Uutisen innoittamana kaivoin dataa. Dataa on monessa lähteessä ja vähän vaikeasti saatavilla, osittain joutuu itse laskemaan asioita, eikä sekään paljoa auta, että yksiköitä on monenlaisia, milloin puhutaan suoraan hiilidioksidipäästöistä ja milloin on otettu kaikki mahdolliset kaasut mukaan ja puhutaan CO2-equivalentista, eli määristä suhteutettuna hiilidioksikdiksi.
Suomen suurimpia hiilidioksidin tuottajia (tämä ei ole uutinen, tästä on ollut uutisia suurinpiirtein kerran vuoteen), joista oli uutisessa maininta (suluissa hiilidioksidin tuottaminen miljoonina tonneina per vuosi):
Raahen terästehdas (3,7), Fortumin Meripori (1,4), Helenin Vuosaari (1,3), Neste-Oilin Porvoo (2,9) ja StoraEnson kaikki tehtaat (0,3).
Yhteensä mainitut 9,6 miljoonaa tonnia per vuosi.
Tämän alla, koska yllä puhutaaan miljoonista tonneista per vuosi ja hiilidioksidin määrästä, alla samat yksiköt ja sama asia, jotta mittasuhteet säilyvät.
Hyvä asia: Mainitut yritykset, kuten aika moni muukin yritys Suomessa, ovat tehneet investointeja tai heillä on menossa investointiohjelmia, joilla päästöjä saadaan vähennettyä.
Se on purrutkin, mainittujen osalta sekä kaikki muut, jotka ovat olleet mukana, 2018 tasoista on tultu alaspäin noin 10% verran, ja huippuvuosista vielä enemmän.
Suomen hiilidioksidipäästöjen taso lienee tällä hetkellä noin 40 miljoonan tonnin luokkaa kaikkiaan, kaikki mahdolliset tuottajat mukaan luettuna. Hiilinielujen osalta on sanottu, että vaihtelee jonnekin maksimissaan 1/3 saakka kokonaispäästöistä.
Asumisen osuus (asumistavasta riippumatta) on noin 4,4 miljoonaa tonnia vuodessa, kaikki kiinteistöt noin 6,8 miljoonaa tonnia vuodessa. Tarkoittaa noin 11% osuutta kokonaisuudesta.
Yksityisautoilun osuus on noin 4,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Tämä on vähän reilu puolet liikenteen osuudesta, joka on noin 8,4 miljoonaa tonnia. Tarkoittaa noin 11% osuutta kokonaisuudesta.
Mikäli molemmat saataisiin puolitettua, siitä tulisi 4,4 miljoonaa tonnia vähennystä. Tämä urakka tarkoittaa yksityisille melko kovaa investointitarvetta koskien asumista ja liikkumista. Se taas suhtautuu siihen kuinka paljon milläkin taloudella löytyy luottoa ja kuka lähtee rahoittamaan (koska yksityisen kukkarolle jää maksaminen, enkä jaksa uskoa, pahoittelen pessimismiä, että yhteiskunta lähtisi isosti mukaan avustuksin tai takauksin), koska moneltakaan ei välttämättä nykyisellä verotasolla löydy niin paljoa irtonaista rahaa, että voisi tehdä toimenpiteet tuosta vaan.
Lisäksi asiasta puuttuu se konkreettinen porkkana. Yhteisvastuu painaa toki vaa'assa mutta koska sitä kukkaroa kukin omassa tahossaan tutkii, sekin on asia, jota ei voi ohittaa.
No, vaikutus olisi täten kokonaisuuteen noin 11% luokkaa, ja jos sen saman tien tekisi, se pudottaisi kokonaispäästöt noin 35 miljoonaan tonniin vuodessa.
Tähän kohtaan sitten vertailuksi 1990 numeroita, koska ne ovat sitä mihin alla sitten verrataan. 2018 oltiin noin samassa 1990 kanssa. Joten:
2030 tavoite, EU alueella hiilidioksidipäästöt 40% vähemmän verrattuna vuoteen 1990. Suomen tavoite 2050 mennessä 80% vähennystä 1990 verrattuna. Hiilineutraali 2035 (tuotto ja nielut samankokoiset, nykyisellään tarkoittaa noin 60% leikkausta, koska nielu on noin 1/3 tuotosta).
