Miksi kaupan vaa'oissa ole 10 tai 20 nappia rivissä, jolloin olisi loogista ja helppoa löytää tarvittu nappi? K-kaupassa vaa'oissa on 16 nappia rivissä. Jos ne suunnitellaan tahallaan tuollaisiksi, niin miksi? Siinähän vain kuluu aikaa turhaan jokaiselta (paitsi nörtiltä), etenkin vanhuksilta ja heidän takanaan jonottavilta. Vanhukset kaikessa rauhassa etsivät ja etsivät ja etsivät oikeaa nappia, unohtavat sinä etsintätyön aika mitä nappia olivatkaan etsimässä, joten käyvät kurkistamassa hintalappua uudelleen. Tässä suhteessa Liiteri on hyvä kauppa, siellä punnitseminen toimii sujuvasti.
Kaupan vaa'at, suunnitellaanko ne tahallaan vaikeiksi käyttää?
Anonyymi
21335
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Lidlin kassat kusettavat. Esimerkisi ulkolaisen tomaatin puntaroivat kalliimpana kotimaisena.
Jos aivotoiminta on niin sumentunut ettei osaa punnita vihanneksia ja hedelmiä niin se kertoo proteiinin puutteesta. Lihatuotteita löytyy yleensä valmiiksi pakattuina joten ei tarvitse arpoa vaakojen kanssa.
Luulen etää vanhuksille olisi _paljon_ helpompaa jos nappeja olisi 10 rivissä, silloin tarvittu nappi on helppo eli nopea löytää, kun sama-loppuiset ovat päällekäin, ja sama-alkuiset ovat vieri viereessä.
Hyvä. Luulin että olen ainoa joka ei löydä oikeaa numeroa.
Taidat olla. Minä en koe vaakoja vaikeaksi käyttää, kyllä se oikea numero löytyy, kun vain etsii.
K-kauppojen kannattaisi koodata vaakojen napit HEX lukuina, koska nappeja on 16 rivissä. Silloin ne olisivat seuraavasti:
01,02,03,04,05,06,07,08,09,0A,0B,0C,0D,0E,0F
11,12,13,14,15,16,17,18,19,1A,1B,1C,1D,1E,1F
21,22,23,24,25,26,27,28,29,2A,2B,2C,2D,2E,2F
jne.
9x9 matriisiin laitettu olisi ainakin helppo muistaa. Ensimmäinen nappi vasemmalla ylhäällä olisi 11 ja vimeinen oikealla alhalla 99. Keskimmäinen nappi olisi 55. Ensimmäinen numero kertoisi rivin ja toinen sarakkeen.
Saattaisi olla työlästä niitä fyysisiä nappeja, joita on K-kaupan vaa'oissa 16 kpl kullakin rivillä, järjestellä uusiin paikkoihin.
HEX-koodaus helpottaisi myös siten, että kolme merkkiset punnitusnumerot (arvot jotka ovat yli 99) poistuisi, koska vaa'oissa on vähemmän kuin 255 nappia joka hexana on FF.
Vaakaan voidaan laittaa useampi 9x9 nappiryhmä. Ensimmäinen olisi vaikka A ja toinen B. Näppäin A11 olisi ensimmäisen ryhmän ensimmäinen nappi vasemmalla ylhäällä. B99 olisi taas toisen ryhmä alin nappi oikealla.
Joskus oli vaaoissa muuten tuotteen kuvakin. Esimerkiksi sitruuna, joka tulosti sitruunan tarran. Nuo on kyllä hävinneet jo pois.
Kirjoituskoneen näppäimistössäkin kirjaimet sijoitettiin sikin sokin jottei kirjoittaminen olisi liian nopeaa ja kirjoituskoneet menneet sekaisin. Ehkä tässäkin on syynä se ettei punnitustapahtuma olisi liian nopea. Heität hedelmät puntarille ja juuri kun ponnahtavat ylöspäin painat nappia ja punnitustulos on liian vähän.
