Edelleen annan tunnustusta Keskustalle siitä, että puolue rökäletappiostaan huolimatta lähti hallitukseen. Hyvä niin, sillä apupuolueena se on olut ihan vahva tuki hallituksen johdolle ja sen pyrkimyksille. Siinä sivussa puolue saanee läpi sellaistakin, jossa se epäonnistui hallitusta johtaessaan. Tarkoitan tietenkin Sotea - jota itse en kannata, mutta ymmärrän kyllä sen olevan tärkeä Keskustan varsinaisille kannatusalueille.
Toiseen asiaan: Täällä eräät ovat olleet huolestuneita siitä, että Helsingin väkiluku on viime vuosina kasvanut hitaammin kuin ennen, viime vuonna taisi jopa hiukkasen pienentyä. Ei aihetta huoleen! Hyllyssäni on vuodelta 1964 kirjanen Avain omaan maahan. Silloin Helsingin väkiluku oli 477 110, viime vuoden lopussa se oli kuitenkin 656 250.
Synnyin- ja lapsuuskuntani Rautavaaran väkiluku v. 1964 oli 5 441, nyt se on 1 558. Sama kehityssuunta on ollut lukuisissa muissakin kunnissa Keskustan peruskannatusalueilla, joten ihme, että puolueella on vielä jopa hieman yli 10 % kannatus! Puolueen kannatusta eivät ole ylläpitämässä täältä Stadista pois muuttaneet, kun niistä ylivoimainen valtaosa jää noihin kehyskuntiin. Esim. Vantaan - silloisen Helsingin maalaiskunnan - väkiluku v. 1964 oli 46 007 ja oli viime vuonna 238 033, Espoon väkiluku tuolloin oli 63 263 ja nyt 293 576. Suhteessa lähes samanlaista väestönkasvua on ollut kauemmissakin kehyskunnissa, kuten Kirkkonummella, Tuusulassa, Nurmijärvellä ja monissa hieman kauemmissakin kehyskunnissa.
Lopuksi täytyy vain kohottaa rintaani täällä saamastani huomiosta! Olen ilmeisesti myös ulkoisesti komea mies, kun minun kuvaani ovat viime päivinä käyttäneet profiilikuvinaan nimim. Mielpidepankki - ei siis Mielipidepankki - ja yliväpeli Orhonen, joka on niin ihastunut tähän hienoon ja harvinaiseen sukunimeeni että jäljittelee sitäkin vain ensimmäisen kirjaimen siitä pois jättäen!
Myönteistä Keskustasta - ja vähän muutakin
61
661
Vastaukset
- Anonyymi
Jälleen kerran hieno avaus. Kiva kun jaksat tehdä hyviä avauksia. Palstan parhaat tulee sinulta.
Kun tuossa annoin Keskustalle mielestäni hyvin aiheellista tunnustusta hallituksessa olostaan, Keskustan eduksi täytyy todeta, että vaikka se olisi jäänyt oppositioon, taatusti toisin se käyttäytyisi kuin persut nyt. Vanha, entinen mahtipuolue kyllä haluaisi säilyttää arvokkuutensa eikä mistään syystä sortuisi siihen arvottomaan näytelmään, jota persuilta nyt nähdään. Ehkä hyvä niin, sillä varmaan yhä useampi omaa ääntään arvokkaana pitävä äänestäjä alkaa ajatella, että kannattaako sitä tuollaiselle joukolle antaa.
- Anonyymi
Jälleen kerran olet oikeassa ja noin pitäisi monen meistä ajatella. Persuista ihan samaa mieltä, yksinkertaisuuden tähdet, mutta maailma muttuu, kepu on suuri häviäjä ja myös persujen nousu.
- Anonyymi
Niin siinä käy Jomppe, että kun hyökkää keskustan kimppuun niin saakin tilalle persut.
Se puolue tuhoaa Helsingin.
En välitä viedä avaustasi sote-keskusteluun, mutta vain huomiona kommentistasi, että tuskin sote-uudistus on keskustan kannatusalueille sen tärkeämpi kuin muidenkaan puolueiden kannatusalueille. Ovathan sitä kaikki suuret puolueet olleet vuorollaan sorvaamassa ja tärkeänä pitäneet. Kansalaisilla on ehkä sen tärkeydestä ollut toisenlainen käsitys.
Rautavaara taisi sijoittua Suomen kunnista huonoiten Ylen tällä viikolla julkistamassa analyysissään kuntien elinvoimasta, taloudesta, terveydestä ja ilmapiiristä. En viitsi hakea sijoitukseen linkkiä, mutta tässä Ylen analyysi Rautavaarasta. Toki siitäkin asiasta rautavaaralaisilla itsellään voi olla toisenlainen käsitys.
https://yle.fi/uutiset/3-11925581#RautavaaraKyllä kai tuo Sote on tärkeämpi Keskustalle kuin millekään muulle puolueelle, sillä nimenomaan Keskusta sitä on tärkeänä tavoitteenaan jo kauan pitänyt. Parhaansa puolue yritti tavoitteensa saavuttamiseksi viime vaalikaudellakin, mutta ei päässyt asiassa eteenpäin, vaikka johti hallitusta. Sille, että Sote on tärkeämpi Keskustalle kuin muille puolueille, on ihan ymmärrettävä syy, jota minun ei tarvinne Sinulle sanoa, kun varmaan ymmärrät sen itsekin.
Rautavaaran sijoitus tuossa tutkimuksessa on ihan oikea - valitettavasti. Vuosikymmeniin minulla ei ollut sinne juuri yhteyksiä, mutta nyt toistakymmentä vuotta olen siellä joka kesä käynyt Rautavaarapäivillä, joissa aina on ollut kivaa ohjelmaa ja olen tavannut siellä useita lapsuustovereitanikin, joita tulee sinne muualta Suomesta ja Ruotsistakin, ei siellä Rautavaaralla enää heitä montakaan ole,
Näiden runsaan kymmenen vuoden aikana olen nähnyt kunnan selvää hiipumista edelleen. Kunnan väkilukukin on pudonnut runsaasta 2000:sta tuohon avauksessa toteamaani alle 1500:n. Kesäasukkaat kuitenkin kuulemma kasvattavat kunnan väkilukua melkoisesti. Siitä huolimatta kaupat ja muut palvelut ovat vähentyneet kirkonkylälläkin ja syrjäkylät ovat lähes autioituneet. Aikoja sitten on autioitunut lapsuuskotinikin, eikä minulla siellä ole muutakaan omaa majaa, vaan aina majoitun kirkonkylällä olevaan Hotelli Tiilikkaan, joka on kyllä ihan kiva paikka ja ainakin Rautavaara-päisien aikana siellä on myös iltakarkeloita.
Kirkonkylältä lähes 20 km:n päässä oleva Metsäkartano toimii tosin edelleen hienosti. Se vetää väkeä muualtakin, lähinnä retkeilystä kiinnostuneita turisteja mutta myös erilaisiin tapahtumiin, mm. rippikoululeireillä siellä on myös Stadin ja muun pääkaupunkiseudun nuoria. Onhan seillä myös laajempaakin mainetta saanut hieno nuorisosirkus;))
Viime kesänä en päässyt käymään Rautavaarapäivillä - tämä korona, pahus - mutta jos koronatilanne nyt sallii ja näissäkin voimissani pysyn, tänä kesänä aion siellä käydä.kapi_ kirjoitti:
Kyllä kai tuo Sote on tärkeämpi Keskustalle kuin millekään muulle puolueelle, sillä nimenomaan Keskusta sitä on tärkeänä tavoitteenaan jo kauan pitänyt. Parhaansa puolue yritti tavoitteensa saavuttamiseksi viime vaalikaudellakin, mutta ei päässyt asiassa eteenpäin, vaikka johti hallitusta. Sille, että Sote on tärkeämpi Keskustalle kuin muille puolueille, on ihan ymmärrettävä syy, jota minun ei tarvinne Sinulle sanoa, kun varmaan ymmärrät sen itsekin.
Rautavaaran sijoitus tuossa tutkimuksessa on ihan oikea - valitettavasti. Vuosikymmeniin minulla ei ollut sinne juuri yhteyksiä, mutta nyt toistakymmentä vuotta olen siellä joka kesä käynyt Rautavaarapäivillä, joissa aina on ollut kivaa ohjelmaa ja olen tavannut siellä useita lapsuustovereitanikin, joita tulee sinne muualta Suomesta ja Ruotsistakin, ei siellä Rautavaaralla enää heitä montakaan ole,
Näiden runsaan kymmenen vuoden aikana olen nähnyt kunnan selvää hiipumista edelleen. Kunnan väkilukukin on pudonnut runsaasta 2000:sta tuohon avauksessa toteamaani alle 1500:n. Kesäasukkaat kuitenkin kuulemma kasvattavat kunnan väkilukua melkoisesti. Siitä huolimatta kaupat ja muut palvelut ovat vähentyneet kirkonkylälläkin ja syrjäkylät ovat lähes autioituneet. Aikoja sitten on autioitunut lapsuuskotinikin, eikä minulla siellä ole muutakaan omaa majaa, vaan aina majoitun kirkonkylällä olevaan Hotelli Tiilikkaan, joka on kyllä ihan kiva paikka ja ainakin Rautavaara-päisien aikana siellä on myös iltakarkeloita.
Kirkonkylältä lähes 20 km:n päässä oleva Metsäkartano toimii tosin edelleen hienosti. Se vetää väkeä muualtakin, lähinnä retkeilystä kiinnostuneita turisteja mutta myös erilaisiin tapahtumiin, mm. rippikoululeireillä siellä on myös Stadin ja muun pääkaupunkiseudun nuoria. Onhan seillä myös laajempaakin mainetta saanut hieno nuorisosirkus;))
Viime kesänä en päässyt käymään Rautavaarapäivillä - tämä korona, pahus - mutta jos koronatilanne nyt sallii ja näissäkin voimissani pysyn, tänä kesänä aion siellä käydä.Rautavaaran nuorisosirkus toimii kirkonkylällä, ei Metsäkartanolla, jollaiseen käsitykseen voisi tulla tuon edellä sanomani johdosta.