Kotitalouksien hiilidioksidituoton nollaus vähentää 8.9 miljoonaa tonnia, joka on sen noin viidenneksen. Joten toivon mukaan talkoisiin tulee paljon muitakin lisää, koska kotitalouksista pelkästään se tavoite ei tule syntymään.
Ja vertailun vuoksi, koko maailman hiilidioksidipäästöt olivat arviolta 33500 miljoonaa tonnia, josta suomen osuus se noin 40, ja prosentteina 0,13%.
Suomen suurimpia hiilidioksidin tuottajia (tämä ei ole uutinen, tästä on ollut uutisia suurinpiirtein kerran vuoteen), joista oli uutisessa maininta (suluissa hiilidioksidin tuottaminen miljoonina tonneina per vuosi):
Raahen terästehdas (3,7), Fortumin Meripori (1,4), Helenin Vuosaari (1,3), Neste-Oilin Porvoo (2,9) ja StoraEnson kaikki tehtaat (0,3).
Yhteensä mainitut 9,6 miljoonaa tonnia per vuosi.
Tämän alla, koska yllä puhutaaan miljoonista tonneista per vuosi ja hiilidioksidin määrästä, alla samat yksiköt ja sama asia, jotta mittasuhteet säilyvät.
Hyvä asia: Mainitut yritykset, kuten aika moni muukin yritys Suomessa, ovat tehneet investointeja tai heillä on menossa investointiohjelmia, joilla päästöjä saadaan vähennettyä.
Se on purrutkin, mainittujen osalta sekä kaikki muut, jotka ovat olleet mukana, 2018 tasoista on tultu alaspäin noin 10% verran, ja huippuvuosista vielä enemmän.
Suomen hiilidioksidipäästöjen taso lienee tällä hetkellä noin 40 miljoonan tonnin luokkaa kaikkiaan, kaikki mahdolliset tuottajat mukaan luettuna. Hiilinielujen osalta on sanottu, että vaihtelee jonnekin maksimissaan 1/3 saakka kokonaispäästöistä.
Asumisen osuus (asumistavasta riippumatta) on noin 4,4 miljoonaa tonnia vuodessa, kaikki kiinteistöt noin 6,8 miljoonaa tonnia vuodessa. Tarkoittaa noin 11% osuutta kokonaisuudesta.
Yksityisautoilun osuus on noin 4,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Tämä on vähän reilu puolet liikenteen osuudesta, joka on noin 8,4 miljoonaa tonnia. Tarkoittaa noin 11% osuutta kokonaisuudesta.
Mikäli molemmat saataisiin puolitettua, siitä tulisi 4,4 miljoonaa tonnia vähennystä. Tämä urakka tarkoittaa yksityisille melko kovaa investointitarvetta koskien asumista ja liikkumista. Se taas suhtautuu siihen kuinka paljon milläkin taloudella löytyy luottoa ja kuka lähtee rahoittamaan (koska yksityisen kukkarolle jää maksaminen, enkä jaksa uskoa, pahoittelen pessimismiä, että yhteiskunta lähtisi isosti mukaan avustuksin tai takauksin), koska moneltakaan ei välttämättä nykyisellä verotasolla löydy niin paljoa irtonaista rahaa, että voisi tehdä toimenpiteet tuosta vaan.
Lisäksi asiasta puuttuu se konkreettinen porkkana. Yhteisvastuu painaa toki vaa'assa mutta koska sitä kukkaroa kukin omassa tahossaan tutkii, sekin on asia, jota ei voi ohittaa.
No, vaikutus olisi täten kokonaisuuteen noin 11% luokkaa, ja jos sen saman tien tekisi, se pudottaisi kokonaispäästöt noin 35 miljoonaan tonniin vuodessa.
