https://www.is.fi/menaiset/ilmiot/art-2000008077914.html
Ei kannata olla kenenkään kanssa sellaisissa selvittämättömissä riidoissa jotka sitten jäisi kaivelemaan jos tulee äkkilähtö.
-harmiseikirj-
Ei kannata olla kenenkään kanssa sellaisissa selvittämättömissä riidoissa jotka sitten jäisi kaivelemaan jos tulee äkkilähtö.
-harmiseikirj-
Vastaukset 50
Vanhimmat
No eihän se muutenkaa järkevää ole riidoissa olla. En tietääkseni ole riidoissa kenenkään kanssa. Tuttavapiirini on niin pieni, että ehkä tietäisin, jos olisin.
En harrasta semmoista.
Yksikin kauhunkylväjä on liikaa
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/rene-robert-on-kuollut/8177412?cmp=mtvuutiset_mtvuutiset_muu_online_suomi24_convert_jatkuva_uusimmat_300x250#gs.42h8gn
Tyhmähän tuollainen ihmisen täytyy olla jos jotain kyberrikollisuutta saisi kuriin jollain virustorjunnoilla, kun pityäisi vahtia niitä ihmissuhteita sitten.
Aivan yh6ä tyhmää kuin vahtia jotain virusrokotteita, joita ihmiset voivat tulostella itse3 jostain omakanta-jutusta, aivan yhtyä pätemättömiä.
Yritän mieluummin olla riitelemättä..
Jos toinen haastaa niin ei siihen tarvitse mennä mukaan. Riiteleminen on ihan tyhmää.
Ja muutoinkin kannattaa elää jokaista päivää kuin viimeistään, sillä se todellakin voi olla viimeisesi.
"Ja muutoinkin kannattaa elää jokaista päivää kuin viimeistään, sillä se todellakin voi olla viimeisesi."
Ei kyllä kehtaa joka päivä kännissä olla :) nimittäin jos jonain päivänä aamulla herätessä tietäisin että tänään on se päivä alkaisin kyllä kiskomaan saman tien ja kaksin käsin.
-harmiseikirj-
Jaa, no sit viimeiset päivät ei sovi sulle :D.
Kännääminen ei ole minun juttuni, mutta nautiskelen muista elämän antimista kylläkin. Välittämättä muiden mielipiteistä..
Ja koska voin myös menettää liikuntakykyni, niin nautiskelen myös liikkumisesta. Sen monissa muodoissa ;D
Sillain yritän elää, ettei tarvitsisi katua mitään viimeisillä hetkillään.
Eihän se tietty onnistu, mut olenpahan ainakin yrittänyt.
Joo ei, mutta jos aamusta tietäisi pakkohan sitä olisi itsensä turruttaa niin ei satu sitten niin kovasti se tyhjän potkaisu.
-harmiseikirj-
Oikeesti?
En tiedä mitä tekisin, mutta en nyt ainakaan räkäkännis haluis olla.
Jaa, mistäs päättelet että se sattuisi.. jotkut menee ihan nukkuessaan..
Mutta kuoleminen ympäripäissään.. mikäs siinä jos se on sun juttu. Toki se voisi olla hauska tapa lähteä :) sen kunniaksi otinkin vodkarussianin. Kippis!
Minä en välitä miten menen.. toivoisin että se olisi nopeasti ohi. Ettei tarvitsisi kitua..
Oikeasti kun tiedän miltä se tuntuu. Alle kolmikymppisenä aikalailla vastaava varmaan oli kuin tuolla Heidillä, jotain rytmihäiriötä tms muljahdusta se oli, silmissä musteni ja tuli täysin voimaton olo, onneksi oli sänky lähellä. Puolisen tuntia piti olla pitkällään ja puhallella sitten läksin töihin, arvelin että kyllä ne sieltä sitten röijää eteenpäin jos uusii, ei uusinut eikä mitään muitakaan oireita ole ollut sen jälkeen.
