Uutisen innoittamana kaivoin dataa. Dataa on monessa lähteessä ja vähän vaikeasti saatavilla, osittain joutuu itse laskemaan asioita, eikä sekään paljoa auta, että yksiköitä on monenlaisia, milloin puhutaan suoraan hiilidioksidipäästöistä ja milloin on otettu kaikki mahdolliset kaasut mukaan ja puhutaan CO2-equivalentista, eli määristä suhteutettuna hiilidioksikdiksi.
Suomen suurimpia hiilidioksidin tuottajia (tämä ei ole uutinen, tästä on ollut uutisia suurinpiirtein kerran vuoteen), joista oli uutisessa maininta (suluissa hiilidioksidin tuottaminen miljoonina tonneina per vuosi):
Raahen terästehdas (3,7), Fortumin Meripori (1,4), Helenin Vuosaari (1,3), Neste-Oilin Porvoo (2,9) ja StoraEnson kaikki tehtaat (0,3).
Yhteensä mainitut 9,6 miljoonaa tonnia per vuosi.
Tämän alla, koska yllä puhutaaan miljoonista tonneista per vuosi ja hiilidioksidin määrästä, alla samat yksiköt ja sama asia, jotta mittasuhteet säilyvät.
Hyvä asia: Mainitut yritykset, kuten aika moni muukin yritys Suomessa, ovat tehneet investointeja tai heillä on menossa investointiohjelmia, joilla päästöjä saadaan vähennettyä.
Se on purrutkin, mainittujen osalta sekä kaikki muut, jotka ovat olleet mukana, 2018 tasoista on tultu alaspäin noin 10% verran, ja huippuvuosista vielä enemmän.
Suomen hiilidioksidipäästöjen taso lienee tällä hetkellä noin 40 miljoonan tonnin luokkaa kaikkiaan, kaikki mahdolliset tuottajat mukaan luettuna. Hiilinielujen osalta on sanottu, että vaihtelee jonnekin maksimissaan 1/3 saakka kokonaispäästöistä.
Asumisen osuus (asumistavasta riippumatta) on noin 4,4 miljoonaa tonnia vuodessa, kaikki kiinteistöt noin 6,8 miljoonaa tonnia vuodessa. Tarkoittaa noin 11% osuutta kokonaisuudesta.
Yksityisautoilun osuus on noin 4,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Tämä on vähän reilu puolet liikenteen osuudesta, joka on noin 8,4 miljoonaa tonnia. Tarkoittaa noin 11% osuutta kokonaisuudesta.
Mikäli molemmat saataisiin puolitettua, siitä tulisi 4,4 miljoonaa tonnia vähennystä. Tämä urakka tarkoittaa yksityisille melko kovaa investointitarvetta koskien asumista ja liikkumista. Se taas suhtautuu siihen kuinka paljon milläkin taloudella löytyy luottoa ja kuka lähtee rahoittamaan (koska yksityisen kukkarolle jää maksaminen, enkä jaksa uskoa, pahoittelen pessimismiä, että yhteiskunta lähtisi isosti mukaan avustuksin tai takauksin), koska moneltakaan ei välttämättä nykyisellä verotasolla löydy niin paljoa irtonaista rahaa, että voisi tehdä toimenpiteet tuosta vaan.
Lisäksi asiasta puuttuu se konkreettinen porkkana. Yhteisvastuu painaa toki vaa'assa mutta koska sitä kukkaroa kukin omassa tahossaan tutkii, sekin on asia, jota ei voi ohittaa.
No, vaikutus olisi täten kokonaisuuteen noin 11% luokkaa, ja jos sen saman tien tekisi, se pudottaisi kokonaispäästöt noin 35 miljoonaan tonniin vuodessa.