Tähän kohtaan sitten vertailuksi 1990 numeroita, koska ne ovat sitä mihin alla sitten verrataan. 2018 oltiin noin samassa 1990 kanssa. Joten:
2030 tavoite, EU alueella hiilidioksidipäästöt 40% vähemmän verrattuna vuoteen 1990. Suomen tavoite 2050 mennessä 80% vähennystä 1990 verrattuna. Hiilineutraali 2035 (tuotto ja nielut samankokoiset, nykyisellään tarkoittaa noin 60% leikkausta, koska nielu on noin 1/3 tuotosta).
Kotitalouksien hiilidioksidituoton nollaus vähentää 8.9 miljoonaa tonnia, joka on sen noin viidenneksen. Joten toivon mukaan talkoisiin tulee paljon muitakin lisää, koska kotitalouksista pelkästään se tavoite ei tule syntymään.
Ja vertailun vuoksi, koko maailman hiilidioksidipäästöt olivat arviolta 33500 miljoonaa tonnia, josta suomen osuus se noin 40, ja prosentteina 0,13%.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Suomen kunnianhimoisista toimista huolimatta päästöt vain lisääntyy. Pallon väkiluku kasvaa joka vuosi 16 kertaa Suomen väkiluvun verran. Kaikilla on oikeus tavoitella omaa "suomalaista unelmaa".
Eipäs liioitella, tuolla oikeat luvut. Lisäksi kannattaa muistaa, että maailman lapsiluku ei enää kasva. Väestömäärä kasvaa vain paremman terveydenhuollon ansiosta ja kääntyy sekin laskuun jo kuluvan vuosisadan aikana.
https://www.worldometers.info/world-population/
Joillakin poliitikoilla on kova vaikuttamisen tarve ja ovat turhautuneita, kun hiilipäästöt vain lisääntyvät globaalisti. Turhautumista puretaan ajamalla Suomeen kunnianhimoisia "ilmastotekoja", joiden maksajan jokainen tietää.
EU haluaa verottaa päästöjä. Tälle haetaan perusteita. Kaikki käy, minkä voi edes jotenkin uskottavasti kipata ilmastomuutoksen piikkiin.
Paremmin tienaavilla on mahdollisuus kuluttaa enemmän. Päästöjä verukkeena käyttäen kulutuksen verotusta voidaan kiristää. Kerätyt rahat jaetaan oikeudenmukaisuuden nimissä vähemmän tienaaville, jolloin heidän kulutusmahdollisuutensa kasvavat. Päästöt ei vähene.
Höpöhöpö...+mallin+vuoksi+perustetaan+tukirahasto+kaikkein+köyhimmille+(jos+nekään+rahat+nyt+sinne+menee).+Rahaston+piiriin+kuuluu+ehkä+pari+%+väestöstä.+Muiden+osaksi+säädetään+tasaveroja+ja+-maksuja.+Kyseessä+on+todellinen+köyhien+kuritushanke,+toki+tietysti+"hyvän+asian"+nimissä.
Köyhillä+saatettiin+viitata+maailman+köyhiin,+ihmisten+joiden+käytössä+on+rahaa+alle+1,60€+per+päivä.+1990+köyhiä+tällä+tavalla+laskettuna+oli+1,9+miljardia.+Vuoteen+2017+mennessä+määrä+saatiin+pudotettua+alle+700+miljoonaan.+Tässä+aivan+viimevuosien+aikana+köyhyys+on+kääntynyt+kasvuun.+Koronan+on+arvioitu+yksistään+vaikuttavan+noin+100+miljoonan+ihmisen+putoamiseen+köyhyysrajan+alapuolelle,+vuosi+2021+kasvu+voi+olla+jopa+suurempi.+Korona+pahentaa+köyhyyteen+johtavien+asioiden+vaikutusta,+kuten+erilaiset+sodat+(konfliktit+nykykielellä).+
Tuoreen raportin mukaan sähköauto EU:ssa aiheuttaa 50 prosenttia vähemmän päästöjä polttomoottoriautoon verrattuna 150 000 kilometrin ajolla.
