Tunnekokemuksen puuttuminen

Anonyymi

Onko tällä palstalla ketään muita, jotka ovat menettäneet kykynsä tuntea tunteita? Minulta puuttuu tunnekokemus lähes kokonaan. Kykenen tuntemaan surua tunnekokemuksen puuttumisen takia, vihaa sekä katkeruutta. En mitään muuta. Positiivinen tunnekokemus on poissa. En esim. kykene lainkaan tuntemaan empatiaa ja kiintymystä, vaikka kuinka haluaisin. Tiedostan tilani hyvin.
Elämä tällaisenaan ei ole elämää, vaan pelkkää olemassaoloa vailla tarkoitusta. Tätä on nyt jatkunut vuoden.

Onko kenelläkään ollut samaa ja oletteko toipuneet ennalleen? Kauanko siinä kesti? Millaista apua saitte?

4

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Onko sinulla aloittaja tullut tämä ihan puskista ja ikäänkuin ilman syytä vai onko jotain isoa tapahtunut elämässä tai onko tullut aivovammaa tms?

      Luulen, että sun kaltaisia on aika paljon neurologisten ja psyykkisten sairauksien kanssa painivien joukossa. Multa puuttuu käytännössä kaikki positiiviset kokemukset, mutta muita tuntuu olevan senkin edestä. Tähän on selvä syy-yhteys sairauksien ja elämäntilanteen sekä kokemuksien kautta. Omasta mielestäni kykenen empatiaan, mutta mentaalisesti kykenen olemaan periaatteessa myös "kova luu".

      Nykyään tuntuu, että pitäisi tuntea empatiaa melkein mihin tahansa liittyen. Esimerkiksi itseään heikompia kiusaavia tai pahoinpiteleviä, idioottia esittävää, perusteetonta helppoutta ja laiskuutta kohtaan, valehtelevia,hyväksikäyttäviä kohtaan en erityisemmin tunne empatiaa. Omalla kohdalla ei ole näköpiirissä, että tilanne kohentuu, eikä se ainakaan tapahdu itsestään.

      Monisairas

      • Anonyymi

        Ei ole tullut puskista. Menin sekaisin liian nopeasta masennuslääkevieroituksesta ja aloin tehdä asioita, joita en normaasti tekisi. Hoitona lisää lääkkeitä. Tilani on jatkunut niin pitkään, että kaikenlaista on kerennyt selvittelemään. Itse epäilen neurotoksista tai hypoksista aivovauriota. Muistin ja kognition vaikeuksia on, mutta ei päänsärkyä ja pahoinvointia. Vasen käsi ei aina tunnu "omalta", kuin se olisi jotenkin irrallinen. Janon tunne on poissa lähes kokonaan. Näläntunne on normaali.
        Minulla on myös voimakasta ahdistusta. Syy voi toki olla myös psyykkinen, kuten dissosiaatio.

        Pään laajassa magneettitutkimuksessa ei ollut löydöksiä. Neurologinen perusstatus oli viimeksi normaali kun tutkittiin. Pääni on lisäksi ollut eri tilanteissa joidenkin iskujen kohteena vuosikymmenien varrella.

        Muiden oireideni kanssa pärjään, mutta tunteet olisi hienoa saada takaisin. -AP


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole tullut puskista. Menin sekaisin liian nopeasta masennuslääkevieroituksesta ja aloin tehdä asioita, joita en normaasti tekisi. Hoitona lisää lääkkeitä. Tilani on jatkunut niin pitkään, että kaikenlaista on kerennyt selvittelemään. Itse epäilen neurotoksista tai hypoksista aivovauriota. Muistin ja kognition vaikeuksia on, mutta ei päänsärkyä ja pahoinvointia. Vasen käsi ei aina tunnu "omalta", kuin se olisi jotenkin irrallinen. Janon tunne on poissa lähes kokonaan. Näläntunne on normaali.
        Minulla on myös voimakasta ahdistusta. Syy voi toki olla myös psyykkinen, kuten dissosiaatio.

        Pään laajassa magneettitutkimuksessa ei ollut löydöksiä. Neurologinen perusstatus oli viimeksi normaali kun tutkittiin. Pääni on lisäksi ollut eri tilanteissa joidenkin iskujen kohteena vuosikymmenien varrella.

        Muiden oireideni kanssa pärjään, mutta tunteet olisi hienoa saada takaisin. -AP

        No pitihän se arvata, että juurikin psyykelääkitys taustalla! Tämä on ollut paljon esillä viime aikoina ja hyvä niin! Eihän se niin pitäisi olla, että lieviinkin ongelmiin annetaan heti pilleriä ja vain niitä.