Tähän kohtaan sitten vertailuksi 1990 numeroita, koska ne ovat sitä mihin alla sitten verrataan. 2018 oltiin noin samassa 1990 kanssa. Joten:
2030 tavoite, EU alueella hiilidioksidipäästöt 40% vähemmän verrattuna vuoteen 1990. Suomen tavoite 2050 mennessä 80% vähennystä 1990 verrattuna. Hiilineutraali 2035 (tuotto ja nielut samankokoiset, nykyisellään tarkoittaa noin 60% leikkausta, koska nielu on noin 1/3 tuotosta).
Kotitalouksien hiilidioksidituoton nollaus vähentää 8.9 miljoonaa tonnia, joka on sen noin viidenneksen. Joten toivon mukaan talkoisiin tulee paljon muitakin lisää, koska kotitalouksista pelkästään se tavoite ei tule syntymään.
Ja vertailun vuoksi, koko maailman hiilidioksidipäästöt olivat arviolta 33500 miljoonaa tonnia, josta suomen osuus se noin 40, ja prosentteina 0,13%.
Kaivoin dataa
30
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Suomen kunnianhimoisista toimista huolimatta päästöt vain lisääntyy. Pallon väkiluku kasvaa joka vuosi 16 kertaa Suomen väkiluvun verran. Kaikilla on oikeus tavoitella omaa "suomalaista unelmaa".
- Anonyymi
Eipäs liioitella, tuolla oikeat luvut. Lisäksi kannattaa muistaa, että maailman lapsiluku ei enää kasva. Väestömäärä kasvaa vain paremman terveydenhuollon ansiosta ja kääntyy sekin laskuun jo kuluvan vuosisadan aikana.
https://www.worldometers.info/world-population/
- Anonyymi
Joillakin poliitikoilla on kova vaikuttamisen tarve ja ovat turhautuneita, kun hiilipäästöt vain lisääntyvät globaalisti. Turhautumista puretaan ajamalla Suomeen kunnianhimoisia "ilmastotekoja", joiden maksajan jokainen tietää.
- Anonyymi
EU haluaa verottaa päästöjä. Tälle haetaan perusteita. Kaikki käy, minkä voi edes jotenkin uskottavasti kipata ilmastomuutoksen piikkiin.
- Anonyymi
Paremmin tienaavilla on mahdollisuus kuluttaa enemmän. Päästöjä verukkeena käyttäen kulutuksen verotusta voidaan kiristää. Kerätyt rahat jaetaan oikeudenmukaisuuden nimissä vähemmän tienaaville, jolloin heidän kulutusmahdollisuutensa kasvavat. Päästöt ei vähene.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Paremmin tienaavilla on mahdollisuus kuluttaa enemmän. Päästöjä verukkeena käyttäen kulutuksen verotusta voidaan kiristää. Kerätyt rahat jaetaan oikeudenmukaisuuden nimissä vähemmän tienaaville, jolloin heidän kulutusmahdollisuutensa kasvavat. Päästöt ei vähene.
Höpöhöpö... mallin vuoksi perustetaan tukirahasto kaikkein köyhimmille (jos nekään rahat nyt sinne menee). Rahaston piiriin kuuluu ehkä pari % väestöstä. Muiden osaksi säädetään tasaveroja ja -maksuja. Kyseessä on todellinen köyhien kuritushanke, toki tietysti "hyvän asian" nimissä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Höpöhöpö... mallin vuoksi perustetaan tukirahasto kaikkein köyhimmille (jos nekään rahat nyt sinne menee). Rahaston piiriin kuuluu ehkä pari % väestöstä. Muiden osaksi säädetään tasaveroja ja -maksuja. Kyseessä on todellinen köyhien kuritushanke, toki tietysti "hyvän asian" nimissä.