- Anonyymi
kapi_ kirjoitti:
Kyllä kai tuo Sote on tärkeämpi Keskustalle kuin millekään muulle puolueelle, sillä nimenomaan Keskusta sitä on tärkeänä tavoitteenaan jo kauan pitänyt. Parhaansa puolue yritti tavoitteensa saavuttamiseksi viime vaalikaudellakin, mutta ei päässyt asiassa eteenpäin, vaikka johti hallitusta. Sille, että Sote on tärkeämpi Keskustalle kuin muille puolueille, on ihan ymmärrettävä syy, jota minun ei tarvinne Sinulle sanoa, kun varmaan ymmärrät sen itsekin.
Rautavaaran sijoitus tuossa tutkimuksessa on ihan oikea - valitettavasti. Vuosikymmeniin minulla ei ollut sinne juuri yhteyksiä, mutta nyt toistakymmentä vuotta olen siellä joka kesä käynyt Rautavaarapäivillä, joissa aina on ollut kivaa ohjelmaa ja olen tavannut siellä useita lapsuustovereitanikin, joita tulee sinne muualta Suomesta ja Ruotsistakin, ei siellä Rautavaaralla enää heitä montakaan ole,
Näiden runsaan kymmenen vuoden aikana olen nähnyt kunnan selvää hiipumista edelleen. Kunnan väkilukukin on pudonnut runsaasta 2000:sta tuohon avauksessa toteamaani alle 1500:n. Kesäasukkaat kuitenkin kuulemma kasvattavat kunnan väkilukua melkoisesti. Siitä huolimatta kaupat ja muut palvelut ovat vähentyneet kirkonkylälläkin ja syrjäkylät ovat lähes autioituneet. Aikoja sitten on autioitunut lapsuuskotinikin, eikä minulla siellä ole muutakaan omaa majaa, vaan aina majoitun kirkonkylällä olevaan Hotelli Tiilikkaan, joka on kyllä ihan kiva paikka ja ainakin Rautavaara-päisien aikana siellä on myös iltakarkeloita.
Kirkonkylältä lähes 20 km:n päässä oleva Metsäkartano toimii tosin edelleen hienosti. Se vetää väkeä muualtakin, lähinnä retkeilystä kiinnostuneita turisteja mutta myös erilaisiin tapahtumiin, mm. rippikoululeireillä siellä on myös Stadin ja muun pääkaupunkiseudun nuoria. Onhan seillä myös laajempaakin mainetta saanut hieno nuorisosirkus;))
Viime kesänä en päässyt käymään Rautavaarapäivillä - tämä korona, pahus - mutta jos koronatilanne nyt sallii ja näissäkin voimissani pysyn, tänä kesänä aion siellä käydä.Sanot tavanneen rautavaarapäivillä muualta sinne tulevia lapsuustovereitasikin. Jaksavatko muutkin ikäsesi sinne muualta raahautua?
kapi_ kirjoitti:
Kyllä kai tuo Sote on tärkeämpi Keskustalle kuin millekään muulle puolueelle, sillä nimenomaan Keskusta sitä on tärkeänä tavoitteenaan jo kauan pitänyt. Parhaansa puolue yritti tavoitteensa saavuttamiseksi viime vaalikaudellakin, mutta ei päässyt asiassa eteenpäin, vaikka johti hallitusta. Sille, että Sote on tärkeämpi Keskustalle kuin muille puolueille, on ihan ymmärrettävä syy, jota minun ei tarvinne Sinulle sanoa, kun varmaan ymmärrät sen itsekin.
Rautavaaran sijoitus tuossa tutkimuksessa on ihan oikea - valitettavasti. Vuosikymmeniin minulla ei ollut sinne juuri yhteyksiä, mutta nyt toistakymmentä vuotta olen siellä joka kesä käynyt Rautavaarapäivillä, joissa aina on ollut kivaa ohjelmaa ja olen tavannut siellä useita lapsuustovereitanikin, joita tulee sinne muualta Suomesta ja Ruotsistakin, ei siellä Rautavaaralla enää heitä montakaan ole,
Näiden runsaan kymmenen vuoden aikana olen nähnyt kunnan selvää hiipumista edelleen. Kunnan väkilukukin on pudonnut runsaasta 2000:sta tuohon avauksessa toteamaani alle 1500:n. Kesäasukkaat kuitenkin kuulemma kasvattavat kunnan väkilukua melkoisesti. Siitä huolimatta kaupat ja muut palvelut ovat vähentyneet kirkonkylälläkin ja syrjäkylät ovat lähes autioituneet. Aikoja sitten on autioitunut lapsuuskotinikin, eikä minulla siellä ole muutakaan omaa majaa, vaan aina majoitun kirkonkylällä olevaan Hotelli Tiilikkaan, joka on kyllä ihan kiva paikka ja ainakin Rautavaara-päisien aikana siellä on myös iltakarkeloita.
Kirkonkylältä lähes 20 km:n päässä oleva Metsäkartano toimii tosin edelleen hienosti. Se vetää väkeä muualtakin, lähinnä retkeilystä kiinnostuneita turisteja mutta myös erilaisiin tapahtumiin, mm. rippikoululeireillä siellä on myös Stadin ja muun pääkaupunkiseudun nuoria. Onhan seillä myös laajempaakin mainetta saanut hieno nuorisosirkus;))
Viime kesänä en päässyt käymään Rautavaarapäivillä - tämä korona, pahus - mutta jos koronatilanne nyt sallii ja näissäkin voimissani pysyn, tänä kesänä aion siellä käydä.Sote-uudistusta on valmisteltu lähemmäs parikymmentä vuotta ja sitä valmisteltiin intohimoisesti myös Kataisen hallituksen aikana, jolloin kepu oli oppositiossa. Erimielisyyttä puolueiden välillä on ollut "vain" sen hallinnollisesta pohjasta ja yksityisen sektorin mukaan otosta.
kapi_ kirjoitti:
Kyllä kai tuo Sote on tärkeämpi Keskustalle kuin millekään muulle puolueelle, sillä nimenomaan Keskusta sitä on tärkeänä tavoitteenaan jo kauan pitänyt. Parhaansa puolue yritti tavoitteensa saavuttamiseksi viime vaalikaudellakin, mutta ei päässyt asiassa eteenpäin, vaikka johti hallitusta. Sille, että Sote on tärkeämpi Keskustalle kuin muille puolueille, on ihan ymmärrettävä syy, jota minun ei tarvinne Sinulle sanoa, kun varmaan ymmärrät sen itsekin.
Rautavaaran sijoitus tuossa tutkimuksessa on ihan oikea - valitettavasti. Vuosikymmeniin minulla ei ollut sinne juuri yhteyksiä, mutta nyt toistakymmentä vuotta olen siellä joka kesä käynyt Rautavaarapäivillä, joissa aina on ollut kivaa ohjelmaa ja olen tavannut siellä useita lapsuustovereitanikin, joita tulee sinne muualta Suomesta ja Ruotsistakin, ei siellä Rautavaaralla enää heitä montakaan ole,
Näiden runsaan kymmenen vuoden aikana olen nähnyt kunnan selvää hiipumista edelleen. Kunnan väkilukukin on pudonnut runsaasta 2000:sta tuohon avauksessa toteamaani alle 1500:n. Kesäasukkaat kuitenkin kuulemma kasvattavat kunnan väkilukua melkoisesti. Siitä huolimatta kaupat ja muut palvelut ovat vähentyneet kirkonkylälläkin ja syrjäkylät ovat lähes autioituneet. Aikoja sitten on autioitunut lapsuuskotinikin, eikä minulla siellä ole muutakaan omaa majaa, vaan aina majoitun kirkonkylällä olevaan Hotelli Tiilikkaan, joka on kyllä ihan kiva paikka ja ainakin Rautavaara-päisien aikana siellä on myös iltakarkeloita.
Kirkonkylältä lähes 20 km:n päässä oleva Metsäkartano toimii tosin edelleen hienosti. Se vetää väkeä muualtakin, lähinnä retkeilystä kiinnostuneita turisteja mutta myös erilaisiin tapahtumiin, mm. rippikoululeireillä siellä on myös Stadin ja muun pääkaupunkiseudun nuoria. Onhan seillä myös laajempaakin mainetta saanut hieno nuorisosirkus;))
Viime kesänä en päässyt käymään Rautavaarapäivillä - tämä korona, pahus - mutta jos koronatilanne nyt sallii ja näissäkin voimissani pysyn, tänä kesänä aion siellä käydä.Sote-uudistusta on valmisteltu lähemmäs parikymmentä vuotta ja sitä valmisteltiin intohimoisesti myös Kataisen hallituksen aikana, jolloin kepu oli oppositiossa. Erimielisyyttä puolueiden välillä on ollut "vain" sen hallinnollisesta pohjasta ja yksityisen sektorin mukaan otosta.
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Sote-uudistusta on valmisteltu lähemmäs parikymmentä vuotta ja sitä valmisteltiin intohimoisesti myös Kataisen hallituksen aikana, jolloin kepu oli oppositiossa. Erimielisyyttä puolueiden välillä on ollut "vain" sen hallinnollisesta pohjasta ja yksityisen sektorin mukaan otosta.
Teksti tuli kahteen kertaan, kun ensimmäisen kerran lähettäessäni tuli punaisella teksti "Jokin meni pieleen" ja pyyntö lähettää uudelleen.
Anonyymi kirjoitti:
Sanot tavanneen rautavaarapäivillä muualta sinne tulevia lapsuustovereitasikin. Jaksavatko muutkin ikäsesi sinne muualta raahautua?