Hallituksen+tavoite+on+100+%+päästöistä+pois+vuoteen+2035+mennessä.
Hiilinielujen lisäämiseen, todennäköisesti.
Melko turhauttava tilanne. Pallo lämpenee, mutta me emme voi sille mitään.
Onneksi mitään maailmanloppua ei ole horisontissa.
Suomen tekemisillä tai tekemättä jättämisillä ei ole mitattavissa olevaa vaikutusta lämpenemiseen. Sen takia Suomen taloutta ja hyvinvointiyhteiskuntaa ei kannata tuhota yltiöpäisillä "ilmastoteoilla", kun emme lopputulokseen kykene vaikuttamaan.
Ollaan mukana ja tehdään osamme, mutta ei toisten osuutta.
Väestönsiirtojen rajoittaminen tänne kylmään ja pimeään suuren hiilijalanjäljen kuluttajiksi on vastuullinen ilmastoteko.
Hyvinvointiyhteiskuntaa ei tuhota ilmastoteoilla, mutta tekemättä jättämisellä se tuhoutuu. Suomella on mahdollisuus olla huomattavasti kokoaan suurempi toimija, kun ottaa huomioon suomalaisten koulutustason ja teknisen osaamisen. Se on myös hyvä mahdollisuus hyötyä ilmastotoimista. Hyviä puhtaan tekniikan innovaatioita voidaan myydä suuria määriä ympäri maailmaa.
Jos innovaatiot valmistetaan teräksestä tai muovista, se ei kuulosta kovin ekologiselta ainakaan perinteisin tavoin valmistettuna. Ei oikeastaan vie omaa vähennystavoitettakaan kohti, ellei niiden innovaatioiden valmistaminen ja mahdolliset ketjut, ole lähtökohtaisesti päästöttömiä. Ei maksupäästöttömiä vaan oikeasti päästöttömiä.
Sinulla on vähän yksinkertainen näkemys siitä, mitä innovaatioilla edes tarkoitetaan. Se ei todellakaan tarkoita vain kulutustavaroita, eikä edes pääsääntöisesti. Puhda energia, CO2 talteenotto prosesseista, hiilinielujen kasvattaminen, ravinnon tuotto ekologisemmin...
Listaa rajaa lähinnä mielikuvitus.
Miksi teräs ei olisi ekologista? Rautaa ja välttämättömiä seosmetalleja maaperästä löytyy kyllä ja jo nyt terästehtaita modifioidaan CO2 päästöjen suhteen nollapäästöisiksi. Lisäksi teräs on edullista ja helppoa kierrättää.
Muovit ovat mennen talven lumia, joista pyritään joka suunnalla eroon.
Yleisesti, myyntiin tarkoitetut ideat tuotteistetaan, jotta niitä pääsee valmistamaan ja sitä kautta myymään jollain halutulla hinnalla. Yksi kappale, yksi hinta.
Vai mitä käyttöä on puhtaan energian ideasta, jos sitä tuottavaa laitosta ei koskaan valmisteta? Tai hiilidioksidin talteenotto- idea pois jostain prosessista (vaikka terästehtaan tai henkilöauton), jos sitä ei valmisteta, tai ei tehdä valmiiksi suunnitelmia mihin se talteenotettu jemmataan tai käytetään, tai jos ratkaisu niin hieno kuin onkin, on niin kallis (tai kertynyt hiilidioksidi jää vaivoiksi), että ostajaa ei löydy.
Tyypillisesti idean myyminen on hölmöintä mitä voi tehdä. Se tehdään vain jos taidot eivät riitä hyödyntämiseen tai nk. nopea voitto kiinnostaa, joka sekin muistuttaa läheisesti omaan housuun virtsaamiselta: hetken ehkä lämmittää, koska yhteiskuntana hyöty meni taas jonnekin muualle.