Köyhillä saatettiin viitata maailman köyhiin, ihmisten joiden käytössä on rahaa alle 1,60€ per päivä. 1990 köyhiä tällä tavalla laskettuna oli 1,9 miljardia. Vuoteen 2017 mennessä määrä saatiin pudotettua alle 700 miljoonaan. Tässä aivan viimevuosien aikana köyhyys on kääntynyt kasvuun. Koronan on arvioitu yksistään vaikuttavan noin 100 miljoonan ihmisen putoamiseen köyhyysrajan alapuolelle, vuosi 2021 kasvu voi olla jopa suurempi. Korona pahentaa köyhyyteen johtavien asioiden vaikutusta, kuten erilaiset sodat (konfliktit nykykielellä).
Toisaalta, on mahdollista, että tarkoititkin juuri sitä, että viittaamasi "muut" ovat käytännössä ne rikkaammat maat tai hyvin toimeentuleva väki, joilta apua köyhille rahaston kautta jaettaisiin. Mutta se osa köyhistä, joka rahastosta hyötyisi jotain, on todella pieni osa kaikista köyhistä, jos kohta köyhyydestä kärsivät koskaan pääsisivät edes jaolle. Ja toisaalta näin tulkiten, varojen kerääminen menee pahimmassa tapauksessa mielestäsi siten, että myös ei-niin-varakas väki osallistuisi keräämiseen omalta osaltaan erilaisten verojen tai veronkaltaisten komponenttien kautta, joka kurjistaisi heidän olojaan, koska merkitys heidän "rahoista ottamiselle" olisi suhteessa paljon suurempi, kuin varakkaampien "rahoista ottaminen".
Maailman köyhyyden estämiseen on Suomesta annettukin avustuksia vuosittain. 2021 budjettiin on määritelty noin 1,2 miljardia euroa kehitysyhteistyöhön, vastaa noin 0,5% bruttokansantuloista (johon huomiona, että olemme itseasiassa sitoutuneet 0,7% tasoon), ja jotka jakaantuvat noin 10 eri käyttökohteen kautta erilaisiksi projekteiksi eri maihin. Suurimpina kohteina näyttäisi olevan yleisten järjestöjen (kuten Maailmanpankki tai YK, UNICEF, UNESCO jne) kautta menevän yleisen tuen lisäksi yksittäisiä maita kuten Afganistan, Somalia, Myanmar ja Etiopia. Myös Lähi-Idän konfliktialueita on listalla.
- Anonyymi
Tuoreen raportin mukaan sähköauto EU:ssa aiheuttaa 50 prosenttia vähemmän päästöjä polttomoottoriautoon verrattuna 150 000 kilometrin ajolla.
- Anonyymi
Hallituksen tavoite on 100 % päästöistä pois vuoteen 2035 mennessä.
Kun bensa-autot on vaihdettu sähköautoihin, ollaan 96 % kohdalla. Mihin sitten tartutaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hallituksen tavoite on 100 % päästöistä pois vuoteen 2035 mennessä.
Kun bensa-autot on vaihdettu sähköautoihin, ollaan 96 % kohdalla. Mihin sitten tartutaan.Hiilinielujen lisäämiseen, todennäköisesti.
- Anonyymi
Melko turhauttava tilanne. Pallo lämpenee, mutta me emme voi sille mitään.
Onneksi mitään maailmanloppua ei ole horisontissa.- Anonyymi
Suomen tekemisillä tai tekemättä jättämisillä ei ole mitattavissa olevaa vaikutusta lämpenemiseen. Sen takia Suomen taloutta ja hyvinvointiyhteiskuntaa ei kannata tuhota yltiöpäisillä "ilmastoteoilla", kun emme lopputulokseen kykene vaikuttamaan.
Ollaan mukana ja tehdään osamme, mutta ei toisten osuutta. - Anonyymi
Väestönsiirtojen rajoittaminen tänne kylmään ja pimeään suuren hiilijalanjäljen kuluttajiksi on vastuullinen ilmastoteko.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomen tekemisillä tai tekemättä jättämisillä ei ole mitattavissa olevaa vaikutusta lämpenemiseen. Sen takia Suomen taloutta ja hyvinvointiyhteiskuntaa ei kannata tuhota yltiöpäisillä "ilmastoteoilla", kun emme lopputulokseen kykene vaikuttamaan.