Kyllä heissä on ikäisiänikin, entisiä kansakoulutovereitani ja koulujen välisissä hiihto- ja yleisurheilukilpailuissa tuntemikseni tulleita. Useimmat heistä minua muutaman vuoden suorempia, mm. yksi serkkuni. Yksi on kyllä minua pari-kolme vuotta vanhempikin, lieneekö enää elossa, en tiedä.
On siellä ollut pari ”faitteriakin”, joista toisen kanssa palvelin samanaikaisesti Golanilla. On ollut myös lapsuuteni kotikylältäkin minua vuoden nuorempi tyttö, ensimmäinen tyttö, jonka pöksyihin pääsin. Tosin vain siten, että kun kotikyläni viiden-kuuden nuoren kanssa hiihtelimme yhdessä kuuden kilometrin koulumatkaamme, minulla tuli jostain syystä kärhää tuon tytön kanssa ja kaadoin hänet hankeen ja työnsin vielä lunta hänen hameensa alta paljastuneisiin pöksyihinsä;))
No, ei siitä ikävyyksiä tullut tuon jo silloin oikein hyvännäköisen tytön kanssa ja kyllä hän edelleen sen tapahtumaan naurulla muistaa. Hän miehineen - joka on ikäiseni ja rippikoulutovereitani - on asunut jo 1970-luvun alkupuolelta asti Ruotsissa, mutta kesäasuntona heillä siellä on rouvan lapsuuskodin paikalle hänen vanhemman veljensä myöhemmin rakentama oikein hienokin talo yhtä hienoksi laitetussa pihapiirissä.
Nyt saanee riittää muisteloni Rautavaaralta, kun sieltä maailmalle lähdöstäni tulee syksyllä jo 70 vuotta.Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Sote-uudistusta on valmisteltu lähemmäs parikymmentä vuotta ja sitä valmisteltiin intohimoisesti myös Kataisen hallituksen aikana, jolloin kepu oli oppositiossa. Erimielisyyttä puolueiden välillä on ollut "vain" sen hallinnollisesta pohjasta ja yksityisen sektorin mukaan otosta.
Jep. Olkoon sitten niin kuin sanota ja niinhän taitaa ollakin, mutta ei mihinkään päästä siitä, etteikö se Sote olisi tärkeämpi Keskustalle kuin millekään muulle puolueelle. Jos niin ei olisi, miksi juuri Keskusta on sitä on niin kovin esillä pitänyt?
- Anonyymi
kapi_ kirjoitti:
Jep. Olkoon sitten niin kuin sanota ja niinhän taitaa ollakin, mutta ei mihinkään päästä siitä, etteikö se Sote olisi tärkeämpi Keskustalle kuin millekään muulle puolueelle. Jos niin ei olisi, miksi juuri Keskusta on sitä on niin kovin esillä pitänyt?
Nyt vihreät ja demarit pitää sotea tärkeänä. Vasemmistoliitto ei niinkään, mutta sanoi hyväksyvänsä reunaehdoin. keskusta nyt vähän toppuuttelee, ettei veroja laittaa maakuntiin niin kuin SDP esittänyt.
Eilen palstan jättäessäni sanoin: ”Nyt saanee riittää muisteloni Rautavaaralta, kun sieltä maailmalle lähdöstäni tulee syksyllä jo 70 vuotta”. Mieleeni tuli nyt niin hauska muisto, että se täytyy kertoa:
Valion isännöitsijänä ollessani täytin 01.07.1995 60 vuotta. Siitä oli ilmoitus Valiolainen lehdessä ja siinä mainittiin synnyinkunnakseni Rautavaara. Valiolaisten osuusmeijerien johdossa olevista maidontuottajista koostuvan hallituksen puheenjohtaja oli silloin Ilmari T. Varpaisjärveltä. Tuon ilmoituksen luettuaan hän tuli työhuoneeseeni käsi ojossa minua onnittelemaan ja tokaisi: ”sinä oot syntyjäsi Raatavoaren poekia, mistä päin sieltä”?
Vastasin: ”Rautavaaran ja Varpaisjärven rajana kulkevan Tiilikanjoen rannasta kohoavalta Tervamäeltä, tiedätkö paikan?” ”Jo tok hyvinnii”, vastasi Ilmari, ”nuorena miehenä olin sen saloilla mehtätöissä, hevosella tukinajossa, Tiilikanjokisuun kämpällä asuttiin”. Ja jatkoi: ”Eihän sinne kotoani Korpisilta oo salojen poikki suoraan kuin vähä toestakymmentä kilometriä”. Ilmarin komea kotitila oli siis Varpaisjärven Korpijärveltä, jota puhekielessä kutsuttiin Korpisiksi.
Joo, olin minäkin jo poikasena siellä Korpisilla käynyt, ukin kanssa aina kesäisin sepässä viikatteita taottamassa, salojen poikki kinttupolkuja tallustellen. Joskus 1960-luvun lopulla rakennettiin Rautavaara-Iisalmi maantieltä lähtevä ja Varpaisjärven Palosille (lähelle Korpisia) päättyvä päättyvä maantie. osin vain hiekkatie, jolle Tiilikanjoen joen Tervakosken yli rakennettiin silta. Tie kulki Tervamäen laitaa ja siltä autokelpoiset tiet jokaiseen yhdeksään silloiseen asuintaloon Tervamäellä.
Tien rakentamisen jälkeen varmaan useimmat talot hankkivat auton ja nuoremmat moottoripyöriä. Ne tiet ovat edelleen ajokelpoisina Tervamäelläkin, vaikka siellä enää kolmessa talossa pysyvästi asutaan ja kahta käytetään kesämökkinä, täysin autioituneita on taloja on kaksi - niin lapsuuskotinikin - ja kaksi on kokonaan purettu. Kehityssuunta siis Tervamäellä kuten muuallakin Rautavaaralla on ollut kovin huono, ja valitettavasti se sama kehityssuunta lienee varsin yleinen muuallakin ns. Kepulandiassa.
Tämä avaukseni oli muuten pudonnut jo toisen sivun hännille, kun eräillä - varsinkin muutamalla - näkyy olleen paljon kovin tärkeää sanottavaa;))- Anonyymi
Se Ilmari T oli kepuisäntä. Kepuisännät johti Valiota. Jos olisi tienneet että olit demari, et olisi kauan saanut isänöitsijänä olla.
Anonyymi kirjoitti:
Se Ilmari T oli kepuisäntä. Kepuisännät johti Valiota. Jos olisi tienneet että olit demari, et olisi kauan saanut isänöitsijänä olla.
Joo, Valion hallitus kuten hallintoneuvostokin koostui osuusmeijerien johtohenkilöistä, varmaan suurin osa heistä ”kepuisäntiä”, sinun käyttämääsi nimittelyä lainaten. Valion palkatussa johdossa ei kyllä niitä kepuisäntiä ollut. Ainoa palkattuun johtoon kuuluva hallituksen jäsen taisi olla vain toimitusjohtajamme.
Kerran, kun hallitusta oli taas uudistettu, oli Hesarissa juttu, jossa lueteltiin kaikki hallituksen jäsenet ja perässä hänen omistamiensa lehmien määrä. Paljon niitä lehmä kullakin oli. ”Niilo M. Kortesjärvi, 40 lehmää… Ilmari T. Varpaisjärvi, 24 lehmää… jne. ja lopuksi Matti K. Helsinki, ei yhtään lehmää. Matti K. oli silloin toimitusjohtajamme.
Isännöintialueeni (Pääkonttori, Tutkimus- ja tuotekehityskeskus, Atk-keskus ym.) yli 600:n palkatun henkilöstön keskuudessa kenenkään puoluepoliittiset näkemykset eivät juuri koskaan esille tulleet. Meillä kaikilla oli ihan tarpeeksi ajateltavaa ja puhuttavaa töistämme, joissa koetimme toimia työnantajamme parhaaksi ja samalla tietysti myös omaksi parhaaksemme.
Minä olin ollut sotilasvaiheessani v. 1972 kuntavaaliehdokkaana demarien listoilla (sitoutumattomana toki), mutta en minä itseäni mitenkään demariksi valiolaisaikanani kokenut, vaikka Lipposta vielä äänestelinkin. Myöhemmin olen äänestellyt useammin kokoomuksen ehdokasta, mutta en koe itseäni kokoomuslaiseksikaan. Vaikka tälläkin avauksella annan tunnustusta Keskustalle, en ole kepulainenkaan. Olen puolueista täysin riippumaton ja roikkumaton - paitsi teidän eräiden mielikuvituksessanne.- Anonyymi
Ja ihan oikeiden isännöitsijöidenkin rinnalla.
Huomaan, että eräs on laittanut saman avauksensa (Noistakin sama kuka keulilla) 14 kertaa. Tarkoituksensa ei liene ollut tuhota palstaa sitä tuollaisella täyttämällä, vaan johtuu varmaan siitä, että kun tänne laittaa jotakin, aina tulee kehotus "yrityksesi epäonnistui, yritä uudestaan". Kun sellainen kehotus tuli minulle eilen, silloin minultakin tuli sama viesti kahteen kertaan. Sellainen kehotus tulee edelleen, mutta en noudata kehotusta ja viestini on silti aina mennyt perille.
Järjestelmässä on nyt siis jokin vika, joka palstojen ylläpidon täytyisi välittömästi korjata.Olen tällä avauksellani puhunut paljon synnyin- ja lapsuuspitäjästäni Rautavaarasta. Puhunpa vielä kerran:
Ihmettelen, miten pitäjä tuollaisellakin väestökadolla on voinut pitää itsenäisyytensä. Sen naapurikunnista Valtimo on liittynyt Nurmekseen, Varpaisjärvi Lapinlahteen, Säyneinen ensin Juankoskeen ja Juankoski on sittemmin Kuopioon, johon on liittynyt myös entinen suurkunta Nilsiä, jonka länsilaidasta tuli aikoinaan Rautavaarankin länsiosa - itäosa tuli Nurmeksen kunnasta.
