Moniko tietää mitä ovat nuo muumioituneet rauniot kellareineen Ounasvaaran kaupunginpuoleisella rinteellä? (pururadalta jos poikkeat pissille niin törmäät useisiin sammaloituneisiin raunioihin läpi koko rinteen)
Onko kenelläkään asiallista tietoa siitä, että löytyisikö netitse minkäänlaisia kuvia/kertomuksia Roin lähihistoriasta? (ennen tuhoa ja tuhon jälkeen)karttoja?
Olisi kiva vain tietää, että mihin tuli muutettua.
-Mari-
Onko kenelläkään asiallista tietoa siitä, että löytyisikö netitse minkäänlaisia kuvia/kertomuksia Roin lähihistoriasta? (ennen tuhoa ja tuhon jälkeen)karttoja?
Olisi kiva vain tietää, että mihin tuli muutettua.
-Mari-
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ainakin siellä on saksalaisten juoksuhautoja , joita käytettin kai harjoituksissa. Sakemanneilla oli ns. pikku-Berliini jossain Lähteentien liepeillä, joten joitain kivijalkoja voi kai löytyä sieltäkin.
olen pari kirjaa kahlannut, toinen oli kertomuksia Roista ja toinen ihan historiikki. Muistaakseni Korvan teos oli se historiikki ja löytyy kirjastosta.
Karttoja on, oikein havainnollinenkin jopa, jossa muutama talo on merkattu mustalla ja loput on niitä tuhoutuneita. Samassa kirjassa.
Tuholla tarkoittanet Lapin sotaa etkä nykyistä kaupunginvaltuustoa (vitsivitsi:)).
unohti jättää veikkaus siihen rauniohommaan.
Siellä päin oli saksalaisten parakkeja ja heidän harjoituskenttänä oli ns. Rommelin kenttä. Veikkaisin siis saksalaisten parakkeja, varastoja.
Harmi vaan kun tuo mainitsemasi kirjan kartta ei näytä sotavuodenkartassaan kuin osan kauppalaa. Ei siis joen Ounasvaaran puolta lainkaan.
Haalimieni karttojen mukaan kuitenkaan tarkoittamallani alueella ei ole ainakaan vuonna 1910 ollut asuinrakennuksia.
Toisaalta... v.-45 karttani ei kata tuota aluetta. Ja puolestaan vuoden -57 kartoissa kauppalan asemakaava kaikkineen onkin laitettu täysin uusiksi.
Siis edelleen mietiskelen, mitä ovat nuo sammaloituneet kellarit maatuneine kivijalkoineen(useita) Ounasvaaran kaupunginpuolen rinteessä.
Puuston kasvun perusteella sanoisin, että ovat ainakin vanhempia kuin rinteessä kasvava puusto.
Yhdessä kellarissa (osittain luhistuneessa)kävinkin vilkaisemassa ja näytti siltä, että oli siellä joku majaansa pitänyt rakennuksen tuhoutumisen jälkeenkin.
kartta on todellakin aivan keskustan alueesta.
Sodan aikana saksalaisten esikunta-alue oli juuri joen toisella puolella, Korvanranta. Ja varuskunta-aluekaan ei ole ollut keskustassa vaan varmaankin noilla rinteillä enimmäkseen.
Kellari viittaa tietenkin asuinrakennukseen, mutta pitäisipä tietää tarkemmin tuo alue, länsirinnettäkin on aika pitkälti.
1910 olemme olleet lähinnä kirkonkylä (taajaan asuttu yhteisö), sillä kauppalaksi tulimme kai 1.1.1929. Asukkaita meillä oli noin 4000 vuonna 1870, about.
En keksi muuta kuin sota-ajan rakennuksia ja ne on ekaksi tuhottu, joko saksalaiset itse tai viimeistään suomalaiset perässä.
itse piipahtaisin maanmittaustoimistolla, Virastotalolla. Ehkä selviää heti.
Olet varsin aktiivinen junantuoma, sillä ei meistä syntyperäisistä alkuasukkaistakaan moni tiedä historiastamme juuri mitään. Kuuluu yleissivistykseen mutta kun tiedot on inhottavasti piilotettu kirjoihin eikä nuoriso osaa hakea muusta kuin netistä, kai :)
laitetaan se esikunta-alue Katajarannan puolelle, meni senat sakaisin eli kirjailijan nimi hyöri mielessä. Ei siis Korvanniemen puolella.