Ollaan mukana ja tehdään osamme, mutta ei toisten osuutta.Hyvinvointiyhteiskuntaa ei tuhota ilmastoteoilla, mutta tekemättä jättämisellä se tuhoutuu. Suomella on mahdollisuus olla huomattavasti kokoaan suurempi toimija, kun ottaa huomioon suomalaisten koulutustason ja teknisen osaamisen. Se on myös hyvä mahdollisuus hyötyä ilmastotoimista. Hyviä puhtaan tekniikan innovaatioita voidaan myydä suuria määriä ympäri maailmaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hyvinvointiyhteiskuntaa ei tuhota ilmastoteoilla, mutta tekemättä jättämisellä se tuhoutuu. Suomella on mahdollisuus olla huomattavasti kokoaan suurempi toimija, kun ottaa huomioon suomalaisten koulutustason ja teknisen osaamisen. Se on myös hyvä mahdollisuus hyötyä ilmastotoimista. Hyviä puhtaan tekniikan innovaatioita voidaan myydä suuria määriä ympäri maailmaa.
Jos innovaatiot valmistetaan teräksestä tai muovista, se ei kuulosta kovin ekologiselta ainakaan perinteisin tavoin valmistettuna. Ei oikeastaan vie omaa vähennystavoitettakaan kohti, ellei niiden innovaatioiden valmistaminen ja mahdolliset ketjut, ole lähtökohtaisesti päästöttömiä. Ei maksupäästöttömiä vaan oikeasti päästöttömiä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos innovaatiot valmistetaan teräksestä tai muovista, se ei kuulosta kovin ekologiselta ainakaan perinteisin tavoin valmistettuna. Ei oikeastaan vie omaa vähennystavoitettakaan kohti, ellei niiden innovaatioiden valmistaminen ja mahdolliset ketjut, ole lähtökohtaisesti päästöttömiä. Ei maksupäästöttömiä vaan oikeasti päästöttömiä.
Sinulla on vähän yksinkertainen näkemys siitä, mitä innovaatioilla edes tarkoitetaan. Se ei todellakaan tarkoita vain kulutustavaroita, eikä edes pääsääntöisesti. Puhda energia, CO2 talteenotto prosesseista, hiilinielujen kasvattaminen, ravinnon tuotto ekologisemmin...
Listaa rajaa lähinnä mielikuvitus.
Miksi teräs ei olisi ekologista? Rautaa ja välttämättömiä seosmetalleja maaperästä löytyy kyllä ja jo nyt terästehtaita modifioidaan CO2 päästöjen suhteen nollapäästöisiksi. Lisäksi teräs on edullista ja helppoa kierrättää.
Muovit ovat mennen talven lumia, joista pyritään joka suunnalla eroon. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinulla on vähän yksinkertainen näkemys siitä, mitä innovaatioilla edes tarkoitetaan. Se ei todellakaan tarkoita vain kulutustavaroita, eikä edes pääsääntöisesti. Puhda energia, CO2 talteenotto prosesseista, hiilinielujen kasvattaminen, ravinnon tuotto ekologisemmin...
Listaa rajaa lähinnä mielikuvitus.
Miksi teräs ei olisi ekologista? Rautaa ja välttämättömiä seosmetalleja maaperästä löytyy kyllä ja jo nyt terästehtaita modifioidaan CO2 päästöjen suhteen nollapäästöisiksi. Lisäksi teräs on edullista ja helppoa kierrättää.
Muovit ovat mennen talven lumia, joista pyritään joka suunnalla eroon.Yleisesti, myyntiin tarkoitetut ideat tuotteistetaan, jotta niitä pääsee valmistamaan ja sitä kautta myymään jollain halutulla hinnalla. Yksi kappale, yksi hinta.
