Hankin ketjumittarin joka oli sellainen peltiläpyskä jonka toisessa päässä oli mitta-asteikko. Pyöräliikkeestä ostin joten pitäisi olla ihan laadukas. Mistään en kuitenkaan ole saanut selville kuinka kovaa sitä tulisi painaa jotta tulos olisi oikea. Kevyesti painaen näytti jotain ja ilman suurempaa voimankäyttöä enemmän. Mikä olisi oikea voima jolla saisi oikean lukeman? Aika paljon jäi tulkinnanvaraa joten päätin hankkia paremman mittarin: https://uniortools.com/fin/product/1643-4-ketjuntarkastustyökalu-ammattikäyttöön#44567
Koska yleiseti suositellaan ketjujen vaihtoa 0.5% kohdalla monivaihteisiin pyöriin niin tänään vaihdoin ketjut. Ajotapani on varsin kevyt ja huollan pyörääni säännöllisesti. Olin varsin pettynyt koska alkuperäisellä kmc ketjulla tuohon 0.5% kulumaan päästiin vain 1400km ajolla. Tilalle laitoin shimanon edulliset ketjut saadakseni vertailukohdan perus kmc:hen. Hyllystä löytyy myös kalliimpi shimanon ketju mutta päätin aloittaa vertailun halvemmasta. Huvikseni mittasin uuden ketjun venymän ja uniorin mittari näytti n. 0.25%. Ensimmäinen ajatus oli että... jne. Mieleen tuli myös mahdolliset pienet erot eri ketjuissa sekä mittarien tarkkuus. Pyörää hankkiessani en vielä mittaria omistanut joten se vertailukohta puuttuu eli en voi arvioida alkuperäisen ketjun todellista venymää. Todennäköisesti kiirehdin ketjun vaihdossa. Seuraavan kerran vaihdan ketjun ehkä vasta ehkä 0.75% kohdalla.
Jos teitä on joku kaveriporukka niin vertailaa eri mittarien antamaa tulosta. Velogille sopisi myös aiheeksi jos kuulolla.
Koska yleiseti suositellaan ketjujen vaihtoa 0.5% kohdalla monivaihteisiin pyöriin niin tänään vaihdoin ketjut. Ajotapani on varsin kevyt ja huollan pyörääni säännöllisesti. Olin varsin pettynyt koska alkuperäisellä kmc ketjulla tuohon 0.5% kulumaan päästiin vain 1400km ajolla. Tilalle laitoin shimanon edulliset ketjut saadakseni vertailukohdan perus kmc:hen. Hyllystä löytyy myös kalliimpi shimanon ketju mutta päätin aloittaa vertailun halvemmasta. Huvikseni mittasin uuden ketjun venymän ja uniorin mittari näytti n. 0.25%. Ensimmäinen ajatus oli että... jne. Mieleen tuli myös mahdolliset pienet erot eri ketjuissa sekä mittarien tarkkuus. Pyörää hankkiessani en vielä mittaria omistanut joten se vertailukohta puuttuu eli en voi arvioida alkuperäisen ketjun todellista venymää. Todennäköisesti kiirehdin ketjun vaihdossa. Seuraavan kerran vaihdan ketjun ehkä vasta ehkä 0.75% kohdalla.
Jos teitä on joku kaveriporukka niin vertailaa eri mittarien antamaa tulosta. Velogille sopisi myös aiheeksi jos kuulolla.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jaa, minä mittaan teräsviivoittimella kun ketjut irrotan ja pesen silloin tällöin, lukema on jo tarkka kun mittaa esim. 20-25 lenkkiä. Viimeksi venymää oli 1 mm. 20 lenkillä eli ei hätää.