-harmiseikirj-
Ja et tietenkään käynyt tutkimuksissa?
En tietenkään, mitä se enää jälkeenpäin olisi auttanut?
-harmiseikirj-
No onneks olkoon..🙄
Jaa mistä? no oli se jonkinlainen käännekohta tavallaan, siinä kyllä tiedosti että se on fifty-fifty noustaanko tästä enää ollenkaan. Jännä juttu muuten se että ei ole tullut livessä kerrottua koko jutusta juuri kenellekään, yhdelle kaverille taisin mainita mutta muuten en ole mainostanut ettei vaan kukaan huolestuisi.
-harmiseikirj-
Mulla on ollut 18 vanhasta ns. liikalyöntejä, tuntuu kipeen muljahdus, kuin sydän hyppäisi kupistaan ja takoo hetken vimmatusti tai epärutmisesti. Tulee vädy ja huono olo. Silmissä viipelöi, oisko niitä?
Itellä niihin auttoi bisoprolol lääke 5mg, verenpainelääkkeen ohessa menee.
Kyllähän mä takuulla johonkin sepelvaltimotukokseen tms. vielä kuolen. Tai posahtaa joku aortta. Sukuvika.
Verikin hyytyy heti, kun haava tulee. Paksuakin on.. Veri.
No ehkä se oli vain rytmihäiriöitä, mutta kyllähän noi tutkia pitäis. Tosin en mäkään hevillä lääkäriin mene, ettei täs ole varaa arvostella..
Siis lisälyöntejä. Nähty ihan ambulanssissakin mittauksessa näitä, joskus löhtenyt nitrosuihkeen kera tarkistukseen. Nitrot auttoi.
https://sydan.fi/fakta/lisalyonnit/
Mun puolisolla on tota.. Määrättiin rytmihäiriöiden jälkeen, silloin kun se haettiin ambulanssilla.
En muista oliko muljahdusta erityisemmin, mutta silmissä alkoi mustenemaan ja tajua viemään, semmoinen hirveän voimaton olo tuli niin kuin olisi veri lähtenyt jäsenistä ja taisi vähän niin kuin pistellä koko kroppaa, ikäänkuin tunneli tuli näkökenttään niin että reunoilta mustenee muttei mitään kirkasta valoa näkynyt siellä tunnelin päässä. Siinä kun heti pääsi onneksi rojahtamaan sängylle pikkuhiljaa se tunneli ja näkökenttä sitten alkoi laajenemaan ja aikansa kun puhalteli siitä sitten piti vain nousta ja lähteä kokeilemaan miten pitkälle pääsee.
-harmiseikirj-
Juu, saattaa tulla itkäkestoisessa rasituksessa, kun kädet on pitkään koholla ja punnertaa jotain. Tuli usein koulusiivoojana ollessa, kun oli keittiössä tiskivuoro. Kiireellä lappoi kuumassa astiakoreja ylös kärryyn, niin tuli noita lisälyöntejä ja hiton heikko olo.
Samoin puutumista käsiin. TOS:sia epäilivät. Sehän voi kanssa tehä vaikka ja mitä. Mutta lisälyöntejä ne sitten oli kumminkin.
Samoin lähihoitajana aina saunavuoroissa, kun päivän pesi saunottajana vanhuksia.
Ohhoh, vakavempaa. Jos vielä tulee noita pyydä lekuriin pikainen aika tai mene päivystykseen. Aivoverenkierrossa joku hämy.
Tarkoitin että sitä lääkettä, sillä alkoi ne rytmihäiriöt kylläkin ihan levossa..
Okei. :)
Onko verenpaineet koholla?
