi pitänyt tehdä? Se on kuitenkin vähemmistöomistaja.
Pitäisikö valtion pakottaa Stora Enso jatkamaan Veitsiluodossa tappiollista paperinvalmistusta? Olisiko se mielestäsi hyvää omistajanohjauspolitiikkaa?
Tämä asia on päätetty jo vuosia sitten. Saattohoidossa ollut tehdas viimiset 10 vuotta.
"Suomen+valtio+on+sijoitusyhtiö+Solidiumin+ja+Kelan+osakkeilla+Stora+Enson+suurin+omistaja.+Niillä+on+yhtiöstä+yhteensä+13,8+prosentin+osuus."+
Niin, mutta ei saa saunalisiä ja ylityökorvauksia.
Ennen kuin kirjoittaa aivan täyttä hölympölyä, niin kannattaa lukaista osakeyhtiölakia. Suomen hallituksen puuttuminen yhtiön päätöksentekoon vastoin muiden osakkeenomistajien etua olisi lainvastainen.
Osakeyhtiölaki 21.7.2006/624, luku 1, pykälä 7§ Yhdenvertaisuus
äänten enemmistöllä, jollei tässä laissa säädetä tai yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.
7 §
Yhdenvertaisuus
Kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja tai hallintoneuvosto ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.
Karvinen taisi sanoa jo 10 vuotta sitten, että paperitehtaisiin ei enää investoida.
Ouluun investoitiin vasta 350 miljoonaa ja lisää on tulossa. Onko se huono juttu? Olisiko pitänyt investoida Ruotsiin?
Kuka ei saa?
Nuo lisäthän maksetaan abaut kaikkien alojen TESsissä, urpo:D
Kyllä näin on,paras tae työpaikan pysyvyydelle on kannattavuus.ei hyvin tuottavan firman kannata pyörittää tappiollisia ja tarpeettomia osia vuodesta toiseen.tulos tai ulos.itsellekin tulee loparit yli 40 vuoden palveluksesta tälle vuodelle.oon kuitenkin kiitollinen että oon saanut olla suht vakaassa työssä.maailma muuttuu mutta sijoittajien pitää saada tuottonsa,se on paras tae työpaikkojen pysyvyydelle.nuorempia käy sääliksi kun joutuvat paskapalkalla lähtemään muihin hommiin jos sattuvat muualle Suomeen työllistymään.kannattaa arvostaa bisnesmiehiä jotka panostavat ja luovat työpaikkoja,kukaan muu niitä ei luo.
Näin on. Hyvä suhtautua tilanteeseen reaalistisesti.
Paperia ei kannata tappiolla loputtomiin tehdä. Aikansa kutakin.
Jos kommunismi olisi pystyssä vanhaan malliin niin paperille olisi markkinat.
Jep.
Olisi 5-vuotissuunnitelma jossa paperia tehtäisiin valtavat määrät vaikka kukaan ei sitä tarvitsisi. Ajettaisiin varastoon tai upotettaisiin vaikka mereen, kunhan tehtaat vain kävisivät ja työläisillä olisi töitä.
Samaan aikaan kärsittäisiin tavarapulasta, koska osaaminen ja resurssit on suunnattu täysin väärään paikaan.
Luulen että kommunismi ei olisi mahdollistanut tietotekniikan kehittymistä nykymuotoonsa. Tämä tilanne siis johti paperin kysynnän romahtamiseen.
Saattaapi olla että siirrytään takaisin paperisiin asiakirjoihin. Jossain jo siirrytty. Tuo nykyinen tietotekniikka näyttää jakavan salaisimmatkin asiakirjat kaikkien nähtäväksi. Kuten jokaisena päivänä nykyään saa lukea tai kuunnella uutisista. Ja tilanne vain pahenee. Kopiopaperin kulutus tulee nousemaan. Ei tietenkään heti yhdessä kvarttaalissa jonka mukaan tehtaiden kannattaminen nykyään lasketaan.