Vai mitä käyttöä on puhtaan energian ideasta, jos sitä tuottavaa laitosta ei koskaan valmisteta? Tai hiilidioksidin talteenotto- idea pois jostain prosessista (vaikka terästehtaan tai henkilöauton), jos sitä ei valmisteta, tai ei tehdä valmiiksi suunnitelmia mihin se talteenotettu jemmataan tai käytetään, tai jos ratkaisu niin hieno kuin onkin, on niin kallis (tai kertynyt hiilidioksidi jää vaivoiksi), että ostajaa ei löydy.
Tyypillisesti idean myyminen on hölmöintä mitä voi tehdä. Se tehdään vain jos taidot eivät riitä hyödyntämiseen tai nk. nopea voitto kiinnostaa, joka sekin muistuttaa läheisesti omaan housuun virtsaamiselta: hetken ehkä lämmittää, koska yhteiskuntana hyöty meni taas jonnekin muualle.
Teräksestä valmistaminen on tyypillisesti energiaa vievää ja vaatii sellaista laitteistoa ja sellaisia prosesseja, joiden sivussa syntyy paljon ei kovin haluttua kuten vaikka ne kaasut, joista ilmastotalkoissa halutaan eroon. Tai energiatarpeesta, joka voi aiheuttaa myös sen tuotannon kautta ei-haluttuja asioita. Myös niissä tapauksissa, joissa rauta tai teräs on otettu kierrättämällä talteen, jatkoprosessit ovat tyypillisesti raskaita. Luonto säästyy tietenkin sitä kautta kun ei tarvitse uusia kaivoksia avata, ja kaatopaikat ovat kierrätyksen ansiosta pienemmällä kuormalla.
Sama energiatarpeen raskaus koskien kemianteollisuutta, tai vaikka maametallien hyödyntämistä kallioperästä, kuten kaivostoiminnan avulla. Tai jos ei ole kaivostettavaa tai kierrätys ei tuota tarpeeksi materiaalia, tarvittavan raaka-aineen rahtaaminen jostain muualta ulkomailta.
Innovointi on tärkeää tottakai, ilman sitä ei olisi tuotekehitystä eivätkä asiat kehittyisi. Se ei maksa mitään, mutta ei vaan pelkästään riitä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yleisesti, myyntiin tarkoitetut ideat tuotteistetaan, jotta niitä pääsee valmistamaan ja sitä kautta myymään jollain halutulla hinnalla. Yksi kappale, yksi hinta.
Vai mitä käyttöä on puhtaan energian ideasta, jos sitä tuottavaa laitosta ei koskaan valmisteta? Tai hiilidioksidin talteenotto- idea pois jostain prosessista (vaikka terästehtaan tai henkilöauton), jos sitä ei valmisteta, tai ei tehdä valmiiksi suunnitelmia mihin se talteenotettu jemmataan tai käytetään, tai jos ratkaisu niin hieno kuin onkin, on niin kallis (tai kertynyt hiilidioksidi jää vaivoiksi), että ostajaa ei löydy.
Tyypillisesti idean myyminen on hölmöintä mitä voi tehdä. Se tehdään vain jos taidot eivät riitä hyödyntämiseen tai nk. nopea voitto kiinnostaa, joka sekin muistuttaa läheisesti omaan housuun virtsaamiselta: hetken ehkä lämmittää, koska yhteiskuntana hyöty meni taas jonnekin muualle.
Teräksestä valmistaminen on tyypillisesti energiaa vievää ja vaatii sellaista laitteistoa ja sellaisia prosesseja, joiden sivussa syntyy paljon ei kovin haluttua kuten vaikka ne kaasut, joista ilmastotalkoissa halutaan eroon. Tai energiatarpeesta, joka voi aiheuttaa myös sen tuotannon kautta ei-haluttuja asioita. Myös niissä tapauksissa, joissa rauta tai teräs on otettu kierrättämällä talteen, jatkoprosessit ovat tyypillisesti raskaita. Luonto säästyy tietenkin sitä kautta kun ei tarvitse uusia kaivoksia avata, ja kaatopaikat ovat kierrätyksen ansiosta pienemmällä kuormalla.