Eikös jos aivoverenekiertohäiriö tulee niin sitä ei oikein edes itse huomaa eikä ole kivulias, alkaa vain poski roikkumaan tai käsi ei tottele koordinaatiota? ainakin yhdelle kaverille kun tuli parikymppisenä aivoverenkiertohäiriö se oli vain ihmetellyt kun ei käsi toimi, läheiset oli sitten tajunneet heti soittaa lanssin ja meni sitten verenohennukseen heti. Selvisi säikähdyksellä eikä silläkään ei ole ollut sen jälkeen vastaavia.
-harmiseikirj-
Riippu häikästä. Ja paikasta.
Jonkun verran joo...kai.
Mäkin tiedän yhden tutun, alkoi puhe mongertamaan sillä jäi kyllä sitten pysyvät haitat, muisti ei pelaa.
Siinä varmaan aina parempi mitä nopeammin pääsee hoitoon ja ehkä myös ikä vaikuttaa että nuorena paremmin kestää tuommoisiakin. Minäkin tiedän yhden toisen, kaverin täti oli saanut just toi mongertaminen, poski roikkkuu jne, ja siitä hoitoon ja taisi jäädä sitten hänelläkin jotain häikkää mutten tiedä paremmin siitä.
-harmiseikirj-
Viiskymppinen mies, hoitoon pääs heti kun sen hoitsuystävä tunnisti oireet ja kutsui lanssin. Se mieskin oli hoitsu.
Ei pelkät rytmihäiriöt tietääkseni noin rajoille vie, eikös ne ole niitä että silleen jännästi vaan vähän tykyttää ei kipeästi vaan silleen ovelasti, en oikein osaa kuvailla. Niitä kai on kaikilla ollut joskus. Joo ei, kovat jätkät ja likat ei mene lekureille itkemään s..na.
-harmiseikirj-
Ja mies menee saappaat jalassa...
Rytmihäiriöihin voi jopa kuolla.. ( sitä en kyllä tiennyt itekään)
"Rytmihäiriöt voivat olla oireettomia tai ne voivat aiheuttaa hyvin erilaisia oireita. Tavallisimpia tuntemuksia ovat ”muljahtelut”, ”väliin jättämiset”, tykytys (palpitaatio) ja epäsäännöllisyys. Vakavat rytmihäiriöt voivat aiheuttaa hengenahdistusta, rintakipua ja jopa tajunnan menetyksen ja äkkikuoleman."
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00083
"Joo ei, kovat jätkät ja likat ei mene lekureille itkemään s..na."
Eiku nynnyt.
"Ja koska voin myös menettää liikuntakykyni, niin nautiskelen myös liikkumisesta. Sen monissa muodoissa ;D"
Tuttu homma, nähty ja koettu. Onneksi aivot ovat käteviä toipumaan ja sain liikuntakykyni jollain lailla takaisin. Se oli sitä sekavaa aikaa jota en kaipaa takaisin.
Jos sopii udella, niin miksi liikuntakykysi on ehkä poistumassa? Itselläni tuli onnettomuudessa aivovaurio jonka vuoksi Kaikkoset pitivät minua koomassakin jonkin aikaa.
Opettavainen kokemushan sekin oli, en juurikaan pikkuasioista välitä, enkä halua riidellä/pilkata.
Rytmihäiriöitä on satoja erilaisia, niistä suurin osa on harmittomia, mutta osa voi aiheuttaa vaikeita oireita ja pahimmassa tapauksessa kuoleman.
En+mielelläni+paljastele+itseäni,+mutta+voin+kertoa+sen+minkä+olen+ennenkin+kertonut+palstalla...
Nyt on pakko myöntää, että harmis kitjoittaa täyttä asiaa. Onneksi on persufaneja, jotka eivät edes suolessa tee joka asiasta poliittisia. Itsehän olen 2x käynyt ns. hämärän rajamailla.
Jos ihmispolon on jotain opittava onnettomuuksista, niin juurikin se, ettei kannata siltojansa polttaa kaikkiin suuntiin.