Teräksestä valmistaminen on tyypillisesti energiaa vievää ja vaatii sellaista laitteistoa ja sellaisia prosesseja, joiden sivussa syntyy paljon ei kovin haluttua kuten vaikka ne kaasut, joista ilmastotalkoissa halutaan eroon. Tai energiatarpeesta, joka voi aiheuttaa myös sen tuotannon kautta ei-haluttuja asioita. Myös niissä tapauksissa, joissa rauta tai teräs on otettu kierrättämällä talteen, jatkoprosessit ovat tyypillisesti raskaita. Luonto säästyy tietenkin sitä kautta kun ei tarvitse uusia kaivoksia avata, ja kaatopaikat ovat kierrätyksen ansiosta pienemmällä kuormalla.
Sama energiatarpeen raskaus koskien kemianteollisuutta, tai vaikka maametallien hyödyntämistä kallioperästä, kuten kaivostoiminnan avulla. Tai jos ei ole kaivostettavaa tai kierrätys ei tuota tarpeeksi materiaalia, tarvittavan raaka-aineen rahtaaminen jostain muualta ulkomailta.
Innovointi on tärkeää tottakai, ilman sitä ei olisi tuotekehitystä eivätkä asiat kehittyisi. Se ei maksa mitään, mutta ei vaan pelkästään riitä.
Ruostumaton teräs on ekologinen vaihtoehto. Siitä valmistetut ruokailuvälineet ym ovat lähes ikuisia.
Jep. Ja niitä saa kaupasta. Samalla lailla kuin sähkö tulee töpselistä tai raha ottomaatista.
Kovia ovat tavoitteet. Jokainen tietysti oman parhaan mukaan yrittää.
Esim: Lähiruoka olisi kiva juttu, mutta se tarkoittaa mm. sitä, että ne paikat (tehtaat, pellot, leipomot, meijerit vaikkaapa) missä sitä tehdään ovat lähellä, ja myös se paikka mistä saa (kuten kauppa), on paitsi lähellä toisiaan, myös ihmisiä. Tuotantojaan harvoihin isoihin yksiköihin keskittäneillä yrityksillä (ja samaan aikaan "varastot pyörien päällä" ajatusta toteuttavilla) omat tavoitteet ja kansalliset tavoitteet ovat pahasti ristissä. Kuten myös isoihin kauppakeskuksiin panostavilla, joka tappaa lähikaupat, ja aiheuttaa ajelutarvetta joko lähijakelu (siis kotiinkuljetus) tai sitten kaupassa käynti.
Monimutkainen vyyhti, ja jos oikeasti asia ei ole kaikkien intressi läpi koko yhteiskunnan, yksi masterplän koskien kaikkia, tavoitteet ei tule onnistumaan.
Nythän parhaassa tapauksessa raakamaito kuljetetaan pohjoisesta etelään ja taas pohjoisen kauppojen hyllyille, josta iso osa kaadetaan viemäriin. Noin ilmastollisesti siinä tulee maitopurkille kova "hinta".
Siksi tämä onkin vähän isompi asia, kuin ladan tankkaus st1:llä, tai saunan lämmitys koivuklapeilla, vaikka lada tankkaus ja saunan piippusta tuleva savu asioihin vaikuttaa.
On lapsellista kuvitella, että se öljy, joka suomalaisilta jää käyttämättä, jäisi ikipäiviksi maan poveen. Varmaa on, että joku sen kaivaa ja polttaa.
Mistähän tämä nykyisin vallalla oleva itseruoskinnan tarve juontuu. Ei kai meillä mitään kunniavelkaa ole. On vain köyhä, verellä ostettu ja hiellä sekä vaivalla rakennettu maa.
"Varmaa on, että joku sen kaivaa ja polttaa."
Mihin varmuutesi perustuu? Kun öljyn hinta nousee riittävästi, sitä ei kannata enää käyttää.
Suomiko köyhä? Suomi on maailman rikkaimpia maita. Juttuisi on tunteellista jargonia vailla minkäänlaista totuuspohjaa.
