Ihastuminen työkaveriin

ota mäyräkoirä

Olen toistaiseksi pitänyt ihastuksen omana tietonani, paitsi mitä nyt maininnut lähimmälle työkaverille että "on se tuo M sitten komea! Oikea silmänilo!" Olen tehnyt hieman tikustakin asiaa ja jutellut hänen kanssaan lähinnä työasioista. Täytyy sanoa, että paremmin silmäpeli pelaa erään toisen miespuolisen, minua hieman vanhemman, työkaverin kanssa.

Nytkia katselen ihastustani ikkunan läpi hänen käyskennellessään reippaasti toisella osastolla. Olen pöksyt märkänä ja tahtoisin edes nähdä hänet alasti. En uskonut, että tällaisia tunteita vielä voisi tulla.

En tiedä, onko hänellä tyttöystävää. Sormusta ei ainakaan ole. Minua ei kyllä estäisi mikään. Tuntuu vain, että minulla ei ole mitään mahdollisuuksia herättää hänen kiinnostustaan. Kun saisi edes hetkeksi, vaikka pikaisesti. (Olen ihan kauhea)Olen ollut jo yli 20v. vakituisessa parisuhteessa, enkä yhtään hallitse näitä iskujuttuja. En ymmärrä oikein itseänikään. Tämä ihastus on piinallista ja samalla niin ihanaa. Saisinpa edes suudella ja vähän puristella... Mitä tunteiden paloa. En ole tällaista tuntenut sitten teinivuosien, vaikka on tämä silti hieman erilaista.

Olen miettinyt jo, että missä hänet voisi tavata vapaa-ajalla. En yhtään tiedä, mitä hän harrastaa. En tiedä, onko hän huomannut kaipaavat katseeni. Ainakin hän vain hymyilee. Olen hirveän huono aloitteentekijä. Ja ehkä vain rikkoisin jotain aloitteellisuudella. Ehkä hän ei halua minua. On niin suuri mahdollisuus pilata kaikki.

Sihteerikkö kirjoitti:

Olen toistaiseksi pitänyt ihastuksen omana tietonani, paitsi mitä nyt maininnut lähimmälle työkaverille että "on se tuo M sitten komea! Oikea silmänilo!" Olen tehnyt hieman tikustakin asiaa ja jutellut hänen kanssaan lähinnä työasioista. Täytyy sanoa, että paremmin silmäpeli pelaa erään toisen miespuolisen, minua hieman vanhemman, työkaverin kanssa.

Nytkia katselen ihastustani ikkunan läpi hänen käyskennellessään reippaasti toisella osastolla. Olen pöksyt märkänä ja tahtoisin edes nähdä hänet alasti. En uskonut, että tällaisia tunteita vielä voisi tulla.

En tiedä, onko hänellä tyttöystävää. Sormusta ei ainakaan ole. Minua ei kyllä estäisi mikään. Tuntuu vain, että minulla ei ole mitään mahdollisuuksia herättää hänen kiinnostustaan. Kun saisi edes hetkeksi, vaikka pikaisesti. (Olen ihan kauhea)Olen ollut jo yli 20v. vakituisessa parisuhteessa, enkä yhtään hallitse näitä iskujuttuja. En ymmärrä oikein itseänikään. Tämä ihastus on piinallista ja samalla niin ihanaa. Saisinpa edes suudella ja vähän puristella... Mitä tunteiden paloa. En ole tällaista tuntenut sitten teinivuosien, vaikka on tämä silti hieman erilaista.

Olen miettinyt jo, että missä hänet voisi tavata vapaa-ajalla. En yhtään tiedä, mitä hän harrastaa. En tiedä, onko hän huomannut kaipaavat katseeni. Ainakin hän vain hymyilee. Olen hirveän huono aloitteentekijä. Ja ehkä vain rikkoisin jotain aloitteellisuudella. Ehkä hän ei halua minua. On niin suuri mahdollisuus pilata kaikki.

Lue lisää

mua kattelee muutama työkaveri 40 ... en tiedä mitä niiden päässä liikkuu (en ole selvännäkijä), mutta en pahastuisi jos joku heistä jossain sopivassa tilanteessa nappaisi minua haaruksista kiinni ja "ottaisi ohjat käsiin"

boy26 kirjoitti:

mua kattelee muutama työkaveri 40 ... en tiedä mitä niiden päässä liikkuu (en ole selvännäkijä), mutta en pahastuisi jos joku heistä jossain sopivassa tilanteessa nappaisi minua haaruksista kiinni ja "ottaisi ohjat käsiin"

Lue lisää

tulen heitaa teidat, painimattolla laaaaaaaa.

Sihteerikkö kirjoitti:

Olen toistaiseksi pitänyt ihastuksen omana tietonani, paitsi mitä nyt maininnut lähimmälle työkaverille että "on se tuo M sitten komea! Oikea silmänilo!" Olen tehnyt hieman tikustakin asiaa ja jutellut hänen kanssaan lähinnä työasioista. Täytyy sanoa, että paremmin silmäpeli pelaa erään toisen miespuolisen, minua hieman vanhemman, työkaverin kanssa.

Nytkia katselen ihastustani ikkunan läpi hänen käyskennellessään reippaasti toisella osastolla. Olen pöksyt märkänä ja tahtoisin edes nähdä hänet alasti. En uskonut, että tällaisia tunteita vielä voisi tulla.

En tiedä, onko hänellä tyttöystävää. Sormusta ei ainakaan ole. Minua ei kyllä estäisi mikään. Tuntuu vain, että minulla ei ole mitään mahdollisuuksia herättää hänen kiinnostustaan. Kun saisi edes hetkeksi, vaikka pikaisesti. (Olen ihan kauhea)Olen ollut jo yli 20v. vakituisessa parisuhteessa, enkä yhtään hallitse näitä iskujuttuja. En ymmärrä oikein itseänikään. Tämä ihastus on piinallista ja samalla niin ihanaa. Saisinpa edes suudella ja vähän puristella... Mitä tunteiden paloa. En ole tällaista tuntenut sitten teinivuosien, vaikka on tämä silti hieman erilaista.

Olen miettinyt jo, että missä hänet voisi tavata vapaa-ajalla. En yhtään tiedä, mitä hän harrastaa. En tiedä, onko hän huomannut kaipaavat katseeni. Ainakin hän vain hymyilee. Olen hirveän huono aloitteentekijä. Ja ehkä vain rikkoisin jotain aloitteellisuudella. Ehkä hän ei halua minua. On niin suuri mahdollisuus pilata kaikki.

Lue lisää

Kuulostaa niin tutulta tuo sinun juttusi, aivan kuin olisin sen itse kirjoittanut. Tosin meillä on molemmilla tunteita toisia kohtaan ja ollaan niistä keskusteltukin ja ihmetelty, mitä tää oikein on. Kumpikin seurustelee omalla tahollaan, joten salasta puuhaa tämä meidän juttu. Nyt on tainnut edistyä jo niin pitkälle, että se on menoa nyt! Tarkoituksena ei ole luopua omasta kullasta kummankaan, kunhan vaan pidetään keskenään hauskaa. Elämässä olisi muuten aika tylsää, jos ei olisi jotakin piristävää menossa. En sinänsä hyväksy pettämistä, mutta minkäs teet kun tunteet hallitsee...