Alueeltaan suuren Rautavaaran naapureista taitavat olla vielä itsenäisinä kuntina pohjoinen naapuri Sotkamo, kaakkoinen naapuri Juuka ja luoteinen naapuri Sonkajärvi - joka lienee käytännössä jo ”naimisissa” Iisalmen kanssa.
Täytyy sanoa, että kovin sitkeitä ja itsenäisyydenhaluisia ovat ne sinne vielä jääneet rautavaaralaiset! Jo 16-vuotiaana itseni kai kyllin hyvin tuntien ymmärsin, että minulla sellaista sitkeyttä ei olisi, joten lähdin sieltä laajemmalle maailmalle, jossa vähemmälläkin sitkeydellä voi pärjätä elämässään.
Nyt saa minulta jäädä enemmälle käsittelylle Rautavaara ja kaikki muukin tänä iltana. Tämän sanomista pidin kuitenkin niin tärkeänä, että sen sanoakseni kaivoin esille tämän avaukseni, joka oli pudonnut jo kolmannen sivun hännille, kun eräillä on ollut paljon tärkeämpää sanottavaa niin, että sen on toistanut kymmenkunta kertaa.
Öitä!Korjaus tähän: "Nilsiä, jonka länsilaidasta tuli aikoinaan Rautavaarankin länsiosa" . Tietenkin se oli Nilsiän itälaitaa, josta tuli Rautavaaran länsiosa.
Ihmettelet, miten Rautavaara on voinut pitää itsenäisyytensä. Olisiko kunnan oman tahdon lisäksi syynä sekin, että mikään naapurikunnista ei ole ollut kiinnostunut edes esittämään Rautavaaran liittämistä alueisiinsa? Mitä ne sillä tekisivät?
- Anonyymi
Nukkumaanmenoaikasi jo.
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Ihmettelet, miten Rautavaara on voinut pitää itsenäisyytensä. Olisiko kunnan oman tahdon lisäksi syynä sekin, että mikään naapurikunnista ei ole ollut kiinnostunut edes esittämään Rautavaaran liittämistä alueisiinsa? Mitä ne sillä tekisivät?
Tässä jo iltapesuilla käytyäni - saunon vasta huomenna, kun torstaina saunoin viimeksi - tulin ehkä iltadrinkkinikin vaikutuksesta vielä täällä pistäytymään.
Kysymyksesi on aiheellinen. Olen jopa taipuvainen näkemyksesi todenmukaisuuteen. Huolimatta siitä, että joskus lähes kymmenen vuotta sitten Rautavaara-päivien avajaisissa silloinen kunnanjohtaja piti palopuheen, jossa sanoi, että Rautavaaraa on kosittu idästä ja lännestä (viittasi kai Nurmekseen ja silloin vielä itsenäiseen Nilsiään), mutta aina me olemme niille rukkaset antaneet ja niin tulemme tekemään edelleen.
Nykytilanteessa saattaa olla ja luultavasti onkin niin, että Rautavaaralla ei ole enää kosijoita. Harmi sinänsä, sillä laajasta pitäjästä kyllä edelleen löytyy paljon mm. luonnonkauneutta, mutta ehkä onkin hyvä, että sitä ei ole asutus pilaamassa vaan se jää lähinnä retkeilijöiden ihailtavaksi.
Nyt jo toistamiseen Öitä ja eikä ihan pikaisiin näkemiin, kun lähipäivinä on muuta, ei vain mukavaa vaan tähän terveystilanteeseeni liittyvää.kapi_ kirjoitti:
Tässä jo iltapesuilla käytyäni - saunon vasta huomenna, kun torstaina saunoin viimeksi - tulin ehkä iltadrinkkinikin vaikutuksesta vielä täällä pistäytymään.
Kysymyksesi on aiheellinen. Olen jopa taipuvainen näkemyksesi todenmukaisuuteen. Huolimatta siitä, että joskus lähes kymmenen vuotta sitten Rautavaara-päivien avajaisissa silloinen kunnanjohtaja piti palopuheen, jossa sanoi, että Rautavaaraa on kosittu idästä ja lännestä (viittasi kai Nurmekseen ja silloin vielä itsenäiseen Nilsiään), mutta aina me olemme niille rukkaset antaneet ja niin tulemme tekemään edelleen.
Nykytilanteessa saattaa olla ja luultavasti onkin niin, että Rautavaaralla ei ole enää kosijoita. Harmi sinänsä, sillä laajasta pitäjästä kyllä edelleen löytyy paljon mm. luonnonkauneutta, mutta ehkä onkin hyvä, että sitä ei ole asutus pilaamassa vaan se jää lähinnä retkeilijöiden ihailtavaksi.
Nyt jo toistamiseen Öitä ja eikä ihan pikaisiin näkemiin, kun lähipäivinä on muuta, ei vain mukavaa vaan tähän terveystilanteeseeni liittyvää.Haluan vielä täydentää edellistä vähän pirullistakin heittoani vakavammassa mielessä toteamalla, että jo yli kymmenen vuotta sitten virkamiehet alkoivat maakuntakaavoja laatiessaan karsastaa uusien tonttien kaavoittamista kauaksi työpaikkakeskittymistä. Ilmastonmuutoksen torjunta yksityisautoilua välttämällä olivat jo silloin vahvasti esillä. Rautavaaran kunnanjohtaja tiesi varmasti tilanteen, joten en usko hänen olleen ihan vakavissaan ainakaan Nurmeksen kosimisen suhteen, vaan pelänneen, että kuntaliitos vie viimeisetkin mahdollisuudet saada tontteja Rautavaaralle.
Viimeisen vuoden aikana korona on lisännyt kiinnostusta rakentaa asuntoja tiheiden asutusryppäiden ulkopuolelle, joten miksipä ei Rautavaarallekin voisi tulla uusia perheitä.- Anonyymi
kapi_ kirjoitti:
Tässä jo iltapesuilla käytyäni - saunon vasta huomenna, kun torstaina saunoin viimeksi - tulin ehkä iltadrinkkinikin vaikutuksesta vielä täällä pistäytymään.
Kysymyksesi on aiheellinen. Olen jopa taipuvainen näkemyksesi todenmukaisuuteen. Huolimatta siitä, että joskus lähes kymmenen vuotta sitten Rautavaara-päivien avajaisissa silloinen kunnanjohtaja piti palopuheen, jossa sanoi, että Rautavaaraa on kosittu idästä ja lännestä (viittasi kai Nurmekseen ja silloin vielä itsenäiseen Nilsiään), mutta aina me olemme niille rukkaset antaneet ja niin tulemme tekemään edelleen.
Nykytilanteessa saattaa olla ja luultavasti onkin niin, että Rautavaaralla ei ole enää kosijoita. Harmi sinänsä, sillä laajasta pitäjästä kyllä edelleen löytyy paljon mm. luonnonkauneutta, mutta ehkä onkin hyvä, että sitä ei ole asutus pilaamassa vaan se jää lähinnä retkeilijöiden ihailtavaksi.
Nyt jo toistamiseen Öitä ja eikä ihan pikaisiin näkemiin, kun lähipäivinä on muuta, ei vain mukavaa vaan tähän terveystilanteeseeni liittyvää.Kaunista seutua Rautavaara on ja komeita vaaroja, puhumattakaan vesistöistä.
- Anonyymi
heh hehe
Kapi ja Pysty yrittää niin tosissaan selitellä. Kuin heidän selittelyillään tämä kummenisi, kun laaja maa ja nuoret menee kaupunkeihin, samoin vanhempi väki palvelujen äärelle.
Ei silloin itäkolkissa maata ole enää asukkaita, että turha sitä ihmetellä. Maassa pitäisi 10x asukasmäärä jos maa olisi enemmän asuttu, ja suhtauminen asumiseen ja elämiseen olla erilainen, ei aina odottaa valmista. Niin silmiä hivelevän kaunista kuin onkin sielläkin Kapin synnyinkunnassa, olen siellä kivelläkin käynyt, joka nähtävyytenä, mutta sellaiset yleensä riittää kertakäynteihin. - Anonyymi
Laitappa Korhonen tänne se Rautavaara -laulusi sanoitus, sillä se oli mainio. Se kilpailusanoitus oli ihan ok, vaikka ei voittanutkaan, mutta se pilaversio oli ihan briljantti.
Laita sanat ihan näin yleisön pyynnöstä!Jaa, olenko laittanut tännekin ne Rautavaaratangon sanoitukseni? Se kilpailu taisi olla jo 1999. Sävellyksen sain netistä ja lähetin sanoituksen kilpailuun, jossa sijoituin toiseksi ja sain pienen rahapalkinnon. Minun sanoituksenihan kertoi Rautavaaralla kävijän näkemyksistä, voittanut sanoitus rautavaaralaisnuorten näkemyksistä, keskiössä nuori rautavaaralainen kaunotar ja nuorukaisten ihastuksesta häneen. On minulla se tango kasetilla, orkesterin ja solistin esittämänä. Ei se ole tainnut saada suurta kuuluisuutta, en sitä ole kuullut edes Rautavaarapäivilläkään esitettävän.
Joo, kirjoittelinhan sitten tangoon toisen sanoituksen, joka ehkä paremmin kuvasi todellisia näkemyksiäni Rautavaarasta. Laitanpa nyt sitten molemmat sanoitukseni tämän jatkoksi.kapi_ kirjoitti:
Jaa, olenko laittanut tännekin ne Rautavaaratangon sanoitukseni? Se kilpailu taisi olla jo 1999. Sävellyksen sain netistä ja lähetin sanoituksen kilpailuun, jossa sijoituin toiseksi ja sain pienen rahapalkinnon. Minun sanoituksenihan kertoi Rautavaaralla kävijän näkemyksistä, voittanut sanoitus rautavaaralaisnuorten näkemyksistä, keskiössä nuori rautavaaralainen kaunotar ja nuorukaisten ihastuksesta häneen. On minulla se tango kasetilla, orkesterin ja solistin esittämänä. Ei se ole tainnut saada suurta kuuluisuutta, en sitä ole kuullut edes Rautavaarapäivilläkään esitettävän.