Polttoaineet eivät tyypillisesti ole kovin kalliita niissä valtiossa, joissa niitä tuotetaan. Ja viimeiset litrat menevät todennäköisesti omaan käyttöön, tuskin mikään maa viimeisiä tippojaan tulee muille myymään.
Saksa:+710+miljoonaa+tonnia+noin+2%.+Jos+Suomi+pudottaa+nykytasosta+40%,+se+tarkoittaa+16+miljoonan+tonnin+vähennystä,+ja+uusi+luku+olisi+26.+Saksan+pudotus+tarkoittaa+284+miljoonaa+tonnia,+uusi+luku+426+miljoonaa+tonnia.+Jos+Saksa+onnistuisi+vain+35%+pudotuksessa,+5%+vajaus+(35,5+miljoonaa+tonnia)+on+melkein+yhtä+suuri+kuin+Suomen+nykykulutus+tai+suurempi,+eli+Suomi+saisi+tunkattua+Saksan+tavoitteeseen+lopettamalla+hiilidioksidin+tuoton+kokonaan.+80%+vähennys+(2050+oma+asetettu+tavoite)+tarkoittaa+Suomelle+8+miljoonaa+tonnia,+melkein+sama,+kuin+kotitalouksien+hiilidioksidipäästöt+tällä+hetkellä.+Merkittävät+hiilidioksidinielut+eli+metsät,+niiden+osuus+on+jo+nyt+75%+kokonaispinta-alasta,+ja+ne+tuottavat+nielun+jonka+koko+lienee+noin+15+miljoonaa+tonnia+(20+miljoonaa+hehtaaria).+Jos+kaikki+ala+laitettaisiin+metsäksi,+se+toisi+5+miljoonan+tonnin+lisäyksen+(+7+miljoonaa+hehtaaria),+ja+nielu+tällöin+olisi+20+miljoonaa+tonnia,+eli+noin+puolet+CO2+tuotannosta+Suomessa.+Saksassa+metsää+on+noin+1/3+maapinta-alasta+(11+miljoonaa+hehtaaria),+eli+noin+puolet+Suomen+metsäpinta-alasta.
Sota ilmastomuutosta vastaan on globaali asia. Ja vihollinen tässä sodassa olemme me ihmiset itse. Siksi ongelma on niin vaikea.
Tai ehkä niin, että ratkaisu vaikuttaisi olevan melko harvan käsissä. Ja onko heillä aikomusta olla mukana vai ei. Tavallinen kansa (viittaus muuhunkin kansaan, kuin vaan Suomen kansa, kuten vaikka Tansanian kansa) pystyy käyttämään nykyään niitä resursseja, joita käytettäväksi tuotetaan, missä resursseja tuotetaan kansalle enemmän missä taas vähemmän, tämä suhtautuu kansan varallisuuteen. Joten se mitä, missä, minne ja miten tuotetaan on se joka ratkaisee paljon. Ja nämä ovat siis isossa mittakaavassa melko harvan käsissä (suhteutettuna koko pallon väkimäärään). Kapitaali- mielessä raaka-aineiden tuotanto (puu, kahvi, puuvilla jne) on siellä ravintoketjun alapäässä, palkat pieniä, kansantalous pieni Lopputuotteet on yläpäässä, eli sinne kaikki pyrkivät. Ja tästä tulee se haaste: lopputuotanto on se joka logistiikan, tuotannon, varastoinnin ja jakelun takia saastuttaa kaikkein eniten. Toisinsanoen, jos sitä ei fiksata (päästöjä nolliin(, se on se missä me ei kovilla ilmastotavoitteilla mitenkään voida olla. Ainoaksi paikaksi jää se raaka-aineen tuotanto ja sillä sinnittely.
Jos koko pallon väki ruokittaisiin amerikkalaistyylisellä ravintoketjulla, niin siihen hupenisi vuosittain kaikki se öljy, mitä nykyään kulutetaan. Öljyn loppuminen tulee olemaan iso ongelma ravinnontuotannonkin kannalta.
Jostain luin taannoin tuon väittämän.
Öljyäkö ne amerikkalaiset syö?