Sama energiatarpeen raskaus koskien kemianteollisuutta, tai vaikka maametallien hyödyntämistä kallioperästä, kuten kaivostoiminnan avulla. Tai jos ei ole kaivostettavaa tai kierrätys ei tuota tarpeeksi materiaalia, tarvittavan raaka-aineen rahtaaminen jostain muualta ulkomailta.
Innovointi on tärkeää tottakai, ilman sitä ei olisi tuotekehitystä eivätkä asiat kehittyisi. Se ei maksa mitään, mutta ei vaan pelkästään riitä.Ruostumaton teräs on ekologinen vaihtoehto. Siitä valmistetut ruokailuvälineet ym ovat lähes ikuisia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ruostumaton teräs on ekologinen vaihtoehto. Siitä valmistetut ruokailuvälineet ym ovat lähes ikuisia.
Jep. Ja niitä saa kaupasta. Samalla lailla kuin sähkö tulee töpselistä tai raha ottomaatista.
- Anonyymi
Kovia ovat tavoitteet. Jokainen tietysti oman parhaan mukaan yrittää.
Esim: Lähiruoka olisi kiva juttu, mutta se tarkoittaa mm. sitä, että ne paikat (tehtaat, pellot, leipomot, meijerit vaikkaapa) missä sitä tehdään ovat lähellä, ja myös se paikka mistä saa (kuten kauppa), on paitsi lähellä toisiaan, myös ihmisiä. Tuotantojaan harvoihin isoihin yksiköihin keskittäneillä yrityksillä (ja samaan aikaan "varastot pyörien päällä" ajatusta toteuttavilla) omat tavoitteet ja kansalliset tavoitteet ovat pahasti ristissä. Kuten myös isoihin kauppakeskuksiin panostavilla, joka tappaa lähikaupat, ja aiheuttaa ajelutarvetta joko lähijakelu (siis kotiinkuljetus) tai sitten kaupassa käynti.
Monimutkainen vyyhti, ja jos oikeasti asia ei ole kaikkien intressi läpi koko yhteiskunnan, yksi masterplän koskien kaikkia, tavoitteet ei tule onnistumaan.- Anonyymi
Nythän parhaassa tapauksessa raakamaito kuljetetaan pohjoisesta etelään ja taas pohjoisen kauppojen hyllyille, josta iso osa kaadetaan viemäriin. Noin ilmastollisesti siinä tulee maitopurkille kova "hinta".
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nythän parhaassa tapauksessa raakamaito kuljetetaan pohjoisesta etelään ja taas pohjoisen kauppojen hyllyille, josta iso osa kaadetaan viemäriin. Noin ilmastollisesti siinä tulee maitopurkille kova "hinta".
Siksi tämä onkin vähän isompi asia, kuin ladan tankkaus st1:llä, tai saunan lämmitys koivuklapeilla, vaikka lada tankkaus ja saunan piippusta tuleva savu asioihin vaikuttaa.
- Anonyymi
On lapsellista kuvitella, että se öljy, joka suomalaisilta jää käyttämättä, jäisi ikipäiviksi maan poveen. Varmaa on, että joku sen kaivaa ja polttaa.
Mistähän tämä nykyisin vallalla oleva itseruoskinnan tarve juontuu. Ei kai meillä mitään kunniavelkaa ole. On vain köyhä, verellä ostettu ja hiellä sekä vaivalla rakennettu maa.- Anonyymi
"Varmaa on, että joku sen kaivaa ja polttaa."
Mihin varmuutesi perustuu? Kun öljyn hinta nousee riittävästi, sitä ei kannata enää käyttää.
Suomiko köyhä? Suomi on maailman rikkaimpia maita. Juttuisi on tunteellista jargonia vailla minkäänlaista totuuspohjaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Varmaa on, että joku sen kaivaa ja polttaa."