Joo, kirjoittelinhan sitten tangoon toisen sanoituksen, joka ehkä paremmin kuvasi todellisia näkemyksiäni Rautavaarasta. Laitanpa nyt sitten molemmat sanoitukseni tämän jatkoksi.RAUTAVAARA-TANGO I säv. Pentti Ilmonen
san. ”Satunnaislyyrikko”
Taas Rautavaaraa kohti tieni kulkee,
sen korpimaille kaipuuni vie.
Se kaiken muun pois mielestäni sulkee -
jo päättyy kiire ja ruuhkainen tie!
Nyt laelta vaaran katse kauas kantaa,
tuoll` salot siintää alla autereen,
ja vetten välkkeen takaa taivaanrantaa
vyöttävät vaarat nuo varjoineen!
Ja pitkospuinen polku rantaan johtaa
suopursun tuoksuun, veen solinaan.
Pois jää nyt muu, kun kulkijaa näin kohtaa
ykseys ihmisen, luonnon ja maan!
Mä Rautavaaran vangiks` jään myös silloin
kun syksy kunnaitaan kirjavoi,
tai hohde hangen sineen kun käy illoin,
tai kuu kun talvisen yön hopeoi.
Jos tuisku tuivertaen soillaan soittaa
ja halla hyytäin korpein kuusiin lyö,
niin kevät keijuineen taas talven voittaa,
pian tulvii tuoksujaan kesäyö!
Matkaanpa maillaan syksyin taikka keväin,
tai kesin, talvin, niin tiedän sen,
ett` matkaltain taas palaan uusin eväin:
ne Rautavaaralta saan - täältä en!
Niin mennyt oot syvälle sydänalaan,
ett` lähdettyäin jään ikävään -
Mua kantakoot taas muistot, kunnes palaan!
Kai Rautavaaralle kerran viel` jään!
(”enkelikuoro” taustalla: Oi, Rautavaara, vapaa-ajan kunta, mä siitä valveillakin näen unta - - -)
RAUTAVAARA-TANGO II säv. Pentti Ilmonen
san. ”Inhorealisti”
On Rautavaara ”keskellä ei mitään” -
se siitä parhaiten tiedetään.
Siell` ihannoiden katsottu on itään -
lähdetty länteen on ja etelään.
Nyt tyhjät töllit alakuloisina
katsovat mäeltään mustin ikkunoin,
ja pihapiirit hoitamattomina
rehottaa horsmin ja pensastoin.
Pensaikot peittävät myös pikkupellot,
työn äänet kaikki on vaienneet;
Ei lapset melskaa, helky karjankellot,
on lehmipolutkin jo umpeutuneet.
Voi, Rautavaara, kuinka jamaan tuohon
oot joutunutkaan? Ja onko niin,
ett` sinne jäätkin surkeuden suohon,
tuudittuneena turhiin unelmiin?
Nyt joutojoukko kasvaa ilman työtä,
kun kaljan kanssa aikaa tapetaan;
elämä on kuin unetonta yötä -
koittaako aamunkoi milloinkaan?
Ja kunta markkinoi vain vapaa-aikaa!
Sitäkö lisää viel` tarvitaan?
Oi, Rautavaara, kuule kellot kaikaa
ja joutsenlauluas` jo lauletaan!
On mulla syytä onneani kiittää,
ett` sieltä pääsin pois aikanaan!
Nyt tahdon kiittimeni yhteen liittää
ja pyytää: poissa kai ollakin saan!
(”enkelikuoro”: Voi, Rautavaara, vapaa-ajan kunta, elämä siellä on kuin pahaa unta - - -)- Anonyymi
kapi_ kirjoitti:
Jaa, olenko laittanut tännekin ne Rautavaaratangon sanoitukseni? Se kilpailu taisi olla jo 1999. Sävellyksen sain netistä ja lähetin sanoituksen kilpailuun, jossa sijoituin toiseksi ja sain pienen rahapalkinnon. Minun sanoituksenihan kertoi Rautavaaralla kävijän näkemyksistä, voittanut sanoitus rautavaaralaisnuorten näkemyksistä, keskiössä nuori rautavaaralainen kaunotar ja nuorukaisten ihastuksesta häneen. On minulla se tango kasetilla, orkesterin ja solistin esittämänä. Ei se ole tainnut saada suurta kuuluisuutta, en sitä ole kuullut edes Rautavaarapäivilläkään esitettävän.
Joo, kirjoittelinhan sitten tangoon toisen sanoituksen, joka ehkä paremmin kuvasi todellisia näkemyksiäni Rautavaarasta. Laitanpa nyt sitten molemmat sanoitukseni tämän jatkoksi.On sulla sana hallussa. Voisit julkaista runojasi muuallakin kuin täällä.
kapi_ kirjoitti:
RAUTAVAARA-TANGO I säv. Pentti Ilmonen
san. ”Satunnaislyyrikko”
Taas Rautavaaraa kohti tieni kulkee,
sen korpimaille kaipuuni vie.
Se kaiken muun pois mielestäni sulkee -
jo päättyy kiire ja ruuhkainen tie!
Nyt laelta vaaran katse kauas kantaa,
tuoll` salot siintää alla autereen,
ja vetten välkkeen takaa taivaanrantaa
vyöttävät vaarat nuo varjoineen!
Ja pitkospuinen polku rantaan johtaa
suopursun tuoksuun, veen solinaan.
Pois jää nyt muu, kun kulkijaa näin kohtaa
ykseys ihmisen, luonnon ja maan!
Mä Rautavaaran vangiks` jään myös silloin
kun syksy kunnaitaan kirjavoi,
tai hohde hangen sineen kun käy illoin,
tai kuu kun talvisen yön hopeoi.
Jos tuisku tuivertaen soillaan soittaa
ja halla hyytäin korpein kuusiin lyö,
niin kevät keijuineen taas talven voittaa,
pian tulvii tuoksujaan kesäyö!
Matkaanpa maillaan syksyin taikka keväin,
tai kesin, talvin, niin tiedän sen,
ett` matkaltain taas palaan uusin eväin:
ne Rautavaaralta saan - täältä en!
Niin mennyt oot syvälle sydänalaan,
ett` lähdettyäin jään ikävään -
Mua kantakoot taas muistot, kunnes palaan!
Kai Rautavaaralle kerran viel` jään!
(”enkelikuoro” taustalla: Oi, Rautavaara, vapaa-ajan kunta, mä siitä valveillakin näen unta - - -)
RAUTAVAARA-TANGO II säv. Pentti Ilmonen
san. ”Inhorealisti”
On Rautavaara ”keskellä ei mitään” -
se siitä parhaiten tiedetään.
Siell` ihannoiden katsottu on itään -
lähdetty länteen on ja etelään.
Nyt tyhjät töllit alakuloisina
katsovat mäeltään mustin ikkunoin,
ja pihapiirit hoitamattomina
rehottaa horsmin ja pensastoin.
Pensaikot peittävät myös pikkupellot,
työn äänet kaikki on vaienneet;
Ei lapset melskaa, helky karjankellot,
on lehmipolutkin jo umpeutuneet.
Voi, Rautavaara, kuinka jamaan tuohon
oot joutunutkaan? Ja onko niin,
ett` sinne jäätkin surkeuden suohon,
tuudittuneena turhiin unelmiin?
Nyt joutojoukko kasvaa ilman työtä,
kun kaljan kanssa aikaa tapetaan;
elämä on kuin unetonta yötä -
koittaako aamunkoi milloinkaan?
Ja kunta markkinoi vain vapaa-aikaa!
Sitäkö lisää viel` tarvitaan?
Oi, Rautavaara, kuule kellot kaikaa
ja joutsenlauluas` jo lauletaan!
On mulla syytä onneani kiittää,
ett` sieltä pääsin pois aikanaan!
Nyt tahdon kiittimeni yhteen liittää
ja pyytää: poissa kai ollakin saan!
(”enkelikuoro”: Voi, Rautavaara, vapaa-ajan kunta, elämä siellä on kuin pahaa unta - - -)Täytyy vielä palata tuohon Rautavaara-tangoon, kun kovin väärin tuossa edellä muistin sen kilpailun ajankohdan. Se oli siis jo v. 1991, jolloin tein tuon edellä ensimmäisenä olevan sanoituksen. V. 2001 tapahtui sitten niin kuin puhun tässä, jonka löysin arkistostani (nuo molemmat sanoitukset ovat siis tuossa edellä):
RAUTAVAARA-TANGO
Rautavaaran kunta julisti vuonna 1991 Rautavaara-tangon sanoituskilpailun. Tangolla oli tarkoitus tukea kunnan tunnetuksi tekemiseen ja matkailuelinkeinon edistämiseen tähtäävää kampanjaa ”Rautavaara - vapaa-ajan kunta”. Huomasin tästä ilmoituksen lehdessä ja ilmoittauduin kilpailuun. Sain kunnalta nauhurikasetin, jolla oli Pentti Ilmosen sävellys, johon sanat tuli laatia. Edelleen hallussani oleva sävelmä on oikein melodinen, hyvin sopiva romanttista sanoitusta varten. Niinpä koetin sovittaa sanoituksen sävelmän luonteeseen tavoitellen hieman samaa tunnelmaa kuin esim. lukuisissa Lapin aiheisissa laulelmissa ja iskelmissä. Tuo sanoitus on oheisena (sivu 2).
Sijoituin kilpailussa toiseksi. Sain pienen rahapalkinnon (muistaakseni 300 mk) ja kunnan esiteaineistoa. Pyynnöstäni sain kunnan kulttuurisihteerin lähettämänä myös voittaneen sanoituksen. Se lienee tarkoitettu humoristiseksi, mutta minusta se oli varsin tökerö tekele. Sen antamalla viestillä Rautavaaran vetovoima tuskin olisi kasvanut. Siinä ei liioin ollut sellaista runomittaa, jolla se olisi taipunut laulettavaksi annetulla sävelmällä. Eipä siitä ole tainnut tulla ”hittiä”. Olisikohan tästä omastani tullut? Ei kai, vaikka tämän kyllä voi laulaa tuolla sävelellä, ja onhan siinä myös sitä sentimentaalisuutta, mikä suomalaisessa tangossa yleensä tehoaa!!!
