https://www.verkkouutiset.fi/tutkija-varoittaa-hsssa-hiilinielujen-uhkasta-vesistoille/#d854b40e
Tutkija varoittaa hiilinielujen uhkasta vesistöille
Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Mika Nieminen varoittaa hiilinielujen kasvattamisen vaikutuksista vesistöihin.
– Vesien laadun heikkeneminen on yhteydessä puumäärän kasvuun metsissä. Asiasta vaikenemisen sijaan nyt olisi aika miettiä keinoja, joilla hiilinieluja voidaan vahvistaa vesiensuojelullisesti kestävällä tavalla, katsoo Nieminen Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessaan.
Vuonna 2016 norjalainen tutkijaryhmä julkaisi Nature-sarjassa artikkelin, jossa merkittäväksi syyksi vesistöjen ”ruskettumiseen” osoitettiin ”vihertyminen” niiden valuma-alueilla eli metsien puumäärän kasvaminen.
Mika Nieminen viittaa myös sittemmin Ruotsissa ja Suomessa saatuihin tuloksiin, joiden mukaan vesistöjen tummuminen on kytköksissä metsien puumäärän kasvuun.
Tutkija varoittaa hiilinielujen uhkasta vesistöille
Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Mika Nieminen varoittaa hiilinielujen kasvattamisen vaikutuksista vesistöihin.
– Vesien laadun heikkeneminen on yhteydessä puumäärän kasvuun metsissä. Asiasta vaikenemisen sijaan nyt olisi aika miettiä keinoja, joilla hiilinieluja voidaan vahvistaa vesiensuojelullisesti kestävällä tavalla, katsoo Nieminen Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessaan.
Vuonna 2016 norjalainen tutkijaryhmä julkaisi Nature-sarjassa artikkelin, jossa merkittäväksi syyksi vesistöjen ”ruskettumiseen” osoitettiin ”vihertyminen” niiden valuma-alueilla eli metsien puumäärän kasvaminen.
Mika Nieminen viittaa myös sittemmin Ruotsissa ja Suomessa saatuihin tuloksiin, joiden mukaan vesistöjen tummuminen on kytköksissä metsien puumäärän kasvuun.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mielenkiintoinen artikkeli. Lainaan vähän lisää:
"Nieminen toteaa, että metsien kasvua on kiihdyttänyt ilmastonmuutoksen ja typpilaskeuman ohella tehometsätalous, Suomessa varsinkin soiden ojitus.
Vesiensuojelun näkökulmasta vesien laadun ja metsien puumäärän välinen yhteys on ”ongelmallinen”. Nieminen uskoo, että vesistöjä voidaan kuitenkin suojella samalla kun metsien hiilinielua vahvistetaan."
Soiden ojitus on ollut pitkään esillä syynä vesistöjen humuksen lisääntymiseen. Metsien kasvun kiihdytyminen on johtunut osittain lisääntyneestä ojituksesta kun soita on metsitetty. Selittäisikö se vesistöongelmat, vai aiheuttaako pelkää metsän kasvu samaa ongelmaa? Mielestäni se ei käynyt lyhyestä artikkelista selvästi ilmi.
Tasapainon hakeminen on varmaan haastavaa.
Kun pienhiukkaset vähenevät, niiden ilmastoa jäähdyttävä vaikutuskin vähenee, mutta jos pienhiukkaset tappavat Suomessakin vuosittain lähemmäs pari tuhatta ihmistä, niin pitäähän niitä vähentää.
Sähköautoihin siirtyminen ja tuulivoimapuistojen rakentaminen kuluttaa uudella tavalla luonnonvaroja. Silti se on katsottu kokonaisuuden kannalta hyödylliseksi.
En kadehdi heitä, joiden pitää tehdä hyvinkin kauaskantoisia päätöksiä enemmän tai vähemmän puutteellisten taustatietojen varassa. Kaikkein pahinta olisi kuitenkin se, ettei tehtäisi mitään.
Ehdottomasti tärkeää on että jotain tehdään vaikka se olisi kuinka idioottimaista tahansa kunhan se on listattuna IPCC:n sallittujen kirjojen luettelossa ja kanonisoitu ja pyhitetty.
Piti sitten mölöttäjänkin tulla painamaan oma puupäämerkkinsä asialliseen aloitukseen.
Äitisikin häpeäisi sinua.
Väittämäsi pienhiukkasten aiheuttamat kuolemat ainakin liikenteen osalta ovat lähinnä kulumahiukkasten (kuten renkaista, tiepinnan kvartsista ja näihin hiukkasiin sekaantuneet karsinogeenit) aiheuttamia. Painavina niillä ei ole sää- eikä ilmastovaikutuksia. Ympäristöhaittaa niistä toki jos ne huuhtoutuvat hulevesien mukana vesistöihin.
Ei ihan noinkaan.
Pakokaasupäästöistä ja polttamisesta tulee runsaasti haitallisia kaasuja ja nanohiukkasia.
Ja kuten jo edellä postasin, sydän ja verisuonitautien kuolleisuus nousee pienhiukkasten takia, ei niinkään syöpäkuolleisuus. (lähde THL)
Duodecim:
"Kaupunki-ilman hiukkaset ovat monimutkainen seos, joka jaetaan usein kolmeen eri luokkaan: ultrapieniin hiukkasiin (hiukkasten läpimitta 0,01–0,1 µm), akkumulaatio- eli kertymähiukkasiin (0,1–1 µm) ja karkeisiin hiukkasiin (yli 1 µm tai yli 2,5 µm) (kuva 2). Ultrapieniä hiukkasia syntyy aina palamisessa, kaupunkialueilla erityisesti liikenteessä. Hyvin suurina pitoisuuksina ultrapieniä hiukkasia esiintyy vain lyhyen aikaa, mutta kaupunki-ilmassa esiintymisaika voi olla useita tunteja (Pekkanen ja Kulmala 2004). Ultrapienet hiukkaset muodostavat vain muutaman prosentin pienhiukkasten massasta mutta merkittävän osan pinta-alasta ja käytännössä koko lukumäärän (Pekkanen 2002a, Pekkanen ja Kulmala 2004). Ultrapienet hiukkaset kasvavat akkumulaatiohiukkasiksi, jotka pysyvät ilmakehässä viikkoja."
Alarmistipelleä harmittaa kun joku idiootti hörhö kommentoi asiallista aloitusta ja sille nauretaan.
Idioottihörhöille usein nauretaan, mutta sinun kohdallasi nauraminen on kuin pilkkaisi pahasti kehitysvammaista ihmistä. Olet säälittävä, et hauska.