Mihin varmuutesi perustuu? Kun öljyn hinta nousee riittävästi, sitä ei kannata enää käyttää.
Suomiko köyhä? Suomi on maailman rikkaimpia maita. Juttuisi on tunteellista jargonia vailla minkäänlaista totuuspohjaa.Polttoaineet eivät tyypillisesti ole kovin kalliita niissä valtiossa, joissa niitä tuotetaan. Ja viimeiset litrat menevät todennäköisesti omaan käyttöön, tuskin mikään maa viimeisiä tippojaan tulee muille myymään.
- Anonyymi
Saksa: 710 miljoonaa tonnia noin 2%. Jos Suomi pudottaa nykytasosta 40%, se tarkoittaa 16 miljoonan tonnin vähennystä, ja uusi luku olisi 26. Saksan pudotus tarkoittaa 284 miljoonaa tonnia, uusi luku 426 miljoonaa tonnia. Jos Saksa onnistuisi vain 35% pudotuksessa, 5% vajaus (35,5 miljoonaa tonnia) on melkein yhtä suuri kuin Suomen nykykulutus tai suurempi, eli Suomi saisi tunkattua Saksan tavoitteeseen lopettamalla hiilidioksidin tuoton kokonaan. 80% vähennys (2050 oma asetettu tavoite) tarkoittaa Suomelle 8 miljoonaa tonnia, melkein sama, kuin kotitalouksien hiilidioksidipäästöt tällä hetkellä. Merkittävät hiilidioksidinielut eli metsät, niiden osuus on jo nyt 75% kokonaispinta-alasta, ja ne tuottavat nielun jonka koko lienee noin 15 miljoonaa tonnia (20 miljoonaa hehtaaria). Jos kaikki ala laitettaisiin metsäksi, se toisi 5 miljoonan tonnin lisäyksen ( 7 miljoonaa hehtaaria), ja nielu tällöin olisi 20 miljoonaa tonnia, eli noin puolet CO2 tuotannosta Suomessa. Saksassa metsää on noin 1/3 maapinta-alasta (11 miljoonaa hehtaaria), eli noin puolet Suomen metsäpinta-alasta.
- Anonyymi
Sota ilmastomuutosta vastaan on globaali asia. Ja vihollinen tässä sodassa olemme me ihmiset itse. Siksi ongelma on niin vaikea.
- Anonyymi
Tai ehkä niin, että ratkaisu vaikuttaisi olevan melko harvan käsissä. Ja onko heillä aikomusta olla mukana vai ei. Tavallinen kansa (viittaus muuhunkin kansaan, kuin vaan Suomen kansa, kuten vaikka Tansanian kansa) pystyy käyttämään nykyään niitä resursseja, joita käytettäväksi tuotetaan, missä resursseja tuotetaan kansalle enemmän missä taas vähemmän, tämä suhtautuu kansan varallisuuteen. Joten se mitä, missä, minne ja miten tuotetaan on se joka ratkaisee paljon. Ja nämä ovat siis isossa mittakaavassa melko harvan käsissä (suhteutettuna koko pallon väkimäärään). Kapitaali- mielessä raaka-aineiden tuotanto (puu, kahvi, puuvilla jne) on siellä ravintoketjun alapäässä, palkat pieniä, kansantalous pieni Lopputuotteet on yläpäässä, eli sinne kaikki pyrkivät. Ja tästä tulee se haaste: lopputuotanto on se joka logistiikan, tuotannon, varastoinnin ja jakelun takia saastuttaa kaikkein eniten. Toisinsanoen, jos sitä ei fiksata (päästöjä nolliin(, se on se missä me ei kovilla ilmastotavoitteilla mitenkään voida olla. Ainoaksi paikaksi jää se raaka-aineen tuotanto ja sillä sinnittely.