Unohdin pian koko asian mielestäni. Kun äsken, kymmenen vuotta tuota kilpailua myöhemmin, siivosin arkistoani, sain käsiini tuon jo unohtamani sanoituksen. Nyt se kyllä kuulostaa kovin siirappimaiselta eikä tunnu oikein totuudenmukaiseltakaan. Siksipä tekaisin melkein siltä istumalta uuden, proosallisemman, edelliselle tekeleelleni varsin vastakohtaisen sanoituksen. Sekin on oheisena (sivu 3). Tässäpä siis kaksi erilaista näkökulmaa Rautavaaraan; ehkä molemmat yhtä oikeita - tai yhtä vääriä. Todellisuus lienee jossakin näiden välillä, samoin kai sisimmät tuntoni synnyinkuntaani kohtaan. Lähetin tämänkin Rautavaaran kulttuurisihteerille. Tätä ei varmaankaan käytetä kunnan mainostamiseen, enkä odota tästä palkintoa; toivottavasti en sentään saa haastetta oikeuteen!- Anonyymi
kapi_ kirjoitti:
Täytyy vielä palata tuohon Rautavaara-tangoon, kun kovin väärin tuossa edellä muistin sen kilpailun ajankohdan. Se oli siis jo v. 1991, jolloin tein tuon edellä ensimmäisenä olevan sanoituksen. V. 2001 tapahtui sitten niin kuin puhun tässä, jonka löysin arkistostani (nuo molemmat sanoitukset ovat siis tuossa edellä):
RAUTAVAARA-TANGO
Rautavaaran kunta julisti vuonna 1991 Rautavaara-tangon sanoituskilpailun. Tangolla oli tarkoitus tukea kunnan tunnetuksi tekemiseen ja matkailuelinkeinon edistämiseen tähtäävää kampanjaa ”Rautavaara - vapaa-ajan kunta”. Huomasin tästä ilmoituksen lehdessä ja ilmoittauduin kilpailuun. Sain kunnalta nauhurikasetin, jolla oli Pentti Ilmosen sävellys, johon sanat tuli laatia. Edelleen hallussani oleva sävelmä on oikein melodinen, hyvin sopiva romanttista sanoitusta varten. Niinpä koetin sovittaa sanoituksen sävelmän luonteeseen tavoitellen hieman samaa tunnelmaa kuin esim. lukuisissa Lapin aiheisissa laulelmissa ja iskelmissä. Tuo sanoitus on oheisena (sivu 2).
Sijoituin kilpailussa toiseksi. Sain pienen rahapalkinnon (muistaakseni 300 mk) ja kunnan esiteaineistoa. Pyynnöstäni sain kunnan kulttuurisihteerin lähettämänä myös voittaneen sanoituksen. Se lienee tarkoitettu humoristiseksi, mutta minusta se oli varsin tökerö tekele. Sen antamalla viestillä Rautavaaran vetovoima tuskin olisi kasvanut. Siinä ei liioin ollut sellaista runomittaa, jolla se olisi taipunut laulettavaksi annetulla sävelmällä. Eipä siitä ole tainnut tulla ”hittiä”. Olisikohan tästä omastani tullut? Ei kai, vaikka tämän kyllä voi laulaa tuolla sävelellä, ja onhan siinä myös sitä sentimentaalisuutta, mikä suomalaisessa tangossa yleensä tehoaa!!!
Unohdin pian koko asian mielestäni. Kun äsken, kymmenen vuotta tuota kilpailua myöhemmin, siivosin arkistoani, sain käsiini tuon jo unohtamani sanoituksen. Nyt se kyllä kuulostaa kovin siirappimaiselta eikä tunnu oikein totuudenmukaiseltakaan. Siksipä tekaisin melkein siltä istumalta uuden, proosallisemman, edelliselle tekeleelleni varsin vastakohtaisen sanoituksen. Sekin on oheisena (sivu 3). Tässäpä siis kaksi erilaista näkökulmaa Rautavaaraan; ehkä molemmat yhtä oikeita - tai yhtä vääriä. Todellisuus lienee jossakin näiden välillä, samoin kai sisimmät tuntoni synnyinkuntaani kohtaan. Lähetin tämänkin Rautavaaran kulttuurisihteerille. Tätä ei varmaankaan käytetä kunnan mainostamiseen, enkä odota tästä palkintoa; toivottavasti en sentään saa haastetta oikeuteen!Ilmeisesti tuossa sanoituskisassa oli kaksi osanottajaa, ja ylsit komeasti toiseksi.
Tosiaan siirappinen, tai paremminkin hyvin naivi ja kloseinen, tuo teksti on, joten kehnompikin sanoitus on pystynyt sen kisan voittamaan, aivan kuten kirjoitat.
Julkaisit täällä (taas kerran) viikko pari sitten jonkun kurssijuhlapuheesi, jossa oli sama kliseinen ja naivi perusvire. Näyttää olevan tavaramerkkisi. Onko se tarkoitushakuista vaiko vain ymmärtämättömyyttä, ja kliseillä koetat hoitaa homman kun tekstiä ei synny luonnostaan. kapi_ kirjoitti:
Täytyy vielä palata tuohon Rautavaara-tangoon, kun kovin väärin tuossa edellä muistin sen kilpailun ajankohdan. Se oli siis jo v. 1991, jolloin tein tuon edellä ensimmäisenä olevan sanoituksen. V. 2001 tapahtui sitten niin kuin puhun tässä, jonka löysin arkistostani (nuo molemmat sanoitukset ovat siis tuossa edellä):
RAUTAVAARA-TANGO
Rautavaaran kunta julisti vuonna 1991 Rautavaara-tangon sanoituskilpailun. Tangolla oli tarkoitus tukea kunnan tunnetuksi tekemiseen ja matkailuelinkeinon edistämiseen tähtäävää kampanjaa ”Rautavaara - vapaa-ajan kunta”. Huomasin tästä ilmoituksen lehdessä ja ilmoittauduin kilpailuun. Sain kunnalta nauhurikasetin, jolla oli Pentti Ilmosen sävellys, johon sanat tuli laatia. Edelleen hallussani oleva sävelmä on oikein melodinen, hyvin sopiva romanttista sanoitusta varten. Niinpä koetin sovittaa sanoituksen sävelmän luonteeseen tavoitellen hieman samaa tunnelmaa kuin esim. lukuisissa Lapin aiheisissa laulelmissa ja iskelmissä. Tuo sanoitus on oheisena (sivu 2).
Sijoituin kilpailussa toiseksi. Sain pienen rahapalkinnon (muistaakseni 300 mk) ja kunnan esiteaineistoa. Pyynnöstäni sain kunnan kulttuurisihteerin lähettämänä myös voittaneen sanoituksen. Se lienee tarkoitettu humoristiseksi, mutta minusta se oli varsin tökerö tekele. Sen antamalla viestillä Rautavaaran vetovoima tuskin olisi kasvanut. Siinä ei liioin ollut sellaista runomittaa, jolla se olisi taipunut laulettavaksi annetulla sävelmällä. Eipä siitä ole tainnut tulla ”hittiä”. Olisikohan tästä omastani tullut? Ei kai, vaikka tämän kyllä voi laulaa tuolla sävelellä, ja onhan siinä myös sitä sentimentaalisuutta, mikä suomalaisessa tangossa yleensä tehoaa!!!
Unohdin pian koko asian mielestäni. Kun äsken, kymmenen vuotta tuota kilpailua myöhemmin, siivosin arkistoani, sain käsiini tuon jo unohtamani sanoituksen. Nyt se kyllä kuulostaa kovin siirappimaiselta eikä tunnu oikein totuudenmukaiseltakaan. Siksipä tekaisin melkein siltä istumalta uuden, proosallisemman, edelliselle tekeleelleni varsin vastakohtaisen sanoituksen. Sekin on oheisena (sivu 3). Tässäpä siis kaksi erilaista näkökulmaa Rautavaaraan; ehkä molemmat yhtä oikeita - tai yhtä vääriä. Todellisuus lienee jossakin näiden välillä, samoin kai sisimmät tuntoni synnyinkuntaani kohtaan. Lähetin tämänkin Rautavaaran kulttuurisihteerille. Tätä ei varmaankaan käytetä kunnan mainostamiseen, enkä odota tästä palkintoa; toivottavasti en sentään saa haastetta oikeuteen!Vielä täytyy antaa lisäselitystä edellisiin:
Rautavaara tuolloin, 1990-luvun alussa markkinoi itseään vapaa-ajan kuntana. Valtakunnallisessa mediassakin, ja suurin mainoskyltein paikanpäällä, näin niitä kesällä 2001 Rautavaaralla vieraillessani. Silloin vielä täysin hyväksyin sen markkinoinnin ja tein tuon ensimmäisen - eli kilpailuun osallistuneen - sanoitukseni lähes vilpittömin mielin.
Myöhemmin joka kesä Rautavaaralla vieraillessani näin kunnan hiipumista ja kun tuo 10 vuotta sitten tekemäni sanoitus oli minulla tallella, ”pikku piru” iski minuun ja sai tekemään tuon toisen sanoituksen ja lähettämään senkin vielä kunnalle, vaikka se Rautavaara-tango oli saanut jo kymmenen vuotta sitten sanoituksensa siitä voittaneesta ehdotuksesta eikä sitä kai enää tuolloin, siis v. 2001 missään esitetty.kapi_ kirjoitti:
Vielä täytyy antaa lisäselitystä edellisiin:
Rautavaara tuolloin, 1990-luvun alussa markkinoi itseään vapaa-ajan kuntana. Valtakunnallisessa mediassakin, ja suurin mainoskyltein paikanpäällä, näin niitä kesällä 2001 Rautavaaralla vieraillessani. Silloin vielä täysin hyväksyin sen markkinoinnin ja tein tuon ensimmäisen - eli kilpailuun osallistuneen - sanoitukseni lähes vilpittömin mielin.