        Eiköhän se niin mene, että nykyään magneettitutkimus jo kertoo aika paljon, sillä hyvin pienetkin muutokset näkyy siinä. Mun käsittääkseni hypoksian jäljet näkyy mri-kuvassa. Sitten on vielä erilaisia toiminnallisia aivokuvauksia, mutta ne vasta tulkinnanvaraisia onkin Kuvissa näkymättömien aivovammojen yms. merkityksestä paljon keskustellaan, mutta oireiden taustalla voi olla toki myös toiminnalliset/kokemukselliset tekijät, kuten kuvaat. Siispä aivojen toiminnan arviointi on tosi tosi kimurantti kombinaatio fysiikkaa, psyykettä, kokemuksia, tunteita.

        Monisairas


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No pitihän se arvata, että juurikin psyykelääkitys taustalla! Tämä on ollut paljon esillä viime aikoina ja hyvä niin! Eihän se niin pitäisi olla, että lieviinkin ongelmiin annetaan heti pilleriä ja vain niitä.

        Eiköhän se niin mene, että nykyään magneettitutkimus jo kertoo aika paljon, sillä hyvin pienetkin muutokset näkyy siinä. Mun käsittääkseni hypoksian jäljet näkyy mri-kuvassa. Sitten on vielä erilaisia toiminnallisia aivokuvauksia, mutta ne vasta tulkinnanvaraisia onkin Kuvissa näkymättömien aivovammojen yms. merkityksestä paljon keskustellaan, mutta oireiden taustalla voi olla toki myös toiminnalliset/kokemukselliset tekijät, kuten kuvaat. Siispä aivojen toiminnan arviointi on tosi tosi kimurantti kombinaatio fysiikkaa, psyykettä, kokemuksia, tunteita.

        Monisairas

        Lääkitys tuli kymmeniä vuosia sitten tarpeeseen. Pakko-oireinen häiriöni oli vakava. Pääsin siitä kuitenkin eroon, mutta lääkitys jäi pitkäksi aikaa päälle ylläpitohoitona. 10 vuotta sitten yritin siitä eroon, ei onnistunut. Jatkoin lääkitystä, koska elämäni oli hektistä ja aina oli huono aika vieroittautumiseen.
        Vointini perään ei kysellyt kukaan 15 vuoteen, reseptejä vain uusittiin. 2019 lopussa päätin vieroittautua työterveyslääkärini valvonnassa. Pahimmat oireeni alkoivat vasta kuukausia viimeisen lääkeannoksen jälkeen. Silloin ei ollut enää työterveyslääkärin seurantaa, olin omillani. Nämä eivät tietenkään voi olla vieroitusoireita, koska virallisesti ne ovat lieviä ja kestävät korkeintaan kuukauden.

        Jotta kuvio menisi vielä mutkikkaammaksi, altistuin lääkevieroituksen aikana myrkylliselle kemikaalille. Tätä ei tietenkään kukaan ole uskonut, mutta ei sen niin väliä enää. En yrittänyt itsemurhaa, enkä impannut. Olin muuten vain poissa tolaltani. Oireet, mitä minulle vieroituksen seurauksena tuli, eivät olleet niitä, mihin lääke alunperin määrättiin. Mutta kukaan ei usko, eikä kuuntele. Läheisetkin vain tyrkyttävät lisää lääkkeitä "koska tarvitset niitä". Näkisin, että lääkityksen puuttumisen takia kehoni meni ylikierroksille.

        Nyt olen tunteeton zombi vailla olemassaolon tarkoitusta. Itsetuhoiset ajatukset pyörivät mielessä joka hetki.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Välit poikki aikuisen lapsen perheen kanssa.

      He suuttuivat kun kuulivat ettemme puolisoni kanssa ota rokotetta. Emme todennäköisesti saa tavata enään lapsen lapsiamme, emmekä saa heitä yökylään k
      Maailman menoa
      446
      8355
    2. Yllätys-sexy! Sanna Ukkola poseeraa korsettitopissa nuoruuskuvassa: "Housut jalassa, kerrankin"

      Sanna Ukkola on totuttu näkemään aina hyvin asialinjalla. Nyt hän todellakin yllättää. UUH, aika hot! https://www.suomi24.fi/viihde/yllatys-sexy-bb-sa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      35
      6274
    3. Aikapommi räjähti BB-talossa - Ikävä "leikki" teki tehtävänsä - Nina Mikkonen häätöäänestykseen

      Voi ei, nyt kävi yksinhuoltajalle köpelösti… Mitä mieltä, pitäisikö Mikkosen jo tippua BB-talosta? https://www.suomi24.fi/viihde/aikapommi-rajahti-bb-
      Big Brother
      54
      4691
    Aihe