Digitaalinen vaaka odottaa että mittaustulos on stabiili ja siten vasta näyttää/tulostaa arvon. Luulen että nämä vaa'at on suunniteltu norttien ehdoilla, 16 on tietokoneeksi word ja 8 on byte.
Puntari http://www.esok.fi/esok-hanke/KUVIA/puntari/view on eri laite kuin vaaka.
Taitaa olla englanninkielisille useimmin köytetyt kirjainyhdistelmät lähekkäin, tiedä sitten kuinka tieteellisesti tutkittu ja onnistunut, nykyään tietokoneilla olisi helppo laskea ja tehdä vaikka keskiarvo kaikista maista. Aika hyvinhän nuo oppii muistamaan, hankalampaa kun pienemmissä näppäimistöissä paikat ovat hiukan eri tavalla kuin täysikokoisissa.
Varmasti nopeuttaisi vaaoissa numeron löytymistä jos olisivat tasakymmenittäin, luulisi valmistajankin ajatelleen, samoin yrittäjien kun valitsevat vaakoja.
"Varmasti nopeuttaisi vaaoissa numeron löytymistä jos olisivat tasakymmenittäin"
Niin nopeuttaisi. Kymmenjärjestelmää kuitenkaan ei voi helposti ottaa käyttöön olemassa olevissa vaa'oissa. K-kaupoissa on suuri määrä vaakoja joissa on 16 nappia rivillä. Ja E-ryhmässä on suuri määrä vaakoja joiden napit eivät ole tasakymmeninä rivillä (taitaa olla 18 kpl per rivi).
Mutta, 16 napin vaa'oille soveltuu koodaus 16-järjestelmässä (eli HEX härjestelmässä). Ja esim 18 napin vaa'oille sovelutuu koodaus 18-järjestelmässä.
Olisiko siinä jotain haittaa että esim punaisen paparikan plakaatissa lukisi:
"Punainen paprika, 6E"
ja asiakkaan pitäisi valita vaa'asta nappi jonka etiketissä on:
6E
HEX järjestelmässä nappi 6E on kuudennella rivillä, ja siinä sarakkeessa jossa kaikki muutkin E merkkiin loppuvat koodit ovat.
Puheohjaus olisi kyllä tätä päivää. Sen kun lausuu vaan "kilo banaaneja" ja sitten puheohjattu tarratulostin suoltaa hintalapun pihalle.
Mutta kun se on vaa'an tehtävä mitata painaako kilon vai muuta, ei riitä että asiakas sen vaan arvioi ja lausuu.
Joissakin K-kaupoissa on (ollut?) vaakoja joilla on keinoäly, ne katselevat mikä tuote vaakalevyllä on. Eivät ole toimineet hyvin minulle kun tuotteet ovat aina olleet hevi-pussissa. Hevi-tuuotteille saattaisi olla muita tunnistustapoja kuten ultrasoninen "sormenjälki".
Pelkkä banaani ja laite mittaa sitten, mutta osaako kaikki kielet tai hoono soomi. Tunnistaisikohan munan jos vaikka sanoisikin muna.
Vaakaa ei tarvita, kun hinnoitellaan tuotteet kappaleittain.
En ymmärrä juttujanne. Ihan hyvin vaaka kaupoissa toimii ja numero löytyy, kunhan katsoo ensin hintalapusta mikä on tuotteen numero.
Paljon nopeammin ja hyvemmin koodi löytyy, kun koodin ensimmäinen merkki tarkoittaa vaa'an napiston riviä, ja toinen merkki napiston saraketta.
Tässäpä oiva esimerkki "ensimmäisen maailman ongelmasta". Ja, ei, ne kaupan vaa'at eivät ole vaikeita käyttää.
Helppojahan ne käyttää ovat, kukaan ei ole muuta väittänyt, pitää vain painaa nappia ...kunhan on ensin löytänyt sen napin jota tarvitsee painaa.