Myöhemmin joka kesä Rautavaaralla vieraillessani näin kunnan hiipumista ja kun tuo 10 vuotta sitten tekemäni sanoitus oli minulla tallella, ”pikku piru” iski minuun ja sai tekemään tuon toisen sanoituksen ja lähettämään senkin vielä kunnalle, vaikka se Rautavaara-tango oli saanut jo kymmenen vuotta sitten sanoituksensa siitä voittaneesta ehdotuksesta eikä sitä kai enää tuolloin, siis v. 2001 missään esitetty.Vielä virhe tuossakin, kun sanoin: "näin niitä kesällä 2001 Rautavaaralla vieraillessani". Tarkoittamani vuosi oli 1991.
Nyt saa Rautavaara-tango olla minulta loppuun käsitelty, Rautavaarakin tällä erää.- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ilmeisesti tuossa sanoituskisassa oli kaksi osanottajaa, ja ylsit komeasti toiseksi.
Tosiaan siirappinen, tai paremminkin hyvin naivi ja kloseinen, tuo teksti on, joten kehnompikin sanoitus on pystynyt sen kisan voittamaan, aivan kuten kirjoitat.
Julkaisit täällä (taas kerran) viikko pari sitten jonkun kurssijuhlapuheesi, jossa oli sama kliseinen ja naivi perusvire. Näyttää olevan tavaramerkkisi. Onko se tarkoitushakuista vaiko vain ymmärtämättömyyttä, ja kliseillä koetat hoitaa homman kun tekstiä ei synny luonnostaan.<<Julkaisit täällä (taas kerran) viikko pari sitten jonkun kurssijuhlapuheesi>>
Laitappa linkkiä kehiin, sillä eihän sinua täällä kukaan usko.
Korhosta kyllä uskotaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
<<Julkaisit täällä (taas kerran) viikko pari sitten jonkun kurssijuhlapuheesi>>
Laitappa linkkiä kehiin, sillä eihän sinua täällä kukaan usko.
Korhosta kyllä uskotaan.Selaa palstaa, niin löydät.
Tosin tämä Korhonen uhkasi poistaa sen viestin jossa se puhe oli. Häpesi kait itsekin sitä sen verran. Olihan se niin naivi. - Anonyymi
kapi_ kirjoitti:
RAUTAVAARA-TANGO I säv. Pentti Ilmonen
san. ”Satunnaislyyrikko”
Taas Rautavaaraa kohti tieni kulkee,
sen korpimaille kaipuuni vie.
Se kaiken muun pois mielestäni sulkee -
jo päättyy kiire ja ruuhkainen tie!
Nyt laelta vaaran katse kauas kantaa,
tuoll` salot siintää alla autereen,
ja vetten välkkeen takaa taivaanrantaa
vyöttävät vaarat nuo varjoineen!
Ja pitkospuinen polku rantaan johtaa
suopursun tuoksuun, veen solinaan.
Pois jää nyt muu, kun kulkijaa näin kohtaa
ykseys ihmisen, luonnon ja maan!
Mä Rautavaaran vangiks` jään myös silloin
kun syksy kunnaitaan kirjavoi,
tai hohde hangen sineen kun käy illoin,
tai kuu kun talvisen yön hopeoi.
Jos tuisku tuivertaen soillaan soittaa
ja halla hyytäin korpein kuusiin lyö,
niin kevät keijuineen taas talven voittaa,
pian tulvii tuoksujaan kesäyö!
Matkaanpa maillaan syksyin taikka keväin,
tai kesin, talvin, niin tiedän sen,
ett` matkaltain taas palaan uusin eväin:
ne Rautavaaralta saan - täältä en!
Niin mennyt oot syvälle sydänalaan,
ett` lähdettyäin jään ikävään -
Mua kantakoot taas muistot, kunnes palaan!
Kai Rautavaaralle kerran viel` jään!
(”enkelikuoro” taustalla: Oi, Rautavaara, vapaa-ajan kunta, mä siitä valveillakin näen unta - - -)
RAUTAVAARA-TANGO II säv. Pentti Ilmonen
san. ”Inhorealisti”
On Rautavaara ”keskellä ei mitään” -
se siitä parhaiten tiedetään.
Siell` ihannoiden katsottu on itään -
lähdetty länteen on ja etelään.
Nyt tyhjät töllit alakuloisina
katsovat mäeltään mustin ikkunoin,
ja pihapiirit hoitamattomina
rehottaa horsmin ja pensastoin.
Pensaikot peittävät myös pikkupellot,
työn äänet kaikki on vaienneet;
Ei lapset melskaa, helky karjankellot,
on lehmipolutkin jo umpeutuneet.
Voi, Rautavaara, kuinka jamaan tuohon
oot joutunutkaan? Ja onko niin,
ett` sinne jäätkin surkeuden suohon,
tuudittuneena turhiin unelmiin?
Nyt joutojoukko kasvaa ilman työtä,
kun kaljan kanssa aikaa tapetaan;
elämä on kuin unetonta yötä -
koittaako aamunkoi milloinkaan?
Ja kunta markkinoi vain vapaa-aikaa!
Sitäkö lisää viel` tarvitaan?
Oi, Rautavaara, kuule kellot kaikaa
ja joutsenlauluas` jo lauletaan!
On mulla syytä onneani kiittää,
ett` sieltä pääsin pois aikanaan!
Nyt tahdon kiittimeni yhteen liittää
ja pyytää: poissa kai ollakin saan!
(”enkelikuoro”: Voi, Rautavaara, vapaa-ajan kunta, elämä siellä on kuin pahaa unta - - -)Hieno sanoitus, kiitoksia!
- Anonyymi
kapi_ kirjoitti:
RAUTAVAARA-TANGO I säv. Pentti Ilmonen
san. ”Satunnaislyyrikko”
Taas Rautavaaraa kohti tieni kulkee,
sen korpimaille kaipuuni vie.
Se kaiken muun pois mielestäni sulkee -
jo päättyy kiire ja ruuhkainen tie!
Nyt laelta vaaran katse kauas kantaa,
tuoll` salot siintää alla autereen,
ja vetten välkkeen takaa taivaanrantaa
vyöttävät vaarat nuo varjoineen!
Ja pitkospuinen polku rantaan johtaa
suopursun tuoksuun, veen solinaan.
Pois jää nyt muu, kun kulkijaa näin kohtaa
ykseys ihmisen, luonnon ja maan!
Mä Rautavaaran vangiks` jään myös silloin
kun syksy kunnaitaan kirjavoi,
tai hohde hangen sineen kun käy illoin,
tai kuu kun talvisen yön hopeoi.
Jos tuisku tuivertaen soillaan soittaa
ja halla hyytäin korpein kuusiin lyö,
niin kevät keijuineen taas talven voittaa,
pian tulvii tuoksujaan kesäyö!
Matkaanpa maillaan syksyin taikka keväin,
tai kesin, talvin, niin tiedän sen,
ett` matkaltain taas palaan uusin eväin:
ne Rautavaaralta saan - täältä en!
Niin mennyt oot syvälle sydänalaan,
ett` lähdettyäin jään ikävään -
Mua kantakoot taas muistot, kunnes palaan!
Kai Rautavaaralle kerran viel` jään!
(”enkelikuoro” taustalla: Oi, Rautavaara, vapaa-ajan kunta, mä siitä valveillakin näen unta - - -)
RAUTAVAARA-TANGO II säv. Pentti Ilmonen
san. ”Inhorealisti”
On Rautavaara ”keskellä ei mitään” -
se siitä parhaiten tiedetään.
Siell` ihannoiden katsottu on itään -
lähdetty länteen on ja etelään.
Nyt tyhjät töllit alakuloisina
katsovat mäeltään mustin ikkunoin,
ja pihapiirit hoitamattomina
rehottaa horsmin ja pensastoin.
Pensaikot peittävät myös pikkupellot,
työn äänet kaikki on vaienneet;
Ei lapset melskaa, helky karjankellot,
on lehmipolutkin jo umpeutuneet.
Voi, Rautavaara, kuinka jamaan tuohon
oot joutunutkaan? Ja onko niin,
ett` sinne jäätkin surkeuden suohon,
tuudittuneena turhiin unelmiin?
Nyt joutojoukko kasvaa ilman työtä,
kun kaljan kanssa aikaa tapetaan;
elämä on kuin unetonta yötä -
koittaako aamunkoi milloinkaan?
Ja kunta markkinoi vain vapaa-aikaa!
Sitäkö lisää viel` tarvitaan?
Oi, Rautavaara, kuule kellot kaikaa
ja joutsenlauluas` jo lauletaan!
On mulla syytä onneani kiittää,
ett` sieltä pääsin pois aikanaan!
Nyt tahdon kiittimeni yhteen liittää
ja pyytää: poissa kai ollakin saan!
(”enkelikuoro”: Voi, Rautavaara, vapaa-ajan kunta, elämä siellä on kuin pahaa unta - - -)Tavallaan vähän keskusta, tai maalaisliittohenkin teksti.
- Anonyymi
Kiitos JKK!
Ne oli juuri niin hienoja kuin muistinkin. Täytyi vielä käydä tällä avauksellani antaakseni varmaan odottamaansa huomiota tuolle Rautavaara-tangon sanoituksessa esittämääni sanantaitoani arvostelleelle. Itseäni parempaan sanantaituriin Omar Khaijamiin tukeutuen sanon hänelle näin:
Oi ulkokultainen ! Vain pieni pyyntö täytä:
jo säästä neuvojas, älä suotta suuta käytä.
Minä, usko, suoraan kuljen, sinä katsot kieroon vain:
siis hoida silmiäs, ettei ne väärin näytä!