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tai ehkä niin, että ratkaisu vaikuttaisi olevan melko harvan käsissä. Ja onko heillä aikomusta olla mukana vai ei. Tavallinen kansa (viittaus muuhunkin kansaan, kuin vaan Suomen kansa, kuten vaikka Tansanian kansa) pystyy käyttämään nykyään niitä resursseja, joita käytettäväksi tuotetaan, missä resursseja tuotetaan kansalle enemmän missä taas vähemmän, tämä suhtautuu kansan varallisuuteen. Joten se mitä, missä, minne ja miten tuotetaan on se joka ratkaisee paljon. Ja nämä ovat siis isossa mittakaavassa melko harvan käsissä (suhteutettuna koko pallon väkimäärään). Kapitaali- mielessä raaka-aineiden tuotanto (puu, kahvi, puuvilla jne) on siellä ravintoketjun alapäässä, palkat pieniä, kansantalous pieni Lopputuotteet on yläpäässä, eli sinne kaikki pyrkivät. Ja tästä tulee se haaste: lopputuotanto on se joka logistiikan, tuotannon, varastoinnin ja jakelun takia saastuttaa kaikkein eniten. Toisinsanoen, jos sitä ei fiksata (päästöjä nolliin(, se on se missä me ei kovilla ilmastotavoitteilla mitenkään voida olla. Ainoaksi paikaksi jää se raaka-aineen tuotanto ja sillä sinnittely.
Jos koko pallon väki ruokittaisiin amerikkalaistyylisellä ravintoketjulla, niin siihen hupenisi vuosittain kaikki se öljy, mitä nykyään kulutetaan. Öljyn loppuminen tulee olemaan iso ongelma ravinnontuotannonkin kannalta.
Jostain luin taannoin tuon väittämän. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos koko pallon väki ruokittaisiin amerikkalaistyylisellä ravintoketjulla, niin siihen hupenisi vuosittain kaikki se öljy, mitä nykyään kulutetaan. Öljyn loppuminen tulee olemaan iso ongelma ravinnontuotannonkin kannalta.
Jostain luin taannoin tuon väittämän.Öljyäkö ne amerikkalaiset syö?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 4134269
Miksi suomalaisia vainajia säilytetään kylmäkonteissa ulkona? Näin kuolleita kohdellaan Suomessa
Suomesta ei löydy enää tilaa kuolleille. Tänä päivänä vainajia säilytetään ympäri maata ulkona kylmäkonteissa. Kontit2362100Olen ärtynyt koska
minulla on tunteita sinua kohtaan. Tunteita joita en voi ilmaista. Kaipaan kaikkea sinussa. Siksi olen välillä hankala.681550Suomalaiset marjat loppuvat
Suomalaiset marjat mätänevät metsään, koska ulkomaalaiset, lähinnä thaimaalaiset poimijat ovat huolehtineet suomalaisten1571367Yhteiskuntaa hyväksi käyttäjät
Kyllä täällä Suomussalmellakin osaavat käyttää näitä Suomen etuja hyväksi. Vuokrataan ns. asunto lapselle että saa asu661039Joku tukeva täti syyttää suomalaisia rasisteiksi Hesarissa
”Kaikki valkoiset ihmiset Suomessa ovat kasvaneet rasistiseen ajatteluun”, sanoo Maija Laura Kauhanen: https://www.hs.1671025Hallitus korottaa yleisen arvonlisäveron 25,5 prosenttiin
Yleisen arvonlisäveron kiristäminen 1,5 prosenttiyksiköllä on hallituksen järein toimi kehysriihessä. Se voi tuoda valti2421023Mitä teen väärin?
Alkaa pikku hiljaa tympäsemään ainainen pakkien saanti. Eka ennen kun nähdään, miehet ovat kiinnostuneita viestittelemää1351021- 117923
Haluaisin tietää
mikä saa sinut tuntemaan olosi rakastetuksi. Ja sitten haluaisin mahdollisuuden tehdä juuri niin. 💔51898