Aika+epätarkka+metodi.+Viivottimella+mitattaessa+mittaustulosta+voidaan+pitää+vain+suuntaa+antavana+koska+mittaajan+oma+tulkinta+aiheuttaa+oman+virheensä+tulokseen.+20%+heitolla+ei+liene+väliä+mutta+mahdollisimman+tarkasta+tuloksesta+ei+ole+haittaakaan.+Salaliittoteoreetikot+ehkä+uskoisivat+mittarien+näyttävän+liikaa+jotta+ketjut+menisivät+paremmin+kaupaksi.+Toisaalta+voi+epäillä+myös+suosituksia+ketjujen+vaihtovälistä.+Markkinamiehillä+on+tietysti+oma+agendansa+ja+bisnes+edellä+mennään+mutta+jos+ajattelee+ekologista+puolta+niin+ei+ketjujen+ennenaikainen+vaihto+kovin+hyvä+juttu+ole+ottaen+huomioon+paljonko+polkupyöriä+on+liikenteessä.
Teräsviivaimen jota käytän tarkkuus on /-0.15 mm. Konepajan epätarkin mittausväline mutta riittää ketjujen venymän mittaamiseen kyllä, ei tarvitse työntömittaa. Ei näitä pidä sekoittaa koululaisten viivoittimiin. Ja tietenkin mitataan niitin reinasta niitin reunaan, eikä arvota niitin keskikohtia.
Sallitun venymän toleranssi on kertaluokkia suurempi kuin mittalaitteen tarkkuus eli mittausopillisesti oikein suoritettu. Tuo oli viisastelua joo.
Ja meni väärinkin, mittalaitteen tarkkuus on kertaluokkia suurempi kuin venymän sallittu toleranssi. Tietenkin. Tuossa 20-25 lenkin mittaamisessa ei -/0.15 mm heitolla ole mitään merkitystä. Käytännössä heitto on tietenkin hiukan enemmän, asteikko on 0.5 jaotuksella ja siitä voi tulla pari kymppiä lukuvirhettä mutta ei edelleenkään mitään merkitystä. Alle 0.5 mm tarkkuuteen pääsee puolisokeakin.
Metallialan ammattimies pääsee varmaan riittävään tarkkuuteen silmämitallakin. Tavis viivotin=millin heitto. Eräs kirvesmies sanoi taannoin ettei millejä saa olla kuin pankkitilillä mutta se oli markka aikaa se. Jotenkin tuohon uniorin mittaan haluaisin uskoa mutta ehkä maanantaikappale tai jotain. Seuraavan kerran kun käyn pyöräliikkeessä niin otan mukaan ja mittaan eri pyörien ketjuja. Jos mahdollista niin mittaan myös liikkeen eri mittareilla. Samanlaista aktiivisuutta toivon muiltakin. Jotain vertailuja eri mittareiden ja ketjujen välillä olisi hyvä tehdä. Ei se ole pyöräilijänkään edun mukaista vaihtaa ketjuja liian usein vain sillä varjolla ettei rattaat kulu ja mittari näyttää jotain. Joku keskitie tässäkin on ja luotettava mittari on avainasemassa sen selvittämisessä.
Tuo mittari kai aika tyyris? Hanki sen sijaan työntömitta, on varmaan joskus muutakin käyttöä kuin mittailla ketjuja. No, ihan paskahan joku muutaman kympin työntömitta on digitaalisena, mutta ketjujen, halkaisijoiden, kierteiden ja sellaisten mittamiseen se kuitenkin käy.
Oisko uniorin mitta maksanut 30e. Peltilöpyskäversioita saa halvemmalla. Eri merkit myy erilaisia aika laajalla hintahaitarilla. Työntömittakin löytyy mutta ei oikein sovellu tarkoitukseen. Jos kerran myydään erillisiä mittareita ketjuille niin niiden tarkkuudeltakin voi toivoa jotakin. Varsinkin kun puhutaan laatumerkistä eikä markettikamasta. Koska kyseessä on mekaaninen mittari niin se on kerran elämässä hankinta eikä hinnalla ole siten suurta merkitystä. Periaatteessa investoimalla mittariin säästää rahaa ainakin jos se näyttää oikein.
Mittasitko useammasta kohdasta samasta ketjusta?
Tuo uuden käyttämättömän ketjun mittaus hyvä idea, saa sitten hieman osviittaa jos käytettynä mittaa uudelleen, esim. 1000 km välein että mitenkä laadukas kettinki kyseessä.