Mutta mitäpä tuosta. Sillä edelleen Omar Khaijamia siteeraten paljolti näin ajattelen:
Kuin vierii virta, aavikolla tuuli puhaltaa,
niin päivistäni tänään taas päivä katoaa.
Mut milloinkaan en murehtinut ole päivää kahta:
en päivää, joka jäi jo taa, en päivää tulevaa.
Ps.
On otettu esille myös runsaan viikon takainen viestini, johon linkitin facebookiltani kuvan. Se ei ollut johtamani mestarikurssin kurssijuhlapuheesta, kuten tuossa on sanottu, vaan oli kurssijulkaisun etusivulta. Sain tuosta kovin toisenlaisia arviointeja facebookillani. Enpä ole sitä sieltä facebookiltani poistanutkaan, joten tässähän se on vielä iloksenne - tai joksikin muuksi mielentilaksenne:
https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10159311833044182&set=pb.758244181.-2207520000..&type=3
Nyt vain Öitä kaikille!Harvemmin kai juhlapuheisiin merkitäänkään sivunumeroa, varsinkaan alkaen numerolla 4 sekä allekirjoitus, puhumattakaan että niihin laitettaisiin valokuva puhujasta?
Mutta numeroista puheen ollen, mikä numero sotilasansiomitaliisi on lyöty?- Anonyymi
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Harvemmin kai juhlapuheisiin merkitäänkään sivunumeroa, varsinkaan alkaen numerolla 4 sekä allekirjoitus, puhumattakaan että niihin laitettaisiin valokuva puhujasta?
Mutta numeroista puheen ollen, mikä numero sotilasansiomitaliisi on lyöty?Numeroton.
Otti raakileen käyttöönsä. Silloin ei ole saanut sotilasansiomitalitunnusta majurin tapaan.
Sanoikin majurin sen leikanneen netistä, kun ei muuta hätävaletta keksinyt. - Anonyymi
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Harvemmin kai juhlapuheisiin merkitäänkään sivunumeroa, varsinkaan alkaen numerolla 4 sekä allekirjoitus, puhumattakaan että niihin laitettaisiin valokuva puhujasta?
Mutta numeroista puheen ollen, mikä numero sotilasansiomitaliisi on lyöty?Eipä taida pystikselle tulla mieleen, että kyseessä on kopio kurssijulkaisun sivulta. Näin ainakin arvelisin.
Ihan hyvä puhehan tuo on, vertauskuvallinen ja kiitokset sisältävä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eipä taida pystikselle tulla mieleen, että kyseessä on kopio kurssijulkaisun sivulta. Näin ainakin arvelisin.
Ihan hyvä puhehan tuo on, vertauskuvallinen ja kiitokset sisältävä.Pitää myös muistaa, että kyseessä on SOTILASkurssi, johon ei sovi tuollainen lässytys.
Kaposen ongelma näyttää olevan totaalinen sotilaallisuuden puute, siksi kait esikuntaan avustaviin aliupseerin tehtäviin joutuikin. Koiraslotaksi. Anonyymi kirjoitti:
Pitää myös muistaa, että kyseessä on SOTILASkurssi, johon ei sovi tuollainen lässytys.
Kaposen ongelma näyttää olevan totaalinen sotilaallisuuden puute, siksi kait esikuntaan avustaviin aliupseerin tehtäviin joutuikin. Koiraslotaksi.Pv kiittää huolellisesta paperien käsittelystä.
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Harvemmin kai juhlapuheisiin merkitäänkään sivunumeroa, varsinkaan alkaen numerolla 4 sekä allekirjoitus, puhumattakaan että niihin laitettaisiin valokuva puhujasta?
Mutta numeroista puheen ollen, mikä numero sotilasansiomitaliisi on lyöty?Ei siinä mitalissani ole mitään numeroa. Tietääkseni mitään mitaleita ei numeroida. Tuskin on numeroitu edes Mannerheimin ristiä, vaikka niiden saajat on numeroitu mitalin myöntämisjärjestyksessä. Ei ole numeroa kunniakirjassakaan, jossa tällainen teksti:
SOTILAALLISISTA ANSIOISTANNE OLEN MYÖNTÄNYT TEILLE kapteeni Jorma Kalevi Korhonen SOTILASANSIOMITALIN
Helsingissä 4.päivänä kesäkuuta 1980
Puolustusvoimain komentaja
kenraali Lauri Sutela (nimi kirjoitettuna)
Sotilasansiomitalia aiemmin olin saanut jo arvokkaamman, Suomen Leijonan Ritarikunnan ritarimerkin. Arvokkaimman mitalini, Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkin sain vasta Valiolta eläkkeelle jäädessäni.kapi_ kirjoitti:
Ei siinä mitalissani ole mitään numeroa. Tietääkseni mitään mitaleita ei numeroida. Tuskin on numeroitu edes Mannerheimin ristiä, vaikka niiden saajat on numeroitu mitalin myöntämisjärjestyksessä. Ei ole numeroa kunniakirjassakaan, jossa tällainen teksti:
SOTILAALLISISTA ANSIOISTANNE OLEN MYÖNTÄNYT TEILLE kapteeni Jorma Kalevi Korhonen SOTILASANSIOMITALIN
Helsingissä 4.päivänä kesäkuuta 1980
Puolustusvoimain komentaja
kenraali Lauri Sutela (nimi kirjoitettuna)
Sotilasansiomitalia aiemmin olin saanut jo arvokkaamman, Suomen Leijonan Ritarikunnan ritarimerkin. Arvokkaimman mitalini, Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkin sain vasta Valiolta eläkkeelle jäädessäni.Leikillänihän minä vain palasin niihin parin vuoden takaisiin keskusteluihin, joissa "majuri" kovasti peräsi sinulta sen mitalin numeroa. :D
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Leikillänihän minä vain palasin niihin parin vuoden takaisiin keskusteluihin, joissa "majuri" kovasti peräsi sinulta sen mitalin numeroa. :D
Olisihan tuo pitänyt ymmärtää. Sinut tuntien. Ja varsinkin, kun jotain muistan myös tuosta mainitsemastasi pari vuotta sitten tapahtuneesta. Silloin viimeistään minäkin aloin käyttää nimeä "majuri" miehestä, joka uskoi kunniamerkkien numerointiin:))
- Anonyymi
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Leikillänihän minä vain palasin niihin parin vuoden takaisiin keskusteluihin, joissa "majuri" kovasti peräsi sinulta sen mitalin numeroa. :D
Hauskan kyllä heitit, muistan itsekin saman ja vähän alkoi epäilyttää, että olisiko majuri ollut majurina PelastusArmeijassa, siellä voi olla erilaisia käytäntöjä;-))
- Anonyymi
kapi_ kirjoitti:
Olisihan tuo pitänyt ymmärtää. Sinut tuntien. Ja varsinkin, kun jotain muistan myös tuosta mainitsemastasi pari vuotta sitten tapahtuneesta. Silloin viimeistään minäkin aloin käyttää nimeä "majuri" miehestä, joka uskoi kunniamerkkien numerointiin:))
Olihan se "majurin" hiihtoareenakin kuvattu Sveitsissä;-))
kapi_ kirjoitti:
Olisihan tuo pitänyt ymmärtää. Sinut tuntien. Ja varsinkin, kun jotain muistan myös tuosta mainitsemastasi pari vuotta sitten tapahtuneesta. Silloin viimeistään minäkin aloin käyttää nimeä "majuri" miehestä, joka uskoi kunniamerkkien numerointiin:))
Vielä lisäys tuohon: Sotilasansiomitali perustettiin v.1978. Ensimmäisen sai Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen ja toisen puolustusvoimain komentaja kenraali Lauri Sutela:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotilasansiomitali
Ei heidänkään saamissa mitaleissa varmaan ollut numerointia. Nythän noita mitaleita on myönnetty jo tuhansia, todetaan linkissä.
Sotilasansiomitalinhan myöntää puolustusvoimain komentaja. Ei kai Sutela voinut myöntää sitä itselleen, joten ehkäpä kunniakirjan allekirjoitti Kekkonen? Nuo Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan mitalithan myöntää Tasavallan Presidentti, mutta kyseisen ritarikunnan johtaja niiden kunniakirjat allekirjoittaa.- Anonyymi
kapi_ kirjoitti:
Vielä lisäys tuohon: Sotilasansiomitali perustettiin v.1978. Ensimmäisen sai Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen ja toisen puolustusvoimain komentaja kenraali Lauri Sutela:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotilasansiomitali
Ei heidänkään saamissa mitaleissa varmaan ollut numerointia. Nythän noita mitaleita on myönnetty jo tuhansia, todetaan linkissä.
Sotilasansiomitalinhan myöntää puolustusvoimain komentaja. Ei kai Sutela voinut myöntää sitä itselleen, joten ehkäpä kunniakirjan allekirjoitti Kekkonen? Nuo Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan mitalithan myöntää Tasavallan Presidentti, mutta kyseisen ritarikunnan johtaja niiden kunniakirjat allekirjoittaa.Vai Kekkosen ansiota on sinunkin mitalisi. Tai siis Kekkosen aikana ja aloitteesta sellaista ansiomitalia on ryhdytty jakamaan. No, Kekkosesta saattoi juuri tuollaista odottaa.
Sotilaana Kekkonen toki ansioitui aikanaan punikkien harventajana, Talvi- tai Jatkosodassa ansionsa sitten olivat juuri tuon mitalin arvoiiset - tai arvottomat
- Anonyymi
Miehekäs teko keskustalta, 10-0 turpaan vaaleissa ja vielä vasemmistohallituksen hakemaan lisää selkäsaunaa;-))))))
- Anonyymi
Kaupunkien keskusta on kehittyviä ja mielenkiintoisia paikkoja.
- Anonyymi
Sinällään erikoista löytää kepusta mitään positiivistä.
Ketjusta on poistettu 18 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1095804Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631453803Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen503275Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi4632670Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.2681700- 871386
Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde321363Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito151336- 771258
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1541245