Jos jotain olen oppinut kovasta elämästäni, niin sen, että lähdön hetkellä ollaan yksin. Niin kovin yksin. Minulle täysin tuntematon sivullinen on pelastanut henkeni, mutta kiittääkseni en saanut edes hänen nimeäänsä tietää.
Ilmeisesti se on jokin yksityisyyteen liittyvä lakijutska. Kuitenkin, on ihmisillä vielä olemassa auttamisen halu, vaikka melkoisen pinnalliseksi on porskuttaminen muuttunut.
Joo, kukaan ei pääse mukaan vaikka tahtoisikin, yksin on kaikkien mentävä niin ehkä sinkuille siinä mielessä jopa helpompikin ettei niin moni jää suremaan, ainakaan niin kovasti kuin perheellistä.
Aika jännä ettei nimeä kerrota, toivottavasti hänelle kuitenkin kertoneet että onnistui pelastamaan niin siitä ainakin varmasti jää hyvä mieli hänelle ja on riittävän iso kiitos jo se tieto.
-harmiseikirj-
Poris on nättei tyttöi ei hassumpi
Niinpä. Niin totta.
Ja joskushan se sydän vaan pettää, mutta ei se satu. Ensin menee taju, ja itse lähdöstähän ei enää tiedä mitään. Kaikki on vaan pehmeää ja pimeää.
Ätmin lähtö on varmaa koska asuvat yksin eikä kukaan käy katsomassa niitä joten apua ei ole saatavissa.
Ätmit muumioituvat koteihinsa. Nykyisin kaikki laskutkin ovat automaattiveloituksella, joten kukaan ei kaipaa eikä ihmettele kuulumattomuutta.
Toisaalta, jos kukaan ei löydä, niin eläke saattaa tippua tilille yllättävän pitkän aikaa. Ehkä eläkeyhtiössä sitten saattavat epäillä, kun tulee 150-vuotis syntymäpäivät.
Voi jonottaa jopa, varsinkin skodassa.
Tähän vielä nuo pari juttua:
https://seura.fi/terveys/terveystarinat/sydan-pysahtyi-maratonilla-ville-virenius-aavisti-heti-mita-christian-eriksenille-tapahtui-suomi-ottelussa/?shared=1955421-b4c7254b-1
https://www.iltalehti.fi/talous/a/a13389b4-92ee-447e-8565-8fee25b72f3c
Pekalla ihan ajallaan kai kävi, mutta pojalla jutun mukaan stressi vei ennenaikaiseen hautaan:
"Intohimoisena kuntoilijana tunnetun Niskan mukaan hän selvisi rautaisen fysiikkansa ansiosta.
– Jos Janne olisi kävellyt ja juossut yhtä paljon kuin minä, hänkin olisi vielä elossa. Mutta Janne olikin normaali mies. Hän kuntoili, mutta hänen sydämensä ei kestänyt sitä kauheaa stressiä."
Ei kannata stressata liikaa.
-harmiseikirj-
Lähtö voi tulla milloin vain. Itse meinasin kerran tukehtua kaalikääryleen riekaleeseen ja jos en olis saannu ryittyä sitä ylemmäs ja vedettyä pois, olisin luultavasti kuollut. Meni elämä jo ikään kuin filmin tavoin silmien ohitse eli ajattelin, että tässäkö tämä elämä sitten oli. No, ei se ollut, kun toimin nopeasti ja sain kaalin riekaleen pois mun kurkusta, mutta lähellä oli, ettei se päivä jäänyt mun viimeiseks.
Tuliskin äkkilähtö, kun sitä oon jo vuosikausia toivonut. Kaverit oon kaikki jättänyt aikoja sitten, että mitään ongelmia ei meidän välille jää. Exit bag mulla on tossa ollut jo pitkään odottamassa, mutta pelkuri kun oon, niin en oo sitä uskaltanut käyttää vielä. Siksi toivon, että luonto hoitaisi tässä hommansa. Aina vaan on rytmihäiriötkin parantuneet itsestään.