ihminen saa olla oma itsensä ja määräily loppuu. Loppuu pelko ettei kelpaa, loppuu moittiminen ja arvostelu. Loppuu pahoinpitely. Loppuu itku ja suru. Saa värjätä hiukset, saa ehostaa jos tykkää, saa pukeutua kuten haluaa, saa syödä tai juoda mitä haluaa, saa käyttää vettä ilman pelkoa raivosta ja huudosta, saa ehkä viimein joltakin kehuja, että on oikeastaan ihan hyvä ihminen. Siitä alkaa elämä ja valo.
Se hetki kun
Anonyymi
10<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kyllä jokaisella tulee olla itsemääräämisoikeus. Voimia sulle. Tiedän mitä on elää tyrannin alaisuudessa.
En tarvitse voimien toivotusta. En enää. Vuosia sitten olisin tarvinnut.
Jokainen tietää vain oman kohtansa. Ei toisen.
Aivan oikein kirjoitat. Jokainen tietää vain oman kohtansa, joskus silti voi tapahtua käänne parempaan, vaikka kaikki näkisi hyvin synkässä valossa.
Voimia itse kukin meistä, tarvitsee elämänsä aikana. Itse olen kokenut tarvitsevani voimaa useampaan otteeseen sitä saamatta mistään.
Kunnes oivalsin, kaikkialla missä olen / minne asetun, kaikkialta löytyy ikäviä ja hankalia ihmisiä. En voi olla heidän kaltainen, samanlainen. Mitä harvempi tietää erilaisuuteni ja hyvät ominaisuuteni. Se lienee elämääni taivaanlahja.
Yksin eläminen on parasta mitä tiedän, kukaan ei pysty sinua kotonasi määräilemään ja niskalenkkiä sinusta ottamaan. Eikä koskaan repeä parisuhde helvetti, koska et halua rinnallesi kulkemaan ketään tyrannia tai muuten hankalaa ihmistä.
Mietin pitkään, mitä tähän kommentoisi ja enpä löydä tarpeeksi lohduttavia sanoja. - cu-
Ei mitään lohduttavia sanoja tähän, toivota vain riemua elämään! Paljon ilon aiheita. Hymyjä, vapautunutta naurua, iloista musiikkia. Uusia kauniita aamuja ja alkuja. Silmien avautumista ja näkymää uusissa kirkkaissa väreissä.
No sitten vaikka 10 kottikärryllistä riemua sinne :) - cu-
☺👍
🫂Nyt menin sanattomaksi, vaikka itsekin olen paljon kärsinyt eloni aikana. Kaksi kertaa olen ollut 🧑🦽Kaikesta olen kuitenkin selvinnyt ja jälleen voin leikkiä vahvinta ja komeinta jätkää.
Henkisesti minua ei ole juurikaan satutettu, joten en kykene ymmärtämään kokemaasi. Olen kuullut, että henkiset arvet eivät parane yhtä hyvin kuin esim. revennyt pernani tai reisiluuni, johon laitettiin 42cm luuydin naula. Nooh, aivoni eivät koskaan kasva entiselleen, mutta ovat sopeutuneet ja toivuin halvauksestakin.
Mutta minun vammani ovat tosiaankin olleet aina fyysisiä. Erittäin hyvää vointia ja uutta elämää sinulle.
olet vapautunut.😊
Haiskahtaa kulttuurierolta.